Lukiessani eräitä vanhoja kirjoja mieleeni tuli kysymys; kuka keksi käyttää sisällissota -termiä vuoden 1918 sodasta kansalaissota -termin sijaan?
Heikki Ylikangas perusteli aikoinaan HaiK:n 2/1993 artikkelissaan nimitystä sisällissota kansalaissodan asemasta koska termi sisällissota sallisi myös ulkopuolisten joukkojen läsnäolon, mutta kansalaissota ei. Tapansa mukaan hän ei kuitenkaan perustellut mitenkään näkemystään sanan aikaisemmalla käytöllä. Sisällissota -termiä hän piti myös perusteltuna koska termiä käytettiin yleisnimityksenä myös muiden maiden sisällissodista.*
Samassa HaiK:n numerossa kerrotaan myös kansalaissota-termin käytöstä jo itse sodan aikana.
Uteliaisuudesta käyttäen historiallista sanomalehtikirjastoa termiä kansalaissota, ilmeisesti käännöksenä saksan kielen sanasta bürgerkrieg, on käytetty jo 1870 -luvulla Yhdysvaltain sisällissodasta. Myös Espanjan sisällisotaa kutsuttiin aikalaislehdistössä kansalaissodaksi.
Mikä on mahtanut olla ensimmäinen sota jota kutsuttiin laajemmin sisällisodaksi kansalaissodan sijaan? Olikohan kyse tuolloin pyrkimyksestä erottaa kansalaissota, jota käytettiin yleisesti Suomen vuoden 1918 sodasta, muista valtioiden sisäisistä sodista käyttämällä ilmeisesti ruotsista (inbördeskrig) johdettua sanaa? Historiallisena esimerkkinä voisi käyttää Yhdysvaltoja jossa puhuttaessa pelkästään "Civil War" sta tarkoitetaan käytännössä aina Yhdysvaltain sisällissotaa, samoin kuin Iso-Britanniassa "Civil War" tarkoittaa aina Englannin sisällissotaa (sitä 1642-1651 tapahtunutta).
(*Lehti kertoo mielenkiintoisesti tiettyjen sanojen merkityksen muuttumisesta nopeassa tahdissa. Tänään tuskin Ylikangas kirjoittaisi Yhdysvaltain neekerien vapaussodasta... Edellä mainittua ei tule ottaa kritiikkinä Ylikangasta kohtaan, ainoastaan toteamuksena sanojen käytön muuttumisesta).
Kirjavihje.
Hei!
Olen lukenut paljon kirjallisuutta ja tutkinut dokumentteja tästä aiheesta. Yksi, varmasti Suomessa aika tuntematon tutkija ja kirjailija, joka on käsitellyt tätä aihetta, on Charlie Nordblom. Ja minun mielestä hänen analyysit ovat todella hyviä ja perustuvat hänen omiin tutkimuksiinsa. Charlie Nordblom oli alunperin ruotsalainen kommunisti, joka lähti Moskovaan opiskelemaan, mutta joka teki täyskäännöksen kun hän tajusi Neuvostoliiton todellisen luonteen.
Neuvostoliiton maailmanvalloituspolitiikasta hän on kirjoittanut mm tämän "Krig i fredstid", missä on analyysit Lenin toimista ja tarkoitusperistä vuosina 1917-1918. Nordblom toteaa, että Lenin aloitti vallankumoukselliset sodat muita maita vastaan jo marraskuussa 1917 ja ensimmäinen uhri oli Suomi. Siinä kirjassa on mm kerrottu Leninin keskusteluista Viron silloisten bolseviikkijohtajien kanssa ja miten Lenin perusteli sen, miksi Suomen ja Viron täytyy heti julistautua itsenäisiksi edistäkseen bolseviikkien maailmanvallankumousta.
Nordblom kirjoitti 1980-luvun alkupuolella myöskin kirjan Neuvostoliiton teollisuusvakoilusta Ruotsissa. Siinä oli suurin osa Ruotsissa toimivien KGB- ja GRU-agenttien nimet ja kuvat ja heti kun kirja oli julkaistu useat näistä kutsuttiin kotiin, koska olivat paljastuneet. Joku on osuvasti sanonut, että Nordblom teki yhdellä kirjalla paljon enemmän hallaa Neuvostoliiton tiedustelulle, kuin mitä SÄPO on ikinä pystynyt tekemään.
Laitman
Olen lukenut paljon kirjallisuutta ja tutkinut dokumentteja tästä aiheesta. Yksi, varmasti Suomessa aika tuntematon tutkija ja kirjailija, joka on käsitellyt tätä aihetta, on Charlie Nordblom. Ja minun mielestä hänen analyysit ovat todella hyviä ja perustuvat hänen omiin tutkimuksiinsa. Charlie Nordblom oli alunperin ruotsalainen kommunisti, joka lähti Moskovaan opiskelemaan, mutta joka teki täyskäännöksen kun hän tajusi Neuvostoliiton todellisen luonteen.
Neuvostoliiton maailmanvalloituspolitiikasta hän on kirjoittanut mm tämän "Krig i fredstid", missä on analyysit Lenin toimista ja tarkoitusperistä vuosina 1917-1918. Nordblom toteaa, että Lenin aloitti vallankumoukselliset sodat muita maita vastaan jo marraskuussa 1917 ja ensimmäinen uhri oli Suomi. Siinä kirjassa on mm kerrottu Leninin keskusteluista Viron silloisten bolseviikkijohtajien kanssa ja miten Lenin perusteli sen, miksi Suomen ja Viron täytyy heti julistautua itsenäisiksi edistäkseen bolseviikkien maailmanvallankumousta.
Nordblom kirjoitti 1980-luvun alkupuolella myöskin kirjan Neuvostoliiton teollisuusvakoilusta Ruotsissa. Siinä oli suurin osa Ruotsissa toimivien KGB- ja GRU-agenttien nimet ja kuvat ja heti kun kirja oli julkaistu useat näistä kutsuttiin kotiin, koska olivat paljastuneet. Joku on osuvasti sanonut, että Nordblom teki yhdellä kirjalla paljon enemmän hallaa Neuvostoliiton tiedustelulle, kuin mitä SÄPO on ikinä pystynyt tekemään.
Laitman