Suomi ja NATO 1954

[NorClio]

Ciccio, mikäli muistat vielä, mistä teoksesta tai lähteestä on otettu seur. sitaatti Paavo Kastarin kirjeestä:

Sinun perusasenteesi, joka, kuten edellisessä kirjeessäni käsitykseni mukaan selvästi, jopa ankarasti osoitin, poikkeaa parlamentaariselle valtionpäämiehelle kuuluvasta siinä määrin, että se jo nyt on pahasti järkyttänyt valtiojärjestyksemme perusteita ja ehkä jatkuessaan uhkaa saattaa sen suorastaan sortumaan.

(Kastari Kekkoselle). Kun on suora lainaus, pitäisi aina olla vähintään toisen käden lähde mainittuna.

N

Lisäys: Pahoittelut, löysin lähteen, mutta se ei ollut kirjoittajan viestissä tarkasti mainittuna ko. sitaatin yhteydessä.

[Veikko I Palvo]

Ciccio, mikäli muistat vielä, mistä teoksesta tai lähteestä on otettu seur. sitaatti Paavo Kastarin kirjeestä:

Sinun perusasenteesi, joka, kuten edellisessä kirjeessäni käsitykseni mukaan selvästi, jopa ankarasti osoitin, poikkeaa parlamentaariselle valtionpäämiehelle kuuluvasta siinä määrin, että se jo nyt on pahasti järkyttänyt valtiojärjestyksemme perusteita ja ehkä jatkuessaan uhkaa saattaa sen suorastaan sortumaan.

(Kastari Kekkoselle). Kun on suora lainaus, pitäisi aina olla vähintään toisen käden lähde mainittuna.

N

Lisäys: Tämä viesti siis vastauksena ketjun ensimmäiseen viestiin, jossa nimimerkki Ciccio mainitsee suoran lainauksen (yllä).

Lainaus on Rautkallion tai Seppisen kirjoista. Paavo Kastarin ystävyyssuhde UKK:hon näyttäisi ainakin säröilleen yöpakkashallituksen kaatumisen jälkeen ennen noottikriisiä.
Tuossa ensimmäisessä viestissä on myös lainaus ev.ltn Pertti Salmisen väitöskirjasta
1995, USA oli julkistanut arkistojaan:
s.26. "NSC-54...mukaan jäsenyys NATOssa ei ollut mahdollinen, koska minkäänlainen sitoutuminen Suomen puolustukseen ei tullut kysymykseen." "USA oli kuitenkin valmis rajoitettuun talousapuun."
Neuvostoliiton lakkauttamisessa romahti myöskin YYA-sopimus ja Suomi liittyi EU:hun,
asetelma muuttui. Suomi ei enää ollut "yya-puolueeton" maa.
NATO-jäsenyydestäkin voidaan puhua, mutta millaiset ovat EU:n ja USAn suhteet?
Vaikka miltei kaikki EU-maat ovatkin myös naton jäseniä, kirjoitellaan "EU:n nopean toiminnan joukoista", jotka eivät ehtineet edes Balkanille.
P.Salminen
mainitsi ohimennen 1995 "puolueettomuuskasvatuksen Suomessa" kirjoittaen sen olevan tutkimisen arvoinen. Mitenkähän yleistä mielipidettä yya-aikana muokattiin tai muokkaantuiko se lainkaan?

Veikko Palvo

[NorClio]

Vahvistan, että sitaatti löytyy Rautkallion kirjasta "Kekkonen ja Moskova. Suomi lännestä nähtynä 1956-1962" (1991), s. 258.

N

[historian harrastaja]

Suomi ei "lopettanut clearing-kauppaa liian aikaisin". Neuvostoliitto lopetti clearing-kaupan yksipuolisesti ennen hajoamistaan eikä pystynyt maksamaan Suomelle 3,6 miljardin markan clearing-kauppavelkaansa.

Ne puuttuvat 3,6 miljardia kaatoivat suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3,6 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta, kun Suomi oli syöksymässä lamaan.

[historian harrastaja]

EU:ta ei ollut olemassa, kun Kroatiassa ja Bosniassa olisi tarvittu nopean toiminnan joukkoja. Serbian ilmavoimien hävittäjä ampui alas EY:n tarkkailijoiden helikopterin Vukovarin kaupungin saarron aikana.

Hallitustenvälinen järjestö Euroopan unioni perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella, joka tuli voimaan 1.11.1993. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut voimassa 1.11.1993 lähtien. YK on vastuussa Bosnian sodan sotarikoksista, koska YK ei koko Bosnian sodan aikana tehnyt yhtään mitään muuta kuin julisti Bosnian kaupunkeja YK:n suoja-alueiksi. Japanilainen YK-virkamies oli välillisesti syyllinen Srebnenican joukkomurhaan, koska mainittu YK-virkamies kielsi Natoa pommittamasta YK:n suoja-alueelle hyökkääviä serbejä.

Euroopan unionin taistelujoukot:http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_u ... telujoukot

[Veikko I Palvo]

EU:ta ei ollut olemassa, kun Kroatiassa ja Bosniassa olisi tarvittu nopean toiminnan joukkoja.

Niin, olisi pitänyt kirjoittaa, etteivät EU:n nopean toiminnan joukot ehtineet edes Maliin.
Mutta eikö EU:n "nopean toiminnan"
joukkojen perustamisajatus saanut alkunsa kokemuksista Länsi-Balkanin kriiseistä, nehän ratkesivat NATOn toiminnan tuloksena? Yksinomaan Sisilian Sigonellan tukikohdasta lähti ensi-iskuun yli 100 taistelukonetta ja millainen lienee esim. EU:n joukko-osaston ilmavoimien vahvuus, eli kuinka uskottava sen iskukyky onkaan?
Tai ovatko "nopean toiminnan joukot" EU:n rauhanturvaajia?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Suomi ei "lopettanut clearing-kauppaa liian aikaisin". Neuvostoliitto lopetti clearing-kaupan yksipuolisesti ennen hajoamistaan eikä pystynyt maksamaan Suomelle 3,6 miljardin markan clearing-kauppavelkaansa.

Ne puuttuvat 3,6 miljardia kaatoivat suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3,6 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta, kun Suomi oli syöksymässä lamaan.

Olisikohan clearing-kauppaa pidetty Suomen taholtakin "väkisinkin" voimassa, käännekohta näyttäisi olleen 1985 Mihail Gorbatshovin tullessa NL:n johtajaksi.
Jo 1984 - 85 idänkauppa nousi lähes 25 %:iin Suomen kokonaisviennistä ja Brezhnevin NL salli Suomelle välitysöljyn myynninkin suoraan länsimarkkinoille maksun ollessa vaihdettavissa valuutoissa.
Clearing-tilin luottorajakin ylittyi useilla sadoilla miljoonilla ruplilla ja valtiontakausten määrä kasvoi voimakkaasti sekin. Raakaöljyn $-hintakin laski samaan aikaan.
Olisiko
idänkaupan kasvu n. 15%:n tasosta 25 %:n tasoon 1980-luv. puolivälin tienoilla ollut juuri NL:n vaihtotavaran, öljyn hinnan laskun ja öljykriisienkin vauhdittaman
idänviennin kasvun yhteisvaikutusta?
Venäjän maksoi clearing-kaupan velkansa, tosin niillä H:gin ilmapuolustukseen tarkoitetuilla ohjuksilla ei ollut sitten käyttöä, eikä mm. Outokummun syvällä kallioporanreiälläkään.
Mutta
mikä lienee ollut öljyn ja maakaasun osuus velanmaksussa?
Ja eiköhän myöhempi lama ollut lähinnä rahamarkkinoiden 1986 vapauttamisen seurausta, lainaa sai ulkomailtakin? Pörssi- ja asuntokupla puhkesivat.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

YK on vastuussa Bosnian sodan sotarikoksista, koska YK ei koko Bosnian sodan aikana tehnyt yhtään mitään muuta kuin julisti Bosnian kaupunkeja YK:n suoja-alueiksi. Japanilainen YK-virkamies oli välillisesti syyllinen Srebnenican joukkomurhaan, koska mainittu YK-virkamies kielsi Natoa pommittamasta YK:n suoja-alueelle hyökkääviä serbejä.

Kävin joskus Jugoslavian aikaan Belgradissa ( nykyisin Serbian pääkaupunki ) ja jatkoin matkaa siitä eteenpäinkin ja eivät Belgradin serbit verenhimoisilta silloin näyttäneet, eikä heitä tietystikään muista ihmisistä edes eroittanut.
Srebrenicassa
on ollut 400 ( 700? ) hollantilaista YK-rauhanturvaajaa 5-6000 (?) Ratko Mladicin serbisotilasta vastassa ja serbeillä on ollut tykistö, hollantilaisilla pari F-16 hävittäjää.
YK:n
suoja-aluejulistus on ollut serbien ja ilmeisesti joidenkin muidenkin mielestä täysin pätemätön, 400 taisteluunkin valmistautumatonta yk-rauhanturvaajaa yli kymmenkertaista raskain asein varustautunutta serbijoukkoa vastaan.
Kuka
sitten oli syyllinen Srebrenican joukkomurhaan, ainakin Ratko Mladic pidätettiin 2011,
mutta eiköhän niitä syyllisiä paikallisia liene tuhansia?
Tuskinpa YK:ta voi tuosta verilöylystä syyttää, sen paremmin kuin Syyriankaan kuolleista ja pakolaisista. YK on Turvaneuvostossaan halvautettu toimintakyvyttömäksi Syyriankin tapahtumien suhteen?

Veikko Palvo