Leninin oppi ja marxilais-leniniläiset puolueet

[oboy]

Taistolaisten joukosta löytyi varmasti niitä, jotka ottivat Leninin opin tosissaan ja hyökkäsivät vanhempiaan vastaan, koska nämä eivät olleet kommunisteja.

Niin tämä "Leninin oppi" onkin ihan mielenkiintoinen kysymys. Miksi vasemmistolaiset seurasit keksittyjä Leninin sanomisia sen sijaan että olisivat ihan oikeasti toteuttaneet Leninin oppeja. Siis mitä itse Leninin kirjoituksia lukenut niin moiseen "vanhempia vastaan hyökkäämiseen" en ole törmännyt, saatikka moinen olisi noussut Leninin teksteissä etusijalle. Tosin moneen muuhun kuten puolueen rakentamiseen ja muuhun käytännn toimintaaan olen törmännyt hänen teksteissään(siis se kai se ytimenä on Leninin kirjoituksissa). Käsittääkseni Leninin oppien mukaista olisi ollut perustaa Marxilais-Leniniläinen puolue Suomeen jota ei käsittääkseni edes yritetty rakentaa.

[Erkki Juvonen]

Taistolaisten joukosta löytyi varmasti niitä, jotka ottivat Leninin opin tosissaan ja hyökkäsivät vanhempiaan vastaan, koska nämä eivät olleet kommunisteja.

Niin tämä "Leninin oppi" onkin ihan mielenkiintoinen kysymys. Miksi vasemmistolaiset seurasit keksittyjä Leninin sanomisia sen sijaan että olisivat ihan oikeasti toteuttaneet Leninin oppeja. Siis mitä itse Leninin kirjoituksia lukenut niin moiseen "vanhempia vastaan hyökkäämiseen" en ole törmännyt, saatikka moinen olisi noussut Leninin teksteissä etusijalle. Tosin moneen muuhun kuten puolueen rakentamiseen ja muuhun käytännn toimintaaan olen törmännyt hänen teksteissään(siis se kai se ytimenä on Leninin kirjoituksissa). Käsittääkseni Leninin oppien mukaista olisi ollut perustaa Marxilais-Leniniläinen puolue Suomeen jota ei käsittääkseni edes yritetty rakentaa.

Nähdäkseni ei ole järkevää, olla sitä tai tuota mieltä asiasra. Erityisesti puolueen rakentamiseen oli Leninillä sanomisensa.

[Emma-Liisa]

Käsittääkseni Leninin oppien mukaista olisi ollut perustaa Marxilais-Leniniläinen puolue Suomeen jota ei käsittääkseni edes yritetty rakentaa.

Mikäs SKP sitten muka oli? Ja Leninin opin vartija NKP ei halunnut taistolaisten eroavan siitä.

[oboy]

Käsittääkseni Leninin oppien mukaista olisi ollut perustaa Marxilais-Leniniläinen puolue Suomeen jota ei käsittääkseni edes yritetty rakentaa.

Mikäs SKP sitten muka oli? Ja Leninin opin vartija NKP ei halunnut taistolaisten eroavan siitä.

Juuri tälläiseeen käsitykseen päästään kun tutkitaan historiaa poliittisten silmälasien läpi. Ensinnäkin haluaisin tehdä eron poliittisen ideologian ja käytänön teorian välillä. Kun puhun Marxilais-Leniniläisestä puolueeta en tarkoita puoluetta joka on suuntautunut poliittisesti Marxismiin-Leninismiin(poliittisena teoriana) vaan Leninin puolueteoriaa noudattavaa puoluetta. Kuten keskustelua seuraamalla sen olisi voinut lukea (kyse oli Leninin opeista).

Mitä NKP:hen tule en tiedä onko se nyt sitten "Leninin opin vartija" tai mitä hyvänsä tuolla tarkoitetaan, sehän nyt kuitenkaan ei edes voinut olla Marxilais-Leniniläinen puolue johtuen siitä että vallankumous oli jo N-L suoritettu eikä tarvetta Marxilais-Leniniläiseen puolueeseen ollut, johtuen siitä ettei tarvittu ns."taistelu järjestöä" jollaiseksi Leninkin luonnehti M-L puolueen tarkoitusta.

Suomessahan SKP muutti toimintapaansa ja järjestö rakennetta heti sotien jälkeen. SKP rakentui ns.joukkojärjestö erotuksena kaaderijärjestöön joka jo sinällään sotii tätä "Leninin oppia" vastaan. Kysymys joukkojärjestön ja kaaderipuolueen välillä käytiin läpi myös Venäjän Sosiaalidemokrattisessa puolueessa ja sen seurauksena Venäjälle syntyi 2 eri puoluetta menshevikit(joukkojärjestö) ja bolshevikit(kaaderijärjestö). Lenin asettui bolshevikkien kannalle ja tämän tyyppinen puolue onkin Lenin puolueteorian ydin.

Itse luonnehtisin sodan jälkeistä SKP:tä kommunistiseksi joukkopuolueeksi en Marxilais-Leniniläiseksi puolueeksi (siis edelleenkin pitää tehdä erotus Leninin puolueteorian ja Marxin-Leninin poliittisen ideologian välillä).

Aihe Marxilais-Leniniläinen puolueoppi on laaja ja en näe tarpeelliseksi käydä sitä läpi sen syvemmin. Mutta toivottavasti valaisin asiaa edes pääpiirteittäin. Lisää aiheesta voi lukea vaikka Lenin:"Mitä on tehtävä" ja polemiikkia joukkopuolueen ja kaaderipuolueen välillä Lenin:"askel eteenpäin, kaksi askelta taaksepäin", siis jos aihe sinällään kiinnostaa. Ainakin niissä tulee selkeästi esille noi "Leninin opit" ilman mitään ulkopuolista lisäilyä tai tulkintaa.

[Emma-Liisa]

Suomessahan SKP muutti toimintapaansa ja järjestö rakennetta heti sotien jälkeen.

Ai Leninin oppien piti säilyä muuttumattomana, vaikka tilanne oli muuttunut? Varsin kummallista, kun Lenin itse kehitti Marxin oppeja tilanteen mukaan.

[oboy]

Suomessahan SKP muutti toimintapaansa ja järjestö rakennetta heti sotien jälkeen.

Ai Leninin oppien piti säilyä muuttumattomana, vaikka tilanne oli muuttunut? Varsin kummallista, kun Lenin itse kehitti Marxin oppeja tilanteen mukaan.

Voisitko Emma-Liisa tarkentaa kirjoituksiasi. En ymmärrä mitä ajat takaa. Ensinnäkin kun puheena on Leninin-puolueteoria ei siihen kannata laittaa silloin ylimmääräistä poliittista painoarvoa mukaan(eli tuoda Marxia mukaan tai hänen "oppejaan"). Tämä johtuu siitä että Leninin-puolueteoria on kuitenkin poliittisesti neutraali aihe joka käsittelee Marxilais-Leniniläisen puolueen rakentamista käytänön tasolla ja toimintamallia eikä sinällään mitään kulloista poliittista kysymystä tai ideologiaa. Toisekseen Marxilla ei käsittääkseni kehittänyt minkäänlaista käytänön puolue teoriaa, vaikka hän kuvasikin sitä prosessia jossa proletariaatti järjestäytyi puolueeksi mitään "oppia" hänellä kuitenkaan ei ole jota sitten Lenin olisi voinut jatko kehitellä tilanteen mukaan.

Kun puhumme Leninin puolue opista joka perustuu ammattivallankuomouksellisiin(heidän kouluttamiseen jne.) jotka luovat organisaation jonka tarkoituksena on kaapata valta valtiossa. Tämän halusinkin tuoda esille koska väitettiin Taistolaisten seuranneen erityisen tarkasti Leninin oppeja, joka mielestäni oli kummallinen väite. Johtuen juuri siitä että taistolaiset eivät edes yrittäneet noudattaa ns."Leninin oppeja" joista merkittävin on juuri tuo puolueteoria, hänen imperialismi teoriansa ohella(näistähän sitten voidaan kiistellä onko ne paikkansapitäviä vai ei mutta se tuskin kuuluu historian tutkimuksen saralle). Toin esille sen seikan että Lenin oli vahva kaaderipuolueen kannattaja ja hänen "oppinsa" perustuvat tuollaisen puolueen rakentamiseen ei niinkään joukkopuolueen rakentamiseen jota SKP harrasti heti sotien jälkeen. Puolueorganisaatiosta on kommunistiset puolueet sitten käyneet riitaa heti Leninin ajoista lähtien jolloin riita nimen omaan keskittyy aiheen Marxilais-Leniniläinen puolue vai joukkopuolue linjalle (kuten mainitsin jo ensimmäisen riidan joka johti eroon Bolshevikkien ja Menshevikkien välillä). SKP edusti joukkopuoluetta.

[EsaH]

Wikipediassa (mm. Relanderiin, Paastelaan ja Rentolaan tukeutuen) todetaan asiallisesti taistolaisuudesta ja sen ideologiasta:

"Liike halusi olla proletaarisen internationalismin uskollisin lipunkantaja Suomessa. Ideologisesti tämä merkitsi sitoutumista usein dogmaattiseksi tulkittuun brežneviläiseen näkemykseen "tieteellisestä maailmankatsomuksesta" eli marxismi-leninismistä. Keskeistä tulkinnassa on sitoutuminen Neuvostoliiton johtavaan rooliin maailman kommunistisessa liikkeessä. NKP:n pitkäaikainen kokemus sosialismin rakentamisessa ja sen saavuttamat "voitot" nähtiin todistuksena sen käsitysten oikeellisuudesta, usein jopa erehtymättömyydestä. Esimerkiksi Varsovan liiton toimenpiteet Tšekkoslovakiassa 1968 ymmärrettiin välttämättömiksi sosialismin puolustamisessa, ja miehitys merkitsikin koko SKP:n jakautumiskehityksen avaintapahtumaa. Maailma koostui tässä visiossa kahdesta suuresta blokista, joista kaikkien oli valittava puolensa. Tehtiin jyrkkä ero "puolueettoman humanismin" ja työväenluokkaisen maailmankatsomuksen välille.

Soveltaessaan maailmankatsomustaan käytäntöön taistolaiset paljastivat tehokkaasti julkisuudessa esiintynyttä "neuvostovastaisuutta", jonka nähtiin jatkuvasti lisääntyvän. Liike ajoi voimakkaasti mm. sotapropagandan kieltävää rauhanlakia, jolla neuvostovastaisuuksista oltaisiin voitu rangaista Pariisin rauhansopimukseen vedoten. Taistolaiset pyrkivät edistämään Neuvostoliiton pyrkimyksiä varsinkin jos niiden katsottiin tuottavan etua myös Suomen työväestölle....

Taistolaiset eivät itse tunnustautuneet stalinisteiksi. Usein viitataan Rauno Setälän kirjan nimeen Uusstalinistin uskontunnustus (1970). Kirja sai nimen kustantajan ehdotuksesta ja Setälä katui loppuelämänsä, että oli hyväksynyt ehdotuksen. Taistolaiset eivät argumentoineet Stalinilla, vaan tukeutuivat mieluummin Leniniin. Stalinin teoksia Suomessa levittivät itse asiassa maolaiset (ks. MLR), joille Stalin onkin paljon keskeisempi hahmo."