Puusilta länteen

[Ciccio]

Ennen ja jälkeen 1939-1944 sodan Suomen yhteyttä länteen kannatteli sahatavarasta, sellupaaleista ja paperirullista rakennettu silta (80- 90 % viennistä ennen sotaa ja suurimmillaan n. 80 %:a sodan jälkeen)sitoen Suomea yhä vahvemmin Länsi- Eurooppaan ja USA:han.

Jouko Sere / Rauma- Repola totesi 2003 Tampereella- paneelissa:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/42054.html
"Sotakorvaukset olivat mielestäni Suomelle kuin sodan jatke." ja
"Monestakin syystä Suomi sopi hyvin tuotantomaaksi Neuvostoliiton tarpeisiin."

Ilman Talvisodan ihmettä ja Puna- armeijan massiivisen suurhyökkäyksen pysäyttäneitä torjuntataisteluita Suomen teollista tuotantokykyä ei olisi valjastettu sotakorvaustoimituksilla vastaamaan Neuvostoliiton etuja.
Sotakorvauksista suoriutuminen oli kansakunnan eloonjäämisen tärkeä perusta sekin.

Realisti Paasikivi sanoi usein: "Mikä on se oikeusistuin, jonne Neuvostoliitto haastetaan ?"

Kremlin marxilaisten realistien oli pakko tyytyä tähän asetelmaan,
jos ja kun
Kreml halusi pitää Suomen läntisiä tuotteita ja tekniikkaa toimittavana.

Suomen länsiyhteyksien katkaisu olisi surkastuttanut ne osat Suomen teollisuudesta, joita Neuvostoliitto halusi tai pystyi kytkemään omaan järjestelmäänsä.

Kekkosen rooli on monitahoinen arvoitus ?
On kysytty näyttelikö Kekkonen ?
Ja jos näytteli, niin keille kaikille ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Yleisesti kirjoitetaan suomalaisten luulleen voivansa suorittaa sotakorvaukset metsäteollisuustuotteilla, ilmeisestikin länsiviennin tuloilla ja Neuvostoliitto halusikin korvaukset metalliteollisuuden tuotteina.

NL otti molemmat, Suomen kansantalouden koko tuoton.

Metsäteollisuus loi nopeasti uudelleen sotaa edeltäneen ajan läntiset kauppayhteydet ja saaduilla vientituloilla ostettiin laajennettavan metalliteollisuuden työstö- ym. koneet, sekä telakoiden tarvitsema teräs.
Vanhojen metsäteollisuuden liikesuhteiden ansiosta USA rahoitti jo 1946
oikeastaan Suomen sotakorvausteollisuutta halutessaan poliittisistakin
syistä vientiä Suomeen.

Paasikivi murisi sotakorvausaikaa kahdella vuodella jatkettaessa
"orjantyöstä on päästävä eroon" ilmeisestikin talousmiehenä tietäen kyseessä olevan kansantalouden tuoton.
Ja vaikeimmat ajathan Sotevalla oli ollut heti sodan jälkeen, valvontakomission aikaan.
-----------------------------------------------------------------------------------

Elintarvikesäännöstely - korttiaika - Suomessa päättyi 1954, pari vuotta varsinaisten sotakorvaussuoritusten päättymisen jälkeen, kertoen sekin varsin konkreettisesti jokaiselle suomalaiselle sotakorvausten aiheuttaman rasituksen päättymisestä.
Ja samalla sotakorvausten aiheuttamasta varsin täydellisestä rasitteesta
ns. ruohonjuuritasolla jokaisen suomalaisen ruokapöydällä.
Suomalaiseen historiankirjoitukseen on jäänyt "totuudeksi"
YK:n Korean sodan noususuhdanne samoihin aikoihin, mutta kuinka suuressa määrin kyseessä on ollut samanaikainen sotakorvaussuoritusten
päättyminen ?

----------------------------------------------------------------------------------

Samalla Neuvostoliitto kuitenkin epäonnistui Suomen läntisten taloussuhteiden supistamisessa, sotakorvaustoimitusten häiriötön jatkuminen Suomen länsiviennin avulla oli NL:lle merkittävämpää.

Metsäteollisuuden luoma silta länteen piti siis yllä länsimaitten poliittista vaikutusta Suomessa.
-------------------------------------------------------------------------
lisäys 20/3-08: perustelu: Markku Kuisma, Wsoy 1997
isbn 951 - 0 - 20811 - 6, sivu 31.:
"Suomen yhteyttä länteen kannatteli siis sahatavarasta, sellupaaleista ja paperirullista jälleenrakennettu lankkusilta, joka oli paalutettu lujasti talouden maaperään.
Parhaimmaimmillaan jopa neljä viidesosaa Suomen kokonaisviennistä kulki 1950-luvulla puista merisiltaa pitkin länsimarkkinoille, ja juuri tästä syntyneet tavara- ja rahavirrat pyörittivät suomalaista taloutta ja ruokkivat Suomen teollista osaamista ja suorituskykyä.

Marxilaisina, tai reaalipoliitikkoina, Moskovan johtomiehet tajusivat tosin ainakin yhtä hyvin kuin läntiset vastapelurinsa taloudellisten ja teollisten sidosten poliittisia, ideologisia ja kulttuurisuhteita vahvistavan merkityksen.
Mutta Kremlin oli nieltävä tämä kalkki - ja tyydyttävä vain propagandahyökkäyksiin Wall Streetin raharuhtinaisiin suhteita solmivia suomalaiskapitalisteja ja metsäindustrialisteja vastaan - jos ja kun se halusi pitää Suomen läntisiä tuotteita ja tekniikkaa toimittavana
tavara- aittanaan myös sotakorvausten jälkeen.
--------------------------------------------------------------------
vp.: toki NL yritti jatkuvasti ja hellittömästi korjatakin tätä asetelmaa,
vaikkakaan Neuvostoliiton etujen mukaista ei näyttäisi olleen sen täydellinen katkaisu.
Mutta erityisesti ideologisella ja kulttuurisella rintamalla NL yritti ja onnistuikin Suomessa edetä, seuraukset ovat nähtävissä vielä nytkin - 2008.
-------------------------------------------------------------------
Veikko Palvo

[Klaus Lindgren]

Poistin tästä kaksi Jouko Heynon viestiä sekä Ciccion kommentin ensimmäiseen, sillä Heynon viestit olivat pelkkää pottuilua. Jouko Heyno ja muut, älkää täst'edes puuttuko muiden tapaan argumentoida, jättäkää se ylläpidon tehtäväksi.