Realistinen Paasikivi SN-Seurasta

[Ciccio]

Suomen suurlähettiläs Paasikiven kirjeestä Moskovasta 26 / 12 1940
Väinö Tannerille:

"Ja mikä on lopulta historian edessä ´oikeus´?
Sekö, jota Hitler nyt tekee vai mikä ? "

"Teidän Svento vakuuttaa 22 / 12 1940 sos.demissä kansojen olevan
´aivan tasa- arvoisia´. Ellei hän viitsi lukea historiaa - mikä on parasta lukemista - voisi hän uudestaan lukea kansainoikeutta, josta hän paljon puhuu."
"Ruotsikin hyvässä maantieteellisessä asemassaan on saanut alistua kaikenlaiseen.
Saksan sotilaiden kauttakuljetus ei sovellu
´till strikt neutralitetspolitik´"

"Sentähden pyrkii yhä enemmän mieleeni ajatus, että suurvaltaa vastaan meitä voi auttaa vain toinen suurvalta.
Ja se ei voi olla muu kuin Saksa.
Intressi meitä kohtaan on Saksassa lisääntynyt."
"Saksalla
oli osansa siinä, että Neuvostoliitto viime kesänä luopui hyökkäysaikomuksistaan meitä vastaan, joita sillä nähdäkseni silloin oli Baltian tapausten jälkeen, ´YSTÄVYYDEN SEURAN´ rettelöiden aikana.

"Sisäisen rintaman lujuus kommunismia vastaan on näin ollen elinkysymys."
"Lisään, että mikään ei olisi Kremlin herroille ja
täkäläisille sotilaille
mieluisempaa kuin että meillä nousisi ´vastarinnan rintama´."
"Siitä
syntyisi uusi sota ja silloin kaikki olisi loppu."

Miksi SN-Seura uskallettiin lakkauttaa joulukuussa 1940

Toivo Heikkilän - Paasikiven ja M.Pekkalan hallitusten sihteerin -
kirjasta Paasikivi peräsimessä kopioitua:

"Mielistelevästi hän ( Paasikivi ) ei yleensäkään alentunut esiintymään, mutta kävi juhlissa myös vasemmiston taholla, varsinaisesti kyllä vain
Suomi - Neuvostoliitto - Seuran tilaisuuksissa."
"Kun
hän kerran valmistautui menemään johonkin tämän seuran
rauhanpuolustusjuhlaan,
esteli adjutantti häntä varovasti siitä."

"Jos kenraali hankkii minulle seitsemän miljoonaa sotamiestä,
niin minä en mene, sanoi Paasikivi."
-----------------------------------------------

YYA- aikana esitettiin kuinka J.K.Paasikivi imarreltuna ja mielissään istui SN-Seuran kokouksissa Zhdanovin vierellä.
Kenties Juho Kusti mielessään tuumi "aika aikaansa kutakin" = myrrysajat nostavat esille pyrkyreitä.
Ja hyvin inhimillisesti myöntyi Urho Kekkosen innokkuuteen ja vallanhaluun sodanjäkeisissä olosuhteissa koska parempaakaan ei ollut tehtävissä.
Historiantuntemuksensa pohjalta Paasikivi tiesi myöskin sen, että
nk. syylliset on aina saatava ´esille ´.
Muistui
myös mieleeni samassa yhteydessä presidentti Mannerheimin näkemys
Urho Kekkosesta - "käännynnäinen."
Paasikivi
oli realisti ja toisti usein lukemansa historian hyödyllisyyttä ajan tapahtumien taustatekijänä ja Neuvostoliitosta hän sanoi 12/1940:
"bolshevikit ovat yhä enemmän muuttuneet venäläisiksi imperialisteiksi."

Elääkö imperialistinen perinne yhä Venäjällä ?

Veikko Palvo

[Klaus Lindgren]

Veikko Palvo, sinun on tosiaankin syytä tiivistää viestejäsi. Samalla saisit kytkeä esittämäsi faktat suoraan argumenttiisi tai kysymykseesi.

[Tapio Onnela]

Siirsin viestin tänne puheenvuoroja puolelle jonne se sopii paremmin. Komppaan Klausia: voisitko tosiaan yrittää hiukan tiiviimmin ja selkeämmin kertoa mitä ajat takaa näillä usein toistuvilla lainauksilla?

[Ciccio]

Myönnän syyllistyväni laverteluun yrittäessäni esittää lyhyen kysymyksen
perusteluineen ja ne asiayhteydessään.
Lyhyesti:

Realistinen Paasikivi luokitteli SN-Seuran viidenneksi kolonnaksi Suomessa 1940 ja myöskin lähtiessään presidenttinä sodan jälkeen SN-Seuran rauhanpuolustusjuhlaan sanoi estelevälle adjutantilleen:
"Jos kenraali hankkii minulle seitsemän miljoonaa sotamiestä niin
minä en mene."

SN-Seuran toiminta uskaltauduttiin kieltämään joulukuussa 1940,
miksi vasta silloin ?

lähd.mm.:
Lähettiläs Paasikiven kirje Moskovasta 26/12 1940 Väinö Tannerille.
Toivo Heikkilän, Paasikiven ja M.Pekkalan hallitusten sihteeri, muistelmat.

Veikko Palvo

[lentava kirvesmies]

No nythän se on jo paljon ymmärrettävämpää.

Yrittäkää ammattilaiset kestää meitä harrastelijoita!
Emme pysty esittämään asioita yhtä selkeästi ja hyvin jäsenneltyinä.

Meiltä harrastelijoilta tulee näitä lainauksia, johtuen siitä että meillä ei ole samanlaista, kattavaa ja laajaa kokonaiskuvaa historiasta, kuten alan ammattilaisilla.
Siksi sorrumme tarkastelemaan jotain detaljitietoa. Pystymättä asettamaan sitä laajempaan kokonaisuuteen.

Lisäksi jos tähän historian harrasteluun vielä liittyy joitain poliittisia intohimoja, joiden tueksi pyritään hakemaan jotain aineistoa.
Niin se on usein asiayhteydestäänkin irroiteltua "lainauspätkätietoa".

Koittakaa kestää meitä ja älkää epäröikö oikaista virheellisyyksiä.
Juuri niiden virheiden korjaaminen on parasta antia.
Jonka itsetunto ei sitä kestä, pysyköön poissa palstoilta.

[Ciccio]

Presidentti Paasikivi katsoi olevansa pakoitettu osallistumaan T.Heikkilän mukaan SNS:n rauhankokoukseen.
Paasikiven hallituksen oikeusministeri Urho Kekkonen oli ollut perustamassa seuraa 10 / 1944 ja ollut SNS:n jäsenten kulttuuridelegaatiossa Moskovassa 9 / 1945 ainoana joka ei edustanut vasemmistoa eikä kulttuuria.

SNS:n Aimo Rikan jälkeinen pääsihteeri Toivo Karvonen kuului 20 vuotta
Suomi - NL- kauppavaltuuskuntiin ja SNS:n johtokunnan jäsenet Hertta Kuusinen, Yrjö Murto ja Mauri Ryömä huolehtivat SKDL:n äänten jakautumisesta 1956 presidentinvaalissa Kekkosen ja Kotovin suunnitelman mukaisesti.

Kekkoselle SN-Seura oli merkittävä vaikutuskanava ja SNS:stä muotoutui puolivirallinen instituutio, jonka jäsenyys oli todisteena oikeasta ulkopoliittisesta linjasta.

Voitaneen siis todeta SNS 2:n jatkaneen 12 / 1940 kielletyn SNS 1:n
ystävyysseuratoimintaa menestyksellisemmin ja idänpolitiikan ja -kaupan
liittyneen oleellisesti seuran jäsenten toimintaan.

Veikko Palvo

lähdet.:
Seppo Keränen, Moskovan tiellä, Otava 1990
Toivo Heikkilä, Paasikivi peräsimessä, Otava 1965
Väinö Tanner: Kahden maailmansodan välissä, Tammi 1966
Jukka Seppinen: Urho Kekkonen - Suomen johtaja, 2004
s. 217 - 218
Hannu Rautkallio: Kekkonen ja Moskova 1956 - 1962
s. 32 - 33
Tuomas Keskinen: Idänkauppa 500 miljardin ruplan tarina, 1987
s. 123
Lasse Lehtinen: Aatosta jaloa ja alhaista mieltä, 2002
s. 106

[TTT]

Ensin Ciccio esitti, että:

Realistinen Paasikivi ...

Nimim. Ciccio ilmoittaa presidentti Juho Kusti Paasikiven ominaisuudeksi siis määritteen ”realisti” mutta nimimerkki Derkku puolestaaan esitti :

J.K. Paasikiven, tuo Suomen historian onnekkaimpiin takinkääntäjiin kuuluneen poliitikon, esittäminen noin voimakkaasti realistina lienee lähes yhtä perusteltua kuin Klingen esittäminen Klingonina...

Paasikivihän oli todistettavasti väärässä suhtautumisessaan Saksaan 1918 samoin kuin hyvin perustein täysin epärealistinen suhtautumisessa Neuvostoliittoon syksyllä 1939. ”

Mistä tämä näiden kahden aateveljen, nimimerkkien Ciccion ja Derkun, välinen ero J.K. Paasikiven luonnehdinnoissa aiheutuu? Siitäkö, että siinä missä nimim. Ciccio haluaa vedota Paasikiveen vastaansanomattomana auktoriteettinaan eli niissä kysymyksissä, joista Ciccio kirjoittaa, mutta tämän aateveli Derkku ei puolestaan siedä Paasikiveä auktoriteettina, koska tämä ei ole niissä kysymyksissä, joita on käsitelty näissä toisissa kysymyksissä toiminut lainkaan tämän näkemysten mukaisesti vaan ennemmenkin tämän mieltämän mukaan isänmaan petturina joka on esittänyt peräti sovinnollista suhtautumista Neuvostoliittoon.

Onko siis Ciccion pyrkimys tämän kytkiessä Paasikiveen ominaisuuden ”realismi” pelkkää poliittista populismia? Minusta ihmisellä voi olla monta ominaisuutta, kuten tummatukkainen, pitkä, pätkä, lihava tai laiha muttei ominaisuutta ”realist"i – tosin ihminen voi olla – puheen ollessa silmien väristä – jopa ”sinisilmäinen”!


Toni T:T.

[Derkku]

... mutta tämän aateveli Derkku ei puolestaan siedä Paasikiveä auktoriteettina, koska tämä ei ole niissä kysymyksissä, joita on käsitelty näissä toisissa kysymyksissä toiminut lainkaan tämän näkemysten mukaisesti vaan ennemmenkin tämän mieltämän mukaan isänmaan petturina joka on esittänyt peräti sovinnollista suhtautumista Neuvostoliittoon.

Rakkahin aateveljeni, nimimerkki TTT, laajentaisit ajatusmaailmaasi sen verran ettet uskoisi kaikkien kanssasi eri mieltä olevien edustavan välttämättä samaa ajatusmaailmaa. Mutta koska tämä on hauskaa, voit toki identifioida ideologiaani ihan vapaasti, olen toki narsistisen iloinen moisesta metahuomiosta.

Viittasin tosin sinun viestissäsi käyttämääsi mainintaan J.K. Paasikivestä realistina, kun sen usean kertaan halusit sanoa. Mikäli kyseessä oli jonkinlainen oma metavitsisi en pahoittele väärinymmärrystä.

Voisitko kuitenkin tarkentaa missä vaiheessa olen puhunut Paasikivestä tai kenestäkään muusta isänmaan petturina tms?

[Emma-Liisa]

Voitaneen siis todeta SNS 2:n jatkaneen 12 / 1940 kielletyn SNS 1:n ystävyysseuratoimintaa menestyksellisemmin

Nimenomaan *ei* voida katsoa, koska sodan jälkeen perustettu SNS oli varsin laajapohjainen - ja ihan tarkoituksella, koska hyviä suhteita NL:oon ei enää haluttu antaa kommunistien ja vasemmistososialistien yksinoikeudeksi.

[Emma-Liisa]

SN-Seuran toiminta uskaltauduttiin kieltämään joulukuussa 1940,
miksi vasta silloin ?

Koska Moskovaa ei haluttu ärsyttää turhaan. "Vasta vuodenvaihteessa, jälleen ulkopoliittisen kriisin yhteydessä, vasemmistolainen (sosialidemokraateista vasemmalla) toiminta koetettiin tukahduttaa kokonaisuudessaan." (Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot s. 263)

[Ciccio]

SN-Seuran toiminta uskaltauduttiin kieltämään joulukuussa 1940,
miksi vasta silloin ?

Koska Moskovaa ei haluttu ärsyttää turhaan. "Vasta vuodenvaihteessa, jälleen ulkopoliittisen kriisin yhteydessä, vasemmistolainen (sosialidemokraateista vasemmalla) toiminta koetettiin tukahduttaa kokonaisuudessaan." (Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot s. 263)

Rauhattoman välirauhan aikana Neuvostoliitto aktiivisesti puuttui Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan ajaen Suomen etsimään apua sieltä mistä sitä oli saatavilla.
Samanaikaisesti rakennettiin 35 - 40 000:n voimin Salpa- puolustuslinjaa Moskovan rauhan rajalle.

Toukokuussa 1940 SNS 1. perustettiin SKP:n peitejärjestöksi.
(Huhtikuussa 1945 Mauri Ryömä sanoi SNS 1.:n olleen SKP:n toiminnallinen sijainen Suomessa.)
Kesällä -40 NL muutti Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloiksi ja
mm. Tallinnasta tuolloin lähteneen matk.kone Kalevan alasampumista ei Suomessa uskallettu julkistaa.
Elokuussa -40 Elvi Sinervo- Ryömä kävi sisäministeri von Bornin luona
pyytämässä SN-seuran kokousten laillistamista ja von Born vain kehoitti erottamaan seurasta vailla kansalaisluottamusta olleet,
jolloin asiaa voisi harkita.
Molotov saneli lähettiläs Paasikivelle, keitä Neuvostoliitto ei hyväksyisi Suomen presidentiksi - Risto Ryti hyväksyttiin.

SN-Seuran toiminta oli ns.kommunistilain vastaista, mutta H:gin raastuvanoikeus teki päätöksen seuran toiminnan kieltämisestä vasta joulukuussa 1940.
Moskovan kanta otettiin huomioon aina presidentinvaaleja myöten, mutta
1940 lopussa tilanteen katsottiin ilmeisesti muuttuneen.
Miksiköhän ?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

SN-Seuran toiminta uskaltauduttiin kieltämään joulukuussa 1940,
miksi vasta silloin ?

Koska Moskovaa ei haluttu ärsyttää turhaan. "Vasta vuodenvaihteessa, jälleen ulkopoliittisen kriisin yhteydessä, vasemmistolainen (sosialidemokraateista vasemmalla) toiminta koetettiin tukahduttaa kokonaisuudessaan." (Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot s. 263)

Rauhattoman välirauhan aikana Neuvostoliitto aktiivisesti puuttui Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan ajaen Suomen etsimään apua sieltä mistä sitä oli saatavilla.
Samanaikaisesti rakennettiin 35 - 40 000:n voimin Salpa- puolustuslinjaa Moskovan rauhan rajalle.

Toukokuussa 1940 SNS 1. perustettiin SKP:n peitejärjestöksi.
(Huhtikuussa 1945 Mauri Ryömä sanoi SNS 1.:n olleen SKP:n toiminnallinen sijainen Suomessa.)
Kesällä -40 NL muutti Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloiksi ja
mm. Tallinnasta tuolloin lähteneen matk.kone Kalevan alasampumista ei Suomessa uskallettu julkistaa.
Elokuussa -40 Elvi Sinervo- Ryömä kävi sisäministeri von Bornin luona
pyytämässä SN-seuran kokousten laillistamista ja von Born vain kehoitti erottamaan seurasta vailla kansalaisluottamusta olleet,
jolloin asiaa voisi harkita.
Molotov saneli lähettiläs Paasikivelle, keitä Neuvostoliitto ei hyväksyisi Suomen presidentiksi - Risto Ryti hyväksyttiin.

SN-Seuran toiminta oli ns.kommunistilain vastaista, mutta H:gin raastuvanoikeus teki päätöksen seuran toiminnan kieltämisestä vasta joulukuussa 1940.
Moskovan kanta otettiin huomioon aina presidentinvaaleja myöten, mutta
1940 lopussa tilanteen katsottiin ilmeisesti muuttuneen.
Miksiköhän ?

Veikko Palvo

Johan vastaus tuli edellä: Suomi sitoutui entistä kiinteämmin Saksaan. Aivan samalla tavalla sisäpoliittinen muutos oli sattunut kesällä samaan aikaan ulkopoliittisen kanssa.

[Ciccio]

Kylmän sodan aikana Talvisodan oikeutus oli kyseenalainen ja jotkut todistelivat Suomen aiheuttaneen Neuvostoliiton hyökkäyksen 1939
saksalais- ja länsimaasuuntauksellaan. Tosin Stalinin sopimuskumppani Hitler ei sallinut esim. Italian aseiden toimitusta Suomeen.

Rauhattomasta välirauhasta puhuttiin kylmän sodan aikana Suomessa vähän, painotettiin ja todisteltiin Suomen liukuneen tietoisesti Saksan liittolaiseksi voidakseen aloittaa hyökkäyksen. Tosin nuo alueet olivat ennen v. 1939 olleet osa Suomea.

Vaihtoehto jäi YYA- Suomessa avoimeksi, ilmeisesti sen olisi joidenkin mielestä tullut olla neuvostotasavallaksi muuttuminen, samoin kuin
"Viron tiekin."

Mutta kun Suomi ei valinnut antautumista, SN-Seura oli Neuvostoliiton
"viides kolonna" Suomessa.

V.Palvo

[Ciccio]

SN-Seuran toiminta uskaltauduttiin kieltämään joulukuussa 1940,
miksi vasta silloin ?

Koska Moskovaa ei haluttu ärsyttää turhaan. "Vasta vuodenvaihteessa, jälleen ulkopoliittisen kriisin yhteydessä, vasemmistolainen (sosialidemokraateista vasemmalla) toiminta koetettiin tukahduttaa kokonaisuudessaan." (Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot s. 263)

Molotov saapui 12 / 11 1940 neuvottelemaan Hitlerin kanssa
mm. "Suomen kysymyksestä."
-------------------------------------------------------------------------------
Esko Vuorisjärven väitöskirja 1989, isbn 951-1-11157-4 s. 119. :

Molotov: "Neuvostohallitus pitää velvollisuutenaan selvittää lopullisesti Suomen kysymys."
Hitler: "Me tarvitsemme rauhaa Suomessa nikkelin ja puun takia.
Konflikti Itämerellä rasittaisi pahasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita ja sillä saattaisi olla arvaamattomat seuraukset."
Molotov: "Kysymyshän ei ole Itämerestä vaan ainoastaan Suomesta"
Hitler: "Ei sotaa Suomen kanssa." ( Scmidt mts. 522 )
-------------------------------------------------------------------------------
Vaikka Molotov- Ribbentrop -sopimus ei ollutkaan Suomen kohdalta toteutunut, Hitler vakuutti Molotoville Suomen kuuluvan edelleen Neuvostoliiton etupiiriin.

Kivimäki sähkötti tiedon yksityiskohtia tietämättä 18 / 11 -40 Suomeen ja
samankaltaisen tiedon esitti Ruotsin H:gin suurlähettiläs Stig Sahlin.

Avoimesti Neuvostoliiton tukeman SN-Seuran ( SKP ) toiminta kiellettiin joulukuussa 1940.

Neuvostoliitto oli painostanut ja työntänyt Suomen etsimään tukea Saksasta, Saksan intresseihin nojautuen, koska antautua ei nytkään haluttu - eikä Suomen muuttumista neuvostotasavallaksi, mikä oli toteutunut kesällä 1940.

Saksalle ja Neuvostoliitolle Suomen "ns. auttamisen" voisi katsoa olleen
merkityksettömän.
"Suurvalloilla ei ole ystäviä, vain intressejä."
Ja
ainoa tekijä, joka oli Suomen ja suomalaisten päätettävissä, oli itsenäisyyden puolustustahto.
------------------------------------------------------------------------------
YYA- aikaisen historiankirjoituksen mukaan Suomen typerä ulkopolitiikka oli johtanut 1939 Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen
ja
rauhaton välirauha sivuuttaen Suomen sanottiin olleen 1941 hyökkääjänä Suur- Suomen luomiseksi.

On merkillistä, kuinka syvään juurtunut tämä käsitys näyttäisi olleen
YYA- ajan puolueettomuuskasvatuksen ja -koulutuksen tuloksena,
vaikka
samaan aikaan tieto todellisesta tapahtumien kulusta oli kirjallisestikin saatavilla sen lisäksi, että tapahtunut oli lähes kaikkien ja heidän jälkeläistensä muistissa.

Veikko Palvo