Historiantutkimuksen rahoitus

Lisää rahaa
50%
3
Rahoituta leikattava
50%
3
Nykytilanne OK
Ei ääniä
0
 
Ääniä yhteensä: 6
Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 20:42
Paikkakunta: Turku

Derkku kirjoitti:En usko että tutkimusta siitä kuinka monelle historia-alan perustutkinnolle ja jatkotutkinnolle on käytännössä kysyntää esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana on koskaan tehty. Lääkäriliitto ja monet muut akateemiset ammattijärjestöt lobbaavat aktiivisesti oman alansa työvoimatilanteen tasapainon puolesta, humanistit ovat ilmeisesti jo niin alistuneita asemaansa että parempaa ei viitsitä edes toivoa. Kokoavina voimina toimimaan kykenevä yliopistojen henkilökunta ei puutu asiaan, sillä uhkana voisi olla oman aseman heikentyminen mahdollisessa uudelleenorganisoinnissa.
Hei.

Yliopistoissa kyllä seurataan aktiivisesti käsittääkseni kaikkien alojen työllistymistä. Ohessa linkit Turun Akateemisten Rekrytointipalvelujen sivuille, joilta löytyy mm. raportti, joka kertoo akateemisten työllistymisestä valtakunnan tasolla viisi vuotta valmistumisen jälkeen.

Sijoittumisseuranta ja tutkimustoiminta
Uraseurantahanke

Itse uskoisin ongelman olevan kuitenkin jossain muualla kuin siinä, että humanistien urakehityksestä ei olisi tietoa tarpeeksi saatavilla. Kuten jo aiemmin keskustelussa tuli ilmi, sijoittuvat humanistit valmistuttuaan hyvin monenmoisiin ammatteihin. Jos jätetään esimerkiksi opettajan tai museoalan koulutuksen hankkineet sikseen, on humanistilla pätevyys hyvin monenlaisiin tehtäviin, eikä näitä voida luetella selkeästi, kuten on laita vaikkapa mainituilla lääketieteen tai oikeustieteen aloilla. Eikä tämä ole huono asia! Erityisesti historian opiskelu antaa opiskelijalleen paljon sellaisia valmiuksia, joita ei ole ehkä helppo yksityiskohtaisesti nimetä, mutta joita ei moni muu tiedekunta näin perinpohjaisesti tarjoa. Näistä esimerkkeinä kielitaito (niin oman kuin vieraiden kielten), tiedon hankinta, laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen, kyky asioiden tarkasteluun pitkällä aikajänteellä, terve kriittisyys eri lähteitä kohtaan, jne. Ja näiden taitojen lisäksi tietenkin oman alan tuntemus.

Ymmärrän hyvin ja kannatan sitä, että selkeästi ammattiin valmistavia linjoja seurataan ja alalle opiskelevien määrä optimoidaan. Mutta suuri osa humanistisissa tiedekunnissa opiskelevista ei valmistu suoraan johonkin tiettyyn ammattiin. Toinen ongelma nykypäivänä (eilisestä en tiedä) on se, että itse juuri valmistuneet humanistitkaan eivät aina tiedä mihin he oikeasti kykenevät - juuri siitä syystä, että heille ei lyödä eteen selkeitä ammattinimikkeitä. Ja kuitenkin he tietyissä työtehtävissä pesisivät koulutuksensa puolesta mennen tullen niin luonnontieteilijät kuin yhteiskuntatieteilijätkin! Tämän hetkisessä kulttuurissamme vain tuntuu tärkeintä olevan selkeä mitattavuus ja laskettavuus.

Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 20:42
Paikkakunta: Turku

Tapio Onnela kirjoitti:Ahaa, kyse on siis ollut mielipidesivuilla esitetyistä käsityksistä. Asiasta on kyllä olemassa ministeriössä suunnitelmiakin ja esimerkiksi koulutuspaikkoja koskevassa suunnitelmassa, aloituspaikkoja ollaan vähentämässä historian osalta seuraavasti:

Historia ja arkeologia Yliopisto 280 <–340
Lähde:
KOULUTUS JA TUTKIMUS VUOSINA 2007–2012 (PDF)
Kehittämissuunnitelma
5.12. 2007 kehittämis- suunnitelman vuosille 2007–2012.
Olen aiheeseen liittyen nähnyt suunnitelman, jossa historianalan opettajankoulutukseen otettavien määrää laskettaisiin tuntuvasti. Ja ihan syystä. Siinä valossa tuo pienentynyt aloituspaikkaluku tuntuisi itse asiassa aika loogiselta. Mitä pienentyneet opiskelijamäärät sitten taas tarkoittavat pienemmille oppiaineille on toinen kysymys. Toivottavasti kaikkia aloituspaikkojen vähennyksiä ei tehdä ainoastaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Toni Selkala
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

Itseäni keskustelussa tulevasta huolestuttaa loppujen lopuksi se miten vähän ollaan valmiita muuttamaan. Jokainen yliopistolla opiskellut, opettanut tai muuten vain töitä tehnyt voi osoittaa lukemattoman määrän epäkohtia joihin puuttuminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Tapio Onnelan esiin nostamat taloudelliset ja hallinnoliset työt, jotka nykyään kuuluvat jokaisella työntekijälle on näistä vain yksi. Maalaisjärjellä tuntuisi loogisemmalta hankkia yksi ihminen tekemään tämä työ sadan puolesta kuin, että tuhlaamme jokaisen aikaa niihin.

Toinen ongelmakohta, joka näyttäytyy opiskelijoille on kysymys henkilökunnan motivaatiosta: sitä joko on tai ei ole, mutta vaikuttaa siihen ei voi mitenkään. Hierarkinen rakenne pienissä yliopistoyksiköissä johtaa tilanteeseen, jossa koko tieteen harjoittaminen voi jämähtää paikoilleen vuosiksi, johtuen henkilökunnan puuttuvasta motivaatiosta. On kuitenkin selvää, että motivoitunut ja aikaansaseuraava -- myös korkeatasoista tutkimusta suorittava -- opetushenkilökunta olisi kaikkien etu. Tähän ajatteluun eläkevirat esimerkiksi jonkin laitoksen ainoana professorina istuvat huonosti. Ratkaisuna olisi mielestäni todellisten tavoitteiden asettaminen myös professoreille koskien tutkintojen sekä tutkimuksen määrää laitoksittain. Tuskin vuodesta toiseen jatkuvaa opiskelijakatoa ja matalaa valmistuneiden määrää joillain laitoksilla voidaan pitää vain huonon opiskelija-aineksen syynä.

Kolmantena kohtana voisi tuoda esiin vaikkapa yliopiston tilojen vuokrauksen. Mitä järkeä on siinä, että yliopistojen tilojen vuokrasta maksetaan valtiolle vuokraa? Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt vuokraa valtion rahoittamalle yliopistolle tiloja, joita kukaan yliopiston lisäksi tuskin haluaisi vuokrata. Näistä tiloista peritään kuitenkin liiketaloudellisin perustein korkomarginaalia. Toisin sanoen, valtio maksaa valtiolle rahaa valtion tilojen käytöstä. Eikö olisi yksinkertaisesti vain järkevämpää nollabudjetoida koko summa sen sijaan, että rahaa siirretään budjettiluokasta toiseen? Vai onko tarkoituksena osoittaa valtion subventioilla sen liikelaitoksille miten tehokkaasti yhteisistä rahoista pidetään huolta? Hölmöläisten hommaa, sanon minä. Esimerkiksi vuonna 2006 Turun yliopiston kiinteistömenot muodostivat 16% koko 170 miljoonan euron budjetista. Tämä summa on siis eräänlaista silmänlumetta kun puhutaan yliopistojen rahoituksen määrästä ja kasvusta. Mikäli kohonneen rahoituksen tarkoituksena on ainoastaan kattaa kohoavia vuokramenoja rahoituksella ei saavuteta suuria tieteellisiä saavutuksia.

Toivoisinkin siis tulevaisuudessa, että keskustelu siirtyisi koskemaan sitä tiedettä mitä yliopistolla harjoitetaan. Voisiko hallintoa järkevöittää niin, että yhä harvemman tehtävissä olisi oman työn hallinnointi? Voisiko rahoitusta muuttaa pitkäjänteisemmäksi niin, että erilaisten apurahahakemusten täyttäminen ja kuukaudesta toiseen epävarmuudessa eläminen voitaisiin korvata vuosien mittaisilla yhtäjaksoisilla tutkimusjaksoilla? Voitaisiinko rahoitusta muuttaa niin, ettei se olisi sidottuna määrään? Olisiko mahdollista sitouttaa väitöskirjan tehneitä tiiviimmin yliopistoon erilaisilla post-doc-ohjelmilla? Voitaisiinko tulosajattelu ulottaa myös virkasuhteessa oleviin arvioimalla julkaistuja tutkimuksia, saavutettuja tuloksia opetuksessa jne.? Ehkä näiden avulla yliopisto ei olisi vain kumileimaisin, joka hyväksyy kaiken tieteenä rahoitusta saadakseen vaan siitä jälleen kerran tulisi tieteen instituutio.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Historiantutkimuksesta

Kommentteja eräisiin mielenkiintoisiin ja tärkeisiin kohtiin:
Annastiina Mäkilä kirjoitti: Olen aiheeseen liittyen nähnyt suunnitelman, jossa historianalan opettajankoulutukseen otettavien määrää laskettaisiin tuntuvasti. Ja ihan syystä.
Mikähän on tuo "syy" olisi? Ruotsissa historian ja yhteiskuntaopin opetusta on laajennettu jopa ammattikouluihin, joten tarve siellä on lisääntymässä, ei vähenemässä. Historianopettajien määrän "tarve" on poliittinen päätös, ei "taloudellinen realiteetti". Tämä nyt on niitä ensimmäisiä asioita, joka historiantutkijan ja -opettajan tulisi ymmärtää.
Toni Selkälä kirjoitti:Kolmantena kohtana voisi tuoda esiin vaikkapa yliopiston tilojen vuokrauksen. Mitä järkeä on siinä, että yliopistojen tilojen vuokrasta maksetaan valtiolle vuokraa? Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt vuokraa valtion rahoittamalle yliopistolle tiloja, joita kukaan yliopiston lisäksi tuskin haluaisi vuokrata. Näistä tiloista peritään kuitenkin liiketaloudellisin perustein korkomarginaalia. Toisin sanoen, valtio maksaa valtiolle rahaa valtion tilojen käytöstä. Eikö olisi yksinkertaisesti vain järkevämpää nollabudjetoida koko summa sen sijaan, että rahaa siirretään budjettiluokasta toiseen? Vai onko tarkoituksena osoittaa valtion subventioilla sen liikelaitoksille miten tehokkaasti yhteisistä rahoista pidetään huolta? Hölmöläisten hommaa, sanon minä. Esimerkiksi vuonna 2006 Turun yliopiston kiinteistömenot muodostivat 16% koko 170 miljoonan euron budjetista. Tämä summa on siis eräänlaista silmänlumetta kun puhutaan yliopistojen rahoituksen määrästä ja kasvusta. Mikäli kohonneen rahoituksen tarkoituksena on ainoastaan kattaa kohoavia vuokramenoja rahoituksella ei saavuteta suuria tieteellisiä saavutuksia.
Syy tuohon älyttömyyteen on puhtaasti ideologinen, vaikka sillä on myös poliittisia seurauksia; toiminnalla luodaan harhakuva yhteisen kassamme lisääntyneistä tuloista - yliopistot vain yhtenä osana projektia - ja ideologisesti taustalla on pyrkimys yliopistolaitoksen yksityistmiseen; uusliberaalin idologian mukaanhan kaikki "yhteinen" on, jollei nyt syntiä, niin ainakin suuri vääryys. Tämä on suoraan sidoksissa esittämääni kehitykseen.
Toni Selkälä kirjoitti:Toivoisinkin siis tulevaisuudessa, että keskustelu siirtyisi koskemaan sitä tiedettä mitä yliopistolla harjoitetaan.
Tiedettä ei voi harjoittaa ilman rahoitusta.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Annastiina Mäkilä kirjoitti:Poistin yhden Heynon kommentin ja pyydän häntä muutoinkin pysymään asiassa.

Foorumin sääntöjä muistin virkistykseksi:

Agricolan keskustelufoorumeilla ovat kiellettyjä:
1. Puheenvuorot, jotka menevät selvästi asian ohi.
2. Riidan haastaminen ja toisten kirjoittajien nälviminen.
Tarkoittaako tämä mahdollisesti sitä, että keskustelijaa ei saa leimata vainoharhaiseksi, kuten T. Onnela (palstan päätoimittaja) on tehnyt tai että keskustelijaa ei saa esittää "hiekkalaatikkotason inttäjäksi", kuten J. Häkkinen on tehnyt? Ihan noin vain täsmennykseksi kyselen....

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Historiantutkimuksesta

Jouko Heyno kirjoitti:
Annastiina Mäkilä kirjoitti: Olen aiheeseen liittyen nähnyt suunnitelman, jossa historianalan opettajankoulutukseen otettavien määrää laskettaisiin tuntuvasti. Ja ihan syystä.
Mikähän on tuo "syy" olisi? Ruotsissa historian ja yhteiskuntaopin opetusta on laajennettu jopa ammattikouluihin, joten tarve siellä on lisääntymässä, ei vähenemässä. Historianopettajien määrän "tarve" on poliittinen päätös, ei "taloudellinen realiteetti". Tämä nyt on niitä ensimmäisiä asioita, joka historiantutkijan ja -opettajan tulisi ymmärtää.
Tarkoitatko että Suomessa tulisi kouluttaa historianopettajia jotta he voisivat hakea töitä Ruotsista? Historian laitokset eivät tee päätöksiä opetusvirkojen määristä kunnissa. Ajatus opetusvirkojen määrän kasvattamisesta on kaunis, mutta realismia lienee sovittaa esimerkiksi opettajiksi koulutettavien määrä olemassa olevien virkojen, ei toiveissa olevien virkojen määrään.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Re: Historiantutkimuksesta

Derkku kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Annastiina Mäkilä kirjoitti: Olen aiheeseen liittyen nähnyt suunnitelman, jossa historianalan opettajankoulutukseen otettavien määrää laskettaisiin tuntuvasti. Ja ihan syystä.
Mikähän on tuo "syy" olisi? Ruotsissa historian ja yhteiskuntaopin opetusta on laajennettu jopa ammattikouluihin, joten tarve siellä on lisääntymässä, ei vähenemässä. Historianopettajien määrän "tarve" on poliittinen päätös, ei "taloudellinen realiteetti". Tämä nyt on niitä ensimmäisiä asioita, joka historiantutkijan ja -opettajan tulisi ymmärtää.
Tarkoitatko että Suomessa tulisi kouluttaa historianopettajia jotta he voisivat hakea töitä Ruotsista? Historian laitokset eivät tee päätöksiä opetusvirkojen määristä kunnissa. Ajatus opetusvirkojen määrän kasvattamisesta on kaunis, mutta realismia lienee sovittaa esimerkiksi opettajiksi koulutettavien määrä olemassa olevien virkojen, ei toiveissa olevien virkojen määrään.
En tietenkään tarkoita, enkä ole moista esittänyt. Mistä sinä jutun keksit? Ja jos en ole aivan väärässä, virkojen määrästä Suomen kunnissa päättää toistaiseksi valtuusto, jonka taas valitsee - ihan oikeasti, ais nii - ME.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Tapio Onnela kirjoitti:Asiasta on kyllä olemassa ministeriössä suunnitelmiakin ja esimerkiksi koulutuspaikkoja koskevassa suunnitelmassa, aloituspaikkoja ollaan vähentämässä historian osalta seuraavasti:

Historia ja arkeologia Yliopisto 280 <–340
Lähde:
KOULUTUS JA TUTKIMUS VUOSINA 2007–2012 (PDF)
YLE:n uutissivuilla on tätä suunnitelmaa ja siitä käytyä keskustelua
käsittelevä juttu, jossa siteerataan mm. prof. Hannu Salmea:

http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html

Lisää juttua aiheesta on luvassa Yle Radio 1:n Kultakuume-
ohjelmassa huomenna klo 12.15. Ei nyt mikään varsinainen
prime time -aika siis, mutta ohjelma on tulossa myöhemmin
myös nettiin!

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Jyrki Ilva kirjoitti:...käsittelevä juttu, jossa siteerataan mm. prof. Hannu Salmea:
Seuraa lainaus Jyrki Ilvan lähettämästä linkistä, kiitos siitä!
Yliopistoissa suunnitelmat ovat aiheuttaneet runsasta keskustelua. Eri tieteenalojen luokittelu humanistisiin tieteisiin ja kulttuurialaan on herättänyt myös kysymyksiä. Opiskelupaikkojen vähentäminen nähdään uhkana monipuoliselle koulutukselle ja korkeatasoiselle tutkimukselle.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi sanoo, että opetusministeriön kaavailut ovat ristiriidassa hallituksen linjausten kanssa.

- On vahvoja odotuksia, että kulttuuriala ja luovat alat ovat niitä, jotka rakentavat Suomen tulevaisuutta. Pidän ristiriitaisena pyrkimyksenä samaan aikaan leikata, kun samoilta aloilta odotetaan tarttumista haasteisiin, sanoo Hannu Salmi.
Olisi mielenkiintoista tietä miten opiskelupaikkojen vähentäminen on uhka monipuoliselle koulutukselle ja korkeatasoiselle tutkimukselle kun tähän asti on valiteltu lähinnä resurssipulaa asetettuihin tehtäviin nähden?

Jutun perusteella myös Salmen kommentointi on melkoista tuubaa; ongelmahan ei ole opiskelijoiden vaan työpaikkojen määrässä. Tässä näkyy humanistisen alan perusongelma; puutteellinen ammattikuntaidentiteetti ja osittain tästä johtuva hyötynäkökulmien korostaminen. Opiskelupaikkojen vähentäminen nykyjärjestelmässä uhkaa laitosten määrärahoja, siitähän tämä vastustus johtuu, ei mistään muusta. Ammattikuntaidentiteettiä ei löydy sen vertaa että tämä tosiasia viitsittäisiin tunnustaa.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Derkku kirjoitti:... Olisi mielenkiintoista tietä miten opiskelupaikkojen vähentäminen on uhka monipuoliselle koulutukselle ja korkeatasoiselle tutkimukselle kun tähän asti on valiteltu lähinnä resurssipulaa asetettuihin tehtäviin nähden?

Jutun perusteella myös Salmen kommentointi on melkoista tuubaa; ongelmahan ei ole opiskelijoiden vaan työpaikkojen määrässä. Tässä näkyy humanistisen alan perusongelma; puutteellinen ammattikuntaidentiteetti ja osittain tästä johtuva hyötynäkökulmien korostaminen. Opiskelupaikkojen vähentäminen nykyjärjestelmässä uhkaa laitosten määrärahoja, siitähän tämä vastustus johtuu, ei mistään muusta. Ammattikuntaidentiteettiä ei löydy sen vertaa että tämä tosiasia viitsittäisiin tunnustaa.
Tuohan nyt ei ole kummoinenkaan juttu: Mitä laajempi yleissivistys - sekä määrällisesti että laadullisesti - sitä korkeatasoisempaa tutkimusta. Tämä lie selvää. Resurssipula on seurausta poliittisesta päätöksenteosta, josta ovat tietysti vastuussa ennen kaikkea äänestäjät, korkeakoulujen kyseessä ollessa nimen omaan akateemisesti koulutetut äänestäjät. Toki, jos "monipuolisella koulutuksella" taroitetaan vain varioivan eliitin luomista, on asia toinen. Silloin herääkin kysymys, ketä varten tätä yhteiskunnaksi kutsuttua systeemiä oikein pyöritetään; kansalaisia vai yrityksiä?

Miksi pitäisi löytää yleissivistävässä korkeakoululaitoksessa "ammattikuntaidentiteetti"? Mikä on humanistinen ammattikunta? Mikä on "ammatti: humanisti"?

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Jyrki Ilva kirjoitti: YLE:n uutissivuilla on tätä suunnitelmaa ja siitä käytyä keskustelua
käsittelevä juttu, jossa siteerataan mm. prof. Hannu Salmea:

http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html
Pruuvs mai point eksäktli (24.3., säikeen alussa): "Lehtitietojen mukaan tuleva yliopistouudistus ja rationalisointi, "innovaatioyliopistoiden luominen", tulee iskemään etenkin humanistisiin aineisiin ja erityisesti historiantutkimukseen rahoituksen merkittävänä leikkaamisena. "

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Jyrki Ilva kirjoitti: YLE:n uutissivuilla on tätä suunnitelmaa ja siitä käytyä keskustelua
käsittelevä juttu, jossa siteerataan mm. prof. Hannu Salmea:

http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html
Pruuvs mai point eksäktli (24.3., säikeen alussa): "Lehtitietojen mukaan tuleva yliopistouudistus ja rationalisointi, "innovaatioyliopistoiden luominen", tulee iskemään etenkin humanistisiin aineisiin ja erityisesti historiantutkimukseen rahoituksen merkittävänä leikkaamisena. "
Heyno sekoittaa nyt humanistisen alan ja kulttuurialan. Tuossa Ylen uutisessahan esim selvästi sanotaan:
” Opetusministeriön kehityssuunnitelman takana on Opetushallituksen laskelma työvoiman tarpeesta, kertoo opetusneuvos Jukka Katajisto.

- Laskelmien mukaan humanistinen ala kokonaisuudessaan ei näytä niin suurta vähennystarvetta. Sen sijaan kulttuuriala on se, jota pitää vähentää aika suurestikin pitkällä aikavälillä, Katajisto sanoo.”
http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html
Tämä toki kävi ilmi myös siitä alkuperäisestä muistiosta, jossa on ehdotettu leikattavan myös historian aloituspaikkoja, muttei ollenkaan niin dramaattisesti kuin kulttuurialan. Tuntien historian opettajien vaikean työllisyystilanteen, aloituspaikkojen vähentäminen voi olla ihan järkevääkin.

Mutta missä puhutaan siitä, että erityisesti historiantutkimuksen rahoitusta ollaan leikkaamassa, kuten Heuyno väittää? Ei ainakaan tuossa OPM:n ehdotuksessa joka siis koskee aloituspaikkojen määrää.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Tapio Onnela kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Jyrki Ilva kirjoitti: YLE:n uutissivuilla on tätä suunnitelmaa ja siitä käytyä keskustelua
käsittelevä juttu, jossa siteerataan mm. prof. Hannu Salmea:

http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html
Pruuvs mai point eksäktli (24.3., säikeen alussa): "Lehtitietojen mukaan tuleva yliopistouudistus ja rationalisointi, "innovaatioyliopistoiden luominen", tulee iskemään etenkin humanistisiin aineisiin ja erityisesti historiantutkimukseen rahoituksen merkittävänä leikkaamisena. "
Heyno sekoittaa nyt humanistisen alan ja kulttuurialan. Tuossa Ylen uutisessahan esim selvästi sanotaan:
” Opetusministeriön kehityssuunnitelman takana on Opetushallituksen laskelma työvoiman tarpeesta, kertoo opetusneuvos Jukka Katajisto.

- Laskelmien mukaan humanistinen ala kokonaisuudessaan ei näytä niin suurta vähennystarvetta. Sen sijaan kulttuuriala on se, jota pitää vähentää aika suurestikin pitkällä aikavälillä, Katajisto sanoo.”
http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88032.html
Tämä toki kävi ilmi myös siitä alkuperäisestä muistiosta, jossa on ehdotettu leikattavan myös historian aloituspaikkoja, muttei ollenkaan niin dramaattisesti kuin kulttuurialan. Tuntien historian opettajien vaikean työllisyystilanteen, aloituspaikkojen vähentäminen voi olla ihan järkevääkin.

Mutta missä puhutaan siitä, että erityisesti historiantutkimuksen rahoitusta ollaan leikkaamassa, kuten Heuyno väittää? Ei ainakaan tuossa OPM:n ehdotuksessa joka siis koskee aloituspaikkojen määrää.
Joo, kyllä tässä taas joku tosiaan sekoittaa, mutta se en ole minä. Liekö taas "kautta rantain" -tulkintaa? Ks. yllä: "humanistinen ala kokonaisuudessaan" pro "sen sijaan...". Mutta mitäpä pikkuasioista, ovathan poliitikot luotettavia. Historiantutkijana Onnela varmaan muistaakin että "Suomen markka devalvoidaan vain minun kuolleen ruumiini yli" ja muita vastaavia. Jos aloituspaikkoja vähennetään, se tietysti johtaa rahoituksen leikkaamiseen - jota muuten on opiskelijaa kohti vähennetty muutoinkin koko ajan. Työllisyystilanteen ja opiskelijamäärän yhdistäminen tarkoittaa myös yliopiston käsittelemistä ammattikouluna. Sekin suuntaus, josta oon syytä keskustella laajemmin - ja tulihan sitä tuossa ensimmäisessä viestissä vähän yriteltyäkin, mutta ei tunnu kiinnostavan ketään.

Toni Selkala
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

Opiskelijapaikkojen vähentämisen ja rahoituksen relaatio ei ole missään keskustelussa tullut mielestäni esille. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes päivittäin HS:n mielipidesivuilla kirjoitetaan aiheesta. Viimeksi Opetusministeriön virkamies vahvisti valtion kannan siitä, että yliopistojen perusrahoitusta ollaan kasvattamassa n. 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2011. Tämä summa on tarkoitettu kustannusten nousujen jälkeen, todelliseen tieteelliseen toimintaan ja sen tukemiseen.

Näin voidaankin päätellä, että mikäli rahoituksen määrä kasvaa ja samalla opiskelijoiden sisäänottoa vähennetään se tarkoittaa yksinomaan kasvavia resursseja opiskelijaa kohden, jota tuskin voidaan pitää kovin tuomittavana aikeena. Mikäli joku kykenee osoittamaan, että keskustelussa oltaisiin tuotu esiin jossain rahoituksen kasvattamisen ja aloituspaikkojen suhteen olevan kausaalinen, haluaisin mielelläni sen nähdä. En kuitenkaan usko, että valtiolla on mitään salaista agendaa humanismin alasajamiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Toni Selkälä kirjoitti:Opiskelijapaikkojen vähentämisen ja rahoituksen relaatio ei ole missään keskustelussa tullut mielestäni esille. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes päivittäin HS:n mielipidesivuilla kirjoitetaan aiheesta. Viimeksi Opetusministeriön virkamies vahvisti valtion kannan siitä, että yliopistojen perusrahoitusta ollaan kasvattamassa n. 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2011. Tämä summa on tarkoitettu kustannusten nousujen jälkeen, todelliseen tieteelliseen toimintaan ja sen tukemiseen.
Tässä täytyy muistaa, mikä on suunnitelman mukaisen kasvun rahoitusrakenne: Valtio rahoittaa määräprosentin liike-elämältä saadun tuen lisäksi. Kumpaa luulet liike-elämän tukevan, historiantutkimusta vai vaikkapa lääketiedettä tai tietotekniikkaa? Suunnitelman mukaan jakosuhteen siis määräisi yrityselämä.
Näin voidaankin päätellä, että mikäli rahoituksen määrä kasvaa ja samalla opiskelijoiden sisäänottoa vähennetään se tarkoittaa yksinomaan kasvavia resursseja opiskelijaa kohden, jota tuskin voidaan pitää kovin tuomittavana aikeena. Mikäli joku kykenee osoittamaan, että keskustelussa oltaisiin tuotu esiin jossain rahoituksen kasvattamisen ja aloituspaikkojen suhteen olevan kausaalinen, haluaisin mielelläni sen nähdä. En kuitenkaan usko, että valtiolla on mitään salaista agendaa humanismin alasajamiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
Kyse ei todellakaan ole mistään salaisuudesta, vaan asia on selkeästi tuotu julki. "Kasvavia resursseja opiskelijaa kohden" ei julkistetuissa suunnitelmissa suinkaan jakaudu tasaisesti, niin kuin myös edellä olen todennut. Voi, jos historianopiskelijan kohderaha olisikin yhtä suuri, kuin vaikkapa lääkiksen...No, se nyt ei tietenkään ole edes jorkevä tavoite. Mutta tuon "salaisuuden" osalta onkin mielenkiintoista, että julkistamisen taso ja mekanismit ovat aivan samat kuin Suomen EU-projektin ja esimerkiksi "hallitun rakennemuutoksen" kohdalla. Poliitikot ja virkamiehet puhuivat kerrankin totta, eikä kukaan uskonut, koska totuus oli niin absurdi. Luulisi että edes historiantutkijat huomaisivat yhtäläisyyden.

Muuten, ole kiltti ja jätä nuo "agendat" ja "arbitraarisuudet" ja käytä ihan tavallista suomea. Tekee keskustelusta helpompaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”