Toni Selkälä
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

Tutkimus, evoluutio ja minä?

28.05.08 12:20

Tämän päivän (28.5.) HS:n Kulttuuri-sivuilla on kahden professorin, JP Roosin ja Petri Ylikosken välinen debatti evoluutioteorian soveltuvuudesta yhteiskuntatieteisiin, jossa Roos puoltaa ja Ylikoski vastustaa. Jutun kainalotekstinä on toimittaja Jyrki Räikän tekemä haastattelu Helsingin yliopiston rehtorin Ilkka Niiniluodon näkemyksistä evoluutiotutkimusta koskien. Mikä aiheessa sitten on niin kummallista, että vaivauduin kirjoittamaan moisesta? Kummallista on professoritasoisten tutkijoiden kriitikitön suhtautuminen evoluutiotutkimuksella saatavan tiedon laatuun.

Sekä JP Roos että Ilkka Niiniluoto tuovat kirjoituksessa esiin sen, miten tutkimuksen ei tulisi pelätä moraalisesti arvelluttavien tulosten saamista. Tästä lienee varsin pitkälle menevä yksimielisyys tieteenharjoittajien parissa. Ongelmaksi muodostuukin seuraava askel, jolla kausaalisesti yhdistetään toisiinsa moraalikritiikki ja evoluutiotutkimuksen kritiikki. Annetaan ymmärtää, että kritikoitaessa evoluutiotutkimusta kritikoidaan moraalisesti.
JP Roos / Helsingin Sanomat kirjoitti:Älykkyydestä ja sen tutkimisesta puhuminen on erityisesti akateemissa piireissä tabu
---
Tieteen tuloksia ei pidä kiistää sillä perusteella, että niitä pidetään moraalisesti väärinä tai vahingollisina.
Tällä tavoin Roos antaa selvästi ymmärtää, ettei kritiikki esimerkiksi koskien Tatu Vanhasen tutkimusta ole kritiikkiä evoluutiotutkimuksen soveltuvuutta koskien vaan ennen kaikkea kritiikkiä Vanhasen moraalia kohtaan. Näin Roos onnistuu tekemään tyhjäksi kaiken kritiikin:
-> arvostelet moraalia tai tutkimusta
-> arvostelet moraalia
-> et voi arvostella tieteen tulosten moraalia.

Mikä sitten on evoluutiotutkimuksen ongelma yhteiskuntatieteissä tai ihmistieteissä? Kuten Ilkka Niiniluotokin tuo esiin, on nykyisin vallitsevassa postmodernissa tieteenteoriassakin omat, äärimmäiseen subjektin korostamiseen johtavat negatiiviset piirteensä. Siten Niiniluoto näkeekin suotavana tutkimuksen kiinnittämisen objektiivisiin "aineellisiin ja biologisiin reunaehtoihin." Ongelmaksi ainakin omasta mielestäni vain muodostuvat juuri ne samaiset syyt, miksi alunperin postmoderni tieteenteoria syntyi: luonnontieteen objektiivisuus on silmänlumetta ja sidoksissa vallitsevaan paradigmaan. Mikäli tutkimus kiistatta osoittaisi ihmisen älykkyyden sijaitsevan varpaassa, joutuisimme muuttamaan kaiken objektiivisena pitämämme tiedon. Toinen, huomattavasti merkittävämpi ongelma koskee sitä osaa biologiasta, johon evoluutiotutkimusta nykyään yhteiskuntatieteissä tunnutaan pääasiassa käytettävän: älykkyyttä.

Itse en ole onnistunut, lukuisista yrityksistä huolimatta, löytämään ensimmäistäkään määritelmää, testiä, tutkimusta tai teoriaa, joka selittäisi mitä edes tarkoitamme älykkyydellä saati että kykenisimme sitä mittaamaan. Siten objektiivisuuden leiman lyöminen älykkyyden evoluutiolle samanaikaisesti kun tutkijat toteavat älykkyyden olevan kiistatta biologinen siksi, että n. 50% älykkyydestä voidaan selittää biologialla tuntuu varsin oudolta. Ehkä luonnontieteilijöiden olisi tässä kohdin syytä tarkastaa se mahdollisuus mikä binääriluvulla on olla, sattumanvaraisesti valiten, 0 tai 1. Näin evoluutiotutkimus turvautuu häilyviin käsitteisiin, mutta lyömällä näihin käsitteisin luonnontieteen objektiivisuuden leiman annetaan ymmärtää tutkimuksen kiistaton todistusvoima. Tuntuu kuin sosiaalidarwinismi sekä eugeniikka olisivat saamassa uudet vaatteet perustelujen pysyessä samana.

Olisikin mielenkiintoista kuulla niistä hyödyistä, joita Roos katsoo saavuttavansa tukeutumalla evoluution tutkimuksensa apuvälineenä. Hän tuo esiin yhteiskunnallisen aseman relaation älykkyyteen ja esittää tämän selvittävän sosiaalisia luokkia, elinikää ja terveyttä. Jos älykkyyttä siis mitataan ruotsin kielen puhumisella Pohjanmaalla niin eittämättä Roos osuu oikeaan eliniän ja terveyden suhteen. Sosiaalista asemaa taas voisi tutkia objektiivisesti Linnan juhlilla ja todeta tutkimussubjektien olevan keskimäärin hyväosaisempia (ja siten tietenkin myös älykkäämpiä, eikö?) kuin vertailuryhmä Jakomäestä. Mikäli tieteentekijä haluaa nostaa itsensä valtaistuimelle on se mielestäni suurinta subjektiivisuutta mihin tutkija voi konsanaan sortua. Roos tuntuukin antavan aseet niin rasismille, sovinismille, homofobialle -- kaikkea kun voi tutkia yhden muuttujan varassa ja saada aikaan tuloksia, jotka vastaavat tutkijaminän asettamia ennakkoehtoja. Tällöin lienee syytä kuitenkin jo pohtia myös tutkijan moraalia, vaikka se Roosin mielestä onkin kiellettyä.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 21:42
Paikkakunta: Turku

28.05.08 12:32

Aihe on hyvin kiinnostava ja olenkin aihetta sivuten kirjoittamassa parhaillaan omaa pro gradu -tutkielmaani. Diskurssi on samanlaista kuin aikoinaan rotuteorioiden kohdalla, tosin poliittinen korrektius ei salli enää puhuttavan rotuteorioista. Olen jo hieman tutustunut suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun aiheesta pidemmältä aikaväliltä ja tuntuu, että nyt teoriat ovat palaamassa erityisellä voimalla.

Ystävällisin terveisin,
Annastiina Mäkilä

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

JP Roosin kommentteja

28.05.08 13:37

J.P.Roos

Ottamatta nyt sen kummemmin kantaa J.P. Roosin evoluutio-
käsityksiin, täytyy kuitenkin todeta että hän on jo pitkään
esitellyt kiitettävän aktiivisesti ja avoimesti omia mielipiteitään
näistä ja monista muistakin asioista sekä omilla kotisivuillaan
että myös blogissaan:

Kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/
Blogi: http://blogs.helsinki.fi/jproos/

Edellisestä osoitteesta löytyy myös Roosin arvio Richard Lynnin
ja Tatu Vanhasen kirjasta "IQ and Global Inequality":

"Älykkyyden tabu murtuu"
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproo ... nhanen.htm

Jälkimmäisessä hän puolestaan kertoo mm. joutuneensa
mielipiteidensä takia sensuroiduksi kotimaisissa tiedelehdissä:

"Sensuuri iskee..."
http://blogs.helsinki.fi/jproos/2008/04 ... uri-iskee/

Lisää tähän liittyvää materiaalia on myös em. kotisivulla.

Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 21:42
Paikkakunta: Turku

Re: JP Roosin kommentteja

28.05.08 13:54

Jyrki Ilva kirjoitti:Ottamatta nyt sen kummemmin kantaa J.P. Roosin evoluutio-käsityksiin, täytyy kuitenkin todeta että hän on jo pitkään esitellyt kiitettävän aktiivisesti ja avoimesti omia mielipiteitään näistä ja monista muistakin asioista sekä omilla kotisivuillaan että myös blogissaan:
On hän toki kirjoittanut aiheesta myös lehtiin jo pidemmän aikaa. Eikä hän toki ole yksin mielipiteineen, eikä ole missään vaiheessa ollutkaan, ei edes toisen maailmansodan jälkeen, kun jonkinlainen suvantovaihe tämän suuntaisessa teoretisoinnissa oli nähtävissä.

Juha Järvelä
Viestit: 11
Liittynyt: 04.09.06 19:13
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

28.05.08 14:26

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukea myös Sosiologiasta 4/2007 professori Markus Jäntin kirjoitus koskien Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin teosta, jota J.P. Roos on arvioinut varsin myönteisesti. Jäntti kertoo, että älykkyyden käsittely ei ole tabu taloustieteessä ja osoittaa sitten yksityiskohtaisesti, taloustieteessä käytyjen keskustelujen pohjalta, Vanhasen päättelyketjujen ongelmat.

Jaakko Häkkinen
Viestit: 654
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

29.05.08 12:28

Vilkaisin tuota Roosin kirja-arvostelua. Hän kirjoittaa mm.:

"Lähtökohtani on, että ilmiö, jota Lynn ja Vanhanen tutkivat on todellinen ja että kyse ei ole mistään moraalisesti tuomittavasta tai hirveästä asiasta."

Sen sijaan älykkyyden ja sosiaalitaloudellisen kehityksen välillä on selvä ja vahva yhteys. Älykkyysosamäärän ja ostovoimakorjatun kansantulon (korjaus lieventää eroja rikkaiden ja köyhien välillä) välinen korrelaatio on 0.693. Vielä korkeampi korrelaatio on kansantulon ja kolmannen asteen koulutuksen välillä, mutta niin myös ÄO:n ja kolmannen asteen koulutuksen välillä. Korrelaatio on käyräviivainen: mitä korkeampi älykkyysosamäärä, sitä voimakkaampi yhteys.
- -
Kysymys on nyt siitä, ovatko nämä muuttujat niitä ainoita merkityksellisiä ja mitkä ovat niiden kausaaliset yhteydet."

"Lynn ja Vanhanen osoittavat nähdäkseni vakuuttavasti, että älykkyydellä on iso merkitys kansojen välisen eriarvoisuuden selittämisessä ja että älykkyys vaihtelee maantieteellisesti merkittävästi, etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Jotkut voivat pitää tätä pelottavana ja huolestuttavana, suorastaan vaarallisena. On ilman muuta selvää, että älykkyyden kansainväliset erot ja niiden vaikutuksen pysyvyys on ongelmallista, mutta se joka haluaa reagoida tähän kieltämällä tutkimuksen ja keskustelun asiasta tai sulkemalla silmänsä älykkyyden vaikutuksista, on kyllä väärillä jäljillä."


Lynnin ja Vanhasen aiemman kirjan kohtaama kritiikki näyttää pätevän edelleen - suurimpia ongelmia ovat:

1. Älykkyysmittausten yhteismitallisuudessa on ongelmia
2. Muuttujia on huomioitu vain rajallinen määrä
3. Kausaalisuhteet ovat selvittämättä


Ensimmäiseen kohtaan liittyy se, että kansojen keskimääräinen älykkyysosamäärä kalibroidaan aika ajoin takaisin sataan, koska ihmiset menestyvät jatkuvasti paremmin älykkyystesteissä. Ei voida verrata sellaisia kansoja, joilla tällainen palautus on tehty, ja sellaisia, joilla sitä ei ole tehty.

Petter Portin löytää kosolti virheitä jo älykkyyden mittaamisesta lähtien:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/portin.pdf


Muista kohdista esimerkiksi Markus Jokela osoittaa, että esimerkiksi lasten keskipituus korreloi kansantuotteen kanssa yhtä hyvin kuin älykkyys:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/jokela.pdf

Osmo Pekonen arvostelee pseudomatemaattisia menetelmiä:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/pekonen.pdf


Lynnin ja Vanhasen älykkyystutkimusta ei siis tyrmätty moraalisista syistä, vaan koska se on metodeiltaan täysin kelvoton: se todistaa älykkyyserot ja niiden merkityksen kansantuotteeseen vain ohittamalla tai jättämällä huomiotta monia muita seikkoja.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

29.05.08 17:05

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Sen sijaan älykkyyden ja sosiaalitaloudellisen kehityksen välillä on selvä ja vahva yhteys. Älykkyysosamäärän ja ostovoimakorjatun kansantulon (korjaus lieventää eroja rikkaiden ja köyhien välillä) välinen korrelaatio on 0.693.
Korrelaatio ei kerro mitään syy-seuraussuhteista.

Klassinen esimerkki on, että jäätelönsyönti ja hukkumisonnettomuuksien määrä korreloivat hyvin keskenään, mutta hukkuminen ei aiheuta jäätelönsyönti. Eikä toisinpäinkään.

Jaakko Häkkinen
Viestit: 654
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

30.05.08 12:51

Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Sen sijaan älykkyyden ja sosiaalitaloudellisen kehityksen välillä on selvä ja vahva yhteys. Älykkyysosamäärän ja ostovoimakorjatun kansantulon (korjaus lieventää eroja rikkaiden ja köyhien välillä) välinen korrelaatio on 0.693.
Korrelaatio ei kerro mitään syy-seuraussuhteista.

Klassinen esimerkki on, että jäätelönsyönti ja hukkumisonnettomuuksien määrä korreloivat hyvin keskenään, mutta hukkuminen ei aiheuta jäätelönsyönti. Eikä toisinpäinkään.
Tuo on hyvä esimerkki.
Vanhasen tapauksessakin näyttää, että moni muu asia korreloi kansantulon kanssa yhtä vahvasti kuin oletettu älykkyys, eli hän ei ole selvittänyt kaikkia muuttujia. Siksi myöskään kausaalisuhde ei ole selvinnyt.

Älykkyydestä vielä:
Kun kaikissa muissakin osittain periytyvissä piirteissä vaihtelua on enemmän väestön sisällä kuin väestöjen välillä (esim. kansojen keskipituudet ovat suhteellisen lähellä toisiaan, kääpiökansoja lukuun ottamatta, kun taas samankin kansan sisällä voi olla yli puolen metrin pituusvaihtelua terveiden samaa sukupuolta olevien yksilöiden välillä), miksi älykkyyden tilanne olisi erilainen?

Tuntuukin kaukaa haetulta, että mikään näin sattumanvaraisesti heilahteleva piirre voisi selittää kansantuloa. Talouteen vaikuttavaan "eliittiin" voi päätyä yhtä hyvin umpityhmä militantti kuin huippuälykäs humanisti... (korostan: kärjistys, ja ajatuskin vielä hieman kesken.)

Jos taas hallitusmuoto ja muut olosuhteet ovat sellaiset, että koko kansalla on vaikutusta, niin syytä eroihin voi etsiä esimerkiksi malariasta. On sanottu, että (lähes?) jokainen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä on sairastanut malarian. Tämä vaikuttaa sekä jaksamiseen että älylliseen kapasiteettiin (sairaus voi "rampauttaa" aivot pysyvästi). Tällöin älykkyyden korreloiminen kansantulon kanssa johtuisikin kolmannesta tekijästä. Eikä alueen älykkyyskeskiarvo nyt kuvasta lainkaan perittyä älykkyyttä vaan olosuhteiden minimoimaa.

Kun asioita katsoo Vanhasen putken ulkopuolelta, niin aika mahdotonta on puhua kansojen älykkyydestä geneettisenä piirteenä: ravitsemus, sairaudet ja mentaaliset virikkeet vaikuttavat kaikki siihen, miten älykkääksi ihminen/kansa kehittyy. Vasta kun nämä tekijät voitaisiin vakioida (miljoonia ihmisiä eri kansoista eristettyyn laboratoriobunkkeriin?), saataisiin selville peritty älykkyys.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

30.05.08 13:20

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Tuntuukin kaukaa haetulta, että mikään näin sattumanvaraisesti heilahteleva piirre voisi selittää kansantuloa. Talouteen vaikuttavaan "eliittiin" voi päätyä yhtä hyvin umpityhmä militantti kuin huippuälykäs humanisti... (korostan: kärjistys, ja ajatuskin vielä hieman kesken.)
Aivan. Yhteiskuntien taloudelliseen menestykseen vaikuttavat mm perinnöt, joita saavat myös tyhmät jälkeläiset, niin väärin kuin se onkin monen perintöriidan osapuolen mielestä onkin.

Kansakunnan taloudellista menestystä ehkä parhaiten kuvaa kansakunnan demokraattisuus ja markkinatalous. Taloudellisesti erinomaisesti pärjäävistä maista lienee Singapore epädemokraattisena maan suurin poikkeus.

Toni Selkälä
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

30.05.08 15:37

Vetehinen kirjoitti:Kansakunnan taloudellista menestystä ehkä parhaiten kuvaa kansakunnan demokraattisuus ja markkinatalous. Taloudellisesti erinomaisesti pärjäävistä maista lienee Singapore epädemokraattisena maan suurin poikkeus.
Ottamatta sen suuremmin kantaa demokratian ja markkinatalouden määritelmään, ovat tällaiset indikaattorit aivan yhtä huteralla pohjalla kuin muutkin -- harvaa asiaa kun voi typistää yhteen tai edes muutamaan muuttujaan. Esimerkkinä voisi mainita Kiinan. Kiinassa ei voi hyvällä syylläkään katsoa olevan demokratiaa siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme ja markkinatalouttakin säätelee yksinvaltaisesti hallitseva kommunistinen puolue. Tästä huolimatta Kiinan talouden kasvuluvut ovat sitä luokkaa, ettei menne kauaa kun Kiinassakin voidaan katsoa menevän taloudellisesti erinomaisesti -- demokratialla tai ilman.

Toisena esimerkkinä taas demokratiasta ja markkinataloudesta toimivat useat Euroopan unionin jäsenmaat, joissa kyllä toteutuvat kaikki TSS-oikeudet sekä vielä monet monet muutkin oikeudet, perusoikeuksista nyt puhumattakaan. Siten ne, kansalaisten oikeuksilla ja vaikuttamismahdollisuuksilla mitaten ovat demokratioita par excellance. Kuitenkin yhä suurempi osa eurooppalaisista on valmis uhraamaan osan taloudellisesta hyvinvoinnistaan saadakseen enemmän vapaa-aikaa. Siten demokraattisin valtio saattaisikin olla esim. Yhdysvallat, jossa on viime vuosina tehty muutama varsin epädemokraattinenkin poliittinen ja taloudellinenkin päätös. Kuitenkin yhdysvaltalaiset tekevät töitä huomattavasti muita länsimaita enemmän ja siten heille kasaantuu suurin taloudellinen hyvinvointi.

Vielä palatakseni älykkyyteen on edelleenkin perusongelma koko käsitteen kannalta siinä, ettemme kykene määrittelemään sitä millään tavoin. Älykkyystestit eivät testaa mitään, jos jopa allekirjoittanut saattaa niissä saada tuloksen, jonka mukaan lukeuden johonkin fraktionaalisen pieneen luokkaan superhyperihmisiä. Mikäli matemaatikot saavat kerta toisensa jälkeen parhaita tuloksia ei liene syytä olettaa, että matemaatikot ovat älykkäämpiä kuin muut vaan että kysymykset ovat matematiikkaa harjoittaneelle tuttuja arjen rutiineista. En voi sanoa esim. yliopiston professorin olevan per se älykkäämpi kuin vaikkapa kaupan kassan ja silti useimmat ihmiset olisivat valmiit allekirjoittamaan moisen lausuman. Koska älykkyys ei ole mitattava suure samoin kuin vaikkapa litra tai metri ei luonnontieteellinen mallinnus ole toimiva: aivojen massa, harmaiden aivosolujen suhde muuhun aivojen kudosmassaan jne. eivät selitä millään tavoin älykkyyttä. Koska älykkyys on ennen kaikkea kulttuurin määrittämä käsite on se myös altis muutoksille ajassa ja paikassa. Se minkä voidaan katsoa olleen älykkyyden merkki vaikkapa 1600-luvulla saattaisi tuntua meistä järjettömältä älykkyyden mittarilta.

Mikä tahansa käsite kelpaa lyömäaseeksi mikäli se yksin nostetaan tarkastelun keskiöön kuten Roos ja Vanhanen näemmä toivovat. Luonnontieteellisen lähestymistavan kritiikitön ihannointa johtaa näennäisen surkuteltavasti harhaan milloin sen avulla pyritään synnyttämään absoluuttisia totuuksia. Edes yksinkertaisimmat matemaattiset, biologiset, fysikaaliset tai kemialliset totuudet eivät ole sen oikeampia kuin muutkaan katsantokannat. Monet muistavat ensimmäisen logiikan tunnin jolloin yhtäkkiä 1 + 1 saattoikin olla 1. Siinä ei tuntunut olevan mitään järkeä, mutta yhtä kaikki se oli "totta". Olisikin syytä erottaa toisistaan se mitä pidämme kiistattomana, jotta voisimme ylipäätään toimia (esim. perusfysiikan ja -kemian lainalaisuudet, biologiset, havaittavat ominaisuudet jne) siitä mitä pidämme totena. Samoin kuin älykkyyden myös muiden nimenomaan biologisten ominaisuuksien pohjalta kuulee esitettävän kyseenalaisia totuuksia, esimerkkinä vaikkapa poikien matemaattinen lahjakkuus vaikka myös tytöt voivat olla matemaattisesti aivan yhtä lahjakkaita. Tätä selitetään poikkeuksilla. Silti emme kuule kenenkään toteavan, että pallo putoaa ylöspäin, johon voisimme lakonisesti todeta sen olevan poikkeus. Ehkä tämän tulisi osoittaa, etteivät älykkyys tai sukupuolimallit ole luonnontieteen vaan ennen kaikkea kulttuurin tuloksia. Näyttää että tämä on nyt unohtunut professorismiehiltä.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 11:26

30.05.08 21:05

Tosiasia tietysti tässäkin on, että Vanhasen koko projektin suurin ongelma on sama, kuin mikä on demorkatiatutkimuksessakin; tutkimuskohteen, siis tässä älykkyyden, tarkkarajainen määrittely. Kun Vanhanen ei kykene määrittelemään, mitä "älykkyys" on, hän ei kykene määrittelemään, mitä hän oikein tutkii. Kyseessä on pseudotiede, suomeksi höpsismi.

Tällaisen höpsismin leviäminen akatemiassamme johtuu keskeisesti siitä, ettei sitä perustellisesti ja perustellusti rutata heti alkuunsa. Sellainenhan olisi "aggressiivista", "vastenmielistä" jne., kuten olemme täälllä oppineet. Puolittainen ja näennäinen, peitelty ja lepsu suhtautuminen takaa, että Vanhasen ja muiden samanhenkisten höpsismillä on suomalaisissa yliopistoissa loistava tulevaisuus.

J.P.Roos
Viestit: 29
Liittynyt: 13.08.08 18:02

Älykkyys!

14.08.08 12:37

Olen pahoillani että olen vasta viiveellä mukana tässä keskustelussa, mutta parermpi myöhään kuin ei milloinkaan. Erityisesti haluaisin kommentoida Toni Selkälän pahasti virheellisiä väitteitä sekä Anna-Stiina Mäkilän tosi ikäviä vihjailuja jotka ovat tyypillisiä kun älykkyydestä on puhe.
Ensin Selkälä:
kun sanon että tieteen tuloksia ei pitä arvostella sillä perusteella että ne ovat moraalisesti vääriä, niin en tietenkään kiellä myöskään moraalista kritiikkiä. Se mitä arvostelen on että Vanhasta tai älykkyystutkimusta arvioidaan moraalittomaksi vain aiheen ja tulosten perusteella. Niin kuin Selkäläkin tekee.
Lisäksi hän väittää ettei ole löytänyt mistään kelvollisia älykkyyden määritelmiä tai tutkimuksia. Hän ei ole etsinyt eikä halunnut löytää. Miten olisi panna nimet Linda S Gottfredson, J P Rushton, Arthur Jensen Googleen ja katsoa mitä putkahtaa ulos? Roskaakin löytyy paljon esimerkiksi nimillä Hautamäki, Gardner ...
Sitten Mäkilä: älykkyystutkimuksella ei ole sinänsä mitään tekemistä rotuteorioiden kanssa, mutta tosiasiahan on että kansojen välillä on isoja keskimääräisiä älykkyyseroja (kun jakautumat ovat kaikkialla suurin piirtein samanlaisia, joten keskimääristä voidaan tehdä myös esimerkiksi erittäin älykkäiden yksilöiden määriä koskevia johtopäätöksiä). Tiedämme hyvin että kaikkein korkeimmat keskiarvot löytyvät Aasiasta (Singapore, Hong Kong, Korea, Kiina) kun taas Euroopassa ollaan aika lailla keskimääräisiä. Näissä tiedoissa ei ole mitään moraalista tai epämoraalista. Jos joku haluaa tehdä niistä rotusyrjintää koskevia johtopäätöksiä, niin tätähän me tietysti jyrkästi vastustamme kaikki. Mutta jos näitä tietoja käytetään esimerkiksi taloudellisen kehityksen selittämiseen niin se on täysin legitiimiä.
Olen harvinaisen hyvin selvillä siitä, että korrelaatiot ja kausaalisuhteet eivät ole sama asia. Toisaalta on täysin selvää että jäätelön syömisellä ja taloudellisella kehityksellä ei ole kausaalisuhdetta kun taas älykkyyden ja taloudellisen kehityksen korrelaatiosta voi ainakin sanoa, että se tuskin menee niin päin että mitä korkeampi taloudellinen kehitysaste, sitä korkeampi väestön ÄO. Pikemminkin päin vastoin jos ajattelee television tyhmentävää vaikutusta!
Mutta siis toivoisin että Agricolan keskustelijat sentään vähän miettivät mitä kirjoittavat eivätkä vain toistaisi tavanomaisia ennakkoluuloja!

J.P.Roos
Viestit: 29
Liittynyt: 13.08.08 18:02

14.08.08 12:58

Jouko Heyno kirjoitti:Tosiasia tietysti tässäkin on, että Vanhasen koko projektin suurin ongelma on sama, kuin mikä on demorkatiatutkimuksessakin; tutkimuskohteen, siis tässä älykkyyden, tarkkarajainen määrittely. Kun Vanhanen ei kykene määrittelemään, mitä "älykkyys" on, hän ei kykene määrittelemään, mitä hän oikein tutkii. Kyseessä on pseudotiede, suomeksi höpsismi.

Tällaisen höpsismin leviäminen akatemiassamme johtuu keskeisesti siitä, ettei sitä perustellisesti ja perustellusti rutata heti alkuunsa. Sellainenhan olisi "aggressiivista", "vastenmielistä" jne., kuten olemme täälllä oppineet. Puolittainen ja näennäinen, peitelty ja lepsu suhtautuminen takaa, että Vanhasen ja muiden samanhenkisten höpsismillä on suomalaisissa yliopistoissa loistava tulevaisuus.
Jouko Heyno voisi ensin perehtyä edes vähän alaan ennenkuin rupeaa puhumaan höpsismista. Älykkyystutkimus on yksi niistä alueista sosiaalitieteissä, joissa sekä mittarit että aineistot ovat laajimpia ja joissa tuloksia on testattu erittäin monin eri tavoin, mm. kaksostutkimuksissa.
Niin että höpsis vain Heyno!

J.P.Roos
Viestit: 29
Liittynyt: 13.08.08 18:02

14.08.08 13:50

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Lynnin ja Vanhasen älykkyystutkimusta ei siis tyrmätty moraalisista syistä, vaan koska se on metodeiltaan täysin kelvoton: se todistaa älykkyyserot ja niiden merkityksen kansantuotteeseen vain ohittamalla tai jättämällä huomiotta monia muita seikkoja.
Kaikki Häkkisen tämän sitaatin yläpuolella olevat "kritiikit" ovat tyhjää helinää. Toistan vielä kerran: älykkyystutkimus on yksi robusteimpia sosiaalitieteellisiä tutkimusaloja joissa sekä mittarit että yhteydet ovat niin hyvin varmistettuja kuin ylipäänsä on mahdollista. Vain tietämätön moralisti voi heitellä hihastaan vasta-argumentteja ja vetäytyä sitten tyytyväisenä kuoreensa.
Pikemminkin voi sanoa niin, että sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen mallit jättävät älykkyyden pois syistä joilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Sen sijaan koulutusta käytetään huoletta mittarina vaikka sen korrelaatio älykkyyden kanssa on korkea (erityisesti PISA. lukekaapa Rindermannin artikkeli!) ja kausaalisuhde pääasiallisesti älykkyydestä koulutukseen.
Ja se joka suunnittelee opinnäytettä aiheesta: perehdy myös sisältölähteisiin ettet kirjoita ihan tyhjää diskurssia jossa ei ole päätä eikä häntää, ja älä ota etukäteen kantaa! Tämän sanon näin alan professorina.

Toni Selkälä
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

14.08.08 13:56

Kiitoksia oikein paljon vastauksesta ja lähteistä joiden nojalla älykkyyttä kyetään mittaamaan. Aion perehtyä aiheeseen lähemmin lähipäivinä, mutta annan pikaisen vastauksen ensisilmäyksen perusteella, jonka loin mainitsemasi Linda S. Gottfredsonin kirjoitteluun. Päiväykseltään uusimmassa kirjoituksessa (arvostelu kirjasta Environmental Effects on Cognitive Abilities) koskien älykkyyttä Gottfredson kirjoittaa seuraavasti:
Gottfredson, Linda S. kirjoitti:People’s genetic proclivities often affect their exposure to different physical and social environments, in particular, the experiences they seek out and construct.
Kuitenkin, koska ihmisten geneettinen variaatio on verrattain pientä on oudoksuttavaa ajatella, että tällainen pieni variaatio vaikuttaisi vaikkapa niihin fyysisen ja sosiaalisen ympäristön muutoksiin, joita havaitsemme jo yhden yhteiskunnan sisällä saati sitten vertailtaessa eri yhteiskuntia. Jos geneettisesti lähin sukulaiseni löytyy suurella todennäköisyydellä muualta kuin Suomesta, miten on mahdollista, että jakamamme geneettinen aines olisi vaikuttamassa niihin kokemuksiin joita koemme ja etsimme? Gottfredson tuntuu ainakin arvostelussaan kiertävän aihettaan: Kukaan ei ole kiistänyt, etteikö perintötekijöillä olisi vaikutusta ihmiselle, mutta mikä tuo vaikutus on, on vaikea, jollei mahdoton määrittää. Tähän Gottfredson ei ainakaan tähän mennessä lukemani perusteella ole kyennyt vastaamaan.

Toinen kritiikin aiheeni koskee niitä testejä, joita käytetään älykkyyden mittaamiseen. Älykkyydelle tarjotaan vuodesta toiseen uusia määritelmiä ja älykkyyden ala laajenee jatkuvasti kattamaan perinteisen "akateemisen" älykkyyden ohella myös tunteiden, ruumiin jne. älykkyyden. Kuitenkin se arvo, mikä annetaan vaikkapa lukutaidolle mitattaessa älykkyyttä on varsin keskeinen huolimatta siitä, että lukutaito on kulttuurimme tuotosta, samoin tietenkin on laita myös matematiikan. Mitkä olisivat tällöin niitä tekijöitä, jotka olisivat synnynnäisiä ihmisille ja joita testaamalla voisimme aidosti määrittää "geneettisen" älykkyyden? Itse en ainakaan kykene tällaista määrittelemään. Näin kaikkia testaamisen muotoja rasittaa apriorisesti kulttuurinen leima, jonka poistaminen on mielestäni mahdotonta. Sen merkitystä toki voidaan vähentää tekemällä kaikille ihmisille erilaisia, kulttuurisesti omaleimaisia testejä, mutta tällöin näiden testien vertailuarvo heikkenee. Olemme eräänlaisessa noidankehässä, joka aina lopulta nakertaa testien luotettavuutta.

Palaan asiaan tarkemmin jahka saatan lukemiseni mainitsemiesi lähteiden osalta päätökseen.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”