J.P.Roos kirjoitti: Heillä on tosin yksi heikko pitkittäisaineisto jota en pidä kovin uskottavana.
Mikähän mahtaisi olla tuo heikko aineisto? Heillä oli jonkinlaiset älykkyystestit 81 valtiosta. 104 valtion keskiarvot arvottiin ympäröivien maiden perusteella. Jos Suomi sijaitsisi Etiopian ja Sierra Leonen välissä ja psykometrikot olisivat laiskotelleet, niin ai että meillä oltaisiin tyhmiä.
Vanhanen ja Lynn puhuvat näin ollen roturyhmien (järkyttävää) ja kansallisuuksien keskimääräisestä älykkyydestä naapurimaiden tulosten pohjalta arvotuin luvuin. Tosin esimerkiksi Kirgiisian luku on arvottu Turkin ja Iranin pohjalta ilmeisesti "roturyhmän" tai kielisukulaisuuden perusteella. Suomen keskiarvo löytyisi varmaan sitten jostain hantien ja virolaisten väliltä.
Muutamia esimerkkejä ilmeisesti uskottavista aineistoista, jotka ilmentänevät hyvin kansallista keskiarvoa: Barbadoksella 108:n 9–15-vuotiaan testi, Kolumbiassa 50:n 13–16-vuotiaan testi, Ecuadorissa 104:n 5–17-vuotiaan testi, Egyptissä 129:n 6–12-vuotiaan testi, Päiväntasaajan Guineassa 48:n 10–14-vuotiaan testi jne.
Roosin aiemmin kehuma kansainvälisten vertailujen kalibrointi tarkoitti Vanhasen ja Lynnin tapauksessa 2-3 pisteen summittaista lisäämistä maiden tuloksiin vuosikymmentä kohti riippuen siitä, kuinka kaukana niissä tehty testi ajallisesti oli Britannian vuoden 1979 lukemista. Tällä lisäyksellä pyrittiin ottamaan huomioon Flynnin efekti (joka jo sinällään todistaa, että älykkyystestit mittaavat lähinnä keskiluokkaista koulutuspyrkyryyttä), joka Flynnin tuloksissa ei kuitenkaan missään nimessä ole vakio vaan on esim. Tanskassa muuttunut vuosikymmenessä kahdeksan pistettä, Espanjassa kuusi ja peräti 26 pistettä 14 vuodessa Keniassa. Lynnin ja Vanhasen luvut ovat siis ihan mitä sattuu, mutta niillä leimataan kansallisuuksia geneettisesti tyhmiksi. Vähän samoin kuin suomalaiset eivät aikanaan ihan yltäneet oikeiksi arjalaisiksi.
Tällä uskomattomalla purkkavirityksellä he sitten venyttävät lukusarjansa vuoteen 1820. Tästä oli Binetin ensimmäisiin älykkyystesteihin vielä noin vuosisata aikaa. Varsin robusteja lukuja siis.
IQ and the Wealth of Nations, reviewed by K Richardson. Heredity (2004) 92, 359–360.
Kyse on poikkileikkausaineistosta, jossa ÄOn ja sosioekonomisen kehityksen mittarien väliset korrelaatiot ovat maailman mitassa ja vaikkapa pelkästään kehittyneissä kapitalistisissa maissa korkeita. TÄMÄN lisäksi on kuitenkin paljon tutkimusta joka osoittaa, että ravitsemuksen vaihtelulla silloin kuin kyse ei ole äärimmäisestä nälästä, ei juuri ole vaikutusta.
Korrelaatiot eivät auta, jos ei ole uskottavaa kausaalista mekanismia. Kuten itsekin totesit, älykkyys on potentiaalia, mutta Flynn ja Vanhanen sekoittavat sen inhimilliseen pääomaan, joka on aivan eri asia. Se on toteutunutta potentiaalia (hyvin koulutettua työvoimaa), joka voi toimia panoksena talouden kasvua ja volyymia laskettaessa.
Ainakin pituuskasvun ja koetun terveyden osalta parantunut biologinen elintaso vaikuttaa sukupolvia. Suomalaisten keskipituus esimerkiksi kasvaa jatkuvasti. Ei olisi kaukaa haettua, että näin olisi mentaalisen kapasiteetin osalta myös. Uskottavampaa on, että myös kausaliteetti on saman suuntainen, kun muistamme, että keskipituus korreloi vielä älykkyystestejäkin paremmin kansantuotteeseen.
Uskokaa nyt vain: koulutus ei juurikaan lisää älyä mutta äly auttaa kovasti oppimisessa.
No ainakin 250 Etiopialaisen juutalaisen ryhmä saatiin samalle tasolle israelilaisten verrokkien kanssa opetukseen panostamalla. Alkuun 15-16-vuotiaiden siirtolaisryhmä pärjäsi huonommin kuin 9-10, 10-11, 11-12, 12-13 ja 13-14-vuotiaiden ryhmät Progressive Matrices Standard -testissä.
Etiopialaiset olivat noin viisi vuotta jäljessä israelilaisia tovereita, mutta saatiin opetusinterventiolla samalle tasolle PMS-testissä.
"A recent study comparing Ethiopian Jews and Israelis using group dynamic assesment techniques showed that after efficient intervention the Ethiopian Jews can "catch up" with Israeli subjects of the same age."
Kaniel, S. & Fisherman, S. 1991, "Level of Performance and Distribution of Errors in the Progressive Matrices Test: A Comparison of Ethiopian Immigrant and Native Israeli Adolescents", International Journal of Psychology, vol. 26, no. 1, pp. 25-33.
Vielä lainaus Naturen julkaisemasta Heredity lehdestä koskien Lynnin ja Vanhasen kirjaa ja älykkyystestejä:
"Good IQ scores thus simply reflect the educational aspirations and the cognitive, linguistic, and affective dispositions that go with middle class background. They have been shown to be quite unrelated to the truly complex cognition demanded in everyday social and practical tasks. Perhaps, the best evidence for this is the so-called 'Flynn effect'. This refers to the huge secular increases in average IQ test performances over many decades in all countries where records are available. Scarcely mentioned in this book, because fatal to its basic thesis (see below), and baffling psychologists who still think of the IQ as a biometric test, it simply reflects the rapid expansion of the middle classes, and their associated psycho-linguistic/affective dispositions. It is not a reflection of increased mental ability as such, as Flynn agrees."
IQ and the Wealth of Nations. Reviewed by K Richardson. Heredity (2004) 92, 359–360.
Lynnin ja Vanhasen vanhentuneista tilastomenetelmistä en ala kinaamaan, koska muut ovat tehneet sen jo paljon paremmin. Samoin kuin tämän muunkin kritiikin.
Lopuksi sanoisin, että itse olisin kovin pahoillani, jos minuun, perheeseeni, etniseen ryhmääni tai kansakuntaani lyötäisiin geneettisesti tyhmän leima Lynnin ja Vanhasen metodeilla.
