Tutkimus, evoluutio ja minä?

[Klaus Lindgren]

Itsekin olen suhtautunut hieman epäillen Vanhasen ja Lynnin väitteisiin, monestakin syystä. Tässä keskustelussa nostettiin esille sekin, että suomalaiset olivat vielä 150 vuotta sitten varsin köyhää ja takapajuista porukaa, mutta nyt me olemme maailman rikkaimpien ja edistyneimpien joukossa. Onko älykkyytemme siis kasvanut? Veikkanpa, että on, tai ainakin arvelisin, että jos vuonna 1858 olisi tehty älykkyystestejä tilastollisesti edustavalle joukolle suomalaisia, tulokset olisivat olleet laihoja – kuvitelkaapa itse Jukolan veljeksiä testaustilanteessa.
Samaan tapaan ajatellen voi myös ihmetellä sitä, miten afrikkalaisten älykkyys on niin dramattisesti laskenut muutamassa sadassa vuodessa. Noin karkeasti sanoen vuosien 1000 ja 1800 välillä Länsi-Afrikassa oli kukoistavia valtakuntia, joiden rikkaus, sivistystaso, organisaatio ja vauraus tekivät suuren vaikutuksen sekä arabeihin että portugalilaisiin, eivätkä ne juuri jääneetkään jälkeen keskiajan eurooppalaisesta kulttuurista. Toisaalla, Itä-Afrikan rannikolla taas oli samoihin aikoihin kukoistavia swahilivaltioita, jotka hallitsivat sekä kauppaa sisämaan valtakuntien ja heimojen kanssa että itäisen Intian valtameren kauppaa. Nämä valtiot kukistuivat sitten portugalilaisten hyökkäyksiin 1500-luvulla , jotka taas vuorostaan joutuivat 1700-luvulla luovuttamaan Itä-Afrikan rannikoiden herruuden arabeille. Edelleen muinaisen Eyptin (ovatko egyptiläiset tyhmistyneet vuosituhansien aikana?entäpä arabit?) eteläpuolella oli lukuisia kukoistavia korkekulttuureja jo kauan ennen ajanlaskumme alkua, aina nykyiseen Etiopiaan asti. Etiopiassa taas on oltu vuosituhansien mittaan milloin hyvinkin rikkaita, milloin taas nykyiseen tapaan hyvin köyhiä. Mitenkäs tämä sopii yhteen Vanhasen teorioiden kanssa?
Ihminen lajina on noin 500 000 vuotta vanha, varsinaisia sivilisaatioita ja kirjallista kulttuuria on ollut korkeintaan viitisen tuhatta vuotta, eurooppalaisten maailmanvalloitus alkoi viitisen sataa vuotta sitten ja Eurooppa ja eurooppalaisperäiset kansat ovat olleet selvästi muuta maailmaa edellä runsaat sata vuotta, ja sekin aika alkaa olla ohi. Jotenkin tuntuu oudolta, että se geneettisesti määräytynyt älyllinen etevämmyys olisi alkanut näkyä vasta pari sukupolvea sitten. Kuinkas se ei ole näkynyt kaikkien niiden lukemattomien edellisten sukupolvien aikana?

[Vetehinen]

Tässä ei minun mielestäni ole mitään sen kummempaa determinismiä kuin vaikkapa sen toteamisessa että naisten koulutuksella on iso määrä posiitiivisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun. Tästäkin voi olla poikkeuksia, mutta kyllä se aika vahva säännömukaisuus on.

Kärjistäen: Juuri olette todenneet, että taloudellinen kasvu heijastaa kansojen älykkyysosamäärää. Koulutus ei, jos ajatteluanne seuraa johdonmukaisesti, voi nostaa kansan äo:n keskiarvoa.

Olen itse sitä mieltä, että myös miesten koulutustason nousulla on iso määrä positiivisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, eikä pelkästään naisten, kuten Roos väittää, ilmeisesti erehdyksessä, ei tarkoituksella. Ajattelin että miehilläkin saattaa olla jokin merkitys taloudelliseen kehitykseen ihan vain elämänkokemuksen perusteella. Ellei sosiologisilla ja älykkyystutkimuksilla sitten todisteta, että sukupuolilla on eroja.

Ei minulla mitään ÄO-mittauksia vastaan ole. Mitataanhan ihmisten pituuksia ja painojakin, joita tosin ei sekoiteta toisiinsa, niin kuin ÄÖ-mittauksia sekoitellaan kun ne tehdään eri mittareilla eli testeillä.

-

[Jaakko Hakkinen]

Olen lukuisissa kirjoituksissa yrittänyt selittää miten ÄO-mittauksissa siirrytään yksilötasolta kansakuntien tasolle. Siinä ei ole mitään ongelmallista tai kyseenalaista. Sen sijaan OT:n vaite siitä että ÄO ei olisi väestötasolla biologisesti määräytynyt vaikka hänkin ilmeisesti myöntää sen, että yksilötasolla ÄO on melko vahvasti periytyvä ominaisuus, on ihmeellinen. Väestöillä on geneettisiä eroja ja näillä on vaikutusta väestöjen keskimääräisiin ominaisuuksiin. Älykkyys on aivan ilmeisesti yksi tällainen ominaisuus jossa erot ovat suhteellisen merkittävät myös väestötasolla. Toisin sanoen, on huomattavasti todennäköisempää että korrelaation taustalla oleva kausaaliyhteys on ÄO:sta sosio-ekonomiseen kehitykseen kuin päinvastoin (tai yhteyden mahdollinen kaksisuuntaisuus ei ole symmetristä).

Monilla piirteillä vaihtelu on suurempaa väestön sisällä kuin väestöjen (keskiarvon) välillä. Esimerkiksi suomalaisissa on pätkiä ja hujoppeja, eli kaksi suomalaista eroaa toisistaan enemmän kuin keskimääräinen suomalainen keskimääräisestä kenestä tahansa (todellisia kääpiökansoja lukuun ottamatta).

Miksi älykkyys olisi erilainen piirre? Toisin sanoen: erot kansojen välillä ovat mitättömiä verrattuna kansojen sisäiseen vaihteluun.

Ja toistan vielä tässä erään pointin liittyen älykkyyden geeneihin:
Malarian vaikutuksesta Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä ainakin joka toisella (muistaakseni; järkyttävän suuri osuus joka tapauksessa) on lievä aivovaurio. Tämä epäilemättä heijastuu myös älykkyystesteihin.

Siis älykkyys mitattavana ominaisuutena ei välttämättä johdu geeneistä - malarian vuoksi afrikkalaiset eivät saavuta sitä älykkyyspotentiaalia, mihin heidän geeninsä oikeuttaisivat.

[J.P.Roos]

Tähän öljyyn ja öljynporauslauttoihin vielä, koska ne ovat hyvä esimerkki korrelaatiosta ja kausaliteetista ja mahdollisuudesta tehdä päätelmiä:

jos katsotaan Norjan taloudellista kehitystä viime vuosina, niin on melko varmaa että öljynporauslauttojen määrä korreloi taloudellisen kasvun kanssa (joskin jossain vaiheessa niiden määrä tasaantuu ja korrelaatio hiipuu). Tästä ei kuitenkaan voida päätellä että öljynporauslautat ovat taloudellisen kasvun syy, vaan järkevä tutkija hakee muuttujaa joka on se varsinainen olennainen tekijä, tässä tapauksessa tuotetun öljyn määrä.

Sama koskee useimpia älykkyyden vaihtoehdoiksi tarkoitettuja selityksiä. Niiden asema kehityksen syynä on toissijainen tai alisteinen verrattuna älykkyyteen.

[Olli Turunen]

Tähän öljyyn ja öljynporauslauttoihin vielä, koska ne ovat hyvä esimerkki korrelaatiosta ja kausaliteetista ja mahdollisuudesta tehdä päätelmiä.

No en tietenkään malta olla vastaamatta.

Öljyä voidaan tuottaa juuri sen verran kuin on porauskapasiteettia. Tunnettujen öljyesiintymien rajoissa tuotetun öljyn määrä on suoraan riippuvainen porauskapasiteettista eli öljynporauslauttojen/kenttien määrästä ja laadusta. Se kuinka paljon öljyä porataan ja uusia esiintymiä etsitään riippuu taas pitkälti öljyn hintatasosta. Hintataso taas riippuu kysynnästä, markkinoiden odotuksista futuurimarkkinoilla ja yleensä maailmantalouden tulevaisuuden odotuksista.

Tästä seuraa, että tuotetun öljyn määrä riippuu tunnetuista öljyesiintymistä, porausteknologiasta ja kysynnästä. OPEC:in yhteydessä myös kartellipäätöksistä, joilla pyritään vaikuttamaan öljyn maailmanmarkkinahintaan. Jos Norjassa tuotetun öljyn määrä korreloikin Norjan talouden kasvun kanssa, tuotetun öljyn määrään vaikuttaa lähinnä kansainvälinen hintataso.

Tämä ei ole sen monimutkaisempaa kuin suomalaisen selluteollisuuden tuotanto. Kun sellun ja paperin maailmanmarkkinahinta on korkealla, käyvät tehtaat yötä päivää. Aiemmin tämä tarkoitti sitä, että myös Suomen taloudella meni erinomaisesti, koska olimme niin riippuvaisia metsäteollisuudesta.

Öljyn tai sellun tuotantomäärät kulkevat siis käsi kädessä niiden maailmanmarkkinahintojen kanssa. Lisääntynyt öljyntuotanto ei siis siinä mielessä ole mikään perimmäinen syy Norjan talouskasvuun.

Öljyn tai sellun maailmanmarkkinahinnoilla tai tuotantomäärillä on kuitenkin kovin vähän tekemistä sen kanssa, että voiko ihmiskunnan jakaa rotuihin tai roturyhmiin (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei), onko eri puolilla maapalloa asuvien kansojen äö sidottu heidän geeneihinsä (biologien ja geneetikkojen mielestä ei), oliko pohjoisessa kovempi valintapaine kuin etelässä (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei) tai voiko ryhmien sisäiseen vertailuun tarkoitettua periytyvyyden käsitettä soveltaa ryhmien väliseen vertailuun (biologien ja geneetikkojen mielestä ei).

Vastaavaa litaniaa voisi jatkaa miltei loputtomiin poimimalla väitteitä Pioneer Fundin tutkijoiden tekeleistä. Loppuun vielä sitaatti Richard Lynniltä, jonka kanssa Vanhanen kirjoitti pari kiisteltyä tutkimustaan:

"Mitä kaivataan ei ole kansanmurha, epäpätevien kulttuurien väestöjen tappaminen. Mutta meidän täytyy ajatella realistisesti niin, että "lopetamme vaiheittain" tällaiset väestöt. Jos maailma on kehittääkseen enemmän parempia ihmisiä, silloin jonkun on itsesäänselvästi tehtävä tietä heille."

Lynn, R. "Review of the Book A New Morality from Science." Irish Journal of Psychology 2, (1974): 205-209.

[Vetehinen]

Sama koskee useimpia älykkyyden vaihtoehdoiksi tarkoitettuja selityksiä. Niiden asema kehityksen syynä on toissijainen tai alisteinen verrattuna älykkyyteen.

Ihan mahdotonta uskoa siihen, että kaikki muut taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat seikat olisivat toissijaisia väestön ÄO:n verrattuna. Väitteesi on aivan uskomaton.

Taloudellista kehitystä säädellään monilla laeilla ja lakeja säätävät ne, jotka ovat vallassa joko enemmän tai vähemmän demokraattisesti valittuina, tai väkivalloin poliisin ja armeijan avustuksella. Laeilla säädellään omaisuuden suojaa, velkojien oikeuksia, annetaan yksinoikeuksia joillekin ryhmille, kielletään toisia ryhmiä harjoittamasta jotain ammattia, annetaan etuoikeuksia omalle heimolle ja asetetaan rajoitteita toiselle heimolle, määrätään lasten koulun käynnistä tai sallitaan lapsityövoima, sallitaan korruptio, määrätään tulleista, kilpailusta, pörssistä, oikeuslaitoksesta, onko mahdollista että yksityinen kansalainen voi voittaa valtion oikeudessa jne jne. Kaikki nuo ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat taloudelliseen menestykseen eivätkä ne liity mitenkään ÄO:ään.

Tänään HS:ssä oli kirjoitus Valko-Venäjästä, jota hallitsee diktaattorimaisesti Lukashenko. Monet ymmärtävät ettei Valko-Venäjä voi menestyä taloudellisesti, kun sen lainsäädäntö, oikeuslaitos, demokratia ja niiden toimeenpano eivät toimi. Roos sanoisi valkovenäläisille, että he ovat vain tyhmiä köyhiä, mutta taloudellisiin pelisääntöihin uskovat sanoisivat esimerkiksi, että järjestäkää demokraattiset vaalit, laittakaa verotus kuntoon, rakentakaa infrastruktuuria, järjestäkää oikeuslaitos sellaiseen kuntoon, ettei Lukashenkon arvostelusta joudu vankilaan, korruptiosta tuomitaan tai jotain muuta tuon suuntaista. Olen varma, että valkovenäläiset voivat nostaa elintasoaan huomattavasti ilman, että heidän keskimääräinen ÄO-lukunsa on kasvanut pistettäkään.

[tsadilainen]

Siis älykkyys mitattavana ominaisuutena ei välttämättä johdu geeneistä - malarian vuoksi afrikkalaiset eivät saavuta sitä älykkyyspotentiaalia, mihin heidän geeninsä oikeuttaisivat.

Tai kuten joku minua fiksumpi asian esitti: älykkyys on merkittävältä osalta perinnöllistä, mutta tyhmyydestä saadaan yleensä syyttää ympäristöä...

[J.P.Roos]

Siteeraan Vetehistä:

Ihan mahdotonta uskoa siihen, että kaikki muut taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat seikat olisivat toissijaisia väestön ÄO:n verrattuna. Väitteesi on aivan uskomaton.

Taloudellista kehitystä säädellään monilla laeilla ja lakeja säätävät ne, jotka ovat vallassa joko enemmän tai vähemmän demokraattisesti valittuina, tai väkivalloin poliisin ja armeijan avustuksella. Laeilla säädellään omaisuuden suojaa, velkojien oikeuksia, annetaan yksinoikeuksia joillekin ryhmille, kielletään toisia ryhmiä harjoittamasta jotain ammattia, annetaan etuoikeuksia omalle heimolle ja asetetaan rajoitteita toiselle heimolle, määrätään lasten koulun käynnistä tai sallitaan lapsityövoima, sallitaan korruptio, määrätään tulleista, kilpailusta, pörssistä, oikeuslaitoksesta, onko mahdollista että yksityinen kansalainen voi voittaa valtion oikeudessa jne jne.

Mitä minä oikein väitin: kun keskustellaan taloudellisesta kehityksestä globaalilla tasolla, niin tälle esitetään joukko enemmän tai vähemmän yleisiä selityksiä jotka perustuvat erilaisiin teorioihin. On ns. inhimillisen pääoman teoria, jolla tarkoitetaan koulutusta, on taloudellisten resurssien teoria, on innovaatioteoria, on Diamondin maantieteellisen sijainnin teoria jne. Tarkoitin keskustelua tällaisella teoriatasolla.
Tällä tasolla olevista malleista Diamond ei ole ristiriidassa ÄO:n merkityksen kanssa, vaan täydentää sitä. Inhimillisen pääoman teoria ei ole ristiriidassa, mutta ÄO on perustavampi. Innovaatioteoria ei ole ristiriidassa vaan seurausta ÄO-selityksestä jne. Mikä tässä on niin vaikeaa, että pitää inttää ja keksiä uusia tyhmyyksiä, kun vanhat on kumottu?

Keskustelu alkoi Lynnin ja Vanhasen uudesta kirjasta, jota kukaan ei näemmä täällä ole viitsinyt lukea, mutta sitä enemmän kommentoida. Kirjassa tarkastellaan perusteellisesti poikkeamia linjasta, eli maita joissa ÄO ei selitä sosio-ekonomista kehitystä. Selityksenä ovat usein juuri korruptio (kun esimerkiksi maassa on suuret luonnonvarat, öljyä yms, mutta se on silti vähän kehittynyt) diktatuuri, laittomuudet jne. Mutta nämä ovat toisen tason selittäjiä. Älykkäät ihmiset voivat olla rehellisiä tai epärehellisiä, ajaa pelkästään omaa etuaan tai ottaa huomioon kokonaisuus jne. Väite on että jos maan väestö keskimäärin on selvästi älykkäämpää kuin toisen maan väestö niin edellisellä maalla on merkittävä kehitysetu joka realisoituu ellei sen esteenä ole muita tekijöitä. Yksinkertaista, rakas Watson! Kyllä lakienkin kehittäminen edellyttää älyä, vaikka juristit eivät aina olekaan älyllä pilattuja...

[J.P.Roos]

Öljyä voidaan tuottaa juuri sen verran kuin on porauskapasiteettia.

Öljyn tai sellun tuotantomäärät kulkevat siis käsi kädessä niiden maailmanmarkkinahintojen kanssa. Lisääntynyt öljyntuotanto ei siis siinä mielessä ole mikään perimmäinen syy Norjan talouskasvuun.

Tämä on puhdasta ja typerää saivartelua. Tottakai hinnoilla ja sen sellaisilla on vaikutusta, mutta öljyä ei voi porata jos sitä ei ole ja öljyllä on merkittävä vaikutus maan talouteen, ainakin Norjan tapauksessa. En siedä typerää saivartelua, parafraseeratakseni OT:n aikaisempaa viestiä!

Öljyn tai sellun maailmanmarkkinahinnoilla tai tuotantomäärillä on kuitenkin kovin vähän tekemistä sen kanssa, että voiko ihmiskunnan jakaa rotuihin tai roturyhmiin (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei), onko eri puolilla maapalloa asuvien kansojen äö sidottu heidän geeneihinsä (biologien ja geneetikkojen mielestä ei), oliko pohjoisessa kovempi valintapaine kuin etelässä (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei) tai voiko ryhmien sisäiseen vertailuun tarkoitettua periytyvyyden käsitettä soveltaa ryhmien väliseen vertailuun (biologien ja geneetikkojen mielestä ei).

OT on väärässä joka kohdassa! "biologit" ja "geneetikot" kuten Steven Rose tai Richard Lewontin tai Petter Portin voivat esittää väitteitä mutta heillä ei ole näytttöä. Rushtonilla, Jensenillä, Lynnillä on! Valitan. Kaverit voivat olla poliittisesti sopimattomia, mutta he ovat tiedemiehiä jotka nojaavat väitteensä tutkimukseen!

Vastaavaa litaniaa voisi jatkaa miltei loputtomiin poimimalla väitteitä Pioneer Fundin tutkijoiden tekeleistä. Loppuun vielä sitaatti Richard Lynniltä, jonka kanssa Vanhanen kirjoitti pari kiisteltyä tutkimustaan:

"Mitä kaivataan ei ole kansanmurha, epäpätevien kulttuurien väestöjen tappaminen. Mutta meidän täytyy ajatella realistisesti niin, että "lopetamme vaiheittain" tällaiset väestöt. Jos maailma on kehittääkseen enemmän parempia ihmisiä, silloin jonkun on itsesäänselvästi tehtävä tietä heille."

Lynn, R. "Review of the Book A New Morality from Science." Irish Journal of Psychology 2, (1974): 205-209.

Tämä on ns. roskalainaus jota levitetään verkossa. On helppoa tarkistaa lainauksen oikea sisältö. Mielestäni on halpamaista levittää tällaista edelleen. Lynn ei esitä tässä omaa mielipidettään eikä sitaatti ole edes oikea.

[Peter Tikka]

"Itsekin olen suhtautunut hieman epäillen Vanhasen ja Lynnin väitteisiin, monestakin syystä...
Mitenkäs tämä sopii yhteen Vanhasen teorioiden kanssa?"...
"Ihminen lajina on noin 500 000 vuotta vanha, varsinaisia sivilisaatioita ja kirjallista kulttuuria on ollut korkeintaan viitisen tuhatta vuotta, eurooppalaisten maailmanvalloitus alkoi viitisen sataa vuotta sitten ja Eurooppa ja eurooppalaisperäiset kansat ovat olleet selvästi muuta maailmaa edellä runsaat sata vuotta, ja sekin aika alkaa olla ohi. Jotenkin tuntuu oudolta, että se geneettisesti määräytynyt älyllinen etevämmyys olisi alkanut näkyä vasta pari sukupolvea sitten. Kuinkas se ei ole näkynyt kaikkien niiden lukemattomien edellisten sukupolvien aikana?"

Vannomatta paras. Vanhasen ja Flynnin esitystä vaivaavat sinänsä huomattavat virhemahdollisuudet, se on selvää. Mutta! Vanhanen ja Flynn ovat löytäneet selvän korrelaation kansan vaurauden ja ÄO:n välillä. Väite, että kausaliteetti on eri asia kuin korrelaatio kaatuu tietenkin siihen, että se, joka väittää että korrelaatio on merkityksetön tai että se johtuu muusta syystä osoittakoon, niin kuin yleensä keskustelussa, väitteensä toteen. Tällaisen keskustelijan tulisi osoittaa miksi se ei voi johtua ÄO:stä tai mistä se siinä tapauksessa johtuu. Todistustaakka on, kuten Jeja-Pekka esittää, kääntynyt. (Itse en ota kantaa, mutta olen, päinvastoin kuin moni muu keskustelija, avoin kaikille selityksille). Sen sijaan kaipaisin muuta kuin inttämistä "ei se ole niin". Sanokoon miten asia on. Kait se sen tietää, kun kerraan niin varmasti tietää, ettei se ole älykkyys?

Homo sapiens kehittyi antrologien mukaan n. 500.000 vuotta sitten Homo neandethalista. Sieltä homo sapiens - joka on saattanut olla kelvollinen siittämään yhdessä neandertalien kanssa - Eurooppaan, jossa se - tai oikeastaan me - syrjäytti neandertalit. Miten se selittyy ellei älykkyydellä? Siinä Vanhasen/Flynnin kritisoijat ovat ilmeisen selitysvelvollisia.

Älykkyys on kaiketi määritelty lähtien yleiskielen käsitteestä "älyllinen kyvykkyys" tms. Siten älykkyys on määritelmän mukaan - koska älyllisesti kyvykäs ihminen yleensä pärjää muita paremmin - pärjäävä ihminen. Poikkeuksia tietenkin on, mutta älykkyyttä tutkineet ja sen määritelleet ovat pyrkineet löytämään/määritellemään älykkyyden älylliseksi kyvykkyydeksi (joka palautuu aivoillaan pärjäävään) . Kun kerraan älykkyysosamäärätutkimuksia tehdään niin luotetaan ilmeisesti näihin tutkimuksiin - itse voisin hyvin puoltaa toisenkinlaista käsitystä, mutta mikä ettei. Hyväksytään hypoteesiksi että ÄO-tutkimuksilla ainakin tyydyttävästi pystytään selvittämään älykkyys.

Jostain syystä täällä näytetään arvelevan, että älykkyys johtaisi automaattisesti muista tekijöistä - ympäristöstä - riippumatta vaurauteen. Niin ei tietenkään voi ajatella. Se, joka löytää kultaa vaurastuu sillä hetkellä, olkoon vaikka imbesilli. Vilkaisu BKT:seen osoittaa, että Euroopan vaurain valtio on Luxemburg. Maailmassa ovat vauraimmat Saudi-Arabia ja muut öljyntuottajamaat ja Etelä-Afrikka timantteineen. Pohjoismaista on Norja vaurain n. 65.000 dollarin vuositulolla henkeä kohti. Sen jälkeen seuraavat lähes identtisin luvuin Suomi, Ruotsi ja Tanska - n. 40.000 dollarin BKT:lla. Siitä ei voida tietenkään tehdä johtopäätöstä, että norjalaiset ovat h-tin älykkäitä, vaan se johtuu öljystä. Mutta, mutta, siitä huolimatta, edelleen Vanhanen ja Flynn ovat löytäneet korrelaation. Se jää edelleen kritisoijilta selittämättä.

Se onko älykkyys geenisidonnaista (ja siis perillistä) on samoin epäoleellista. Monet uskovat niin. On kuitenkin samantekevää millä perusteella se ominaisuus, jonka väitetään osaltaan oleva selittävä tekijä kansakuntien vauraudelle (mikä kait on J-P:n väite) on hankittu, isän ja äidin pelehtiessä vuoteessa vai pihalla kavereilta. Se on kokonaan toinen keskustelu. Minulle on täysin riittävää että minä olen älykkyyteni jostain syystä saanut, enkä halua erikoisemmin ylpeillä sillä, että olen hankkinut sen ihan itse, omin ansioin, vaan tyydyn nöyrästi, jos niin on, kiittämään mutsia ja faijaa hyvästä työstä. En minä liioin ylpeile komealla ulkoäölläni (iän rapistama tosin nykyään) vaan olen senkin osalta nöyrää poikaa, vanhempieni ansiota ulkonäköni on.

Suomi esimerkkinä on huono. Eihän Suomi ollut mitenkään erityisen köyhä Euroopan kartalla. Euroopan kutistuessa yleisen liikenteen kehityksen johdosta ovat erot tasoittuneet. Siinä ehkäpä selitys Lindgrenille.

Joten, kuten sanoin, vannomatta paras. Voin mainiosti hyväksyä Jeja-Pekan esittelemän teorian työhypoteesiksi. Ei sillä mitä mieltä minä olen ole niin tärkeää.

Sa Petter vaan, Petskukin käy.

[Vetehinen]

Vanhanen ja Flynn ovat löytäneet selvän korrelaation kansan vaurauden ja ÄO:n välillä. Väite, että kausaliteetti on eri asia kuin korrelaatio kaatuu tietenkin siihen, että se, joka väittää että korrelaatio on merkityksetön tai että se johtuu muusta syystä osoittakoon, niin kuin yleensä keskustelussa, väitteensä toteen.

Kausaliteetti on eri asia kuin korrelaatio. Sen oppii jokainen tilastomatematiikan alkeiskurssin suorittaja tai ainakin minun opiskeluaikana oppi. Opetuksessa käytetty esimerkki jäätelön syönnin ja hukkumiskuolemien välillä kuvaa asiaa. Jäätelön syönti ei aiheuta hukkumisia, vaikka sen ja hukkumisten välillä on korrelaatio, niiden välillä ei ole kausaliteettia.

Oma käsitykseni on, että jos kausaliteetti ÄO:n ja taloudellisen kehityksen välillä on, taloudellinen kehitys luo olosuhteet, joissa ÄO nousee. Kausaliteetti on siis täsmälleen toisin päin kuin sosiologit kuvittelevat. He eivät ilmeisesti tunne ollenkaan asioita, jotka vaikuttavat taloudelliseen kehitykseen, mutta foorumi on avoin. Todisteita kausaliteetista ÄO:n aiheuttamasta taloudellisesta kehityksestä peliin vaan. Korrelaatio ei ole todiste ja jos ei usko sitä, kannattaa professorismiestenkin lukaista tilastomatematiikan alkeisoppikirja.

[Vetehinen]

Väite on että jos maan väestö keskimäärin on selvästi älykkäämpää kuin toisen maan väestö niin edellisellä maalla on merkittävä kehitysetu joka realisoituu ellei sen esteenä ole muita tekijöitä. Yksinkertaista, rakas Watson!

Jaa Sherlock. Jos siis on noita esteitä, niin ne ovat syyt taloudelliselle kasvulle eikä ÄO. Sanoit jo aikaisemmin että naisten koulutus nostaa taloudellista kasvua ja mielestäni miesten myös. Tuokin eri asia kuin ÄO.

[Peter Tikka]

... on kuitenkin kovin vähän tekemistä sen kanssa, että voiko ihmiskunnan jakaa rotuihin tai roturyhmiin (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei), onko eri puolilla maapalloa asuvien kansojen äö sidottu heidän geeneihinsä (biologien ja geneetikkojen mielestä ei), oliko pohjoisessa kovempi valintapaine kuin etelässä (biologien, geneetikkojen ja antropologien mielestä ei) tai voiko ryhmien sisäiseen vertailuun tarkoitettua periytyvyyden käsitettä soveltaa ryhmien väliseen vertailuun (biologien ja geneetikkojen mielestä ei).

Entä sitten? On kiistatta totta, että maailmassa esiintyy erittäin tunnettu uskonnollinen lahko, juutalaiset, joita jotkut, antisemiiteiksi kutsutut, vihaavat, koska he käsittävät näiden muodostavan rodun eivätkä suinkaan koska he ovat uskonnollisia lahkolaisia (varsinainen erottava tekijä on uskonto), mutta en silti usko, että juutalaisten älykkyysosamäärä aiheutuu heidän uskonnostaan. Enkä liioin usko, että Länsi-Afrikan neekereiden ihonväri johtuu heidän älykkyysosamäärästään. Esittämäsi näkemykset käyttävät hyväksi yleistä inhoa rotuennakkoluuloja vastaan mielestäni tieteelle sopimattomasti, samoin kuin eräät juutalaiset käyttävät juutalaisuuttaan nationalistisiin tarkoituksiin. Sen sijaan saatan hyväksyä hypoteesin, että heidän älykkyytensä vaikuttaa vaurauteen. Se, millä keinoilla he ovat älykkyytensä saaneet, genettisesti vai hankittuna ominaisuutena, on oma kysymyksensä, joka on pidettäcvä erillään. Totta tietenkin on että Vanhasen/Flynnin tutkimuksia, voidaan (väärin)käyttää rotuennakkoluuloihin, joista lähemmin leipäveitsestä alla.

Kausaliteetti on eri asia kuin korrelaatio. Sen oppii jokainen tilastomatematiikan alkeiskurssin suorittaja tai ainakin minun opiskeluaikana oppi. Opetuksessa käytetty esimerkki jäätelön syönnin ja hukkumiskuolemien välillä kuvaa asiaa. Jäätelön syönti ei aiheuta hukkumisia, vaikka sen ja hukkumisten välillä on korrelaatio, niiden välillä ei ole kausaliteettia.

Suvaitset mestaroida opettamalla minulle ilmeisyyksiä..

Oma käsitykseni on, että jos kausaliteetti ÄO:n ja taloudellisen kehityksen välillä on, taloudellinen kehitys luo olosuhteet, joissa ÄO nousee. Kausaliteetti on siis täsmälleen toisin päin kuin sosiologit kuvittelevat. He eivät ilmeisesti tunne ollenkaan asioita, jotka vaikuttavat taloudelliseen kehitykseen, mutta foorumi on avoin.

On ilmeistä, että Flynnin/Vanhasen toteamaa korrelaatiota on syytä tutkia. Todisteita siitä, että älykkyys ei olisi selittävä tekijä ei ole mutta sen sijaan Vanhasen/Flynnin tutkimus indikoi päinvastaista. Siten ne, jotka haluavat kiistää ne johtopäätökset, jotka Vanhanen/Flynn tekevät, osoittakoot mikä näissä on virheellistä, kun eivbät suostu hyväksymään niitä - toki heidän on tiedettävä kun he kerraan tietävät että ne ovat virheellisiä. En ole kuitenkaan nähnyt arvostelijoiden kertaakaan edes yritettävän selittää mistä korrelaatio johtuisi, pelkästään inttämistä, ettei asia ole Vanhasen/Flynnin esittämin tavoin.

Kaksostutkimuksissa ja adoptiotutkimuksissa on todettu, että sillä millaiseen perheeseen esimerkiksi adoptoitu päätyy, on merkittävä vaikutus hänen älykkyyteensä perintötekijöiden ohella

Oleellinen väite.Se kaipaa lähdeviittausta.

Sumner onnistui käytännössä hävittämään ihmisen vapaan tahdon postuloimalla tapojen ja instituutioiden evoluution, joka kyllä toimii ihmisten tunteiden, typeryyksien ja tahtojen kautta, mutta ne ovat aina evoluution dominoimia. Lisäksi teorialla oli helppo selittää miksi köyhät ovat köyhiä, miksi heidän kuuluukin olla köyhiä ja miksi Gilded Age -kauden rikkaat olivat ansainneet rikkautensa.
ja
Kyllä on ihmeellistä. Jos sinut mainittaisiin geneettisesti imbesillinä tiedejulkaisussa naapurin Jorman, Penan ja Kallen älykkyysosamäärien keskiarvon perusteella, niin eikö rassaisi? Tässä ei nyt voi mitenkään kiertää sitä, että hurjin oletuksin, jotka eivät pohjaudu biologiaan, genetiikkaan tai psykologiaan, vedetään johtopäätöksiä itse asiassa miljardien ihmisten henkisistä kyvyistä.

Ja jos joku keksii leipäveitsen se on pahasta sillä leipäveitselläkin voi tappaa. Tuhottakoot siis leipäveitset. Edellytyksin, että jos Sumner oli oikeassa on oikea johtopäätös (jos on) ettei vapaata tahtoa siis ole eikä suinkaan, että Sumner on väärässä . Sitä tietoa ei mielestäsi saa ihmiselle jakaa.

Jos Sumenrin teorialla on helppo selittää miksi köyhien kuuluukin olla köyhiä, niin köyhien kuuluukin olla köyhiä - siitä ei seuraa, että Sumnerin teoria joka edellytetään oikeaksi on samalla myös virheellinen. Senkaltainen argumentointi on epärehellistä moralisointia potenssissa. Vastenmielisiksi moraalisin perustein arvostettut faktat hylätään siinä missä leipäveits, sen sijaan että virheellinen teoria torjuttaisiin asiaperustein. Se on syy, miksi suhtaudun erityisen suopeasti Vanhasen/Flynnin tutkimuksiin (sikäli kuin lainkaan otan niihin kantaa), sillä niitä kohtaan hyökätään moraalisin perustein, mitä e hyväksy /(ja suorastaan suututtaa minut). Saattoiko Hitler (tai Stalin) sanoa joskus yhtään mitään viisasta - ainakin hänen huomionsa, että on kaunis päivä voidaan tyrmätä sillä perusteella että hän oli Hitler (tai Stalin).

Arveletko toisen sitaatin osalta meidän kauhistuvan mainitsemiesi peräti miljardien ihmisten kauheita kohtaloita kun heidät on "leimattu". Sanomasi efekti on minusta samanlainen kuin Antero Mertarannan selostaessa Formula 1-kisaa, ja oli valmistautuessaan lukenut lunttipaperinsa hieman huolimattomasti joten hän totesi televisiossa: Tätä lähetystä seuraa ... yli .. yli .. viisikymmentä miljardia televisiokatsojaa ympäri maailmaa. (Luvussa oli siis hitosti nollia, joista hän ei saanut papereista selvää kesken lähetyksen). - Niihin aikoihin nousi maapallon väestön kokonaismäärä yli viiden milajrdin josta lehdet kirjoittivat yleisesti.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy

[Annastiina Mäkilä]

Vastaavaa litaniaa voisi jatkaa miltei loputtomiin poimimalla väitteitä Pioneer Fundin tutkijoiden tekeleistä. Loppuun vielä sitaatti Richard Lynniltä, jonka kanssa Vanhanen kirjoitti pari kiisteltyä tutkimustaan:

"Mitä kaivataan ei ole kansanmurha, epäpätevien kulttuurien väestöjen tappaminen. Mutta meidän täytyy ajatella realistisesti niin, että "lopetamme vaiheittain" tällaiset väestöt. Jos maailma on kehittääkseen enemmän parempia ihmisiä, silloin jonkun on itsesäänselvästi tehtävä tietä heille."

Lynn, R. "Review of the Book A New Morality from Science." Irish Journal of Psychology 2, (1974): 205-209.

Tämä on ns. roskalainaus jota levitetään verkossa. On helppoa tarkistaa lainauksen oikea sisältö. Mielestäni on halpamaista levittää tällaista edelleen. Lynn ei esitä tässä omaa mielipidettään eikä sitaatti ole edes oikea.

Hei!

Yritin etsiä kyseistä artikkelia ja ainoa mitä löysin oli oheisen linkin takaa löytyvä: A Review of "A New Morality from Science: Beyondism". Sivusto, jolta kirja-arvostelun löysin on kylläkin kovin epäilyttävä, joten osaisiko joku kertoa, onko kyseessä se ihan oikea kirjoitus?

Jos sitten kirja-arvostelu on todellakin Lynnin kirjoittama, niin kyllähän hänellä hyvin eugenistiset mielipiteet on. Ja mitä olen näitä uudempia tutkimuksia selaillut niin näyttäisi olevan edelleen.

[Olli Turunen]

Täytyypä sanoa, että itse kullekin keskustelijalle, minä ensimmäisenä mukaan luettuna, tekisi hyvää lukea ainakin puoli tusinaa kirjaa ihan oikeaa biologiaa ja genetiikka. Täällähän tekee itsestään vallan pellen.

Oikeastaan näistä asioista on jotenkin pätevä keskustelemaan talouden näkökulmasta ja toisaalta siitä, kuinka eri aikojen tieteellisiä selityksiä on käytetty perustelemaan erilaisia yhteiskuntamalleja.

Tämä on puhdasta ja typerää saivartelua. Tottakai hinnoilla ja sen sellaisilla on vaikutusta, mutta öljyä ei voi porata jos sitä ei ole ja öljyllä on merkittävä vaikutus maan talouteen, ainakin Norjan tapauksessa. En siedä typerää saivartelua, parafraseeratakseni OT:n aikaisempaa viestiä!

Olenkin näköjään aikamoinen saivartelija ja sarkasmiinkin olen jo sortunut. Hinnalla sitä vasta kuulkaa onkin merkitystä. Jos sellun hinta menee reippaasti alle tuotantokustannusten, niin tehtaat seisoo Suomessa. Silti kapasiteetti ja raaka-aineet sellun tuotantoon ovat olemassa.

Öljy on kyllä hieman poikkeuksellinen hyödyke, mutta senkin tapauksessa hinta säätelee, miten paljon kannattaa porata milloinkin.

OT on väärässä joka kohdassa! "biologit" ja "geneetikot" kuten Steven Rose tai Richard Lewontin tai Petter Portin voivat esittää väitteitä mutta heillä ei ole näytttöä. Rushtonilla, Jensenillä, Lynnillä on! Valitan. Kaverit voivat olla poliittisesti sopimattomia, mutta he ovat tiedemiehiä jotka nojaavat väitteensä tutkimukseen!

Esitän esimerkin herrojen tieteellisestä näytöstä. Kuten Yalen Kenneth Kidd ja kumppanit aiemmin viittaamassani artikkelissa totesivat, lihavuudelle altistavat geenit on yhtä mielekästä valita rodullisen jaottelun perustaksi kuin ihonvärikin. Jos sitten lasketaan korrelaatiokerroin vaikkapa lihavuuden ja sosio-ekonomisen aseman suhteen, niin korrelaatiotahan löytyy. Samalla tavoin voitaisi jakaa ihmiset pituuden perusteella. Toisilla yksilöillä on geeniperimä, joka suotuisissa oloissa tekee heistä pitkiä. Pituudella on taas korrelaatio sosio-ekonomiseen asemaan. Ja voila, meillä on pitkien ja hoikkien rotu vastaan lyhyiden ja lihavien rotu. Tämän rotujaon biologinen perusta on suurin piirtein yhtä vahva kuin ihonväriin pohjaavan. Rasvaa ja sokeria ahmimaan pistävä geeniperimä kun on sopeutuma siinä missä ihonvärikin.

Todella köyhissä maissa keskipituus on muuten tosi matala. Mutta ai niin, sehän on pelkästään geneettistä.

Alla muuten sitä näyttöä ympäristön vaikutuksesta mitattuun älykkyysosamäärään. Lisää löytyy, jos on tarve.

Daley, T. C., S. E. Whaley, M. D. Sigman, M. P. Espinosa, and C. Neumann. "Iq on the Rise: The Flynn Effect in Rural Kenyan Children." Psychological Science 14, no. 3 (2003): 215-219.

Ivanovic, Daniza M., Boris P. Leiva, Hernán T. Pérez, Manuel G. Olivares, Nora S. Díaz, María Soledad C. Urrutia, Atilio F. Almagià, et al. "Head Size and Intelligence, Learning, Nutritional Status and Brain Development: Head, IQ, Learning, Nutrition and Brain." Neuropsychologia, 42, no. 8 (2004): 1118-1131.

Liu, J., A. Raine, P. H. Venables, C. Dalais, and S. A. Mednick. "Malnutrition at Age 3 Years and Lower Cognitive Ability at Age 11 Years Independence from Psychosocial Adversity." Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine 157, no. 6 (2003): 593-600.

Walker, Susan P., Sally M. Grantham-McGregor, Christine A. Powell, and Susan M. Chang. "Effects of Growth Restriction in Early Childhood on Growth, IQ, and Cognition at Age 11 to 12 Years and the Benefits of Nutritional Supplementation and Psychosocial Stimulation." The Journal of Pediatrics, 137, no. 1 (7, 2000): 36-41.

"Mitä kaivataan ei ole kansanmurha, epäpätevien kulttuurien väestöjen tappaminen. Mutta meidän täytyy ajatella realistisesti niin, että "lopetamme vaiheittain" tällaiset väestöt. Jos maailma on kehittääkseen enemmän parempia ihmisiä, silloin jonkun on itsesäänselvästi tehtävä tietä heille."

Lynn, R. "Review of the Book A New Morality from Science." Irish Journal of Psychology 2, (1974): 205-209.

Tämä on ns. roskalainaus jota levitetään verkossa. On helppoa tarkistaa lainauksen oikea sisältö. Mielestäni on halpamaista levittää tällaista edelleen. Lynn ei esitä tässä omaa mielipidettään eikä sitaatti ole edes oikea.

Joo, harmi kun tuli viitattua. Kertoo taas kerran siitä, että ei pitäisi koskaan luottaa toisten viitteisiin. Lynn selittää lainauksessa Cattelin kirjan näkemyksiä, tosin melko positiiviseen sävyyn. Sitä vartenhan siinä oli tuo viite, että se olisi helppo tarkistaa. Luotin vain itse tyhmästi toisen lainaamaan pätkään.

Asiasisällöllisesti lainaus on kutakuinkin oikein, käännös ehkä hieman kömpelö. Loppuun tulisi lisätä "muuten täällä käy ahtaaksi" (otherwise we shall all be overcrowded). Ilmaus 'phase out' tarkoittaa loppuun saattamista vaiheittain.

Esittämäsi näkemykset käyttävät hyväksi yleistä inhoa rotuennakkoluuloja vastaan mielestäni tieteelle sopimattomasti, samoin kuin eräät juutalaiset käyttävät juutalaisuuttaan nationalistisiin tarkoituksiin. Sen sijaan saatan hyväksyä hypoteesin, että heidän älykkyytensä vaikuttaa vaurauteen. Se, millä keinoilla he ovat älykkyytensä saaneet, genettisesti vai hankittuna ominaisuutena, on oma kysymyksensä, joka on pidettäcvä erillään. Totta tietenkin on että Vanhasen/Flynnin tutkimuksia, voidaan (väärin)käyttää rotuennakkoluuloihin, joista lähemmin leipäveitsestä alla.

Tuota noin, kaveri, joka kirjoitti Vanhasen kanssa on Richard Lynn. James R. Flynnin nimiin menee taas Flynnin efekti, joka on melkoisen kohtalokas Lynnin ja Vanhasen teeseille.

Koko keskustelun pointti on ollut siinä, että Lynn ja kumppanit väittävät, että nykyisin mitattu äö kertoo geneettisistä muuttumattomista eroista kansojen välillä. Kysymystä on siis hieman hankala pitää erillään, koska se on aivan keskeinen teesi herrojen tuotannossa ja tässä keskustelussa. Äö:n mittaamiseen löytyy monenlaista testiä, joten se, mitä älykkyydellä äö-testien tarkoittamassa mielessä meinataan, vaihtelee.

On ilmeistä, että Flynnin/Vanhasen toteamaa korrelaatiota on syytä tutkia. Todisteita siitä, että älykkyys ei olisi selittävä tekijä ei ole mutta sen sijaan Vanhasen/Flynnin tutkimus indikoi päinvastaista. Siten ne, jotka haluavat kiistää ne johtopäätökset, jotka Vanhanen/Flynn tekevät, osoittakoot mikä näissä on virheellistä, kun eivbät suostu hyväksymään niitä - toki heidän on tiedettävä kun he kerraan tietävät että ne ovat virheellisiä. En ole kuitenkaan nähnyt arvostelijoiden kertaakaan edes yritettävän selittää mistä korrelaatio johtuisi, pelkästään inttämistä, ettei asia ole Vanhasen/Flynnin esittämin tavoin.

On siitä kyllä jauhettu, mistä se korrelaatio voisi johtua. Mutta ennen sitä: taas mennään tähän korrelaatioansaan. Toruit Vetehistä mestaroinnista ilmeisellä, mutta taas ollaan siinä tilanteessa, että logiikallasi jonkun on selitettävä kaikki korrelaatiot tästä maailmasta. Muuten seuraa, että jäätelön syönti tosiaan aiheuttaa ne hukkumiskuolemat.

Samalla tavoin kuin pituuskasvu ja elinikä, äö lienee riippuvainen ravinnosta ja terveydestä. Lisäksi on paljon näyttöä, että etenkin köyhien lasten kohdalla elinolosuhteet tiputtavat äö:tä merkittävästi lopun elämän ajaksi. Näistä kyllä löytyy tutkimusta yllin kyllin. Pointti on siis se, että ympäristöllä on niin suuri merkitys siihen, kuinka kunkin ihmisen geenisetti siinä toimii, että deterministiset geneettiset selitykset ovat vähintäänkin harhaanjohtavia. Determinismillä tässä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi joku Afrikan kanssa olisi ikuisiksi ajoiksi tuomittu köyhyyteen, koska mitattu äö on matala. Tämä usein oloissa, joissa ei ole koulutusta, lukutaitoa, ruokaa, puhdasta vettä, hygieniaa jne.

Pioneer Fundin tehtävänä on perustamisesta lähtien ollut todistaa, että mustat ovat kehnompia ihmisiä kuin valkoiset.

Kaksostutkimuksissa ja adoptiotutkimuksissa on todettu, että sillä millaiseen perheeseen esimerkiksi adoptoitu päätyy, on merkittävä vaikutus hänen älykkyyteensä perintötekijöiden ohella.

Oleellinen väite.Se kaipaa lähdeviittausta.

Turkheimer, E., A. Haley, M. Waldron, B. D'Onofrio, and I. I. Gottesman. "Socioeconomic Status Modifies Heritability of Iq in Young Children." Psychological Science 14, no. 6 (2003): 623-628.

Tutkimus on sittemmin toistettu, ja tulos on ollut sama. Katso myös New York Times Magazinen artikkeli vuodelta 2006 täältä.

Ja jos joku keksii leipäveitsen se on pahasta sillä leipäveitselläkin voi tappaa. Tuhottakoot siis leipäveitset. Edellytyksin, että jos Sumner oli oikeassa on oikea johtopäätös (jos on) ettei vapaata tahtoa siis ole eikä suinkaan, että Sumner on väärässä . Sitä tietoa ei mielestäsi saa ihmiselle jakaa.

Analogia leipäveitsen ja heikosti perustellun tieteellisen teorian välillä on mielestäni hieman haettu. Kolmannen lauseen merkityssisältöä en uskalla kommentoida, koska siitä on hankalahko saada selkoa.

Sumnerin poliittinen agenda oli perustella "tieteellisesti" miksi rikkaat olivat ansainneet rikkautensa ja miksi köyhien kuuluikin olla köyhiä. Pakettiin kuului vielä se, miksi köyhiä ei saa auttaa. Lynn on muuten tehnyt samaa. Pointti on, että yhteiskunta on nykyisin liian altruistinen, mistä johtuisi, että evoluutioprosessi ei toimi.

Jos Sumenrin teorialla on helppo selittää miksi köyhien kuuluukin olla köyhiä, niin köyhien kuuluukin olla köyhiä - siitä ei seuraa, että Sumnerin teoria joka edellytetään oikeaksi on samalla myös virheellinen. Senkaltainen argumentointi on epärehellistä moralisointia potenssissa.

Näkemykselläsi tieteestä tulisikin jännää puuhaa. Tiede ei ensinnäkään voi esittää, että kenen tulisi olla köyhä ja kenen rikas, koska se olisi normatiivisten, arvolatautuneiden väittämien esittämistä, eli juuri sitä moralisointia, jota kauhistelit. Näin on tietenkin vain periaatteessa. Käytännössä homma on monin tavoin subjektiivista ja arvolatautunutta.

Luonnosta ei voida johtaa sitä, miten ihmisten yhteiskuntien asioiden tulee olla. Tai voidaan, mutta se ei ole sen tieteellisempi näkemys yhteiskunnasta kuin muutkaan.

Vastenmielisiksi moraalisin perustein arvostettut faktat hylätään siinä missä leipäveits, sen sijaan että virheellinen teoria torjuttaisiin asiaperustein. Se on syy, miksi suhtaudun erityisen suopeasti Vanhasen/Flynnin tutkimuksiin (sikäli kuin lainkaan otan niihin kantaa), sillä niitä kohtaan hyökätään moraalisin perustein, mitä e hyväksy /(ja suorastaan suututtaa minut). Saattoiko Hitler (tai Stalin) sanoa joskus yhtään mitään viisasta - ainakin hänen huomionsa, että on kaunis päivä voidaan tyrmätä sillä perusteella että hän oli Hitler (tai Stalin).

Pioneer Fund tukee oman moraalinsa mukaista tutkimusta. Heidän keskeisin puolustautumiskeinonsa eugeniikka-, white supremacist- ja tieteellinen rasismi -syytöksiä vastaan on ollut juuri tämä tieteen koskemattomuuteen vetoaminen. Että täällä on vain viattomia pikku tiedemiehiä, jotka yrittävät osoittaa, että puolet maapallon ihmisistä on puoliapinoita, joista olisi parasta päästä eroon. Jos tämä ei onnistu, niin pysykööt ainakin omissa takapajuloissaan.

Arveletko toisen sitaatin osalta meidän kauhistuvan mainitsemiesi peräti miljardien ihmisten kauheita kohtaloita kun heidät on "leimattu".

En. Kyllähän sen tietää, että maailma on kurja paikka ja tieteen nimissä saa tehdä mitä vain kenelle vain millä perustein tahansa. Muuhan olisi moralisointia.

Sanomasi efekti on minusta

Sanomasi efekti minussa lienee verrattavissa äidinkielen opettajaan, joka korjaa aineita punakynällä ja miettii, että mihin on kaikki oppilaan päähän kaadettu oppi mennyt. Tällaiset ovat aina tosi rakentavia argumentteja.

Se onko älykkyys geenisidonnaista (ja siis perillistä) on samoin epäoleellista. Monet uskovat niin. On kuitenkin samantekevää millä perusteella se ominaisuus, jonka väitetään osaltaan oleva selittävä tekijä kansakuntien vauraudelle (mikä kait on J-P:n väite) on hankittu, isän ja äidin pelehtiessä vuoteessa vai pihalla kavereilta. Se on kokonaan toinen keskustelu.

Se on kylläkin juuri tämä keskustelu. En minä eikä muutkaan Lynniä, Rushtonia tai Jenseniä kritisoineet kiistä, etteikö älykkyydellä ei olisi merkitystä. Se on eri asia pystytäänkö sitä mitenkään järkevästi mittaamaan.

Tämä porukka on vain sitä mieltä, että toiset ihmiset ovat peruuttamattomasti ja perinnöllisesti niin tyhmiä, ja siksi köyhiä, että heitä ei kannata yrittää auttaa ja koulutussatsaukset heihin ovat turhia.

Suomi esimerkkinä on huono. Eihän Suomi ollut mitenkään erityisen köyhä Euroopan kartalla. Euroopan kutistuessa yleisen liikenteen kehityksen johdosta ovat erot tasoittuneet. Siinä ehkäpä selitys Lindgrenille.

Suomi todella oli erityisen köyhä Länsi-Eurooppaan verrattuna. Ja teollistui myöhään.