Halosen puhe Tammisaaressa

[Emma-Liisa]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

[Ciccio]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

Eivätkö - kuten presidentti Tarja Halonen puheessaan sanoo -
jo Kyösti Kallio 5 / 1918 ja G. Mannerheim muuttaessaan armeijan lippupäivän 5/1940 molempien puolien 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden sekä Talvisodan muistopäiväksi, luoneet y h t e i s e n tradition?
Wikipedia Tammisaaren vankileiristä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri
Veikko Palvo

[Derkku]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

Juhlapuheet ovat toki juhlapuheita, mutta lukaisun jälkeen mieleen tulee muutamia pointteja.

Jopa SDP:n ehdokkaana valitun presidentin pitäisi nähdäkseni mainita puheessaan myös punainen terrori. Puhe käsittelee taistelujen ulkopuolisia uhreja vain valkoisten vastuulle kuuluvina. Sodan synnystä mainitaan:

"Valtiopäiväuudistus synnytti luonnollisesti erityisesti maattoman maatalousväestön ja kaupunkien työväen keskuudessa suuria odotuksia yhteiskunnallisista uudistuksista. Suuria ongelmia kuten maakysymystä, työaikaa ja kunnallista demokratiaa ei kuitenkaan saatu ratkaistua odotetussa tahdissa. Elintarviketilanteen heikentyminen viljan tuonnin vähentyessä kärjisti yhteiskunnallisia vastakohtia.Järjestysvallan puuttuminen ja aseistautuneiden järjestyskaartien perustaminen olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, että ihmiset olivat valmiimpia tarttumaan aseisiin."

Punaisen osapuolen motiivit tuodaan esille ymmärtävästi, mutta nähdäkseni nykyisen Suomen valtionpään odottaisi tuovan esille myös valkoisten motiiveja ymmärtävässä valossa.

Nähdäkseni myös Tannerin olisi voinut nostaa esille miehenä joka pystyi nousemaan kansallisen sovun rakentajaksi pysyttelemällä syrjässä vallankumoustoiveista.

No, tästä tulee sisällisotavääntö, mutta nähdäkseni Vares on Kanava-lehden artikkelissa sisällisodan suhteen täysin oikeassa. Punaisesta narraatiosta on tullut vallitseva.

[Emma-Liisa]

No eihän Halonen maininnut valkoistakaan terroria nimeltä, vaan puhui yleisesti terrorista. Ja olihan siinä mainittu kaksi porvarillista sovinnon ajajaa.

Suurin ongelma oli, että kyseessä ei ollut puhe, vaan esitelmä, jossa toisteltiin yleisesti tunnettuja numerotietoja.

Esimerkkinä puheesta Länsi-Saksan silloisen presidentin Weizsäckerin puhe 8.5.1985 eli toisen maailmansodan päättymisen 40-vuotispäivänä - aihe siis on vähintään yhtä vaativa:

http://www.hariguchi.org/yoichi/weizsaecker.html

[Ciccio]

Tarkoitetaanko tässä "Tammisaaren yliopistoa" ?
Joka http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri
mukaan toimi Tammisaaressa kesästä 1923 alkaen Moskovan rauhaan asti 4 / 1940 ?
Veikko Palvo

[EsaH]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

Mielestäni sinänsä maltillinen, asiallinen ja sopua rakentava puhe. Pyrkimys puolueettomuuteen tässä asiassa, mutta presidentin aatteellisen taustan huomioon ottaen hänen sympatiansa ovat ymmärrettävästi punaisten puolella.

Olisi ollut mielenkiintoista seurata miten Halonen olisi puhunut vapaussodan muistojuhlassa. Olisiko esim. juhlan tunnelma mennyt pilalle, jos Halonen olisi pitänyt kriittisen puheen ja muistuttanut sodan jälkipeleistä. Mutta hänellähän oli tuolloin muita kiireitä.

[Ilmo Kekkonen]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui 4.6. 2008 Katajanokan Upseerikerholla (Kasinolla) pidettyihin Suomen marsalkka Mannerheimin kunniaksi järjestettyihin juhlapäivällisiin. Läsnä oli mm. kenraalikuntaa Jaakko Valtasesta ja Juhani Kaskealasta alkaen. Juhlaesitelmän piti eversti (evp) Sampo Ahto aiheenaan Mannerheimin johtamistoiminta vapaussodassa.

Halonen käytti tilaisuudessa ylipäällikön puheenvuoron, jonka sisältö ei ole tiedossani.

Käsitykseni mukaan Halonen pyrkii puheissaan olemaan "koko kansan presidentti". Onko hän sitä käytännössä, lienee jokaisen itse arvioitava.

[Emma-Liisa]

On kiinnostavaa lukea Uuden Suomen keskustelukommentteja, joissakin paheksutaan sitäkin että uhreja ylipäänsä muistetaan, vaikka sellainen kuuluu sivistysvaltion tehtäviin:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26825-h ... tojuhlassa

[Ciccio]

On kiinnostavaa lukea Uuden Suomen keskustelukommentteja, joissakin paheksutaan sitäkin että uhreja ylipäänsä muistetaan, vaikka sellainen kuuluu sivistysvaltion tehtäviin:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26825-h ... tojuhlassa

Presidentti ei kiireiltään ehtinyt Finlandia- talolle voittaneen puolen muistojuhlaan,
VAPAUSSODAN,
koska on selvää, miten Suomen olisi käynyt jos punaisella terrorilla alkanut Vapaussota
olisi päättynyt punaisten voittoon.

Ruumiiden laskeminen ja lukumäärien vertailu ei muuta osapuolten harjoittamaa terroria
miksikään.
Ja ensin oli punainen terrori.

Presidentin tulisi yhdistää, eikä hajoittaa 1918 jaon mukaisesti.

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Presidentti ei kiireiltään ehtinyt Finlandia- talolle voittaneen puolen muistojuhlaan,

Koen peräti omituisena, että yhä vielä "voittanut" ja "hävinnyt" puoli järjestävät omia muistojuhliaan. Eikö niitä olisi voinut järjestää yhdessä kuten Tampereella esimerkillisesti tehtiinkin?

Ja miksi hallitus etukäteen ignoreerasi asian, joka kuitenkin näyttää olevan (ainakin taas muistovuoden tullen) yhä polttava ja erottava asia suurelle osaa kansaa, mutta on suunnattomalla innolla järjestämässä 1808-09 sodan muistovuotta?

Tietenkin ainoa valitaan, mitä muistellaan. Suomen kuvalehdessä oli hiljattain hyvä artikkeli siitä, miten 60-luvulla kommunistit halusivat muistella nimenomaan 1918 uhreja mutta SDP:n ohjelma Forssan puoluekokousta ja "työväen nousua". Kapinaan ryhtymistä Paasio piti Tanneriin tukeutuen suurena onnettomuutena.

[ekyto]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

Ihmisten mielissä katkeruus ja keskinäinen vihanpito säilyivät pitkään. Omaisensa tai terveytensä menettäneitä oli paljon. Tuomittuja armahdettiin useaan otteeseen ja viimeiset vankileirit lopetettiin vuoden 1919 aikana. Monen vapausrangaistus ja kansalaisluottamuksen menetys kesti kuitenkin paljon pidempään. Lukuisat sotalesket ja -orvot joutuivat elämään sisällissodan aiheuttamien menetysten kanssa koko elämänsä. Sodassa eri puolilla taistelleet joutuivat kohtaaman entisen vihollisensa omassa kotiympäristössään, ja hiljainen kyräily on jatkunut vuosikymmeniä.

Lukiessani tuota aikaa koskevia tekstejä olen oppinut ymmärtämään, miksi isoisäni erosi kirkosta täysi-ikäiseksi tultuaan ja oli vakaumuksellinen kommunisti elämänsä loppuun. Hän oli 1918 vain 8-vuotias ja asui Pispalassa Tampereen piirityksen aikana. Hänen isänsä oli Pispalan punakaartin komppanianpäällikkö, joka pääsi pakenemaan piirityksestä ennen Tampereen antautumista, mutta jäi toukokuussa Lahden lähellä vangiksi ja joutui Lappeenrantaan vankileirille. Hän selvisi leiriltä hengissä, mutta kuoli vain 8 vuotta myöhemmin isoisäni ollessa 16. En yllättyisi vaikka sota ja vankileiri olisivat edesauttaneet kuolemaa. Voin hyvin kuvitella minkälaisia jälkiä nuo ajat ovat jättäneet 8-16-vuotiaaseen poikaan.

[Derkku]

Ja miksi hallitus etukäteen ignoreerasi asian, joka kuitenkin näyttää olevan (ainakin taas muistovuoden tullen) yhä polttava ja erottava asia suurelle osaa kansaa, mutta on suunnattomalla innolla järjestämässä 1808-09 sodan muistovuotta?

Peräät nyt nykyhallitusta ottamaan kantaa hankalaan asiaan ja asetat Haloselle vertailukumppaniksi Weizsäckeriin. Kehottaisin pistämään realismia peliin, valitettavasti. Tuskin suomalaispoliitikkojen nykysukupolvesta löytyy Weizsäckerin kaltaista puheenkirjoittajaa.

On todellakin käsittämätöntä että valtiovalta ei ole järjestänyt yhteistä muistotilaisuutta. Tampereen tapahtuma oli ilmeisesti suosittu ja onnistunut. Toisaalta myös Suomen sodan muistovuosi on tarpeen, Suomi ja Ruotsi integroituvat jatkuvasti mutta Suomessa on edelleen laajoja kansalaispiirejä joilla on rasistinen suhtautuminen mihin tahansa johon liittyy Ruotsi.

Toisaalta kun oma tausta on alueella jolla kansalaissota meni nopeasti ja suhteellisin vähin uhrein ohi on vaikea ymmärtää että kansalaissota herättäisi enää tunteita. Osittain asiaan vaikuttanee muuttoliike joka on suuntautunut kansalaissodan jälkeen juuri pahimmin sodasta kärsineille alueille, suomalaisten ehdoton valtaosa asuu nykyään "punaisen Suomen" alueella. Juurtumisen jälkeen samastutaan asuinpaikkakunnan menneisyyteen, mikä on vuoden 1918 osalta ollut pitkälti ollut kapinan, sitä seuranneiden taistelujen ja puhdistusten tarina.

[Ciccio]

Presidentti ei kiireiltään ehtinyt Finlandia- talolle voittaneen puolen muistojuhlaan,

Koen peräti omituisena, että yhä vielä "voittanut" ja "hävinnyt" puoli järjestävät omia muistojuhliaan. Eikö niitä olisi voinut järjestää yhdessä kuten Tampereella esimerkillisesti tehtiinkin?

Ja miksi hallitus etukäteen ignoreerasi asian, joka kuitenkin näyttää olevan (ainakin taas muistovuoden tullen) yhä polttava ja erottava asia suurelle osaa kansaa, mutta on suunnattomalla innolla järjestämässä 1808-09 sodan muistovuotta?

Tietenkin ainoa valitaan, mitä muistellaan. Suomen kuvalehdessä oli hiljattain hyvä artikkeli siitä, miten 60-luvulla kommunistit halusivat muistella nimenomaan 1918 uhreja mutta SDP:n ohjelma Forssan puoluekokousta ja "työväen nousua". Kapinaan ryhtymistä Paasio piti Tanneriin tukeutuen suurena onnettomuutena.

Päämininisteri Paavo Lipponen 15 / 11 2001:
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtai ... oid=102372

"Niin sosialisti kuin olikin Väinö Tanner ei hyväksynyt punaisten astumista aseellisen vallankumouksen tielle, eikä hän liittynyt hankkeeseen."
"Sisällissodasta ei ollut kulunut vuosikymmentäkään (8v 7 kk sodan päättymisen jälkeen), kun
valkoisessa Suomessa
istui jo vuoden päivät Tannerin johtama sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus
1926 - 1927."
-----------------------------------------------------------------
Onkohan kansallinen eheytyminen osin yhä 1920- luvun lopun tasolla ?

Jo alle 9 vuotta kansalaissodan päättymisestä Suomessa aloitti Väinö Tannerin sosiaalidemokraattinen hallitus !

Alkoiko uusi jakautuminen sodan jälkeen kommunistien rehabilitoinnin myötä
1960- luvulla ?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Osittain asiaan vaikuttanee muuttoliike joka on suuntautunut kansalaissodan jälkeen juuri pahimmin sodasta kärsineille alueille, suomalaisten ehdoton valtaosa asuu nykyään "punaisen Suomen" alueella. Juurtumisen jälkeen samastutaan asuinpaikkakunnan menneisyyteen, mikä on vuoden 1918 osalta ollut pitkälti ollut kapinan, sitä seuranneiden taistelujen ja puhdistusten tarina.

Kiintoisa teoria. Tässä pari muuta:
- kuten Vareskin sanoo, NL:n kukistuminen aikaan sai uuspatriotistisen historiantulkinnan aallon, joka keskittyi viime sotiin ja hautasi alleen (lähes) kaiken muun. Kasvoi uusi sukupolvi, joka nyt reagoi sitä vastaan ja ihan vilpittämästi uskoo, että terrorista on alettu puhua vasta nyt - kun ei voi muistaa, että siitä on puhuttu jo 60-luvulla
- mahdollisesti myös äskeiset kansanmurhat (Ruanda, Balkan) ovat saaneet aikaan kiiinnostuksen vastaaviin tapahtumiin Suomen historiassa
- luonnollisesti uudet tutkimuksetkin ovat voineet vaikuttaa, mutta en ole huomannut, että niitä olisi kovin laajasti luettu, sen sijaan kyllä esim. Westön romaania

Tampereen näyttelyssä olin hiljattain, se oli todellakin uudella tavalla konkreettinen ja eri välineitä käyttävä. Myös tapahtumien taustaan oli kiinnitetty huomiota, ne eivät vain tapahtuneet.

[Ciccio]

Mitä mieltä olette tasavallan presidentin puheesta Tammisaaressa:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ ... SAID=70055

Ihmisten mielissä katkeruus ja keskinäinen vihanpito säilyivät pitkään. Omaisensa tai terveytensä menettäneitä oli paljon. Tuomittuja armahdettiin useaan otteeseen ja viimeiset vankileirit lopetettiin vuoden 1919 aikana. Monen vapausrangaistus ja kansalaisluottamuksen menetys kesti kuitenkin paljon pidempään. Lukuisat sotalesket ja -orvot joutuivat elämään sisällissodan aiheuttamien menetysten kanssa koko elämänsä. Sodassa eri puolilla taistelleet joutuivat kohtaaman entisen vihollisensa omassa kotiympäristössään, ja hiljainen kyräily on jatkunut vuosikymmeniä.

Lukiessani tuota aikaa koskevia tekstejä olen oppinut ymmärtämään, miksi isoisäni erosi kirkosta täysi-ikäiseksi tultuaan ja oli vakaumuksellinen kommunisti elämänsä loppuun. Hän oli 1918 vain 8-vuotias ja asui Pispalassa Tampereen piirityksen aikana. Hänen isänsä oli Pispalan punakaartin komppanianpäällikkö, joka pääsi pakenemaan piirityksestä ennen Tampereen antautumista, mutta jäi toukokuussa Lahden lähellä vangiksi ja joutui Lappeenrantaan vankileirille. Hän selvisi leiriltä hengissä, mutta kuoli vain 8 vuotta myöhemmin isoisäni ollessa 16. En yllättyisi vaikka sota ja vankileiri olisivat edesauttaneet kuolemaa. Voin hyvin kuvitella minkälaisia jälkiä nuo ajat ovat jättäneet 8-16-vuotiaaseen poikaan.

Vuosisadan alussa syntyneet punaorvot pitivät SKP:n tiukasti hallinnassaan yli 20 vuotta.
Stalinin kuolema 1953 ja Hrustsevin stalinismi- tuomio ja Unkarin kansannousu 1956 hieman punaorpojen itäistä aatetta kyllä huojuttivat.

Mutta SKP:n punaorposukupolvi oli hyväksynyt vaieten Stalinin "punaisen terrorin," voittaneen osapuolen terrorin - jossa pääosa Neuvostoliittoon 1918 paenneista punaisista oli tuhoutunut -
vankilassa ja turvasäilössä istunut punaorposukupolvi SKP:ssä muodostui sitkeäksi ja pitkäikäiseksi.

Suomen presidentti ei ehtinyt Finlandia- talon 90-v. muistotilaisuuteen 16/5 2008, olihan siellä edustettuna Lotta- Svärd´kin.
http://www.vapaussota.fi/saatio.html
Akateemikko Päiviö Tommila viittasi juhlapuheessaan myös historian tulkintaan,
jonka mukaan
Suomen varsinainen vapautuminen saattoikin tapahtua vasta Neuvostoliiton romahdettua
ja
YYA- sopimuyksen päätyttyä vuonna 1991.

Veikko Palvo