nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Derkku kirjoitti:nähdäkseni Vares on Kanava-lehden artikkelissa sisällisodan suhteen täysin oikeassa. Punaisesta narraatiosta on tullut vallitseva.
Niinpä. Eräs asia tässä kaikesta huolimatta jää mietityttämään: jos kerran voittanut osapuoli edusti "legitiimiä" valtiovaltaa, niin miksi pelkästään teloituksina ilmenneen koston piti olla niin järkyttävän massiivinen, ainakin suhteessa 1 : 5? Voittajathan edustivat laillisuutta, opillista sivistystä, kulttuuria, kirkkollisuutta jne. Miksi tällaiset yhteiskunnan tukipylväät sortuivat vielä paljon pahempaan kuin punakaartilaiset, jotka jo määritelmän mukaan olivat "huligaaneja" ja "aviottomia lapsia". Kostostahan kai oli kysymys, koska puheenalaisessa Kanava-lehden artikkelissa sanotaan näin:

"On myös outoa, jos edes nykyaikana voi aidosti luulla, ettei vallankumousyrityksestä ja sen yhteydessä harjoitetusta terrorista (sen väristä riippumatta) olisi kaikissa maailmanhistorian sisällissodissa olisi tappion hetkellä väkivaltaiset seuraukset."

Väkivaltaisten seurausten annettin sitten tunnetusti jatkua vankileirikatastrofina, jonka uhrilukua ei kai enää tässä yhteydessä tarvinne toistaa. Tahallisuudesta voidaan hyvin perustein puhua. (Vrt. Heikki Rantatupa 1979 ja uudestaan Suomen maatalouden historiassa: "- - ei voida kiistää, ettei maassa oisi kesällä 1918 ollut käyttämättömiä elintarvikereservejä. - - Niitä ei saatu, ja osittain yleinen mielipide vastusti niiden luovuttamista: vangit saisivat hieman kärsiäkin teoistaan." Ja kärsittiinhän sitä - hieman.

Sitten on tämä kai tutkija Marko Tikalta lähtöisin oleva näkemys siitä, että valkoisessa terrorissa olisikin ollut kysessä "rationaalisesta toiminnasta", lähinnä kai valloitettujen alueiden selustan puhdistamisesta. Tämähän otettiin esille myös tällä foorumilla eräässä toisessa säikeessä, kun sain korvat punaisena ymmärtää olevani "ASS-sukupolven" edustaja.

Puheenalainen rationaalisuus tulee mielestäni parhaiten esille siitä, mitä jalkaväenkenraali Rudolf Walden lausui itse asiasta kuultuna Mannerheimin luona 13.12.1929:

"Kaikki punaisten arkebuseeraukset ovat tapahtuneet omavaltaisesti. Miltä maa näyttäisikään, jollei näitä arkebuseerauksia olisi ollut. - - Suomi voisi olla punainen ja punaisempi kuin se vielä tänään [1929] on. Ne tapahtuivat ilman mitään muotoja. Mutta se oli suuri isänmaallinen teko." (Donnerin kok. KA.)

Olisikohan edellä olevassa sitaatissa niin sanotusti des Pudels Kern?

Unohduin pitkäksi aikaa näihin substanssikysymyksiin, mutta palaan vielä Derkunkin tuomitsemaan "punaiseen narraatioon". Pitää paikkansa, että monet kirjailijatkin ovat Linnasta (ja oikeastaan jo vuoden 1919 Sillanpäästä) kokeneet ainakin jonkinasteista myötätuntoa hävinnyttä osapuolta ja sen kokemia kärsimyksiä kohtaan. Kjell Wästönkin Kanava-lehden artikkelissa herättämä harmistuminen taita lopultakin johtua siitä, että kuvaa kirjassaan hätkähdyttävän realistisesti valkoisten toimia sodan loppunäytöksessä läntisellä Uudellamaalla Inkoon Västankvarnissa . Nämä intellektuellit tuntuvat olevan kaikessa hentomielisessä humanismissaan parantumattomia ja saavat vielä Helsingin kultuurieliitiltä valtaosan kirjallisuuspalkinnoistakin. Onneksi sentään Svinhufvudin muistosäätiön palkinto meni professori Esko Salmiselle - hänen teokselleenhan Kanavan artikkelissakin annetaan ainakin varovaista tunnustusta.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Vertauskohtana Weizsäcker

Ciccio kirjoitti:Tarkoitetaanko tässä "Tammisaaren yliopistoa" ?
Joka http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_vankileiri
mukaan toimi Tammisaaressa kesästä 1923 alkaen Moskovan rauhaan asti 4 / 1940 ?
Veikko Palvo
Suomen sisällissota ja Vapaussota oli osana Venäjän sisällissotaa Leninin kansankomissaarien neuvoston vallankaappauksessa ja sitä seuranneessa Venäjän sisällissodassa.
Entisen Tsaari- Venäjän alueella valta ei ollut minkään osapuolen hallussa, vasta
myöhemmin bolshevikkien vallankaappaus muuttui "lokakuun suureksi vallankumoukseksi."
Ja
Neuvostoliitossa punainen terrori ja Stalinin puhdistukset lienevät jokaisen tiedossa,
sama olisi toteutunut Suomessakin jos punaiset olisivat voittaneet.

Tammisaaren yliopistossa kommunisteiksi muuttuneet bolshevikit istuivat turvassa
Stalinin punaiselta terrorilta, joka tuhosi valtaosin Leninin kansankomissaarien neuvoston puolelle 1918 paenneet Suomessa hävinneet vallankumouksen tielle lähteneet SDP:n bolshevikkisiiven kannattajat.

Veikko Palvo

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Vertauskohtana Weizsäcker

Ciccio kirjoitti: Neuvostoliitossa punainen terrori ja Stalinin puhdistukset lienevät jokaisen tiedossa,
sama olisi toteutunut Suomessakin jos punaiset olisivat voittaneet.
Jälkiviisautta. Suomen vuoden 1918 kapinalliset eivät mitenkään voineet tietää Stalinin myöhemmistä puhdistuksista. Nykyajan ihmiset eivät taas mitenkään voi tietää, miten Suomessa olisi käynyt mikäli punaiset olisivat voittaneet. Tiedämme ainoastaan sen, mikä lukuisista mahdollisista vaihtoehdoista toteutui.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Vertauskohtana Weizsäcker

ekyto kirjoitti:
Ciccio kirjoitti: Neuvostoliitossa punainen terrori ja Stalinin puhdistukset lienevät jokaisen tiedossa,
sama olisi toteutunut Suomessakin jos punaiset olisivat voittaneet.
Jälkiviisautta. Suomen vuoden 1918 kapinalliset eivät mitenkään voineet tietää Stalinin myöhemmistä puhdistuksista. Nykyajan ihmiset eivät taas mitenkään voi tietää, miten Suomessa olisi käynyt mikäli punaiset olisivat voittaneet. Tiedämme ainoastaan sen, mikä lukuisista mahdollisista vaihtoehdoista toteutui.
Sosiaalidemokraattisen puolueen menshevikit eivät lähteneet bolshevikkien vallankumoukselliselle linjalle 1917, mutta monet Tammisaaren vankileirissä 1918 olleet
eivät varmaankaan tienneet kovinkaan tarkasti SDP:n "linjaeroista",
mutta heidän Kansankomissaarien neuvoston Venäjälle paenneet johtajansa tiesivät.
Ja
perustivat Moskovassa kostoa hautoen SKP:n.
Ja
useimmat Tammisaaren yliopistossa istuneet tiesivät punaisesta terrorista Neuvostoliitossa, mutta usko aatteeseen oli ilmeisestikin vahva,
kenties monet kommunisteistä myös ajattelivat: "Jos Lenin olisi elänyt ? "

Tammisaaren yliopistossa "opiskellut" Arvo poika Tuominen tiesi, pelkäsikin kenties , mitä olisi tapahtunut kun hänet kutsuttiin Moskovaan syyskuussa 1939 ?
Henkilökohtaisella tasolla.

Kersantti Aarne Saarinen ja Arvo Aalto mm. olivat perustamassa spontaanisti
kommunistirintamamiesten yhdistystä 1940. SKP näyttää rakoilleen jo Talvisodan seurauksena, eikä vasta Prahan kevään jälkeen ?

Esim. Mauri Ryömä taas ilmeisestikin uskoi kommunismiin, vaikka Hitler ja Stalin olivat tehneet liittosopimuksen keskenään.
Metsäkaartilaiskommunistit taas eivät tienneet metsiin paetessaan 1941 ja keskittyessään hengissä pysymiseensä, että Stalinin ja Hitlerin liitto oli väliaikainen,
Stalinkin
näyttäisi tulleen yllätetyksi Saksan hyökätessä kesällä 1941.
SKP
yritti rakentaa myyttiä vastarintaliikkeestä 1944 jälkeen ja piti yllä 1918 jakoa punaisiin ja valkoisiin.

Veikko Palvo

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

nylander kirjoitti:Unohduin pitkäksi aikaa näihin substanssikysymyksiin, mutta palaan vielä Derkunkin tuomitsemaan "punaiseen narraatioon".
Olen pitänyt takissani ainoastaan sinistä ja oranssia käsivarsinauhaa, näitäkin aikoinaan lapsuuden lipunryöstöleikeissä. Kirjoittamallani tarkoitin Vareksen käsityksen siitä, että punainen narraatio on nykyisin vallitseva, olevan oikea, en suinkaan allekirjoita kaikkia Vareksen esille tuomia käsityksestä kansalaissodasta.

Nykynäkökulmasta valkoisen terrorin laajuus on käsittämätöntä mikä on lienee johtanut kansalaissodasta kertovien historian esitysten valtaosan painottumiseen punaisen osapuolen motiiveihin ja tarinoihin. Nähdäkseni on ongelmallista jos konfliktista luodaan kuvaa jossa Suomen kansa kollektiivisesti oli punaisten puolella kunnes täysin ulkopuoliset, motiivittomat henkilöt tulivat tappamaan ja murhaamaan mielivaltaisesti hävinnyttä osapuolta. Kansalaissodassa kaikki eivät olleet punaisten puolella. Sodan voittaneen osapuolen koostumuksen, motiivien ja tekojen tutkiminen on relevantti tutkimuskohde tai kulttuurisen esityksen materiaalia. Kuten toisessa säikeessä on tuotu esille, pyrkimys ymmärtämiseen ei tarkoita hyväksymistä, ilman pyrkimystä ymmärtämiseen ei tutkita historiaa.

Vertailukohtana voisi käyttää Espanjan sisällissotaa jossa myös tutkimuksen ja esitysten painopisteenä ovat toisen osapuolen tekemiset ja tekemättä jättämiset. Hävinneeseen osapuoleen kohdistuu tarpeetonta glorifiointia.

Milloinhan joku elokuvantekijä rohkenee tehdä elokuvan kansalaissodasta jonka valkoiset henkilöt olisivat jotain muuta kuin karikatyyrejä? Ehkä tarina saattaisi olla liian vaikea Hollywood-imitaatioelokuvan tarpeisiin.

Heikki Jansson
Viestit: 662
Liittynyt: 14.04.06 12:55
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Miksi ei yhteisiä muistojuhlia?

Emma-Liisa kirjoitti:Koen peräti omituisena, että yhä vielä "voittanut" ja "hävinnyt" puoli järjestävät omia muistojuhliaan. Eikö niitä olisi voinut järjestää yhdessä kuten Tampereella esimerkillisesti tehtiinkin?
Vielä toistaiseksi SAK:n paikallisosasto (asia ollaan siirtämässä omaan yhdistykseen) on jo kolmattakymmenettä vuotta järjestänyt muistojuhlan Tammisaaren keskitysleirillä kuolleiden muiston kunniaksi. Läsnä on usein ollut tasavallan presidentti, muun muassa Mauno Koivisto. Tammisaaren keskitysleirillä ei tiettävästi kuollut valkoisia. Mitä ”yhdessä” tarkoittaa. Kenen kanssa yhdessä? Muistojuhlassa ei puhuttu eikä puhuta ”voittajista” ja ”häviäjistä” vaan 3128 vainajasta, ei punaisista ja valkoisista, ei politiikasta, vaan keskistysleirillä kuolleista vainajista. Ei ole mitään "yhdessä". On vain yksi osapuoli, vainajat. Kuka olisi se toinen osapuoli?

Suomen lippuja oli runsaasti, samoin myös niitä lippuja, jotka muistuttivat siitä miten vainajat ajattelivat ja asennoituivat yhteiskunnassa. Vapaaehtoistyöllä on hankittu laatat joihin on kaiverrettu vainajien, ei voittajien eikä ”häviäjien” nimet, vaan vainajien. Ks. kuvat osoitteessa:
http://www.tammisaari1918.com/


Miksi pitäisi ”yhdessä” kunnioittaa ja muistaa keskitysleirillä kuolleita. Kenen kanssa ”yhdessä”? Ei siellä puhuttu punikeista eikä lahtareista. Ei siellä kylvetty vihaa, vaan kunnioitettiin vainajia, yksityisiä pieniä ihmisiä. Mutta minusta alkeellinenkin pieteetti sanoo, että jos katsoo olevan valkoisen puolen henkinen perillinen niin pysyy poissa tuollaisesta tilaisuudesta. Se olisi eräässä mielessä vainajien muiston häpäisemistä - vai olettaako Emma-Liisa että vainajat pilven reunalta kurkkiessaan ilahtuisivat. Yleinen sääntö sanoo, että huolehditaan omien muistelemisesta, kivistä ja laatoista. Sinne oli ihan vapaa pääsy, joten jos halusi osallistua Tammisaaren keskitysleirillä kuolleiden muistojuhlaan niin estettä ei ollut. Kuten tapa oli tuollaisissa kansantilaisuuksissa siellä oli myös myyjäiset ja tarjoilua sekä musiikkia vainajien kunniaksi. Jos joku haluaa tehdä vapaaehtoistyötä keskitysleirillä kuolleiden muiston vaalimiseksi ja kunnioittamiseksi ei puoluekirja eikä -kantaa kysytä.

Mutta kaikella kunnioituksella totean, että herkästi tulee mieleen, että keskitysleirillä kuollut katsoo tulleensa surmatuksi, eikä silloin oikein passaa tämä ajatus "yhteisestä" muistojuhlista.Samana päivänä kukin erikseen omalla tahollaan muistaa omiaan ilman vihaa, vaan kunnioituksella.

Ei siellä palopuheita pidetty eikä vihalla muisteltu. Kaikki mikä oli esillä, niiin kuvanäyttely, liput, kukat kuin puheetkin olivat vainajista muistuttavia, ei muuta.


Sovinnollisin terv.
//Heikki Jansson

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Punainen ja valkoinen historiantulkinta

Heikki Jansson kirjoitti: " Läsnä ( Tammisaaressa ) on usein ollut tasavallan presidentti, muun muassa Mauno Koivisto."

Presidentti Mauno Koivisto oli myös läsnä 16 / 5 1993
Vapaussodan 75 - v. muistopäivän tilaisuudessa.

Joskus 1970-luvulla julistettiin "valkoinen totuus" 1918 tapahtumista aikansa eläneeksi, nyt samaa voisi sanoa myös "punaisesta totuudesta."
Vapaussodasta
oltiin jo päästy sovintoon, mutta nyt punainen osapuoli on aktiivisin 1918 jaon muistelemisessa nk. voittajapuolen ollessa hiljaa.
Vasemmisto
on esittänyt omaa tulkintaansa 1918 tapahtumista samalla sovintoa julistaen ja julistaa itsensä todellisen demokratian edustajaksi unohtaen sen tosiseikan, että
punaisten voitto 1918 olisi merkinnyt parlamentarismin ja kansanvallan tuhoutumista, 1918 Tammisaaren 90-v. muistotilaisuudellekin näytettäisiin annettavan nykypäivän poliittinen merkitys.
Ja / vai
annetaanko poliittinen merkitys samalla paikalla toimineen
"Tammisaaren yliopiston" opiskelijoille, joiden jälkeläisiä osallistui muistotilaisuuteen ?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Miksi ei yhteisiä muistojuhlia?

Heikki Jansson kirjoitti: Miksi pitäisi ”yhdessä” kunnioittaa ja muistaa keskitysleirillä kuolleita. Kenen kanssa ”yhdessä”? Ei siellä puhuttu punikeista eikä lahtareista. Ei siellä kylvetty vihaa, vaan kunnioitettiin vainajia, yksityisiä pieniä ihmisiä. Mutta minusta alkeellinenkin pieteetti sanoo, että jos katsoo olevan valkoisen puolen henkinen perillinen niin pysyy poissa tuollaisesta tilaisuudesta. Se olisi eräässä mielessä vainajien muiston häpäisemistä - vai olettaako Emma-Liisa että vainajat pilven reunalta kurkkiessaan ilahtuisivat.
Nimenomaan oletan, koska jo Sillanpää Hurskaassa kurjuudessa uskoi, etteivät Toivolan Juho ja jääkäri toisella puolen näitä maallisia erimielisyyksiään enää muista.

Minun kotipitäjässäni on hautausmaalla polun toisella puolen punaisten, toisella puolen valkoisten muistomerkki, ja lapsuudesta asti muistan että niille on viety kunnan toimesta kukat samoina päivinä kuin talvi- ja jatkosodan sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Joten nimenomana on yhdessä muistettu.

PS. Monilla on ollut sukulaisia molemmilla puolin - tai sitten eivät sukulaiset osallistuneet ollenkaan, mutta ovat sillä tavalla osallisia, että kyse on Suomen historiasta.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Sitten on tämä kai tutkija Marko Tikalta lähtöisin oleva näkemys siitä, että valkoisessa terrorissa olisikin ollut kysessä "rationaalisesta toiminnasta", lähinnä kai valloitettujen alueiden selustan puhdistamisesta.
Olet nyt ymmärtänyt Tikan väärin. "Rationaalisuudella" hän tarkoittaa ainoastaan, että terrori ei ollut yksityisten ihmisten "mielipuolista" toimintaa tai sattumanvaraista yksityistä kostoa, vaan järjestäytynyttä toimintaa, joilla tarkoitus oli rauhoittaa selusta ja suorittaa puhdistus vastaisuuden varalle (= kitkeä sosialismi juurineen pois poistamalla johtajat ja ns. kiihottajat). Esikuvina oli mm. Venäjän armeijan tapa kohdella kapina-alueita.

On selvää, että me emme voi nähdä tekoja "rationaalisina", mutta kyse onkin tekijöiden motiiveista. Aivan vastaavat motiivit olivat punaisilla.
nylander kirjoitti: Puheenalainen rationaalisuus tulee mielestäni parhaiten esille siitä, mitä jalkaväenkenraali Rudolf Walden lausui itse asiasta kuultuna Mannerheimin luona 13.12.1929:

"Kaikki punaisten arkebuseeraukset ovat tapahtuneet omavaltaisesti. Miltä maa näyttäisikään, jollei näitä arkebuseerauksia olisi ollut. - - Suomi voisi olla punainen ja punaisempi kuin se vielä tänään [1929] on. Ne tapahtuivat ilman mitään muotoja. Mutta se oli suuri isänmaallinen teko." (Donnerin kok. KA.)

Olisikohan edellä olevassa sitaatissa niin sanotusti des Pudels Kern?
Näinhän oli pakko jälkikäteen uskoa, mutta tosiasiassa tulos oli tietysti juuri päinvastainen kuin oli tarkoitettu.
nylander kirjoitti: Kjell Wästönkin Kanava-lehden artikkelissa herättämä harmistuminen taita lopultakin johtua siitä, että kuvaa kirjassaan hätkähdyttävän realistisesti valkoisten toimia sodan loppunäytöksessä läntisellä Uudellamaalla Inkoon Västankvarnissa .
Valitettavasti kuvaus oli ulkokohtainen ja siinä oli olennainen puute: Westön ei juuri tässä onnistunut päästä henkilöidensä "pään sisään". On myönnettävä että vaikeaa se onkin, mutta sehän on kirjailijan tehtävä.

Westö onnistui kuitenkin paremmin kuin Kaupunginteatterin näytelmä jossa ensin punaiset posauttivat yhden hengiltä kartanossa ja sitten sama ammuskelu jatkui tyttölyseossa. Oli unohtunut, ettei se että tuntemattomat ampuvat tuntemattomia, vielä herätä kauhua ja liikutusta.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Emma-Liisa kirjoitti:Olet nyt ymmärtänyt Tikan väärin. "Rationaalisuudella" hän tarkoittaa ainoastaan, että terrori ei ollut yksityisten ihmisten "mielipuolista" toimintaa tai sattumanvaraista yksityistä kostoa, vaan järjestäytynyttä toimintaa, joilla tarkoitus oli rauhoittaa selusta ja suorittaa puhdistus vastaisuuden varalle
Kukahan tässä nyt on ymmärtänyt väärin ja mitäkin. Juuri tällaisen tulkinnanhan arvelin Tikan tuoneen keskusteluun valkoisesta terrorista!

Sinulta sen sijaan on taitanut jäädä huomaamatta sekin, että valkoinen terrrosi olin osin juuri sitä "mielipuolista" toimintaa, jonka mahdollisuuden (toivottavasti nyt osasin tulkita oikein) kiistit. Mitä pitäisi ajatella esim. Kalmin osaston toiminnasta Päijänteen seuduilla, jossa haavoittuneetkin tapettiin sänkyihinsä sairashuoneella. Oliko kovin "rationaalista toimintaa"? Voisit myös vilkaista vaikkapa kuvaa Sotasurmat-projektin loppuraportista: valkoisten kärki on saavuttanut Kivennavan kirkonkylän ja tuikannut hautausmaalla seppelenauhat tuleen kaatuneiden punaisten haudoilla. Mihin "rauhoittamiseen" tällaista toimintaa tarvittiin?

Mielestäni sitaatti Waldenilta paljastaa kansalaissodan suurstrategisen rationaalisuuden: tuhota työväestö poliittisena luokkana.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Sinulta sen sijaan on taitanut jäädä huomaamatta sekin, että valkoinen terrrosi olin osin juuri sitä "mielipuolista" toimintaa, jonka mahdollisuuden (toivottavasti nyt osasin tulkita oikein) kiistit. Mitä pitäisi ajatella esim. Kalmin osaston toiminnasta Päijänteen seuduilla, jossa haavoittuneetkin tapettiin sänkyihinsä sairashuoneella. Oliko kovin "rationaalista toimintaa"? [/b].
Vrt. Suinula.

En kiistänyt *mahdollisuutta*, vaan sitä että juuri tuollaisia yksittäisiä tekoja haluttiin jälkikäteen korostaa suunnitelmallisuuden kustannuksella.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Mielestäni sitaatti Waldenilta paljastaa kansalaissodan suurstrategisen rationaalisuuden: tuhota työväestö poliittisena luokkana.
Ei millään pahalla, mutta tuollainen päättely ei kelpaa. Jos aiot todistaa moista, esitä dokumentti ajalta ennen 28.1.1918.

Käsittääkseni terrorin päämäärät ja keinot kehiteltiin molemmin puolin vasta sodan aikana ja niin että ne vaikuttivat spiraalimaisesti tosiinsa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Voittajathan edustivat laillisuutta, opillista sivistystä, kulttuuria, kirkkollisuutta jne. Miksi tällaiset yhteiskunnan tukipylväät sortuivat vielä paljon pahempaan kuin punakaartilaiset, jotka jo määritelmän mukaan olivat "huligaaneja" ja "aviottomia lapsia".
Tämä kysymys oli tietenkin ajankohtainen vielä Sillanpäälle, mutta sen jälkeen maailma on nähnyt, että sivistys ei mitenkään estä ihmisiä, samanlaisia he ovat pinnan alla. Sen jälkeen kun ihminen on ohittanut teini-iän varmuuden, hän (jos on rehellinen itselleen) ei ole ollenkaan varma miten pystyisi menettelemään vastaavassa tilanteessa.

Ylikangas lienee oikeilla jäljillä todetessaan, että koska valkoiset uskoivat enemmän olevansa oikeassa, he saattoivat tehdä enemmän pahaa ilman omantunnonvaivoja, kun monilla punaisilla oli mielen pohjalla epäilys, oliko kapinaan nousu sittenkään oikein. Yleisesti ottaen, suurinta pahaa eivät tee pahat ihmiset, vaan ne joilla on n"hyvä tarkoitus". jonka koetaan oikeuttavan keinot.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Väkivaltaisten seurausten annettin sitten tunnetusti jatkua vankileirikatastrofina
...josta vastuun kantoi Paasikiven senaatti. Tiettyä tarkoituksenmukaisuutta näkyy siinä, ettei Paasikiven nimeä ole lainkaan vedetty esiin. Ilmeisesti hän ei herätä intohimoja toisin kuin Mannerheim. Tai sitten halutaan yhä suojella YYA-politiikan luojaa?

Luonnollisesti taustalla oli se, että yleinen mielipide oli vahvasti politiikan takana, jopa niin että julkisesti eri mieltä oleminen oli itselle vaarallista. Mannerheimin ex-lanko joutui hipsimään Ruotsiin.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Emma-Liisa kirjoitti:
nylander kirjoitti: Väkivaltaisten seurausten annettin sitten tunnetusti jatkua vankileirikatastrofina
...josta vastuun kantoi Paasikiven senaatti. Tiettyä tarkoituksenmukaisuutta näkyy siinä, ettei Paasikiven nimeä ole lainkaan vedetty esiin. Ilmeisesti hän ei herätä intohimoja toisin kuin Mannerheim. Tai sitten halutaan yhä suojella YYA-politiikan luojaa?

Luonnollisesti taustalla oli se, että yleinen mielipide oli vahvasti politiikan takana, jopa niin että julkisesti eri mieltä oleminen oli itselle vaarallista. Mannerheimin ex-lanko joutui hipsimään Ruotsiin.
Eikö myös Mannerheimia voi pitää YYA-politiikan luojana? Hän oli jatkosodan jälkeen ensimmäinen Suomen presidentti. Hän myös teki Neuvostoliiton kanssa erillisrauhan, mihin saksalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ryti ei ryhtynyt.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ribbentrop-sopimus

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”