Salaiset aseveljet/Oula Silvennoinen

[nylander]

Rauhanoppositiota kieltämättä kohdeltiin suhteellisen helläkätisesti

Kun Suomi muutenkin oli jatkosodan aikana Jokipiin sanoin "korkealta johdettu" (eli, jos eufemismi puretaan, täysin autoritäärisesti hallittu) maa, niin olisiko ollut edes valtaapitävän sotakabinetin etujen mukaista, että vaatimattoman "33:n kirjelmän" allekirjoittajia vastaan olisi käynnistetty ankaria toimia? "Maanparannusainettako" näistäkin olisi pitänyt tehdä?

[Emma-Liisa]

Rauhanoppositiota kieltämättä kohdeltiin suhteellisen helläkätisesti

Kun Suomi muutenkin oli jatkosodan aikana Jokipiin sanoin "korkealta johdettu" (eli, jos eufemismi puretaan, täysin autoritäärisesti hallittu) maa, niin olisiko ollut edes valtaapitävän sotakabinetin etujen mukaista, että vaatimattoman "33:n kirjelmän" allekirjoittajia vastaan olisi käynnistetty ankaria toimia? "Maanparannusainettako" näistäkin olisi pitänyt tehdä?

Ymmärsit väärin. Tarkoitus oli vain huomauttaa, että "herroja" kohdeltiin ihan toisin tavallista kansaa.

Eiköhän sopiva "rangaistus" rauhanoppositiolle ollut, että Mika Waltari käytti heitä Johannes Angeloksessa esikuvina Lukas Notarakselle ystävineen, jotka sulttaani teilasi Konstantinopolin valloitettuaan, eli he tulivat ikuistetuiksi "hyödyllisinä hölmöinä" (kertoo Panu Rajala Waltari-elämäkerrassaan).

[Matti Lund]

Salaisten poliisiorganisaatioitten välisten operaatioitten henkilömäärät ja mittasuhteet, varsinkin nyt esilläoleva Einsatzkommando Finnland, jäänevät tarkemmin ottaen arvoituksiksi, koska toimijat eivät ole tuottaneet niiden toiminnasta suoraan raportoivia dokumentteja ja lähes kaikki niiden toimintaan epäsuoraan viittaava kirjallinen materiaalikin on tuhottu toiminnan jälkien hävittämiseksi. Mahdollisesti SS -miehet ehtivät tuhota suurimmaksi osaksi Einsatzin ihmiskohteet, ennen kuin se pääsi heihin käsiksi? - Sellainen mahdollisuus ei vähäpätöistäisi mitenkään sitä, etteikö niissäkin teloituksissa olisi ollut mukana suomalaisia voimia. Olihan jonkin tilaston mukaan suomalaisia SS -miehissäkin yli 1200, joten luulisi joidenkin liienneen myös näihin massateloituksiin. Vai olivatko kaikki suomalaiset SS -miehet yksiköissä,joilla ei ollut mitään yhteyttä juuri näihin teloituskomennuksiin? Näyttää siltä, että kuitenkin kaikkiin näihin organisaatioihin oli tuppautunut suomalaisia niin, etteivät he jääneet mistään näistä toimista täysin ulkopuolelle sen takia, ettei olisi olemassa minkäänlaista kontaktipintaa saksalaisten kanssa.


Ainoa keino arvioida toiminnan mittasuhdetta lieneekin koettaa arvioida sitä vallinneen olosuhteen tarpeista käsin, kuten Kekkonen yritti jo omassa kommentissaan tehdäkin. Joihinkin Kekkosen luonnehdintoihin voisi erikseen yhtyäkin, mutta hänen ajatuksenjuoksustaan kokonaisuudessaan jää kuitenkin sellainen kiusallinen loppuvaikutelma, että hän pyrkii vähin erin pesemään toimintaan osallistuneitten suomalaisten kädet verestä puhtaiksi, mikä omasta tarkastelukulmastani vaikuttaa aivan mahdottomalta asialta, kun halutaan pyrkiä totuudellisuuteen. Huomioiden sen, että Silvennoinen on löytänyt vain muutaman hajanaisen tiedonrippeen näistä toimista, ei niiden perusteella voida antaa niin tyhjentäviä ja varmoja arvioita näistä toimista, kuin Kekkonen heittää.


Kun arvioidaan sitten olosuhdetta ja tarvetta, niin puhuttiin mm. muutamasta tuhannesta vangitusta, joita ehkä Einsatzkommandoilla ei olisi ollut suuremmassa määrin tilaisuutta tappaa, kun ehkä muut ehtivät ensiksi? Taas ne henkilöryhmät jotka olivat näitten operaatioitten maalitauluina ja uhrilampaina, olivat Suomessa sangen pieniä ja osa niistäkin eliminoitu ehkä saksalaisten käsien ulottumattomille. Toisaaltahan, kun einsatzeja oli Suomeen Saksasta organisoitu, saksalaisten täytyi antaa näyttöjä ja kaivaa uhreja, vaikka puolityhjistä kivenkolosta, tai kunniankukko ei Berliinissä laulanut.


Toisenlainen olosuhde tuli mieleen, kun avasin viikko sitten television ja sieltä tuli sattumalta sellainen kohtaus televisioelokuvasta Polttouhrit, jossa kaiketi SS -joukkojen teloittajaryhmä teloitti ampumalla pitkän rivin juutalaisia. Teloitusta seurasi sitten kahden teloituksista vastaavan upseerin riita. Korkeampi upseeri ilmaisi rimakauhun sen johdosta, että teloitettavien määrä oli niin valtaisa, etteivät heidän ammuksensa riittäisi niistä selviytymiseen. Saksalaiset pikkuvirkamiehet olivat olleet niin kovin tehokkaita juutalaispassien tuottamisessa. Alempi upseeri ehdotti repertuaariansa tehokkaammista tuhoamiskeinoista, niistä joita hieman sen jälkeen alettiin käyttämään. Ylempi upseeri suuttui tästä ja määräsi toistaiseksi, että teloituksia jatketaan ampumalla.


Matti Lund

[Ilmo Kekkonen]

Matti Lundin esityksestä ilmenevät kehnonlaiset tiedot aiheesta.

Suomalaisia palveli Waffen-SS:ssa parin vuoden ajan noin 1400. He toimivat itärintamalla taistelleessa Waffen SS:n 5. Divisioonassa eli Vikingissä. Sen ei tiedetä syyllistyneen siviilien murhiin, joskin eräitä syytöksiä on esitetty. Allgemeine SS:ssa tai sen erilaisisa kommandoissa en tiedä suomalaisia palvelleen, ellei siihen sitten lasketa näitä pohjoisessa toimineita tusinaa Valpon virkailijaa ja tulkkia. Ilmeisesti he olivat SP:n palkkalistoillakin, mutta eivät siis SS:n jäseniä.

Jaa, vielä lisäys: vajaa satakunta suomalaista liittyi saksalaisiin Lapin sodan aikana. Heistä muodostettiin komppania Waffen-SS:n joukkoihin. Se sai jonkin aikaa koulutustakin Oslossa Akershusin linnakkeessa.

Olen puhenvuoroissani koettanut asettaa tapahtumat oikeaan mittakaavaan. Suomalaisia toimi siis vajaan puolen vuoden ajan tusinan verran yhdessä Einsatzkommandossa. He lienevät erotelleet noin 500 sotavankia teloitettaviksi ja osallistuneet itse noin pariinkymmeneen teloitukseen. Tässäkin lienee kyse vain joidenkin teoista, ei koko osaston.Nyt on suomalaisten osanotto vankien surmaamiseen nostettu jonkinlaiseksi supertapahtumaksi. Se on markkinoitu sensaationa,jota se tietysti onkin. Otavan markkinoinnille on annettava tunnustus ammattitaidosta.

Omat tietoni perustuvat nimenomaan siihen, miten Wehrmacht Lapissa ja muualla itärintamalla toimi. Silvennoisen tietoja en ole yrittänytkään kumota, vaan asettaa ne tätä taustaa vasten. Lundin kannattaisi lukea tekstini.

Totean uudelleen, että vähäiset tiedot VOIVAT OLLA myös osoitus vähäisestä toiminnasta, ei laajasta salaamisesta. Sitäkin on tietysti tehty.

Mitä Lund tarkoittaa " henkilöryhmillä, jotka olisi Suomessa eliminoitu saksalaisten käsien ulottumattomille"? Siis mitkä ryhmät ja miten eliminoitu?

Haluan tuoda keskusteluun muutakin näkökulmaa kuin liioitellun kauhistelun. En mitenkään halua väheksyä laittomuuksia ja veritekoja, mutta niitäkin on käsiteltävä tosiasioiden, eikä omien ennakkoasenteiden pohjalta.

Sanon nyt vielä kerran, että sota pohjoisessakin ratkaistiin ihan muualla kuin teloituksissa. Niissäkin suomalaisten osuus oli sittenkin vähäinen. Ne ovat sitä sodan synkkkää puolta, jota ei mielellään käsitellä, mutta joka sekin on paikallaan kaivaa esiin ja tietoon.

[Matti Lund]

Matti Lundin esityksestä ilmenevät kehnonlaiset tiedot aiheesta.

Joo, tätä kehnonlaisuutta en mitenkään halua peittää ja kiistää. Haluan siten täsmentää, että nimenomaan Einsatzkommandoista meillä kaikilla lienevät kehnonlaiset tiedot. Lisäksi Lundilla on sangen hatarat detaljitiedot monista sivupoluista, joihin tämä ketju on luikerrellut ja joista olisi suotavaa olla parempaa detaljitietoakin. Sanoo Lund.

Olen puhenvuoroissani koettanut asettaa tapahtumat oikeaan mittakaavaan. Suomalaisia toimi siis vajaan puolen vuoden ajan tusinan verran yhdessä Einsatzkommandossa. He lienevät erotelleet noin 500 sotavankia teloitettaviksi ja osallistuneet itse noin pariinkymmeneen teloitukseen. Tässäkin lienee kyse vain joidenkin teoista, ei koko osaston.Nyt on suomalaisten osanotto vankien surmaamiseen nostettu jonkinlaiseksi supertapahtumaksi. Se on markkinoitu sensaationa,jota se tietysti onkin. Otavan markkinoinnille on annettava tunnustus ammattitaidosta.

Siihen pyrin minäkin, ja toivon, että autat paremmilla tiedoillasi siinä minuakin, niin päästään tässä lähemmäs yhteisymmärrystä. Nuo sensaatiohakuisuudet eivät mitenkään hetkauta minua eikä niillä ole minuun vaikutusta. Sanoo Lund.

Omat tietoni perustuvat nimenomaan siihen, miten Wehrmacht Lapissa ja muualla itärintamalla toimi. Silvennoisen tietoja en ole yrittänytkään kumota, vaan asettaa ne tätä taustaa vasten. Lundin kannattaisi lukea tekstini.

Niin pitää perustuakin. Luin kyllä tekstin, mutta raflasin sitä sen verran, että saan varmemmin juuri tällaista lisäkommenttia Sinulta ulos.

Totean uudelleen, että vähäiset tiedot VOIVAT OLLA myös osoitus vähäisestä toiminnasta, ei laajasta salaamisesta. Sitäkin on tietysti tehty.

Olin huomioinut tämän mahdollisuuden ja pohtinut, mitä syitä sellaiseen voisi piillä?

Mitä Lund tarkoittaa " henkilöryhmillä, jotka olisi Suomessa eliminoitu saksalaisten käsien ulottumattomille"? Siis mitkä ryhmät ja miten eliminoitu?

No, nähtävästikihän monet sumppuun pistetyt säilyttivät näissä melskeissä henkensä ja ikään kuin saivat moukan tuurilla suojan Eisatzkommandojen suhteen. Muutamissa aivan aiheen viereen menevissä luupäisissä viesteissähän kovasti toivottiin, että myöhemmin ns. rauhanopposition yhteydessä esiintulleet olisi pitänyt teloittaa. Otetaan nyt sieltä esiin vaikka Yrjö Kallinen. Hänkin säästyi, vaikka oli joutunut elämänsä varrella uhkaaviin tilanteisiin. Jos hänet oltaisiin muilutettu Einsatzkommandojen käsiin niin, että se olisi tiedetty Berliinissäkin ja siellä annettu tiedot miehestä, eihän niillä olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin teloittaa hänet tai muuten heidät teloitettaisiin. - Eikö niin?

Haluan tuoda keskusteluun muutakin näkökulmaa kuin liioitellun kauhistelun. En mitenkään halua väheksyä laittomuuksia ja veritekoja, mutta niitäkin on käsiteltävä tosiasioiden, eikä omien ennakkoasenteiden pohjalta.

Tähän voi täysin yhtyä. Jos lopputuloksena on aikaisempaa selkeämpi tosiasioiden esillejäänti, tavoittelemani mielipide on saavutettu. Muuta en hae. Tärkeintä on kuvata oikeellisesti ne käyttäytymispiirteet, jotka esiintyivät.

Sanon nyt vielä kerran, että sota pohjoisessakin ratkaistiin ihan muualla kuin teloituksissa. Niissäkin suomalaisten osuus oli sittenkin vähäinen. Ne ovat sitä sodan synkkkää puolta, jota ei mielellään käsitellä, mutta joka sekin on paikallaan kaivaa esiin ja tietoon.

Itse en niinkään kytkenyt tämän yhteistyömuodon merkitystä laajempaa taustaansa vasten kuten sen vähäiseen painoarvoon sodan ratkaisuissa, vaan halusin keskittyä analysoimaan ennen muuta sitä, miten natsien itselleen kehittämät toimintamuodot ja -tavat saattoivat vetää heidän suomalaisia kumppaneitansa puoleensa ja saada heidät käyttäytymään yhdenmukaisella tavalla. Sellaista en suinkaan kuvitellut, että tällaiset ilmiöt olisivat olleet kovin merkityksellisiä niissä ratkaisuissa, jotka Suomessa tapahtuivat.


Matti Lund

[tsadilainen]

Lainattu siteeraus on melko epämäärainen. Omalla kielitaidollani tulkitsisin sen seuraavasti; ...kesästä 1941 helmikuuhun 42 alistettu ss-majuri vom Feldelle Sicherheit Polizein ( Turvallisuuspoliisi) Einsatzkommandolle 20. Armeijan yhteydessä.

Norjan armeijan Suomessa olevat joukot nimettiin tammikuussa 1942 Lapin Armeijaksi (AOK Lappland) ja kesäkuun lopulla nimeksi tuli 20. Vuoristoarmeija.

Ketkä oli alistettu ja mistä kuulusteluista on kyse, ei minulle auennut. Ehkä joku paremman kielitaidon omaava voi auttaa?

'Army corps' on oikeastaan armeijakunta, mutta kun käännetään saksasta englanniksi ja sitten vielä suomeksi, niin kummempiakin muutoksia tapahtuu. Ei tuosta pätkästä sellaisenaan saa yhtään enempää irti.

[EsaH]

Olen puhenvuoroissani koettanut asettaa tapahtumat oikeaan mittakaavaan. Suomalaisia toimi siis vajaan puolen vuoden ajan tusinan verran yhdessä Einsatzkommandossa. He lienevät erotelleet noin 500 sotavankia teloitettaviksi ja osallistuneet itse noin pariinkymmeneen teloitukseen. Tässäkin lienee kyse vain joidenkin teoista, ei koko osaston.Nyt on suomalaisten osanotto vankien surmaamiseen nostettu jonkinlaiseksi supertapahtumaksi. Se on markkinoitu sensaationa,jota se tietysti onkin. Otavan markkinoinnille on annettava tunnustus ammattitaidosta.

Totean uudelleen, että vähäiset tiedot VOIVAT OLLA myös osoitus vähäisestä toiminnasta, ei laajasta salaamisesta. Sitäkin on tietysti tehty.

Haluan tuoda keskusteluun muutakin näkökulmaa kuin liioitellun kauhistelun. En mitenkään halua väheksyä laittomuuksia ja veritekoja, mutta niitäkin on käsiteltävä tosiasioiden, eikä omien ennakkoasenteiden pohjalta.

Sanon nyt vielä kerran, että sota pohjoisessakin ratkaistiin ihan muualla kuin teloituksissa. Niissäkin suomalaisten osuus oli sittenkin vähäinen. Ne ovat sitä sodan synkkkää puolta, jota ei mielellään käsitellä, mutta joka sekin on paikallaan kaivaa esiin ja tietoon.

Olen näistä seikoista samoilla linjoilla Ilmon kanssa. Yhtään väheksymättä Silvennoisen ansiokasta tutkimusta ja sen synkkiä tuloksia, sensaatiohakuisuus ja liioiteltu kauhistelu tämän tutkimuksen ympärillä vaikuttaa mielstäni jossain määrin keinotekoiselta ja kaupalliselta.

Kovin laaja-alaisesta Einsatzkommando-toiminnasta ja -yhteistoiminnasta pohjoisessa ei ole - ainakaan toistaiseksi - suoria todisteita, vain spekulaatioita.

[ralf64]

Markku Jokisipilän mukaan ainoastaan 15 suomen kansalaista liittyi Saksan rinnalle kun Suomi rauhansopimuksen mukaisesti "vaihtoi puolta".

En tiedä mistä on tuo tieto, jonka mukaan sata suomalaista olisi ollut saksalaisten puolella?

[Ilmo Kekkonen]

Huomaan ilokseni saaneeni monenlaista palautetta. On hienoa, että saadaan aikaan asiallista keskustelua. Matti Lundille huomauttaisin vain, että Einsatzkommandoille ei missään vaiheessa ollut tarkoitus luovuttaa suomalaisia siviilejä. Eri asia on, olisivatko jotkut Valpossa olleet siihen valmiit.
Tsadilaisen kommenttiin täsmentäisin vielä, että Army Corps tietysti tarkoittaa armeijakuntaa. Minäkin sain sen vaikutelman, että kyseessä on asiantuntematon käännös saksasta. Englantilaisen sotilasterminologian tuntija oli pannut järjestysluvun 20 perään kirjaimet th. Saksalaiset käyttivät armeijakunnista roomalaisia numeroita eli alkuperäistekstissä olisi pitänyt olla XX. Näin oletan luvun 20 paljaaltaan tarkoittavan yhtymää, joka kesällä 1941 nimettiin 20. Vuoristoarmeijaksi.

Sitten suomalaisista Waffen-SS:ssä. Saksalaisten ryhdyttyä lähtemään Suomesta pyrki heidän mukaansa pienehkö määrä suomalaisia. Hyvät tiedot asiasta ovat Niilo Lappalaisen kirjassa "Vaarallisilla teillä. Viimeiset suomalaiset SS-miehet. Juva 1998". Kyse on 1944-45 koulupoikana tehdyn hyvin vaiherikkaan matkan muistelusta. Jo kuollut ye-eversti evp Lappalainen oli myös huolellinen sotahistorioitsija. Muistelmat ovat hyvin luotettavat. Tunsin Lappalaisen aikanaan hyvin.

Lyhyesti viimeisten SS-miesten vaiheet. Helsingissa ilmoittautui ensin muutama it-poika Lapplainen mukaanlukien. Ryhmä kasvoi reiluun tusinaan, joukossa jo vänrikki, entinen SS-mies.Hyvin vaiherikkaan matkan jälkeen (mm. Praha ja Berliini) tämä joukko koottiin lopulta Waffen SS-Nordin yhteyteen Rovaniemelle lokakuun puolivälissä, tarkkaan ottaen norjalaisen pataljoonan esikuntakomppaniaan. Puuhamiehenä oli hauptsturmführer (SS-kapteeni) Jouko Itälä, joka pyrki värväämään miehiä myös suomalaisista sotavangeista. Hän oli SS-pataljoonaa hajoitettaessa jäänyt Saksaan. Joukkoon liittyi kapteeni Pentti Railion johdolla seitsemän yliloikkaria joista peräti kuusi upseereita. Vahvuus nousi noin 70:een. Ei vajaaseen sataan, kuten aiemin muistelin. Porukkaa koulutettiin Kongsvingerin pikkukaupungin linnoituksessa Norjassa. Siellä annettiin mm aliupseerikoulutusta. Osa lähetettiin kursseille Saksaan. Uskottiin Suomen joutuvan miehitetyksi ja silloin saatavan lisää väkeä tähän joukkoon, jonka nimeksi taidettiin kaavailla peräti "Kalevala"! Lopuksi joukko aivan sodan viime hetkillä palveli Oslossa, jossa se toimi järjestyspoliisin pataljoonan sotapoliisikomppaniana. Siis suomalaiset osallistuivat järjestyksenpitoon vapautusta odottelevassa Oslossa.! Porukka päätyi tietysti englantilaisten sotavankeuteen.

Lappalaisen kirja on sinänsä hyvion mielenkiintoinen kuvaus viimeisten Saksalle uskollisten suomalaisten vaiheista.Siellä tavataan myös kapteeni Lauri Törni.

Teeman kannalta pieni erikoinen sattuma on, että Lappalainen tapasi Oslossa myös Valposta Saksan puolelle siirtyneen ylietsivä Arvid Ojastin, joka oli täyttämässä taskujaan muonavarastossa Saksan jo antauduttua.

[Tapio Onnela]

Matti Enbusken arvio Oula Silvennoisen teoksesta ilmestyi juuri äsken Argicolan kirja-arvosteluissa:

Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933 - 1944 (Matti Enbuske: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyön salainen historia, Agricolan kirja-arvostelut, 8.10. 2008)

[Trilisser]

..., että vaatimattoman "33:n kirjelmän" allekirjoittajia vastaan olisi käynnistetty ankaria toimia? "Maanparannusainettako" näistäkin olisi pitänyt tehdä?

Juuri sitä heistä olisi pitänyt tehdä. Pienessä valtiossa ei sota-aikana suurempaa vastaan ole kerta kaikkiaan vara minkäänlaisiin veneen keikuttajiin.

[Emma-Liisa]

Matti Enbusken arvio Oula Silvennoisen teoksesta ilmestyi juuri äsken Argicolan kirja-arvosteluissa:

Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933 - 1944 (Matti Enbuske: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyön salainen historia, Agricolan kirja-arvostelut, 8.10. 2008)

Hyvin informatiivinen arvostelu.

"Sen sijaan Silvennoisen tutkimuksen perusteella on helppo tehdä johtopäätös, että Suomen poliittisen johdon täytyi olla ainakin jossain määrin selvillä yhteistyön luonteesta. Rovaniemellä jatkosodan aikana ollut presidentin kanslian päällikkö Bruno Kivikoski oli ilmeisen hyvin tietoinen turvallisuuspoliisin toimista, kuten myös Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä. Hänen arkistoainestaan olisi ollut myös runsaasti hyödynnettävissä eri arkistoyhteyksissä, joista Silvennoinen on käyttänyt ulkoministeriön arkiston raportteja. Toiminta ei siis voinut olla täysin salaista."

Kun Hilllällä oli tiivis suhde Kekkoseen, niin onko hän mahtanut olla kertomatta tai vihjaamatta tälle?

[nylander]

..., että vaatimattoman "33:n kirjelmän" allekirjoittajia vastaan olisi käynnistetty ankaria toimia? "Maanparannusainettako" näistäkin olisi pitänyt tehdä?

Juuri sitä heistä olisi pitänyt tehdä. Pienessä valtiossa ei sota-aikana suurempaa vastaan ole kerta kaikkiaan vara minkäänlaisiin veneen keikuttajiin.

Oletko yleisemminkin sitä mieltä, että väkivalta on paras keino ratkaista poliittisia ongelmia?

[Trilisser]

Riippuu ongelmasta ja tilanteesta missä se ongelma on. Eli joku asia joka ei rauhanaikana ei välttämättä aiheuta porua kummempaa, jouduttaa sota-aikana koiranputkea kasvamaan. Sanottakoon sen verran, että demokratiaa en vastusta, mutta sen korruptoituneinta muotoa eli parlamentarismia kylläkin.

[Apatiitti]

Sanottakoon sen verran, että demokratiaa en vastusta, mutta sen korruptoituneinta muotoa eli parlamentarismia kylläkin.

"Essentially, Democracy is spyware you get while downloading Parliamentarism."