skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

MM kirjoitti:Suomalaistenkin kuormastoon näyttää sisältyneen Aunuksen retken yhteydessä Kuusisen hallituksen tapainen nukkehallitus. Kun Viktor Vladimirovin kirjasta Kohti Talvisotaa sai sen vaikutelman, että ns. Aunuksen retkillä oli NL:n puolella paljonkin painoa ennen talvisotaa vallinneelle epäluulolle, niin voisiko Terijoen hallitus ollakin jonkinlainen Stalinin vitsi, jolla olisi kuittailtu aikaisempia tapahtumia.
Tuskin se mikään vitsi oli, Jussila osoitti mielestäni melkoisen hyvin kirjassaan Terijoen hallituksesta, että malli oli usein käytetty ja hyväksi havaittu; se vaan sitten kaivettiin sopivan tilaisuuden tullen naftaliinista. Toinen asia sitten on, pitikö Stalinkaan sitten mallia todellisuudessa kovinkaan uskottavana.

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

MM kirjoitti:Suomalaistenkin kuormastoon näyttää sisältyneen Aunuksen retken yhteydessä Kuusisen hallituksen tapainen nukkehallitus. Kun Viktor Vladimirovin kirjasta Kohti Talvisotaa sai sen vaikutelman, että ns. Aunuksen retkillä oli NL:n puolella paljonkin painoa ennen talvisotaa vallinneelle epäluulolle, niin voisiko Terijoen hallitus ollakin jonkinlainen Stalinin vitsi, jolla olisi kuittailtu aikaisempia tapahtumia.
http://www.ut.ee/Ural/ariste/loputood/Trifonova.BA.pdf
Totta kai Suomen väliaikainen kansanhallitus on vitsi. Aivan samalla tavalla kuin Quislingin hallitus Norjassa hieman myöhemmin ja Irakin hallitus nykyään.

Osmo Jussila linkittää Kuusisen hallituksen muihin Neuvostoliiton 1920- ja 1930-luvuilla luomiin "rinnakkaishallituksiin"*. Rentola (Kenen joukoissa seisot), Manninen (Kansanrintamalla kansandemokratiaan, teoksessa Molotovin cocktail - Hitlerin sateenvarjo), Baryshnikovit (Terijoen hallitus) ja muut ovat selvittäneet hallituksen syntyhistorian melkoisen tarkasti. Jos Stalin sitoi Zhdanovin, Molotovin ja Kuusisen valmistelemaan vitsiä, niin aikaminen vitsinikkari oli kyseessä.

Kuusisen hallituksen ongelmahan on siinä, että se käi toteutumatta käytännössä. Niinpä sen falskius on selvästi kaikkien nähtävillä ja sen toimia on vaikea arvioida vakavasti. Vähän helkkaristi suunnitelmia kyllä oli, ja kiitettävästi niitä yritettiinkin toteuttaa. Hallittavaa aluetta ja hallinnoitavia ihmisiä oli vain niin vähän, ja nekin maantieteellisesti kaukana toisistaan, että kaikki toiminta voidaan mitätöidä ja tehdä naurunalaiseksi.

Jos historiallista vitsiniekkaa kaipaat, niin lue Tekno-Kekkoa ja sieltä 2.12. kirjoitettu "1998-2001: Kurjin aprillipäivän pila".


*Vähän vaikea valita oikeaa termiä. Nukkehallitus on kuitenkin aika osoitteleva, vaikkakin tässäkin tapauksessa paikkansapitävä termi.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Eipä se varmaankaan ollut vitsi, vaikka länsi sille nauroi. Miehittäjälle suosiollisen ja sen ohjelmalla varustetun hallituksen käyttö näyttää olleen 1920 -luvun alussa käytetty strategia, koskapa se Suomenkin puolelta tuli kokeilluksi Aunuksen retkellä yhtä heikoin tuloksin. 1939 se oli jo vanhentunutta taktiikkaa, kuten Jussila toteaa.
Jussilan ja Baryshnikovien kirjojen kovat faktat ovat vähissä eikä hallituksen dokumenteista taida oikein löytyä muita toimia kuin Stalinin 60-vuotisonnittelusta päättäminen. Suomalaiset ministerit eivät ole olleet kovin puheliaita jälkeenpäin.
Vladimirov mainitsee, ettei hallitusta NL:ssäkään ole kovin muistettu ja ettei esim. Kuusisen saavutuksien luettelossa ole Terijoen hallituksen pääministeriyttä mainittu.
Baryshnikovitkin kirjoittavat vähän hirtehisesti, että toimista kyllä raportoitiin, mutta kun suomalaiset olivat evakuoineet siviiliväestön, ei oikeasti ollut mitään tehtäviä. Raportoitiin silti, koska piti raportoida.

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Enemmänkin olisin Vihavaisen linjoilla. Kuusisen hallitus oli tarkoitettu ennenkaikkea neuvostokansalaisille ja ulkovalloille. Koska Neuvostoliiton "minäkuvan" säilyttäminen neuvostokansalaisten silmissä oli ensiarvoisen tärkeää, tarvittiin Kuusisen hallituksen kaltainen legitimointi sodalle. Nyt ei siis oltu hyökkäyssodassa, vaan autettiin vallankumouksellisia naapurimaassa. Tietysti Leningradin turvallisuus oli toinen käytetty argumentti.

Mikäli sota olisi mennyt (Neuvostoliiton) suunnitelmien mukaan, ja Suomi olisi romahtanut parissa viikossa, olisi Kuusisen hallituksen markkinointi ulkomaille ollut helpompaa. Silloin väite Suomen hallituksen vähäisestä kannatuksesta olisi ollut helpommin uskottavissa Lontoossa ja Pariisissa ja aiheesta olisi noussut vähemmän meteliä.

Neuvostoliitto ei tosiaankaan muistellut Kuusisen hallitusta myöhemmin. Kuitenkin Baryshnikovien kommentti on siinä suhteessa väärä, että kyllä niitä hallittavia oli. Niitä vain oli paljon vähemmän kuin odotettiin.Minua on ihmetyttänyt, miksi hallitus pysytteli jääräpäisesti Terijoella. Nyt se omalla toiminnallaan alleviivasi sitä, että oli Neuvostoliitosta totaalisen riippuvainen. Terijokihan oli Suomen kansantasavallan ja Neuvostoliiton välisellä sopimuksella luovutettu Neuvostoliitolle. Lisäksi Terijoen suomalaisväestö talvisodan aikana nousi parhaimmillaankin ehkä sataan henkeen. Suojärvellä olisi ollut enemmän väkeä, ja siellä paikalliset osallistuivatkin toimintaan. Lisäksi alue kuului Suomen kansantasavaltaan. Kuitenkin ministereistä vain Prokkonen kävi paikkakunnalla.

Tuo siviiliväestön evakuointi oli neuvostoliittolaisille suuri pettymys. Paikallisen väestön varaan oli laskettu aika paljon, mutta nyt alueet saatiin haltuun pääasiassa tyhjänä. Poikkeuksina mainittakoon Suojärvi, Suomussalmi ja Petsamo. Muualla väkeä oli niin vähän, että sillä ei ollut oikeastaan mitään merkitystä. Näidenkin alueiden kohdalla voidaan merkittävyydestä olla vähintään kahta eri mieltä.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

J Kämäräinen kirjoitti:Minua on ihmetyttänyt, miksi hallitus pysytteli jääräpäisesti Terijoella.
Ulkoministeriön sivuilla on tähän liittyvä maininta, josta toivoisi lisätietoja.

"Välirauhan aika
Talvisodan päättymisen (13.3.1940) jälkeen Suomen edustautuminen Moskovassa oli järjestettävä uudelleen. Suomen uudeksi Moskovan-lähettilääksi nimitettiin valtioneuvos J. K. Paasikivi, jota hallitus joutui maanittelemaan ottamaan tehtävän vastaan. Suomen lähetystörakennus oli kurjassa kunnossa. Paasikiven mukana Moskovassa ollut Väinö Voionmaa kirjasi päiväkirjaansa: "Tehtiin juhlallinen retki Suomen lähetystötaloon, jossa vallitsi Jerusalemin hävitys ja joka kauhistutti Paasikiveä etenkin kun hänen vaimonsa kuului olevan rouva, joka on sellainen järjestyksen ja puhtauden ihminen. Lähetystön henkilökunta pääsi muuttamaan lähetystörakennukseen vasta huhtikuun lopulla 1940. Lähetystörakennus ei ilmeisesti ollut tyhjillään talvisodan aikana, sillä suomalaiset löysivät lähetystöstä Terijoen hallituksen papereita. "

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

MM kirjoitti:
J Kämäräinen kirjoitti:Minua on ihmetyttänyt, miksi hallitus pysytteli jääräpäisesti Terijoella.
Ulkoministeriön sivuilla on tähän liittyvä maininta, josta toivoisi lisätietoja.

"Välirauhan aika
Talvisodan päättymisen (13.3.1940) jälkeen Suomen edustautuminen Moskovassa oli järjestettävä uudelleen. Suomen uudeksi Moskovan-lähettilääksi nimitettiin valtioneuvos J. K. Paasikivi, jota hallitus joutui maanittelemaan ottamaan tehtävän vastaan. Suomen lähetystörakennus oli kurjassa kunnossa. Paasikiven mukana Moskovassa ollut Väinö Voionmaa kirjasi päiväkirjaansa: "Tehtiin juhlallinen retki Suomen lähetystötaloon, jossa vallitsi Jerusalemin hävitys ja joka kauhistutti Paasikiveä etenkin kun hänen vaimonsa kuului olevan rouva, joka on sellainen järjestyksen ja puhtauden ihminen. Lähetystön henkilökunta pääsi muuttamaan lähetystörakennukseen vasta huhtikuun lopulla 1940. Lähetystörakennus ei ilmeisesti ollut tyhjillään talvisodan aikana, sillä suomalaiset löysivät lähetystöstä Terijoen hallituksen papereita. "
Ilmaisin jälleen kerran itseäni epätarkasti. Tarkoitin lähinnä, miksi hallituksen jääräpäisesti väitettiin pysyttelevän Terijoella. Vastaushan tietysti on se, että Terijoelta kansanhallitus olisi ollut helppo kuljettaa Helsinkiin katsomaan, kun kansanarmeijan joukot nostavat lipun presidentinlinnan salkoon. Terijoki valikoitui odottelupaikaksi sen vuoksi, että se oli vallatulla Kannaksella loogisin paikka kyseiseen touhuun. Vaikka muistelmissa on mainintoja hiihtelystä Terijoen hangilla, ei se vielä tarkoita sitä, etteikö hallitus olisi voinut olla muuallakin.

Kuusinen kävi Moskovassa ainakin neuvottelemassa Avunanto- ja yhteistyösopimuksen. Prokkonen taas Suojärvellä. Anttila ilmeisesti toimi Erillisen Vuoristoarmeijakunnan/CVI Armeijakunnan/I Armeijakunnan Esikunnassa. Terijoella sodan ajan asuneiden suomalaisten kuulustelupöytäkirjoista ei löydy minkäänlaista mainintaa Terijoen hallituksen jäsenistä tehdyistä havainnoista. Tämä taas ei sinänsä todista mitään, sillä Terijoelle keskitetty väestö ei saanut liikkua vapaasti, ja hallitus majaili eri puolella Terijokea kuin siviilit.

Miksi sitten lähetystössä on ollut Kuusisen hallituksen papereita? Loogisin vaihtoehto lienee se, että lähetystö on otettu myös uuden hallituksen käyttöön. Terijoella (oletetusti) majaillut hallitushan valmisteli koko ajan tulevaa hallintoa, ja varmaankin ohjeistusta on mennyt myös (mahdollisesti) Moskovassa olleeseen lähetystöön.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re:

Kuusisen hallituksen viime päiviltä löytyi dokumenttitietoa, joka osoittaa aiemmin käydyn sanailun oikeansuuntaiseksi. Ohto Manninen-Kauko Rumpunen, Murhenäytelmän vuorosanat, s. 154.

Heikki Jansson kirjoitti:
MM kirjoitti:
Ilmeisesti tuolloin ei vielä kannettu huolta Muurmannin radan uhasta, kun suomalaiset olisi hyväksytty sen viereen koko matkalta. Tosin ystävällismielisen hallituksen kanssa.
On tosin totta, että Kuusisen hallitus oli mainitsemallasi tavoin lievästi sanoen ”ystävällismielinen” mutta Neuvostoliitto ei ainakaan Moskovan neuvotteluissa ollut huolissaan siitä, että Suomi hyökkäisi taas Neuvostoliittoa vastaan, niin kuin 20 vuotta aikaisemmin sotaretkissä 1919-20. Huoli koski sitä mahdollisuutta, että jokin kolmas valtio (oletettavasti Englanti tai Saksa, myös Ranska, tai näiden jokin liittoutuma) hyökkäisi Suomen alueen kautta ja saisi sillanpääaseman 32 kilometriä Leningradista.
"Saksan diplomatia oli vältellyt puhumista Suomen puolesta. Lähettiläs Shulenburg huomautti kuitenkin 25. 1. Molotoville Moskovassa, että Saksaa kiinnosti Suomen kehitys, koska sillä oli Suomessa taloudellisia intressejä. Hän selitti, että Suomen hallituksella ei ollut enää mitään toivoa ja otaksui, ettei Neuvostoliitto vastustaisi rahantekoa, jos ehdot olisivat Neuvostoliiton toiveiden mukaisia. Molotov vastasi, että Mannerheim-Ryti-Tannerin hallituksen kanssa ei sopimusta voitaisi tehdä; sille ei voitaisi antaa Karjalaa ja päästää sitä Muurmannin radan läheisyyteen - kuten Kuusisen kanssa oli sovittu. kuitenkin Molotov muistutti, että kansanhallitusta aikanaan täydennettäisiin."

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Suomalaissyntyiset Terijoen kansankomissaarit

Terijoen Pää- ja ulkoasian komissaari Otto Wilhelm Kuusinen laati Punaisen kansanvaltuuskunnan valistusasiain komissaarina Valtiosäännön 23/2 1918
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html
joka on monissa kohdin samanlainen kuin Terijoen hallitusohjelma.

Historian jatkuvuutta osoittaa myöskin Terijoen kansanvaltuuskunnan tekemä ensimmäinen sopimus Moskovassa 2 / 12 1939: YYA- sopimus, josta tuli todellisuutta 1948.
Sisäasiainkomissaari Tuure Lehén pelastui Stalinin puhdistuksilta Espanjan sisällissodassa, tuli Suomeen Porkkalan kautta 1946 toimien SKP:ssä ja kapina-asiantuntijana Arabian ja Kemin "lakoissa" ja vielä 1956 Yleislakossakin.
Vaimo Hertta Kuusinen (1923) oli vielä 2004 ehdokkaana YLEn suurin suomalainen-äänestyksessä.

Terijoen valistusasian kansankomissaari Inkeri Lehtiseltäkin lienee enin ideologinen into hiipunut jouduttuaan puhdistuksissa todistamaan isäänsä vastaan, tuli
Suomeen 1945 saaden avioliiton kautta 1950 Suomen kansalaisuuden ainoana
Terijoen komissaareista. Toimi SKP:ssä

Sodan 1939 - 1944 jälkeen meillä kuitenkin epäiltiin näiden komissaarien pyrkimyksiä
aiheellisestikin, NL ja Stalin eivät näyttäisi suurtakaan merkitystä näille antaneen ?

Historiallinen jatkuvuus 1918 Kansanvaltuuskunnan Valtiosäännöstä Terijoen hallitusohjelmaan näyttäisi olevan ? Terijoen YYA-sopimuksesta Moskovassa tuli todellisuutta 1948,
Samoin SKP:n tavoitteet sodan jälkeen NL:n valvontakomission aikaan ja Arabian, Kemin ja Yleislakon mellakoissa vaaran vuosien jälkeen ?
----------------------------------
Tammikuun 1940 lopulla toveri Hitlerkin havaitsi, ettei toveri Stalin pystykään ratkaisemaan Suomen kysymystä nopeasti, kenties Saksa olisi tunnustanut tuon
Terijoen hallituksenkin - jos puna-armeija olisi päässyt nostamaan punalipun
presidentinlinnan lippusalkoon.
Saksa ( Schulenberg ) myös jätti tammikuun lopulla NL:lle listan teollisuuskohteista Suomessa, jotka se toivoi NL:n säästävän "yhteisen edun" ja -sopimuksen nimissä.

Veikko Palvo

Teronpoika
Viestit: 1
Liittynyt: 06.02.09 08:51

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Suomi hylkäsi Neuvostoliiton tarjouksen1941, koska yhdysvallat ei luvannut taata Suomen rajoja, toinen syy oli leipäviljan omavaraisuuden romahtaminen Neuvostoliiton vietyä talvisodassa Suomen vilja-aitan Karjalan kannaksen. Viljaa toimitti meille tuolloin vain Saksa. Omakohtaisesti muistan kuinka jauhoja sai vähän kuusilapsiseen perheeseenkin ja jauhot syksyllä olivat niin huonoja, että leipä niistä oli kuin mustaa mämmiä. Me maattomien lapset keräsimme tähkäpäitä isäntien pelloilta jo -41 syksyllä puuroaineksiksi. Ja tietysti kolmas syy oli Saksan sotavoima Suomessa, sitäkin pelättiin. Ketä olisi jäänyt itärajalle jos Saksa olisi ryhtynyt miehittämään länsi-suomea ja Lappia.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Kiitokset arvokkaasta aikalaisnäkemyksestä. Muistan, että vielä vuosia sodan jälkeen meidän lasten piti kerätä asutustilan pellolta katkeilleet tähkäpäät koriin, vaikkei sillä enää ollut käytännön merkitystä. Sota-aika vaan oli opettanut.

Jos rauhantarjous olisi hyväksytty, ei aivan heinäntekoon, mutta myöhästyneeseen viljankorjuuseen olisi ehditty. Kirjallisuudessa on epävarmoja käsityksiä minkälaiset takuut länsimailta olisi v. 1939 rajoille saatu. Asia on tavattoman mielenkiintoinen, koska mahdollinen länsimaiden takuu rajoille olisi ollut paljon enemmään kuin mitä esim. suostuminen aluevaihtoehdotukseen syksyllä 1939 olisi ollut. Mutta kun asia ei mennyt niin, ei se ole toteutunutta historiaa eikä siinä mielessä ole kiinnostanut oikeaa historiantutkimusta.

Kuitenkin asialla oli konkreettista merkitystä NL:n ollessa haluton uusiin rauhanaloitteisiin ja USA:n ollessa haluton välittämään niitä. Sotasyylllisyysoikeudenkäynnissä asian sanotaan tulleen esille, mutta en ole vielä perehtynyt miten.

Ohto Mannisen kirjassa Miten Suomi valloitetaan on sellainen käsitys, että Suomi haluttiin pois sodasta, mutta kuitenkin saksalaisia joukkoja vastaan pyrittiin pitämään pohjoisessa vastustus, etteivät ne pääsisi siirtymään pääsotanäyttämölle. Suomalaisethan eivät olisi minnekään siirtyneet. Olisivat vain olleet poissa sitomasta Stalinin divisioonia.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

MM kirjoitti:Tämä sivupolku piti selvittää. Aseveljiä vai liittolaisia?/Jokisipilä. Sivu 167. Lainaus: "... Suomi oli oli Saksan toivomuksesta syksyllä 1941 igornoinut kokonaan Neuvostoliiton Tukholman kautta esittämän rauhatarjouksen, vaikka sille oli tarjottu vuoden 1939 rajoja, vieläpä Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen takaamina."
Lupausten uskottavuus

Länsimaat, etenkin Iso-Britannia, olivat tehneet itsestään erittäin epäluotettavia.

1. Ennen sotaa syksyllä 1939 britit olivat jarrutelleet Suomen ostamien aseiden laivauksia Suomeen.
2. Aivan sodan aattona Iso-Britannia oli ollut takaamassa Puolan rajoja. Kun Neuvostoliitto marssi Puolaan, britit selittivät, että heidän takuunsa ei koskenut Neuvostoliiton toimia.
3. Lännen epäluotettavuutta vielä lisäsi Talvisodan karvaat kokemukset: emme saaneet aseita edes rahalla, koska oma nahka oli kaikille se kallein.

Suomen poliittisella johdolla ei todellakaan ollut perusteita ryhtyä luottamaan länsimaiden takuisiin.

Yhtä epäluotettava oli Neuvostoliitto. Suomella ja Neuvostoliitolla oli ollut hyökkäämättömyyssopimus, jonka Stalin yksipuolisesti sanoi syksyllä 1939 irti. Miksi joku toinen sopimus saman, epäluotettavan, naapurin kanssa olisi sitten ollut pitävä?

Mikä oli mahdollista käytännössä

Realistiset edellytykset rauhan solmimiseen ovatkin jo oma lukunsa. Saksa oli suuruusluokkaa 100 kertaa Suomea voimakkaampi, Pohjois-Suomessa saksalainen armeija ja maan sotatarvike- ja elintarvikehuolto ulkomaista riippuvainen. Suomi oli täysin lännestä eristetty Saksan ja Neuvostoliiton toimesta.

Eli lännellä ei ollut realistisia mahdollisuuksia turvata Suomen rajoja.

Olisiko Saksa "pitänyt puolensa"

Nikkelin merkitys Saksan sotatalouden kannalta on jäänyt jotenkin lapsipuolen asemaan. Muistaakseni Speerin muistelmissa todettiin, että Suomen irtaannuttua sodasta 1944, Saksan teollisuus saattoi toimia enää puolisen vuotta nikkelin saannin ehtyessä. Eli Petsamon kaivos ei ollut saksalaisten kannalta hyvä asia, vaan elintärkeä asia. Ellei peräti Ruotsin rautamalmia tärkeämpi (?).

Mitä Saksa olisi tehnyt jos Suomi olisi lopettanut sodan? Jos Hitler olisi ollut pienten kansojen oikeuksia kunnioittava johtaja, niin hän olisi valmistautunut oman sotansa lopettamiseen puolen vuoden sisällä. Vaan eipä ollut.

Ruotsin rautamalmin saannin varmistaakseen Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan, vieläpä Ranskan sotaretken aattona. Nikkelin saannin varmistaakseen se oli lähettänyt pari sataa tuhatta miestä Pohjois-Suomeen, jotka olivat poissa Moskovan porteilta talvella 1941. Se ei varmasti olisi luopunut Suomesta millään hinnalla vaan miehittänyt Suomen.

Suomi olisi ollut Saksalle vain suupala sillä kahden rintaman sotaa emme olisi kestäneet. Ja kansaa olisi odottanut natsien rotupolitiikan mukainen slaavilaisten kansojen kohtalo - petturin leimalla varustettuna. Erinomaisen hyvä asia, että maan poliittisella johdolla oli järki kädessä!

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Menee ohi varsinaisesta aiheesta, mutta muutama näkemys.

NL.n rauhantarjous 1941 oli yhtä irrationaalinen kuin USA:n talvella -43. Suomella ei ollut mahdollisuutta päästä sodasta irti muuten kuin Saksan tai NL:n päästessä keksinäiseen rauhaan tai toisen voittaessa.

Saksan Pohjois-Suomen joukkoja oli kesällä -41 noin 70 000 miestä eli kolme täyttä ja yksi heikko divisioona. Määrä kasvoi hiljalleen, mutta 200 000:een vasta keväällä -44. Silloin oli kuusi täyttä ynnä yksi vajaa divisioona rintamalla ja pari vajaata yhtymää Jäämeren rannikolla selustassa. Määrään sisältyi suunnaton johtamis- ja huoltojärjestelmä, joka käsitti kymmneiä tuhansia miehiä.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Kiitos täsmennyksestä, Ilmo. Osaatko sanoa, paljonko saksalaisia oli Pohjois-Norjassa syksyllä 41?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Kuusisen hallituksen sopimat aluevaihdot

Seppo, panit aika vaikean, koska sakemannit liikkuivat valtakunnanrajan yli ilman esteitä.Jos Pohjois-Norjaksi katsotaan Ruija tai Finnmark suunnilleen Lyngen-vuonoon, niin määrä jää suhteellisen pieneksi. Suomen puolellahan esimerkiki Petsamo oli tupaten täynnä.

Satamien suojaksi oli aikaisin ryhmitetty ilmatorjuntaa ja rannikkopattereita. Tärkein oli Kirkkoniemi, mutta oli niitä muuallakin. Miehitysjoukkoina oli ainakin alkuun yksi Waffen-SS.n rykmentti eli SS-JR 9, mutta se siirrettiin pian Petsamoon. Sitten oli ainakin yksi SS-poliisipataljoona ehkä 500 miestä. Huoltoa ja esikuntia on tietysti ollut. Kirkkoniemen rautakaivoksilla oli varmaan ilmatorjuntaa jne. Norjan puolella oli ollut huoltolaitoksia, selustaesikuntia, tietyömaita jne. Alueelle kertyi jo aikaisin Organisation Todtin työntekijöitä.Niin ja olihan ainakin pari toimivaa lentokenttää mm. Kirkniemi eli ilmavoimien henkilöstöä ja varikoita.

Jos nyt jonkin luvun heittäisin niin taistelujoukkojen lähdettyä rintamalle alueelle jäi ehkä 10 000 miestä, jotka olivat hajallaan laajalla alueella. Myöhemmin rannikkopuolustusjoukkoja lisättiin, niin että niitä oli ehkä 15 000 miestä.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Suursuomalaisuutta 1899 ja 1939

J Kämäräinen kirjoitti:
MM kirjoitti:Suomalaistenkin kuormastoon näyttää sisältyneen Aunuksen retken yhteydessä Kuusisen hallituksen tapainen nukkehallitus. Kun Viktor Vladimirovin kirjasta Kohti Talvisotaa sai sen vaikutelman, että ns. Aunuksen retkillä oli NL:n puolella paljonkin painoa ennen talvisotaa vallinneelle epäluulolle, niin voisiko Terijoen hallitus ollakin jonkinlainen Stalinin vitsi, jolla olisi kuittailtu aikaisempia tapahtumia.
http://www.ut.ee/Ural/ariste/loputood/Trifonova.BA.pdf
Totta kai Suomen väliaikainen kansanhallitus on vitsi. Aivan samalla tavalla kuin Quislingin hallitus Norjassa hieman myöhemmin ja Irakin hallitus nykyään.

Osmo Jussila linkittää Kuusisen hallituksen muihin Neuvostoliiton 1920- ja 1930-luvuilla luomiin "rinnakkaishallituksiin"*. Rentola (Kenen joukoissa seisot), Manninen (Kansanrintamalla kansandemokratiaan, teoksessa Molotovin cocktail - Hitlerin sateenvarjo), Baryshnikovit (Terijoen hallitus) ja muut ovat selvittäneet hallituksen syntyhistorian melkoisen tarkasti. Jos Stalin sitoi Zhdanovin, Molotovin ja Kuusisen valmistelemaan vitsiä, niin aikaminen vitsinikkari oli kyseessä.
quote]
------------------------------------------------------------------------------------------------
Anastassia Trifonovan lopputyö/ Tartto 2005 osalta voisi K.Merikoski,
Taistelu Karjalasta, 5/9 1940, Valistus,H:ki, -kirjan perusteella todeta
"suursuomalaisuuden" olleen Bobrikovin ja Seynin aikana venäläisten luoma termi
Suomen venäläistämisen vastustajia luonnehtivana.
------------------------
Tarton rauhassa 1920 sovittiin Suomen luovuttavan Porajärven ja Repolan Leninin
neuvostolle. Repolan nimismies Bobi Sivén ampui itsensä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bobi_Siv%C3%A9n
Tarton rauhansopimusta Moskovassa ratifioitaessa 1921/-22 vaihteessa neuvostojen
sop.paperiin oli lisättävä "väliaikainen." ( Max Engman, Raja, wsoy 2007 )
Neuvostoliitto perustettiin 30/12 1922.
Kolme vuotta Suomen ja neuvostojen Venäjän välillä vallitsi epämääräinen tilanne,
samoin neuvostojen ja muiden valtioiden välillä.
Venäjällä käytiin sisällissotaa, eikä ollut selvää kuka voittaisi ja lisäksi Englanti, USA, Ranska kävivät kävivät sotaakin neuvostoja vastaan ja tukivat valkoisia venäläisiä.
MM. Muurmannin legioona ja Arkangelin suunta, Viro ja hyökkäysyritykset Pietariin.
----------------------
Kronstadtissa Pietarin lakkojen jälkeen 2/1921 puhjenneen matruusien kapinan neuvostovaltaa vastaan kukisti 50 000 puna-armeijalaisella M.Tuhatshevski.
Suomeen pakeni n. 6500 kapinallista, n.1600 jäi pysyvästi asumaan.
---------------------
Moskovassa 14/10 1939 Stalin tarjosi, saadakseen Suomen myönnytysten tielle Baltian maiden tavoin, Repolaa ja Porajärveä Paasikivelle ja Tannerille.
"Me pyydämme 200 neliökm ja tarjoamme 5500 neliökm, tekeekö mikään muu suurvalta samoin", kysyi Stalin lisäten vain NL:n olevan näin tyhmä.
Tosin
Stalin luvatessaan toteuttaa H.H.C."Bobi" Sivénin tavoitteen olisi tehnyt sen
liittämällä Suomen Repolaan ja Porajärveen O.W.Kuusisen nukkehallituksen
alaiseksi.
O.W.Kuusisen hallitusohjelma lupasi toteuttaa mm. "suursuomalaisuuden", vanhan
toiveen suomalaisten heimojen yhdistämisestä.
Olisiko Stalinin sopimuskumppani Hitler tunnustanut Kuusisen hallituksen jos puna-armeija olisi edennyt käskyjensä mukaisesti ?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”