Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Asiallinen kritiikki on aina tervetullutta ja sellaisesta otamme opiksemme.
Aikaisempien vastausten ei niin kovin asiallisesta laadusta teinkin hienoisen arvelun, että mahdollisesti olet itse osallisena tuossa hankkeessa, joka kai selittää jeesustelun kritiikin tervetulolla ja opiksi ottamisella. Kun kerran mukana olet ollut, niin vähäinen vaatimus on selitys miksi ne linkit on nimetty viikinkien mukaan, jonka tietenkin voi kertoa ja avata, ellei syy ole sellainen, ettei kehtaa.

Ihan mielenkiintoisia tuloksia ja hieno esitys kartalla ja kuvina ja osoittaa omalta osaltaan koko ketjun avauskysymyksen aiheellisuuden.

Ainoa pieni kauneusvirhe on nuo linkit, joka on käsittämätön munaus, ellei siihen sitten vaikuttanut rahoittajatahon näkemykset, jolloin se on helpommin ymmärrettävissä. Kuitenkin areena on edelleen avoin ja vapaa selitysten esittämiselle ja kukas sen paremmin osaisi ilmaista, jos kehtaa, kuin asianosallinen. Ja kun ei kehtaa, niin ottaa edes opiksi.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Veikko Palvo kirjoitti: metalliesineitä tuolta paikalta on Museovirastokin löytänyt. Olisikohan käytetty "miinaharavaakin"?
Miinaharavan tai metallinpaljastimen harrastelijat auttavat toisinaan arkeologeja ihan virallisestikin. Ei ole selvinnyt miten virallinen tutkimus on ollut mutta tietääkseni tunnetuista muinaismuistoista ei mattimeikäläinen saa kaivella.

Tietääkseni Hiittisten löytö on tehty metallinpaljastimen avulla harrastelijan toimesta ja sinne on perustettu "viikinkikylä" vanhalle, todennäköisesti hämäläisten kauppapaikalle.

Pisti silmään, että ainakin osa esineistä on hiottu ja kiillotettu, koska niistä on otettu mikroskooppikuvat. Pisti silmään siksi, että menetelmä tuhoaa esineen tai osan siitä, mutta arvelin, että esineitä ei sellaisenaan pidetty kovin arvokkaina, jonka vuoksi tuo saatettiin tehdä.
Viimeksi muokannut Vetehinen, 11.01.12 01:23. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:Ainoa pieni kauneusvirhe on nuo linkit, joka on käsittämätön munaus, ellei siihen sitten vaikuttanut rahoittajatahon näkemykset, jolloin se on helpommin ymmärrettävissä. Kuitenkin areena on edelleen avoin ja vapaa selitysten esittämiselle ja kukas sen paremmin osaisi ilmaista, jos kehtaa, kuin asianosallinen. Ja kun ei kehtaa, niin ottaa edes opiksi.
Ei meidän tarvitse periaatteessa selitellä kenellekään yhtään mitään ja mitä munauksiin tulee, niin epäasiallisilla kommenteillasi teet sen itse. Viikinki nimi juolahti ensimmäisenä mieleen ja projektin tarkoitus olikin etsiä viikinkiajan asutuksen tai toiminnan merkkejä jokisuistoista. Tätä voi kukin halutessaan jauhaa vaikka maailman tappiin!
Viimeksi muokannut wejoja, 11.01.12 09:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti: Pisti silmään, että ainakin osa esineistä on hiottu ja kiillotettu, koska niistä on otettu mikroskooppikuvat. Pisti silmään siksi, että menetelmä tuhoaa esineen tai osan siitä, mutta arvelin, että esineitä ei sellaisenaan pidetty kovin arvokkaina, jonka vuoksi tuo saatettiin tehdä.
Kyllä, olemme tutkineet vain sellaisia esineitä, jotka eivät kuulu muinaismuistolain piiriin. Mikroskooppitutkimus ei tuhoa esineitä, eikä sitä varten tarvitse leikata edes näytepalaa irti. Riittää, kun kiillottaa esimerkiksi taustasta tai sivusta muutaman neliömillimetrin alueen. Sen sijaan ajoitus- ja alkuainetutkimuksiin on näytteet valittava tarkemmin sillä ne jauhetaan puruksi ja poltetaan.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Itä-Uudenmaalla ja Kymenlaaksossa 2011–2012 moottoritien alle tuhoutuneiden kahden rautakautisen kohteen ajoitukset ovat pikkuhiljaa saaneet lisävalaistusta (Viirankoski ja Ahvenkoski). Maamme johtavat asiantuntijat ovat arvioineet Ahvenkosken muinaisen sataman keramiikkaa ja katsovat toiminnan ajoittuvan esineistön perusteella nuoremmalle rautakaudelle, parhaiten ristiretkiajalle noin 1100-luvulle. Vielä kesken olevat epäviralliset rauta-ajoitustutkimukset viittaavat jopa 900-luvulle.

Myös Viirankosken tutkimukset ovat kesken, mutta tielinjalta on löydetty sekä pronssikauden lopulle tyypillistä että rautakautista keramiikkaa, kuten myös useita raudansulatukseen käytettyjä laatikko/kuoppauuneja, että kansainvaellusajalle ja merovingiajalle tyypillisiä esineitä. Samalla alueella sijaitsee myös harrastajien löytämä maanpäällinen kivistä ladottu ahjo, jonka vierestä löytyneestä hiilivarastosta tehty ajoitus osoittaa 1500–1600- luvuille.

Museovirasto ei ole ollut erityisen halukas kommentoimaan asiaa sillä viraston vuoden 2005 maastoinventoinnissa kohteita ei havaittu. Sen sijaan havainnot tehnyttä työryhmää syytettiin erään virkailijan taholta: "Museoviraston kiristämisestä kaivaustutkimusten saamiseksi Ahvenkoskelle".

Toistaiseksi avoimeksi on jäänyt kysymys: kuka kantaa vastuun siitä, että kaksi rautakautista kohdetta tuhoutuu saman vuoden aikana ilman riittäviä arkeologisia tutkimuksia? Onko Museovirastolla enää ylipäätään edellytyksiä selvitä sille asetetuista viranomaistehtävistä nykyisen resurssivajeen vallitessa?

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/ ... 13710740/4

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Itä-Uudenmaalla ja Kymenlaaksossa 2011–2012 moottoritien alle tuhoutuneiden kahden rautakautisen kohteen ajoitukset ovat pikkuhiljaa saaneet lisävalaistusta (Viirankoski ja Ahvenkoski). Maamme johtavat asiantuntijat ovat arvioineet Ahvenkosken muinaisen sataman keramiikkaa ja katsovat toiminnan ajoittuvan esineistön perusteella nuoremmalle rautakaudelle, parhaiten ristiretkiajalle noin 1100-luvulle. Vielä kesken olevat epäviralliset rauta-ajoitustutkimukset viittaavat jopa 900-luvulle.

Voisitko kertoa jo nyt noista tutkimustuloksista enemmän?

Onko Ahvenkosken muinainen satama sijainnut Ahvenkoskenlahden itärannalla, siis suurinpiirtein samalla paikalla kuin myöhemmän ajan Ahvenkosken kartanon
"venesatama"?
Ja onko Markkinamäeltä mahdollisesti minkälaisia löydöksiä, sehän on myöhäisempinäkin aikoina ollut kauppapaikka ja markkinapaikka tietääkseni?
Ahvenkoskihan
on edelleen osa "Petjärven kylää", jonka tunnettu historia alkanee 1400-luvun lopulta
/ 1500-luvun alkupuolelta.
Tässä vielä tämän seudun kuvia myöhemmältä ajalta ja
http://www.jukkajoutsi.com/loviisa2.html myös Loviisan "kylästä", joka rakennettiin Svartholman linnoituksen rakentamisen seurauksena.

Veikko Palvo

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Museoviraston tutkimukset ovat vielä kesken ja virallisia tuloksia kuullaan siltä taholta myöhemmin. Meidän harrastajien tutkimus on taas harrastajatutkimusta ja tulokset epävirallisia.

Riippumaton asiantuntija-arvio oli kuitenkin saatava tähän hätään, jotta sataman ajoitusta ehdittäisiin luonnehtia muutamalla rivillä tulevassa Kymenlaakson esihistoria opuksessa. Opus on menossa painoon loppukesästä.

Ensimmäinen kirjallinen tieto Vähä-Ahvenkosken kylästä on vuodelta 1455, mutta joen itärannalla tiedetään Turun piispa Hemmingin maksaneen jo ennen 1300-luvun puoliväliä Maunu Eerikinpojalle lohenkalastuksesta "joka neljännen lohen", kunnes kuningas vuonna 1347 vapautti piispan veropiinasta.

Kalastamoiden on arveltu sijainneen joen itäpuolella ja pitkin jokivartta, kuten myös Ahvenkosken kartanolta, johti polkuja satamaan. Nyt on saatu arkeologisia todisteita siitä, että satamaa käytettiin jo ristiretkiajalla. Todennäköisesti se oli kalasatama jo silloin!

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:
Ensimmäinen kirjallinen tieto Vähä-Ahvenkosken kylästä on vuodelta 1455, mutta joen itärannalla tiedetään Turun piispa Hemmingin maksaneen jo ennen 1300-luvun puoliväliä Maunu Eerikinpojalle lohenkalastuksesta "joka neljännen lohen", kunnes kuningas vuonna 1347 vapautti piispan veropiinasta.
Kiitos, jäädään suurella mielenkiinnolla odottelemaan tutkimusten tuloksia.
Kirjallinen
tieto tältä alueelta liittyy läheisesti nykyiseen Pernajaan ja sukuihin; Teit, Särkilahti, Kabböle, Pirlaks, Muurla, Creutz.
Joissakin lähdetiedoissa sanotaan Teit´n ( Teet ) olleen syntyperältään skotti.
Ensimmäisen kirjallisen
tiedon Creutz- suvusta sanotaan olleen Sarvilahdella 1400-luvulla eläneestä Mårten Mattsonista ja amiraaliksi edenneen Johan Creutz vanhemman kirjoitetaan saaneen Petjärven kylän ( johon nyk. Ahvenkoski ja Lill-Abborfors´kin kuuluivat ? ) kuninkaalta.
Johan Creutz ja poika Gustav kuolivat 1676 Öölannin meritaistelussa Kronan-aluksen
http://www.kalmarlansmuseum.se/1.0.1.0/421/1/ ruutivaraston räjähdettyä meritaistelussa tanskalaisia vastaan. ( Kalmarlansmuseum.se, haku Kronan, Historik ja Kronanbyggs jne. )
Johan Creutz lienee ollut lähinnä virkamies erityisesti mm. ajan "vuoritoimessa."
Seudun historiasta
näyttäisivät monet sukututkimukset kertovan eniten ja mm. tässäkin
http://www.mogenport.net/museum/KOR_suu ... 040107.pdf kirjoitetaan seudun historiasta: Munapirtti, Hinkaböle ja Ögård´n suvun nimen sanotaan alunperin olleen Rasi.

Talonpoika Mårten Mattson ( Matti Matinpoika? ) ja Creutz- suku lienevät tunnetuimpia?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Veikko Palvo kirjoitti:Talonpoika Mårten Mattson ( Matti Matinpoika? ) ja Creutz- suku lienevät tunnetuimpia?
Suomalainen nimi Martti on kirkonkirjoissa muodossa Mårten.

Hyvää työtä harrastajilta ja wejojalta. Arvostan moista oma-aloitteisuutta, joka saattaa virkamiehen kannalta katsottuna olla kiusallista.

Lisäksi sata vuotta vanha kansallisuusaate antaa oman leimansa.

Toivottavasti ristiretkiaikanimityksestä voidaan luopua. Nimitys on poliittisiin tarkoituksiin keksitty eikä anna oikeaa kuvaa tapahtumista.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Aivan, nuorempi rautakausi soveltuu yleiskäsitteeksi paremmin.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Sarvilahti on 1400-luvulla ollut ruotsinkielistä seutua, joten se Mårten on tainnut olla arkielämässäkin Mårten.

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Aivan, nuorempi rautakausi soveltuu yleiskäsitteeksi paremmin.
Nuorempi rautakausi tai myöhäisrautakausi sisältää sekä viikinki- että ristiretkiajan. Joissakin yhteyksissä täytyy kuitenkin käyttää noita varsinaisia periodinimityksiä eikä laveampia yläkäsitteitä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Klaus Lindgren kirjoitti:Sarvilahti on 1400-luvulla ollut ruotsinkielistä seutua, joten se Mårten on tainnut olla arkielämässäkin Mårten.
Seudun ruotsinkielisyydestä saati henkiln ruotsinkielisyydestä on aika mahdoton olla varma erityisesti juuri Pernajan alueella, jossa paikannimistö suomenkielistä.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:Seudun ruotsinkielisyydestä saati henkiln ruotsinkielisyydestä on aika mahdoton olla varma erityisesti juuri Pernajan alueella, jossa paikannimistö suomenkielistä.
Pernajan paikannimistö on muuten enimmäkseen ruotsinkielistä. Ihan vain karttaa katsomalla ja wikipediastakin selviää, että joukossa on joitain hyvin vanhoja, alkuaan suomenkielisiä nimiä, jotka 1100- ja 1200-luvun jälkeen ovat ruotsalaistuneet, sitten on runsaasti, suorastaan enimmäkseen, tyystin ruotsinkielisiä nimiä, jotka ovat saaneet suomenkieliset rinnakkaisnimet 1900-luvulla, ja sitten on uudehkoja suomenkielisiä nimiä. Pernajan ruotsinkielisyydestä 1400-luvulla ei tosiaankaan ole mitään epäilystä.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Sami Raninen kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Aivan, nuorempi rautakausi soveltuu yleiskäsitteeksi paremmin.
Nuorempi rautakausi tai myöhäisrautakausi sisältää sekä viikinki- että ristiretkiajan. Joissakin yhteyksissä täytyy kuitenkin käyttää noita varsinaisia periodinimityksiä eikä laveampia yläkäsitteitä.
Kyllä, tässä tapauksessa asiantuntijat arvioivat keramiikan sekä yläkäsitteen että periodinimityksen avulla. Kun ja jos tarkentavia ajoituksia saadaan lisää, voi ehkä yläkäsitteestä luopua.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”