Itä-Uudenmaan asutushistoria

[Vetehinen]

Seudun ruotsinkielisyydestä saati henkiln ruotsinkielisyydestä on aika mahdoton olla varma erityisesti juuri Pernajan alueella, jossa paikannimistö suomenkielistä.

Pernajan paikannimistö on muuten enimmäkseen ruotsinkielistä. Ihan vain karttaa katsomalla ja wikipediastakin selviää, että joukossa on joitain hyvin vanhoja, alkuaan suomenkielisiä nimiä, jotka 1100- ja 1200-luvun jälkeen ovat ruotsalaistuneet, sitten on runsaasti, suorastaan enimmäkseen, tyystin ruotsinkielisiä nimiä, jotka ovat saaneet suomenkieliset rinnakkaisnimet 1900-luvulla, ja sitten on uudehkoja suomenkielisiä nimiä. Pernajan ruotsinkielisyydestä 1400-luvulla ei tosiaankaan ole mitään epäilystä.

Tietääkseni rannikolle siirretyt ruotsalaiset ajoitetaan nykyään 1200-luvun puolelle ja sen jälkipuolelle mm Tarkiaisen toimesta. Pernajan nimi tulee suomalaisesta lehmusta tarkoittavasta sanasta.

Monia muitakin suomalaisia paikannimiä alueella on.

En pidä mahdollisena, että suomi olisi hävinnyt vain runsaassa sadassa vuodessa Pernajasta.

Kylien nimistö vaihtui niin, että 1700-luvulla kylien nimistöstä oli tullut enemmistöltään ruotsalaisia. Ei siis vielä silloinkaan kaikki.
http://projektit.ramboll.fi/kaavoitus/l ... a_2007.pdf

Minusta meidän pitäisi jo alkaa luopua sadan vuoden takaiseen kansallisuusaatteeseen ideologisista asutuksen selityksistä. Yksi niistä on, että ruotsalaiset tuotiin tyhjään maahan.

[Jaakko Hakkinen]

Kiitos wejojalle raportoinnista!

”Ristiretkiaika” on nimityksenä herättänyt kritiikkiä; siinä voi häiritä se nykyään vanhentunut taustaoletus, että sillä viitataan nimenomaan Suomeen tehtyihin ristiretkiin, vaikka osa maasta oli kristillistymässä jo aikaisemmin. Hyvä vaihtoehto voisi olla Jouko Vahtolan käyttämä ”varhaiskristillinen aika” (1050–1150), jota seuraa sitten keskiaika.

Toisaalta ”ristiretkiä” tehtiin täällä aivan 1300-luvun kynnykselle, joten loogisesti ”ristiretkiajan” olettaisi olevan pikemminkin ajanjakso 1150–1300. Siinä mielessä nimitys on epäonnistunut viitatessaan ajanjaksoon 1050–1150.

Toimiva nimitys esihistorian viimeiselle kaudelle olisi nähdäkseni siis ”varhaiskristillinen aika” (1050–1150).

Pernaja-nimeä on selitetty sekä henkilönnimestä Bern että sanasta pärnä ’lehmus’ johtuvaksi. Vokaaliston osalta suomalainen selitys ei ole mutkaton, mutta toisaalta -ja-loppu on yleinen hämäläisessä nimistössä. Pernaja-muodon kantaosa voisi sitä paitsi juontua virosta, kuten on esitetty Perniö-muodonkin osalta (vrt. Pärnu).

Näistä kolmesta vaihtoehdosta on hankala löytää yhtä ainoaa uskottavinta. Äänteellisesti paras selitys olisi, että kaakkoishämäläiset olisivat lisänneet -ja-aineksen joko virolais- tai ruotsalaisperäiseen kantasanaan/nimeen. Odotuksenmukainen olisi nimimuoto **Pärnäjä, mikäli nimi olisi kokonaan hämäläisten omaa sepitystä.

Itä-Uudellemaalle ruotsalaisasutus lienee tosiaan levinnyt suuressa mitassa vasta kun rannikko oli turvattu Viipurin linnan perustamisella 1293. Matka sinne ei kuitenkaan ole pitkä Länsi-Uudeltamaalta, jonka ruotsalaisasutus oli monivaiheinen (laajemmin Hämeen ristiretken jälkeen), joten jokisuiden vanhojen kauppapaikkojen läheisyyteen on Itä-Uudellemaallekin voinut asettua ruotsalaisia jo ennen Viipurin linnaa.

Ruotsalaiset eivät tulleet tyhjään maahan, mutta koska Uusimaa on Etelä-Suomen ilmastollinen perärööri (ks. Reijo Solantie eri yhteyksissä), ei siellä ollut kummoistakaan maanviljelyasutusta. Se oli pääasiassa hämäläisten erämaata, ja lappalaisiakin siellä eleli. Edelleenkin viljan siitepölylöytöjä on alueelta vähän verrattuna Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen. Myös aurateknologia ja kehittynyt vuoroviljely selittää osaltaan, miksi vasta ruotsalaisasutus aloitti mittavan maanviljelyn Uudellamaalla (Eljas Orrman).

[Sami Raninen]

Ruotsalaiset eivät tulleet tyhjään maahan, mutta koska Uusimaa on Etelä-Suomen ilmastollinen perärööri (ks. Reijo Solantie eri yhteyksissä), ei siellä ollut kummoistakaan maanviljelyasutusta.

En muista tarkalleen, miten se Solantien esitys meni, mutta liittyikö siihen jokin talvirukiin viljelyyn kytkeytyvä riski? Jos liittyi, asia ei liene aivan yksiselitteinen, koska ruis ei sen enempää talvi- kuin kesäviljanakaan ollut vielä rautakaudella kovin tärkeä viljakasvi. Toki siitä on satunnaisia siitepöly- ja makrofossiilihavaintoja.

[Jaakko Hakkinen]

Ruotsalaiset eivät tulleet tyhjään maahan, mutta koska Uusimaa on Etelä-Suomen ilmastollinen perärööri (ks. Reijo Solantie eri yhteyksissä), ei siellä ollut kummoistakaan maanviljelyasutusta.

En muista tarkalleen, miten se Solantien esitys meni, mutta liittyikö siihen jokin talvirukiin viljelyyn kytkeytyvä riski? Jos liittyi, asia ei liene aivan yksiselitteinen, koska ruis ei sen enempää talvi- kuin kesäviljanakaan ollut vielä rautakaudella kovin tärkeä viljakasvi. Toki siitä on satunnaisia siitepöly- ja makrofossiilihavaintoja.

Riskejä olivat talvella lumihome, joka uhkaa jos lumi tulee ennen pakkasta, ja kasvukaudella halla. Solantiellä oli lisäksi tilastoja siitä, että peräkkäisiä katovuosia ilmeni Uudellamaalla enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa (kirjassa Mikä on Uusimaa?).

Täällä on jotain juttua:
viewtopic.php?f=11&t=442

[Vetehinen]

Pernaja-nimeä on selitetty sekä henkilönnimestä Bern että sanasta pärnä ’lehmus’ johtuvaksi. Vokaaliston osalta suomalainen selitys ei ole mutkaton, mutta toisaalta -ja-loppu on yleinen hämäläisessä nimistössä. Pernaja-muodon kantaosa voisi sitä paitsi juontua virosta, kuten on esitetty Perniö-muodonkin osalta (vrt. Pärnu).

Näistä kolmesta vaihtoehdosta on hankala löytää yhtä ainoaa uskottavinta. Äänteellisesti paras selitys olisi, että kaakkoishämäläiset olisivat lisänneet -ja-aineksen joko virolais- tai ruotsalaisperäiseen kantasanaan/nimeen. Odotuksenmukainen olisi nimimuoto **Pärnäjä, mikäli nimi olisi kokonaan hämäläisten omaa sepitystä.

Kirjallisissa lähteissä Pernaja esiintyy 1352 muodossa Perna, 1636 Perno ja muodossa Pernoossa 1822. Vuonna 1859 nimi oli Pernaja mutta paikkakunnalla oli suomalaiset rinnakkaismuodot Perna ja Pernaa vielä 1800-luvun lopulla.

Tuon perusteella nimen ja-pääte on vasta 1800-luvun tuotosta.

1500-luvulla Agricola kirjoitti pernasta tarkoittaessaan lehmusta tai jalavaa. Muita sanan muotoja ovat pärnä, pernä ja pärna.

Bern-selitykset vaikuttavat todella kaukaa haetuilta ja niiden taustalla taitaa ollakin sata vuotta vanha kansallisuusideologia.

Aika hämmästyttävää myös se, miten kevyesti - sanoisinpa jopa typeryyttä osoittaen - tässä(kin) tapauksessa haeskellaan ulkomaalaista selitystä suomalaiselle sanalle. Sana löytyy kuitenkin suomalaisesta etymologisesta sanakirjasta ja esiintyy vanhoissa kirjallisissa lähteissä.

[Vetehinen]

Riskejä olivat talvella lumihome, joka uhkaa jos lumi tulee ennen pakkasta, ja kasvukaudella halla. Solantiellä oli lisäksi tilastoja siitä, että peräkkäisiä katovuosia ilmeni Uudellamaalla enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa (kirjassa Mikä on Uusimaa?).

Täällä on jotain juttua:
viewtopic.php?f=11&t=442

Googlaamalla selviää, että lumihomeen aiheuttaja on sieni, joka tarttuu maasta tai siemenistä. Ei siis lumesta.

Vaikuttaa minusta melko kaukaa haetulta jutulta, että lumihome olisi erityisesti Uudenmaan vitsaus. Sitä kun taitaa olla kaikkialla ja se voi näkyä oraissa ennen lumen tuloa myös nurmikasveissa. Epäilenpä vaan, että Uudenmaan nurmikot eivät kärsi lumihomeesta enempää kuin muilla alueilla. Päin vastoin. Nurmet saavat pidemmän kasvukauden ja voivat käsittääkseni paremmin kuin pohjoisempana.

Käytännössä rukiin talvehtiminen riippuu muustakin kuin lumihomeesta. Mm tuholaisista, miten oras on kasvanut ennen talven tuloa ja miten pitkään lumi peittää maan ja käytetystä lajikkeesta.

Joka tapauksessa heikommin ruis talvehtii pohjoisessa kuin etelässä.

[Sami Raninen]

Riskejä olivat talvella lumihome, joka uhkaa jos lumi tulee ennen pakkasta, ja kasvukaudella halla. Solantiellä oli lisäksi tilastoja siitä, että peräkkäisiä katovuosia ilmeni Uudellamaalla enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa (kirjassa Mikä on Uusimaa?).

Täytyypä perehtyä. Rukiin talvehtimiseen liittyvät ongelmat tuskin merkitsivät paljoakaan rautakautisille viljelijöille, jotka viljelivät ruista vähän ja senkin vähän ehkä kesäviljana. Mutta ehkä Solantiellä on myös rautakautiseen viljelyyn paremmin päteviä perusteluja.

[Veikko Palvo]

Kirjallisissa lähteissä Pernaja esiintyy 1352 muodossa Perna, 1636 Perno ja muodossa Pernoossa 1822. Vuonna 1859 nimi oli Pernaja mutta paikkakunnalla oli suomalaiset rinnakkaismuodot Perna ja Pernaa vielä 1800-luvun lopulla.

Tuon perusteella nimen ja-pääte on vasta 1800-luvun tuotosta.

1500-luvulla Agricola kirjoitti pernasta tarkoittaessaan lehmusta tai jalavaa. Muita sanan muotoja ovat pärnä, pernä ja pärna.

Bern-selitykset vaikuttavat todella kaukaa haetuilta ja niiden taustalla taitaa ollakin sata vuotta vanha kansallisuusideologia.

Minkähänlaisia ja miltä suunnalta ensimmäiset kirjalliset lähteet Pernajasta ovat?
Padisen luostarin
sanotaan hallinneen Itä-Uudenmaan maanomistuksen ja kalastuksen noin 1350 - 1430: mm. Vantaanjoen, Sipoon, Porvoonjoen, Pernajan ja Kymijoen.
Ja
millainen lienee ollut Hansakaupunki Visbyn vaikutus Uudellamaalla,
http://whc.unesco.org/pg.cfm?cid=31&id_site=731 Gotlanti ja Visbyhän siirtyivät Ruotsin valtaan vasta noin 1600 tienoilla?
Kävin
tässä hiljattain Nauvossa, jonka harmaakivikirkko sanotaan rakennetun noin 1430 - 1450, Kumlingen n. 1450 - 1500, Pohjan harmaakivikirkko n. 1475 - 1480 ja
Korppoon kirkko aiemmin 1430- 1440- luvulla.
Itä-Uudellamaalla
Pernajan harmaakivikirkko on FT Markus Hiekkasen mukaan rakennettu ensimmäisenä 1410 - 1440, Porvoon 1414 - 1450, Vantaan kirkko 1450-luvulla,
viimeisenä Pyhtään harmaakivikirkko n. 1462. Kivikirkkohankkeita sanotaan olleen yli 100, joista kaikki eivät toteutuneet.
Noissa vuosiluvuissa näyttää olevan eroavaisuuksia eri lähdetiedoissa, mutta miksi katolisten harmaakivikirkkojen rakentaminen näyttää ajoittuvan 1400-luvun alkupuolelta alkavaksi?

Samoihin aikoihin kirjoitetaan Padisen luostarin kalastus- ja maanomistusoikeuksien päättyneen Itä-Uudellamaalla.
Osoittaako tuo 1400-luv. alkupuolelta alkanut kirkkojen laajamittainen rakentaminen Ruotsin vallan vakiintumista?
Ja olisikohan "Bern-otaksuman" taustalla Pernajan nimenä Padisen ja tai Visbyn vaikutusta?

lis.: Ruotsihan oli tietystikin 1397 - 1523 osana Kalmarin unionia ja Kustaa Vaasan kapina onnistui hänen noustessaan Ruotsin kuninkaaksi 1523. Mutta oliko tuo katolisten harmaakivikirkkojen laajamittainen ( yli 100 ) "rakennushankebuumi" 1400-luvulla yksinomaan kirkon ja Turun piispojen hanke?
Ja
pappienkin kirjatessa nimiä ne olisivat Pernajassakin "ruotsalaistuneet"?
Samahan tapahtui Karjalassa ortodoksipappien ja verokirjureiden kirjauksissa?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Kirjallisissa lähteissä Pernaja esiintyy 1352 muodossa Perna, 1636 Perno ja muodossa Pernoossa 1822. Vuonna 1859 nimi oli Pernaja mutta paikkakunnalla oli suomalaiset rinnakkaismuodot Perna ja Pernaa vielä 1800-luvun lopulla.

Tuon perusteella nimen ja-pääte on vasta 1800-luvun tuotosta.

1500-luvulla Agricola kirjoitti pernasta tarkoittaessaan lehmusta tai jalavaa. Muita sanan muotoja ovat pärnä, pernä ja pärna.

Bern-selitykset vaikuttavat todella kaukaa haetuilta ja niiden taustalla taitaa ollakin sata vuotta vanha kansallisuusideologia.

Minkähänlaisia ja miltä suunnalta ensimmäiset kirjalliset lähteet Pernajasta ovat?

Tieto Pernajan nimen maininnoista kirjallisissa lähteissä on Suomalaisesta paikannimikirjasta, mutta siinä ei ole tietoa läheistä.

Kirjassa on lisää. Saulo Kepsun mukaan pitäjän nimi perustuu kirkon itäpuolella olevan ojan suomenkieliseen nimeen *Pärnäoja. Ruotsinkielisen nimen kirjoitusasu Pernå olisi osaksi sumalaisnimen käännös, ruotsin å 'joki', mutta vaikuttanut osaltaan suomalaisnimen muuttumiseen Perna-alkuiseksi.

[Jaakko Hakkinen]

Vaikuttaa minusta melko kaukaa haetulta jutulta, että lumihome olisi erityisesti Uudenmaan vitsaus. Sitä kun taitaa olla kaikkialla ja se voi näkyä oraissa ennen lumen tuloa myös nurmikasveissa. Epäilenpä vaan, että Uudenmaan nurmikot eivät kärsi lumihomeesta enempää kuin muilla alueilla. Päin vastoin. Nurmet saavat pidemmän kasvukauden ja voivat käsittääkseni paremmin kuin pohjoisempana.

Lumihome kukoistaa silloin, jos maa ei ehdi jäätyä ennen lumen tuloa. Uudellamaalla on pitkään sulaa, mikä lisää tätä riskiä. Lisäksi Solantiellä on tilastoa niistä peräkkäisistä katovuosista, joiden esiintyvyystiheys korreloi suoraan Uudenmaan eri alueiden asutusiän kanssa – esim. Hyvinkää asutettiin (maanviljelijöiden toimesta) vasta hyvin myöhään, koska Hyvinkää on epäsuotuisimpia alueita Uudellamaalla. Lue Solantien kirja Mikä on Uusimaa? äläkä intä suotta.

Saulo Kepsun mukaan pitäjän nimi perustuu kirkon itäpuolella olevan ojan suomenkieliseen nimeen *Pärnäoja. Ruotsinkielisen nimen kirjoitusasu Pernå olisi osaksi sumalaisnimen käännös, ruotsin å 'joki', mutta vaikuttanut osaltaan suomalaisnimen muuttumiseen Perna-alkuiseksi.

Hienoa että pystyt myöntämään, että nimen e-a-kombinaatioisuus on todennäköisimmin vierasta vaikutusta.

[Veikko Palvo]

En pidä mahdollisena, että suomi olisi hävinnyt vain runsaassa sadassa vuodessa Pernajasta.

Kylien nimistö vaihtui niin, että 1700-luvulla kylien nimistöstä oli tullut enemmistöltään ruotsalaisia. Ei siis vielä silloinkaan kaikki.
http://projektit.ramboll.fi/kaavoitus/l ... a_2007.pdf

Tuo Loviisan rantaosayleiskaava-alueen inventoinnin 2007 tilaus Museovirastolta ( FM Tapani Rostedt ) näytetään tehdyn varsin suppealta alueelta Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä.
T.Rostedt kirjoittaa vanhemmalla rautakaudella n. 500 eKr - 500 jKr Uudenmaan asutuksen keskittyneen Karjaan ja Porvoon seuduille.
Asutustyhjiön
sanotaan aiheutuneen mm. viikinkiajan 800 - 1025 "rauhattomuuksista" ,mutta itäviikinkien käyneen kauppaa hämäläisten kanssa nyk. Vantaanjoella ja hämäläisen asutuksen itäraja olisi ollut Kymijoessa. ( Karjalaisetko Kymijoen itäpuolella ja olisiko "raja" ollut tarkasti ja tiukasti määritelty aikoinaan? )

T.Rostedt kirjoittaa ensimmäisen kirjallisen maininnan Pernajasta ( "Perna" ) olevan vuodelta 1352, mutta sen osoittavan v a i n alueella olleen tuolloin asutusta.
Ja
Rostedt kirj. Itä- / Länsi- Uusimaajaon olevan e h k ä noin 1400-luvun alkupuolelta.
Tuohon aikaan
Pernajaan oli n. 1410 - 1442 rakennettu harmaakivikirkko ja silloin laajaan Pyhtään alueen keskustaan Pyhtään harmaakivikirkko n. 1462, katolisia seurakuntia noilla paikoilla sanotaan olleen aiemminkin ja Virolahden kivikirkon rakennustyö on jäänyt keskeneräiseksi.
T.Rostedt kirjoittaa inventointitutkimuksessaan tutkittavalla alueella olleen Senaatin 1873 kartastossa kaksi torppaa ja yhden rakennetun paikan ja
"suurin osa asutuksesta on siis ilmeisesti myöhemmin syntynyttä", tosin ruotsalaissiirtolaisia sanotaan tuossa inventoinnissa muuttaneen Pernajaan jo 1300-luvulla ja hämäläisvaikutuksen olleen ilmeisen.
( Padisen luostarin sanotaa kuitenkin harjoittaneen Vantaanjoella ja Kymijoen merihaaroilla Ahvenkoskelta Langinkoskelle lohien kalastusta 1300-luvulta 1400-luv. alkupuolelle, sekä omistaneen maa-alueita. Myöskin Padisen "vuokraamista" alueista kirjoitaan ja Maunu Eerikinpojan sanotaan "antaneen Padiselle nuo oikeudet )
Inventoinnissa
Svartholman ( rak.työt 1748 alkaen ) Ruutikellarisaari, Hautausmaasaari ja Arestisaari ja maalinnoituksetkin ( Ungern ja Rosen ) mainitaan.

Olisikohan siten, että ruotsalaisasutusta alueelle, nykyiselle Itä- Uusimaalle alkoi muuttaa suuremmassa määrin vasta Turun rauhan jälkeen, inventointialueelle vasta satakunta vuotta sitten?
Ja olisiko ruotsalaisia muuttanut Pernajaan ja Pyhtäälle 1400-luvulla, jolloin kivikirkot rakennettiin ja onko muuttajia ollut mahdollisesti myös Suomenlahden eteläpuoleltakin?
Tanskan johtaman Kalmarin unionin katolinen Ruotsin kirkko ja verokirjurit lienevät alkaneet kirjata alueella asujia "ruotsalaisittain" 1400-luvulla?
Autioteoria
näyttäisi kyseenalaiselta, vaikka tuossa inventoinnissa sanotaan, ettei tuolla suppeammalla inventointialueella asunut 1875 juuri ketään?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Vaikuttaa minusta melko kaukaa haetulta jutulta, että lumihome olisi erityisesti Uudenmaan vitsaus. Sitä kun taitaa olla kaikkialla ja se voi näkyä oraissa ennen lumen tuloa myös nurmikasveissa. Epäilenpä vaan, että Uudenmaan nurmikot eivät kärsi lumihomeesta enempää kuin muilla alueilla. Päin vastoin. Nurmet saavat pidemmän kasvukauden ja voivat käsittääkseni paremmin kuin pohjoisempana.

Lumihome kukoistaa silloin, jos maa ei ehdi jäätyä ennen lumen tuloa. Uudellamaalla on pitkään sulaa, mikä lisää tätä riskiä. Lisäksi Solantiellä on tilastoa niistä peräkkäisistä katovuosista, joiden esiintyvyystiheys korreloi suoraan Uudenmaan eri alueiden asutusiän kanssa – esim. Hyvinkää asutettiin (maanviljelijöiden toimesta) vasta hyvin myöhään, koska Hyvinkää on epäsuotuisimpia alueita Uudellamaalla. Lue Solantien kirja Mikä on Uusimaa? äläkä intä suotta.

Linkkasit Solatien kirjoituksen viewtopic.php?f=11&t=442

Solatien mukaan Uudellamaalla viljeltiin juuresruista kaskissa. Sille edullisin viljelyalue on Solatien mukaan Kaakkois-Suomessa, koska juuresruis vaatii sulaa maata kasvaakseen parhaiten.

Olet tainnut sekoittaa pahasti peltorukiiseen, jonka Solatie sanoo kärsivän lumihomeesta. Solatien mukaan rajan on pohjois-eteläsuuntainen etelässä Kiskonjoki (Varsinais-Suomessa) ja pohjoisessa Ii ja aina napapiirille saakka. Solatien mielestä PELTOrukiille länsipuolella on pienempi lumihomeen riski.

Sinullahan oli kai tarkoitus lumihomeen avulla todistaa Uudenmaan asumattomuutta. Solatie ei ainakaan linkittämäsi artikkelin perusteella sellaista väitä vaan tuntuu eniten painottavan kaskiviljelyn olleen laajempaa kuin on tavallisesti ajateltu.

Saulo Kepsun mukaan pitäjän nimi perustuu kirkon itäpuolella olevan ojan suomenkieliseen nimeen *Pärnäoja. Ruotsinkielisen nimen kirjoitusasu Pernå olisi osaksi sumalaisnimen käännös, ruotsin å 'joki', mutta vaikuttanut osaltaan suomalaisnimen muuttumiseen Perna-alkuiseksi.

Hienoa että pystyt myöntämään, että nimen e-a-kombinaatioisuus on todennäköisimmin vierasta vaikutusta.

Se on Saulo Kepsun ajatus. Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on mainittu myös pernä yhtenä muotona.

[Jaakko Hakkinen]

Olet tainnut sekoittaa pahasti peltorukiiseen, jonka Solatie sanoo kärsivän lumihomeesta. Solatien mukaan rajan on pohjois-eteläsuuntainen etelässä Kiskonjoki (Varsinais-Suomessa) ja pohjoisessa Ii ja aina napapiirille saakka. Solatien mielestä PELTOrukiille länsipuolella on pienempi lumihomeen riski.

Sinullahan oli kai tarkoitus lumihomeen avulla todistaa Uudenmaan asumattomuutta. Solatie ei ainakaan linkittämäsi artikkelin perusteella sellaista väitä vaan tuntuu eniten painottavan kaskiviljelyn olleen laajempaa kuin on tavallisesti ajateltu.

Arvoisa ymmärrysrajoitteinen fooruminimimerkki,
minä olen puhunut niistä syistä, joita Solantie on löytänyt Uudenmaan myöhäiselle viljelyasutukselle. Itse viljelyasutuksen leviämisen myöhäisyys on historiallisesti todennettu fakta, mutta sen syillä voidaan spekuloida. Solantie korostaa, että pelkkä geologia (maaperän laatu) ei selitä tilannetta, vaan tarvitaan myös meteorologiaa (ilmasto-olosuhteita), ja vieläpä laajemmin kuin vain kasvillisuusvyöhykkeiden muodossa.

Tiedän hyvin ettet kykene ymmärtämään kirjoitettua tekstiä millään kielellä, joten jospa vain lakkaisit leikkimästä että ymmärrät - eli lakkaisit kommentoimasta asioita joita et ymmärrä. Hanki vaikka toinen harrastus, sellainen johon kapasiteettisi riittää - vaikkapa pesukoneen pohjalta löytyvän sukkanöyhdän lajitteleminen värin perusteella.

Kaikkea hyvää sinulle, arvoisa ymmärrysrajoitteinen fooruminimimerkki; kaikki eivät voi olla yhtä hyviä kaikessa.

P.S. Harmillista kyllä, tällä foorumilla ei ole mahdollista laittaa sinua ignore-listalle.

[Vetehinen]

Olet tainnut sekoittaa pahasti peltorukiiseen, jonka Solatie sanoo kärsivän lumihomeesta. Solatien mukaan rajan on pohjois-eteläsuuntainen etelässä Kiskonjoki (Varsinais-Suomessa) ja pohjoisessa Ii ja aina napapiirille saakka. Solatien mielestä PELTOrukiille länsipuolella on pienempi lumihomeen riski.

Sinullahan oli kai tarkoitus lumihomeen avulla todistaa Uudenmaan asumattomuutta. Solatie ei ainakaan linkittämäsi artikkelin perusteella sellaista väitä vaan tuntuu eniten painottavan kaskiviljelyn olleen laajempaa kuin on tavallisesti ajateltu.

Arvoisa ymmärrysrajoitteinen fooruminimimerkki,
minä olen puhunut niistä syistä, joita Solantie on löytänyt Uudenmaan myöhäiselle viljelyasutukselle. Itse viljelyasutuksen leviämisen myöhäisyys on historiallisesti todennettu fakta, mutta sen syillä voidaan spekuloida.

Ainakaan linkittämässäsi artikkelissa Solatie ei mainitse mitään "viljelyasutuksesta" vaan hän kirjoittaa kaski- ja peltoviljelystä. Tietenkin molemmat edellyttävät ihmisiä eli asutusta. Uudellamaalla Solatien mukaan kaskettiin.

Solatie mainitsee liejusaviset maa-alueet ja pitää niitä parhaiten soveltuvina karjan laitumiksi.

Ilmeisesti liejusaviset maat ovat jokisuistojen alueilla. Oletan että jokien kevät tulvat toivat liejut ja lisäksi pitivät maata niittynä.

Edelleen Solatien kirjoituksen mukaan Eljas Orrman on esittänyt svealaisten kolonialistien asettuneen liejusavimaille. Solatie ei sitä kritisoi.

Käsittääkseni svealaiset eivät missään asettuneet jokisuistojen alueille vaan karuille saarille ja mantereella ulkorannoille. Syynä se, että jokien suut olivat varhain asuttuja. Ne tarjosivat paljon kalaa ja karjalle niittyjä. Suistoja ympäröivillä alueilla viljeltiin kaskissa.

Uloimmat rannat olivat eräalueita, joilla oli omistajat. Näin oli ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja luultavasti samalla tavalla omistus oli myös Uudellamaalla. Svealainen asutus meni arvottomimmille karuille rannoille. Näin on käsittääkseni kaikkialla minne svealaisia ajatellaan tulleen.

Arvelen että Pernajan vanhin suomalainen asutus on keskittynyt Koskenkylän joen ja muiden jokien alajuoksujen alavien maiden äärelle. Pernajan alueella etsisin vanhimpia asutuspaikkoja mm Ilolanjoen, Koskenkylänjoen ja Loviisanjoen alavien rantojen ja suistojen äärillä olevilta mäiltä. Hyvä vastine on mielestäni Halikon rautakautinen asuinalue.

[Veikko Palvo]

Uudellamaalla Solatien mukaan kaskettiin.

Solatie mainitsee liejusaviset maa-alueet ja pitää niitä parhaiten soveltuvina karjan laitumiksi.

Ilmeisesti liejusaviset maat ovat jokisuistojen alueilla. Oletan että jokien kevät tulvat toivat liejut ja lisäksi pitivät maata niittynä.

Padisen kappeli rakennettiin n. 1254 ja luostarirakennuksen sanotaan valmistuneen vuonna 1317. Padisen luostarin toiminta loppui Liivinmaan 1558- 1583 sotaan.
Kustaa II Adolf lahjoitti Padisen luostarin maatiloineen Thomas von Rammille 1662 korottaen tämän samalla aatelissäätyyn ja nimitti Riian pormestariksi.
Ja
Padisen luostarilla kirjoitetaan olleen hallussaan maa-alueita mm. Pernajassa ja Pyhtäällä, sekä kirjoitetaan Padisen harjoittamasta kalastuksesta jokisuistoissa. ( Myöhempinäkin sepra-/söbra- aikoina kalansaaliiden kirj. olleen paremmat Suomenlahden pohjoisrannikolla )

Ketkähän lienevät hoitaneet tuon Padisen luostarin kalastuksen ja maa-alueiden hyödyntämisen, tulivatko he Liivinmaalta vai olivatko he paikallisia asujia?
Ja
Pernajan harmaakivikirkko rakennettiin n. 1410 - 1440 ja Pyhtää / Pyttiksen kirkko
1460-luvulla ja molemmissa paikoissa sanotaan olleet kirkot jo aiemmin 1300-luvulta alkaen.
Pernajan ja Pyhtään katolisiin harmaakivikirkkohin
Padise on valinnut ja asettanut kirkkoherrat, Pyttiksen kirkon yhteydessä puhutaan
Jöns Jönsinpojasta, kuka lienee ollut Pernajan kirkon ensimmäinen kirkkoherra?
Olisivatkohan
nuo aiemmatkin Pernajan ja Pyhtään seurakunnat ja kirkot olleet Padisen alaisia?

Tanskan piispojen kirjoitetaan käyttäneen ylintä kirkollista valtaa Kalmarin unionissa,
olisiko tuo valta ollut Kalmarin unionin aikana tauotonta?

Lundin arkkipiispa Andreas Sunosis mm. osallistui mm. Ösel´n ( Saarenmaa ) ja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Sunesen Liivinmaan ristiretkiin.

Olisikohan osa ruotsalaisten "tekemisistä" ennen Kustaa Vaasaa ollutkin tanskalaisten päättämiä ja toteuttamia?
Creutz-suvun esi-isän
sanotaan olleen Pernajasta ja Creutz-suvun lahjoittama saarnastuoli on Pernajan kirkossa, mutta myös
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkon asehuone muutettiin 1671 Creutz-suvun hautakappeliksi.
Kreivilliseen arvoon kohonneista suvuista ja kirkkoherroista on säilynyt tietoja, mutta
minkähänlaisia tietoja on säilynyt "rahvaasta"?
Sukututkimuksessa
yleensäkin verotustiedot, sekä riita-asiat oikeudenkäyntipöytäkirjoissa näyttäisivät antavan parhaat tiedot ajan oloistakin, mutta mitä kirkonkirjatietoja Pernajasta ja Pyhtäästä on tiedossa?

Veikko Palvo