Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:
Veikko Palvo kirjoitti: Uudenmaan pysyvä asutus on Teitin inventaarioaikana ollut n. 200-v. ikäinen ja ehkäpä enemmänkin,
Tuossa on taas kun termi "pysyvä asutus". Mitä se tarkoittaa ja millä perusteella?

Mielestäni "pysyvä asutus" on tyhjänpäiväinen. Ei sitä pitäisi käyttää.

On parempi, että kirjoittaja kertoo millaista asutus oli kuin, että peittelee hämärän ja epämääräisen termin "pysyvä asutus" taakse.
Jospa emme puolin ja toisin "juuttuisi" termiin ´pysyvä asutus´.
Lahden
Renkomäen Myllyojalla asuttiin arkeologisten löytöjen perusteella 10 500 vuotta sitten Ancylus-järven rannalla katsellen myöhemmän ajan vedenalaista Uusimaata ja Itä-Uusimaata.
Ja
Lahden ´rautatieasemasta´kasvoi kaupunki vasta satakunta vuotta sitten, Renkomäki ja Lahden kylä taisi *isonjaon* aikaan olla Hollolaa tai Suur- Hollolan ja Nastolan rajalla.

Kustaa Vaasa ajoi vasta Västeråsin valtiopäivillä 1500-luvun alussa läpi vaateensa *maakirjojen* eli verokirjojen laatimisesta. Onhan kirjallisia tietoja Itä-Uusimaasta säilynyt hajanaisesti aiemmiltakin ajoilta ja 1400-luvun alkupuolelta alkaen rakennetut Itä- Uudenmaan kivikirkot ovat tänäkin päivänä näkyvimpänä osoituksena Turun piispan toimista ´rakennuttajana´.
Ja
vanhimmat katoliset kivikirkot Liivinmaalla näyttäisivät olevan l i n n o i t u k s i a, joissa on
kirkkokin ja samanlaisia linnoituksia näyttäisivät olevan kreikkalaiskatoliset linnoitukset mm. Kirillo- Belozerskyssä http://www.kirmuseum.ru/en/ ja tuon luostarilinnoituksen perustama Solovetskin luostarilinnoitus?
Kirillo-Belozerskyn luostarin historiaan liittyy http://textplay.net/pages/0004.htm Ivan IV ,jota ihaili http://www.rt.com/news/prime-time/stali ... rify-ivan/ tämä myöhemmän ajan Kremlin valtiaskin.

Itä- Uudellamaalla ei rakennettu kivikirkkolinnoituksia, mikä näyttäisi osoittavan alueen rauhanomaista asutusta?

----------------------------------------------------------------------------------------------------
lis.: Padisen sisteriläisluostari kirj. perustetun jo 1260-luvulla ja toisaalla 1305, jolloin teutoniritarikunta oli jo alueella. Ja 1317 paikalliset siellä nousivat Juriöö´n kapinaan ja tappoivat 28 munkkia ja polttivat Padisen.
Luostari rakennettiin uudelleen ja Padisella kirj. olleen taloudellista toimintaa Suomenlahden pohjoisrannikolla Vantaanjoella; Sipoossa, Porvoossa ja Pernajassa.
Vantaanjoella lienee suoritettu arkeologisia kaivauksiakin?
Ja
vihitty munkki ja noviisi ja luostarin taloudellinen toiminta näyttäisivät olleen erillään tai toimivatkohan jotkut noviiseista myös luostaritalouden johdossa, "rahvas" lienee nimittänyt heitäkin munkeiksi.
Ja
Padisen munkkienkin sanotaan hallinneen taloudellisessa toiminnassaan maatalaouden ja kalastuksen lisäksi mm. rakentamisen ja kalkinpolton.
Sisteriläisluostareiden kirjoitetaan olleen erityisesti kiinnostuneen raudanvalmistuksesta ja kehittäneen ja levittäneen rautateknologiaa Euroopassa.
Toivatkohan
Padisen munkit teknistä tietämystään Uudellemaallekin?
--------------------------------------------------------------------------------------------------

Ensimmäiset
arkeologiset tiedot Salpausselän asujista Renkomäellä näyttävät olevan 10 500 -vuotisia arkeologisten kaivausten ja löytöjen perusteella, mutta vastaavanlaisia arkeologisia tietoja ei näyttäisi löytyvän myöhemmän ajan Uudeltamaalta ja Itä-Uudeltamaalta.

Olisikohan Itä-uudellamaan rannikolla käyty esim. vuoden 1000 tienoilla vain kalastelemassa lohia Suomenlahden etelärannalta, ´Sisä-Suomen Hämeestä´ ja ehkäpä Karjalasta ja läntiseltä Sveanmaaltakin?
Ja
kenties jotkut ovat jääneet asustelemaankin Itä- Uudellemaalle?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 31.07.12 18:00. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Veikko Palvo kirjoitti:Ensimmäiset arkeologiset tiedot Salpausselän asujista Renkomäellä näyttävät olevan 10 500 -vuotisia arkeologisten kaivausten ja löytöjen perusteella, mutta vastaavanlaisia arkeologisia tietoja ei näyttäisi löytyvän myöhemmän ajan Uudeltamaalta ja Itä-Uudeltamaalta.

Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä löytyy jo Loviisasta useita kivikautisia, pronssikautisia ja rautakautisia muinaisjäännöksiä.

Harvaa jos mitään on oikeasti tutkittu ja ajoituksetkin taitavat olla arvioita.

Itä-Uusimaahan pätee sama kuin muihinkin alueisiin. Kun ei tutkita, ei mitään löydy. Harrastajatkin löytävät kunhan etsivät.

Koirankallio on tuhansia vuosia asuttu alue. Muinaisjäännösrekisterin kuvausta alueesta:

Asuinpaikka sijaitsee Kortön-saaren itäpäässä Paaskosken alapuolella Kymijoen toiseksi läntisimmän suuhaaran varrella. Koirankallion laen koillispuolella on laakea, ohuen hiekkamullan peittämä tasanne, jolla rajoiltaan määrittämätön asuinpaikka sijaitsee. Paikalle 1996 tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti keramiikkaa eri lajeja (tekstiilikeramiikkaa, asbestikeramiikkaa - Pöljän keramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa, rautakauden tyyppistä keramiikkaa). Asuinpaikka lienee siis pitkäikäinen (kivikausi - varhaismetallikausi - rautakausi) ja suhteellisen laaja-alainenkin.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Kuohkea maa on kyllä kostean maan vastakohta!
Kuohkean maan vastakohta on kai lähinnä kallio tai soraharju. Kova ja kivinen.
Mutta kostea maa ei todellakaan ole kuohkea vaan päinvastoin tiivis.
Lisäksi o:llisesta sanasta on kaukaa haettua johtaa a:llista Hauhoa.
Ja lopuksi: kyseessä on ihan itse keksimäsi sana, jota ei ole ilmeisesti olemassakaan.
Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti: Eihän se niin ollut, että ensin oli h:ton asu ja sitten olikin vain h:llinen asu! Näethän itse paikannimikirjasta, että h:lliset ja h:ttomat asut vaihtelevat eri aikoina - ne esiintyvät lomittain. Tämä on selvä todiste siitä, että vaihtelu on kirjuriperäistä.
Näyttäisitkö sen vaihtelun!
Hawu, Haffu 1329, Hauhå socken 1437, Hawhu 1482. Noin ne tekemäni muistiinpanon mukaan menivät. En näe väittämääsi vaihtelua tuossa listassa.
Ei yhtään ihmetytä, että muistiinpanosi ovat vajavaiset ja vieläpä virheellisesti kopioidut (ks. alleviivatut). Näin kertoo Suomalainen paikannimikirja:
1329: Hawu, Haffu
1437: Hauhå sochen
1440: kirkioby j Haw
1482: Hawhu

Näethän? Ajallisesti joka toinen attestaatio on h:ton, joka toinen h:llinen. Tässä on siis kyseessä kirjuriperäinen vaihtelu. Siksi ei olekaan mitään perusteita väittää, että h:ton muoto olisi alkuperäinen: muodot esiintyvät samaan aikaan.

Meillä on siis jo välttämättä kirjuriperäistä vaihtelua nimen kirjaamisessa, joten on paljon uskottavampaa, että ne h:ttomat asutkin johtuvat vain kirjureista. Se on paljon taloudellisempi oletus kuin se, että (1) kansa olisi keksinyt sanaan tyhjästä h:n, ja (2) silti jotkut kirjurit vielä kirjoittivat nimen h:ttomana.

Ymmärrätkö vihdoinkin?
Vetehinen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kuten sanottu, läheisyys ei merkitse mitään, jos selitys on kuolleena syntynyt niin kuin sinun selityksesi. Luepa tämä viesti vielä uudelleen ennen kuin intät. Kai on jokin raja sinunkin kallosi paksuudella? Luepa tämä vielä kolmannen kerran ja ajatuksella - joko menisi jakeluun?
Tuntuu ettei jutuissasi ole juuri tolkkua eikä järkeä. Mielestäsi suomalainen sana paikannimen selittäjänä ei merkitse mitään, koska joku on keksinyt saksalaisen alkusanan joka tarkoittaa korkeaa ja mielestäsi Hauholla on mäkiä, joten tuo saksalainen sanaselitys on sinusta totta.

Missä ei olisi mäkiä?
Sinulla on pahasti vääristävä kaksoisstandardi: käytäpä samoja kriteerejä omiin selityksiisi!

1. Missä ei olisi havuja tai kuohkeaa maata? Mäkiä ei sentään ole aivan kaikkialla!
2. Suomalaiset paikannimet eivät ole yksiosaisia silloin kun kyseessä on laatua luonnehtiva sana; sellainen vaatii peräänsä perusosan: Havu+kylä, Havu+niemi jne.
Tämä tapaus on päivänselvä, mutta kiihkokansallismieliset suodattimesi eivät salli sinun tajuta asiaa. Surullista.
Vetehinen kirjoitti: Kaikki suomen hauhiat, hauhut, hauhat, houhat joudut selittelemään saksalaisella sanalla. Nehän vaikuttavat olevan saman sanan muunnoksia. Hauha joka on järvi, on sinusta saksalainen mäki. Vai näetkö niin, että vain ja ainoastaan Hauho on saksalainen ja muut suomalaisia sanoja?
Sattumoisin paikannimikirja tietää kertoa, että maassamme on jo keskiajalla tunnettu sellaisia henkilönnimiä kuin Hauha, Hauho ja Hauhia. Hauhia esiintykin vain talonnimenä, samoin Hauho esiintyy vain asutusnimenä. Hauha-niminen järvi taas on korkeimmalla oleva järvi alueella, 92,9 m merenpintaa ylempänä.

Vastaus:
1. Hauha-niminen järvi sopisi erittäin hyvin 'korkeaa' merkitsevän germaanisen *hauha-sanan pohjalta muodostetuksi.
2. Hauho- ja Hauhia-asutusnimet taas selittyvät henkilönnimipohjaisiksi; tässä tapauksessakin ne paikannimikirjan mukaan selittyisivät saman germaanisen sanan pohjalta syntyneiksi.

Täytyy toki muistaa, että näitä nimiä kantoivat todennäköisesti suomalaisetkin henkilöt, joten jos paikannimi palautuu henkilönnimeen, tämän ei ole tarvinnut olla germaani.
Vetehinen kirjoitti: Tuon kaltaista epä-älyllisyyttä kritisoin. Siis typeryyttä.
1. Minä en harrasta typeryyttä, sinulla vain ei riitä kapasiteetti ymmärtämään tieteellistä argumentointia.
2. Kannattaisi soveltaa noita typeryyden kriteerejä jälleen myös omiin selityksiisi - tulos saattaisi yllättää...
Vetehinen kirjoitti: Hauho on hyvä esimerkki. Sen saksalaisen nimityksen perusteena ei ole muuta kuin se, että sana hauha on saksalainen ja Hauhon nykyinen kirjoitusasu muistuttaa saksan sanaa. Se on aivan liian heppoinen selitys.
Tuo se vasta on todellista typeryyttä! Kritisoit sitä, että nimelle löytyy samannäköinen sana selitykseksi! :shock: :lol:

Sinun maailmassasi ilman muuta uskottavampi selitys on sellainen, joka ei lainkaan muistuta kyseisen paikan nimeä ja jota ei muutenkaan käytettäisi yksiosaisena nimenä. :roll: Sinulle on selvää, että nimen taustalla on aina suomalainen sana, ihan sama miten eri näköinen!

Siis eihän tässä voi kuin nauraa: on tyypillä pokkaa! Tunnustathan olevasi trolli, eihän kukaan oikeasti voi olla noin pihalla, paksukalloinen ja sokea omille logiikkavirheilleen, eihän? :-o

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Hauho on hyvä esimerkki. Sen saksalaisen nimityksen perusteena ei ole muuta kuin se, että sana hauha on saksalainen ja Hauhon nykyinen kirjoitusasu muistuttaa saksan sanaa. Se on aivan liian heppoinen selitys.
Tuo se vasta on todellista typeryyttä! Kritisoit sitä, että nimelle löytyy samannäköinen sana selitykseksi! :shock: :lol:
Saksan ja varmaan egyptinkin sanakirjoista löytyy sanoja, jotka ovat samannäköisiä kuin suomalaiset sanat.

Sillä perusteella Wettenhovi-Aspa vitsinä esitti suomen sanojen tulleen egyptistä. Niin se taisi mennä.

Häkkinen ei esitä vitsinä. Hän on tosissaan sitä mieltä, että samannäköisyys todistaa nimen olevan saksalainen.
Vetehinen kirjoitti:Sinun maailmassasi ilman muuta uskottavampi selitys on sellainen, joka ei lainkaan muistuta kyseisen paikan nimeä ja jota ei muutenkaan käytettäisi yksiosaisena nimenä. :roll: Sinulle on selvää, että nimen taustalla on aina suomalainen sana, ihan sama miten eri näköinen!
Kyllä vanhat Hauhon nimen kirjoitusmuodot muistuttavat Hauhon nykyistä nimeä. Niissä näkyy sama kuin sanoissa savu ja sauhu eli Hawu ja Hauho.

Hauhon nimessä on todennäköisesti tapahtunut sama mistä Tuomo Tuomi kirjoitti sanoista savu ja sauhu, jossa näkyy murteiden aiheuttama muutos sau + savu = sauhu.

Mielestäni asia on aivan selvä. Hauho on suomalainen sana, sillä on monia merkityksiä, joista yksi on havu, joka näkyy vanhassa kirjoitusasussa. Hauhon johdokset hauha, hauhia jne esiintyvät monissa paikannimissä ja talonniminä eli henkilöniminä.

On toki päteviä, fiksuja ja osaavia kielitieteilijöitä, jotka pyrkivät löytämään oikean selityksen, mutta eivät kaikki ole sellaisia, kuten tämä keskustelu osoittaa.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti: Häkkinen ei esitä vitsinä. Hän on tosissaan sitä mieltä, että samannäköisyys todistaa nimen olevan saksalainen.
Etkö sinä palikka lainkaan lue viestejä joihin "vastaat"? :roll:
Olen moneen kertaan esittänyt, että germaaninen sana on paljon uskottavampi sekä äänteellisesti ETTÄ merkityksensä puolesta (henkilönnimi tai 'korkea').

Moneen kertaan. Lue aiemmat viestini, niistä näet perustelut.

L-U-E A-I-E-M-M-A-T V-I-E-S-T-I-N-I.
N-I-I-S-T-Ä N-Ä-E-T P-E-R-U-S-T-E-L-U-T.


Minusta moderaattoreiden pitäisi heittää parin kuukauden jäähylle kaltaisesi trollit, jotka tuhlaavat toisten aikaa turhaan toistoon vain koska eivät osaa lukea tai tajua lukemaansa.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 18:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Ahvenkoskelta löytyi viikolla 33 todennäköisesti rautakauden loppuun ajoittuva polttohautaus. Vainajan varusteisiin kuului ainakin taistelukirves, veitsi, tulirauta ja pronssinen viitansolki (hevosenkenkäsolki). Koekuopasta löytyi myös palanutta ihmisen luuta.

Puoliksi sulaneen soljen identtinen vastine on löydetty Gotlannin Kappelshamnista. Solki on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja pronssivalua, kun valta-osa Suomesta löydetyistä hevosenkenkäsoljista on profiililtaan litistettyjä, tai rombimaisia.

Hauta sijaitsee merelle työntyvän niemekkeen laella, ison siirtolohkareen pystysuoran seinämän alla. Vainaja on asetettu koillinen-lounas suuntaisesti jalat meren suuntaan.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Ahvenkoskelta löytyi viikolla 33 todennäköisesti rautakauden loppuun ajoittuva polttohautaus. Vainajan varusteisiin kuului ainakin taistelukirves, veitsi, tulirauta ja pronssinen viitansolki (hevosenkenkäsolki). Koekuopasta löytyi myös palanutta ihmisen luuta.
Tuohan on todella merkittävä löytö, sijaitseeko se millä paikalla Itä-Uudenmaan Ahvenkoskella?
Ja miten löytöä tutkitaan?
Muinaisjäännösrekisteriin se ei tietystikään ole vielä kirjattu.

Asutushistoriaan palaten kivi- ja rautakautisia kohteita Loviisan ja Pyhtään kunnista on Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä lukuisia ja mm. Markkinamäki 701010027 :n
( kirj. 7.2.2006 ) sanotaan mahdollisesti edustavan Suomusjärven kulttuuria.
https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m3/3_1.htm esitetään tuon ajan asumuksiakin,
olisikohan Itä-Uudellamaallakin ollut samanlaisia?

Veikko Palvo

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 18:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Veikko Palvo kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Ahvenkoskelta löytyi viikolla 33 todennäköisesti rautakauden loppuun ajoittuva polttohautaus. Vainajan varusteisiin kuului ainakin taistelukirves, veitsi, tulirauta ja pronssinen viitansolki (hevosenkenkäsolki). Koekuopasta löytyi myös palanutta ihmisen luuta.
Tuohan on todella merkittävä löytö, sijaitseeko se millä paikalla Itä-Uudenmaan Ahvenkoskella?
Ja miten löytöä tutkitaan?
Muinaisjäännösrekisteriin se ei tietystikään ole vielä kirjattu.
Veikko Palvo
Löytöaineisto viittaa nyt vahvasti viikinkiaikaan. Hauta sijaitsee pari vuotta sitten löydetyn muinaissataman läheisyydessä. Museoviraston sekä Helsingin yliopiston arkeologit ja osteologit tutkivat parhaillaan esineitä/luunäytteitä. Tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 18:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Ahvenkoskelta löytyi viikolla 33 todennäköisesti rautakauden loppuun ajoittuva polttohautaus. Vainajan varusteisiin kuului ainakin taistelukirves, veitsi, tulirauta ja pronssinen viitansolki (hevosenkenkäsolki). Koekuopasta löytyi myös palanutta ihmisen luuta.

Puoliksi sulaneen soljen identtinen vastine on löydetty Gotlannin Kappelshamnista. Solki on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja pronssivalua, kun valta-osa Suomesta löydetyistä hevosenkenkäsoljista on profiililtaan litistettyjä, tai rombimaisia.

Hauta sijaitsee merelle työntyvän niemekkeen laella, ison siirtolohkareen pystysuoran seinämän alla. Vainaja on asetettu koillinen-lounas suuntaisesti jalat meren suuntaan.
Reilu vuosi vierähti nopeasti ja ohessa hiukan täydentävää purtavaa:

Ahvenkosken polttohautauksesta otetusta palaneesta luusta valmistui AMS- ajoitus (Hela-3323), jonka mukaan hautaus ajoittuu viikinkiaikaan 775–980calAD, käyrän mukaan noin 900-luvun taitteeseen tai hiukan varhaisemmaksi. Helsingin yliopiston osteologisen tutkimuksen mukaan luumateriaalista tunnistettiin kaksi palasta ja niiden perusteella voitiin todeta vainajan olleen aikuisen ihmisen.

Aikaisemmin ruotsalaistutkijat ajoittivat hautauksen esineiden perusteella viikinkiajalle n. 900–1100 luvuille. Kotimaisten arkeologien arviot olivat varovaisempia ja hajosivat peräti 600 vuoden aikajanaan 800–1400-luvuille.

Muut satamasta saadut ajoitustulokset osoittavat ristiretkiajalta 1200-luvulta (Ua-43922) aina keskiajalle 1400-luvun taitteeseen (Hela 3323). Satamassa sijainneen sepänpajan aktiivisin kausi oli ilmeisesti 1200–1400-luvuilla ja käytetyistä tekniikoista on tekeillä metallurginen tutkimus Englannissa. Paikallisten arkeologian harrastajien työryhmän mukaan satamaa käyttivät todennäköisesti 1200-luvulla Turun piispa Hemmingin ja myöhemmin Padisen luostarikalastamoiden kalastajat vientisatamana.

Työryhmä on paikantanut kolmen vuoden kuluessa kymmenen muuta rautakautista asuinpaikkaa Loviisasta ja Pyhtäältä, joista suurin osa ajoittunee roomalaiselle rautakaudelle ja/tai kansainvaellusajalle. Kahdesta on tähän mennessä saatu ajoitustuloksia. Loviisan Viirankosken yhden raudanvalmistusuunin raunioista otetun hiilinäytteen ajoitus osoittaa esiroomalaisen rautakauden loppua 204BC - 47BC. Kymijoen läntisen jokihaaran Laitsalmen raudanvalmistuspaikalta otettu näyte osoittaa puolestaan 59AD - 180AD.

Tutkimukset jatkuvat edelleen ja metallurgisten tutkimusten osalta lisää tuloksia on luvassa ensi talvena.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti: Tutkimukset jatkuvat edelleen ja metallurgisten tutkimusten osalta lisää tuloksia on luvassa ensi talvena.
Onko tarkoitus saada selville muutakin kuin ajoitus?

Hyvä asia, että on innostuneita harrastajia, joiden joukkoon wejoja kai kuuluu.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Kiitos tärkeistä päivityksistä, Wejoja!

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 18:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:
wejoja kirjoitti: Tutkimukset jatkuvat edelleen ja metallurgisten tutkimusten osalta lisää tuloksia on luvassa ensi talvena.
Onko tarkoitus saada selville muutakin kuin ajoitus?

Hyvä asia, että on innostuneita harrastajia, joiden joukkoon wejoja kai kuuluu.
Aihe on kiinnostava ammatin puolesta; sepäntöissä vierähti täydet 40 vuotta ja nyt on aika tarkkailla pajan ulkopuolista maailmaa. Ahvenkosken ja Viirankosken episodien myötä kävi ilmi, että arkeometallurgia on vielä marginaalinen tutkimusala ja tietotaito haurasta, joten tutkitaan harrastajavoimin niin pitkälle kuin kyetään. Kotiseutuaktivismin piikkiin menee pitkälti...

Jatkoa on luvassa mm. SEM/EDS ym. tutkimusten muodossa, joiden perusteella yritämme pähkäillä, millaisia raudanvalmistus- ja -käsittelyprosesseja on käytetty. Siis niissä puitteissa kuin se on harrastajille mahdollista. Tarkoitus on julkaista paketti ensi keväänä uuden saitin muodossa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Jatkoa on luvassa mm. SEM/EDS ym. tutkimusten muodossa, joiden perusteella yritämme pähkäillä, millaisia raudanvalmistus- ja -käsittelyprosesseja on käytetty. Siis niissä puitteissa kuin se on harrastajille mahdollista. Tarkoitus on julkaista paketti ensi keväänä uuden saitin muodossa.
Virolaisen lähteen mukaan Salmin kahdesta veneestä löytyneet rautaesineet on pystytty sijoittamaan alkuperältään Pohjois-Norjaan. Mitenköhän tuo on tehty? En keksi itse muuta kuin metallin epäpuhtauksien aiheuttamat "sormenjäljet".

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 18:41

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Tietääkseni ajatukset esineiden alkuperästä ovat liitäneet Euroopan laidalta toiselle, riippuen tutkijasta...! Mihin lähteeseen tarkkaan ottaen viittaat?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Tietääkseni ajatukset esineiden alkuperästä ovat liitäneet Euroopan laidalta toiselle, riippuen tutkijasta...! Mihin lähteeseen tarkkaan ottaen viittaat?
En pistänyt ylös lähdettä. Se oli joku virolainen kirjoitus, jonka mukaan miekan rauta oli tutkittu Suomessa ja tuloksen mukaan rauta oli pohjois-norjalaista.

Luitten strontiumanalyysit olisi pitänyt tehdä viime kesään mennessä, mutta en ole havainnut mitään mainintoja tuloksista. Voi olla, että tuloksista kirjoitetaan vielä artikkelia tms. Strontiumin perusteella voi päätellä mistä maan kolkasta ihminen on. Mm Tanskassa muistaakseni Hedebyssä on luuanalyysien perusteella ollut paljon ulkomaalaista porukkaa Itämeren piiristä ja Birkassa myös. Valitettavasti mitään tarkkaa tietoa ei ole osunut silmiin.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”