Itä-Uudenmaan asutushistoria

[wejoja]

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?

[Veikko Palvo]

pelkkä virkapaikkojen jahtaaminen ja hallitsijan suosio eivät kyllä fenomanian nousua riitä selittämään.

Heikki Ylikangas kirjoitti, Kauhajoki 9.8.2008: "Fennomaanit tahtoivat siis sanoa virasto-aristokratialle: ( ennen 1863 kieliasetusta ) siirtykää sivuun, niin me tulemme sijaanne - ja toteutamme oikeuden ja kohtuuden."
Ja
19.2.2008: "Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle 1809 - 1863 ja valtaa käytteli korkein aatelinen virkamiehistö, osin balttiaatelin vallankäyttöön vertautuen."
-----
Eivätkö suomen- ja ruotsinkieliset fennomaanit täten olleet myöskin etuoikeuksiaan puolustavaa ylhäisintä säätyläistöä vastaan suomalaiskansallisen liikkeen etuja ajaessaan?
Ja Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n kaikkia uudistuksia vastustava politiikka suosi korkeaa aatelista virkamiehistöä ja vastusti säätykiertoa.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?

Ja sekin lienee varmaa, että Kalparitarikunnalla ja Padisen luostarilla oli hallussaan maa- alueita Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannikolla 1200-luvulla?
Miksei kanssakäymistä ja muuttoliikettä Baltiasta olisi ollut jo aiemminkin?
Ja
virolaiset sotivat 1200-luvulla n. 20 vuotta saksalaisritarikuntaa vastaan häviten lopulta, mutta Suomessa ei uudisasukkaita vastaan sotia juuri käyty.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?

Padisen kukoistuskauden on kirjoitettu olleen noin vuoden 1400 tienoilla ja tuolloin se hallitsi maa-alueita myös nykyisten Pääkaupunkiseudun, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja oletettavasti myös nykyisen Kotka-Haminan tienoilta.

Turun hiippakunnan johto, piispa Maunu Tavast teki dos. Markus Hiekkasen mukaan 1400-luv. alussa päätöksen katolisten kivikirkkojen rakentamisesta Uudellemaalle, joka tuolloin oli Viipurin linnalääniä.
Roomalaiskatolisen kirkon ja paavin maallinenkin valta oli tuolloin ja aiemminkin suuri, ilmeisesti myöskin Baltian suunnalta Suomen etelärannikolle?

Pernajan kivikirkon seinät olivat valmiit n. 1440 ja Porvoon pientä kaupunkikirkkoa laajennettiin 1440-luv., Sipoon kivikirkko valmistui 1450-luvulla, jolloin myös H:gin pitäjän katolinen kirkko muurattiin. Pyhtään kivikirkon seinät olivat räystäskorkeudessaan 1460-luv. alussa ja samoihin aikoihin ( n. 1430 - 1470 ) valmistui myös Vehkalahden roomalaiskatolinen kivikirkko. ( nyk. Hamina )
Vehkalahden puukirkosta on säilynyt maininta v.:lta 1396 ja Pernajasta v.:lta 1352, dos. Markus Hiekkanen sanoo keskiaikaisten lähdetietojen säilyneen yleensäkin satunnaisesti ja päättelee Pernajassa olleen aiemmin puukirkon, joka oli rakennettu ehkä jo 1300-luvun alussa.

Skotti James Tait´n kerrotaan ( varmaa tietolähdettä ei liene? ) osallistuneen toiseen, Birger jaarlin, ns. ristiretkeen Hämeeseen ja jääneen asumaan paikalle, jolle antoi nimeksi Pirn (Pärnö,Pernå) ja rakennutti kappelin. James Taitin pojan nimen sanotaan olleen Jöns Teit.
Hansa-liiton vahva kaupunki Revel (Tallinna) oli lähellä Suomen etelärannikkoa ja joissakin tiedoissa sanotaan Suomen keskiaikaisten kaupunkien raatien enemmistön olleen saksalaisia. ( mm. Turku ja Viipuri )

Mutta keitä olivat katolisten kirkkojen rakentajat 1300- ja 1400-luvulla?
Katoliset papit ja verokirjurit kirjoittivat esim. nimen Johannes Johaniksi ja Pekan poika saattoi olla Petterson ja Laatokan Karjalassa ortodoksipappi kirjoitti mm. Savosta tulleen Johannes-nimen muodossa Ioann kirkonkirjoihin ja Ioannin poika saatettiin kirjoittaa muodossa Ivanov.

Missä määrin ruotsalais- ja venäläisnimet olivat seurausta pappien ja virkamiesten kirjauksista, molemman suuntauksen nimiä on sittemmin muutettu, ortodoksinimiä kenties enemmän kuin ruotsalaisnimiä?

Veikko Palvo

[Jaakko Hakkinen]

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?

Aivan, Y-kromosomaalisen haploryhmän I1 (entinen I1a) diversiteetti Itä-Suomessa ja Baltiassa on sen verran suurta, että se ei voine selittyä ainakaan yksinomaan skandinaavisesta vaikutuksesta. (Länsi-Suomessa ehkä voisikin: vaikka frekvenssi on suuri, on diversiteetti pienempi eli nuorempi, eli haplotyypit ovat läheisempää sukua toisilleen.)

Myös haploryhmä N1c (entinen N3) voidaan jakaa erilaisiin alaryhmiin, joista eräät ovat länsisuomalaisia ja eräät itäsuomalaisia:

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/N1c.pdf

Itä-Uusimaan kohdalla on mielenkiintoista, että saamelaisperäistä paikannimistöä on siellä niukemmin kuin läntisemmällä Uudellamaalla; ainakaan itäuusmaalaisia kuntia ei näistä esimerkkinimistä löydy:

http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kot ... 8aikio.pdf

Myös "suomalainen" peltoviljelysasutus on levinnyt alueelle erittäin myöhään.

[Vetehinen]

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/N1c.pdf

Ilmoitat artikkelissasi, että N1c:n perustajahaplotyyppi on N1b: we may reconstruct the N1 founder haplotype, which happens to be identical with the Khakass N1b haplotype

Se poikkeaa geenitutkija Lappalaisen määrittelemästä haplotyypistä N1c.

Miten perustelet omaa valintaasi?

Tietääkseni geenitutkijat käyttävät ns evoluutiopuuta (phylogenetic tree), jonka laadinnassa käytetään siihen tehtyjä ohjelmistoja. Lappalainen ja käsittääkseni muutkin geenitutkijat käyttävät matemaattisia menetelmiä rakentaakseen evoluutiopuita ja niitä kutsutaan termillä neighbor- joining ja esitetään ns median joining network kuvina.

Käytitkö mahdollisesti itse jotain geenitutkijoiden käyttämiä matemaattisia ohjelmistoja tai menetelmiä?

Geenitutkijoiden laatiman evoluutiopuun mukaan N1:n "oksia" ovat N1c ja N1b, mutta artikkelissasi N1b onkin N1:n perustaja, joka on hämmentävä poikkeama.

[Jaakko Hakkinen]

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/N1c.pdf

Ilmoitat artikkelissasi, että N1c:n perustajahaplotyyppi on N1b: we may reconstruct the N1 founder haplotype, which happens to be identical with the Khakass N1b haplotype

Se poikkeaa geenitutkija Lappalaisen määrittelemästä haplotyypistä N1c.

Miten perustelet omaa valintaasi?

Lue itse, kerron sen siinä aika selkeästi. Mutta koska juttu on englanniksi, kerrottakoon nyt suomeksi, että Lappalainen juurruttaa N1c:n haploryhmä K:ta edustavan haplotyypin avulla, mutta sittemmin on tullut kosolti dataa haploryhmistä N*, N1a ja N1b, ja N1c on tietysti johdettava näiden kanssa yhteistä reittiä (K > MNOPS > NO > N > N1 > N1c) eikä suoraan K > N1c. Tämä perustajahaplotyypin korjaus ei liity mitenkään ohjelmiin vaan pelkästään dataan.

Enkä suinkaan väitä, että N1c:n perustajahaplotyyppi on N1b, vaan että kummassakin haploryhmässä on samannäköinen perustajahaplotyyppi. Eli on tapahtunut haploryhmiä erottavia SNP-mutaatioita ennen kuin on tapahtunut haplotyyppejä erottavia STR-mutaatioita. Juuri tällaisia solmukohtia geenitutkimuksissa etsitään.

Geenitutkijoiden laatiman evoluutiopuun mukaan N1:n "oksia" ovat N1c ja N1b, mutta artikkelissasi N1b onkin N1:n perustaja, joka on hämmentävä poikkeama.

Et vain ymmärtänyt lukemaasi: et erota haploryhmää haplotyypistä.

Hienoa että olet kiinnostunut, mutta suosittelen hieman huolellisempaa lukemista: vastaukset löytyvät kyllä itse kirjoituksesta.

[Veikko Palvo]

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?

Aivan, Y-kromosomaalisen haploryhmän I1 (entinen I1a) diversiteetti Itä-Suomessa ja Baltiassa on sen verran suurta, että se ei voine selittyä ainakaan yksinomaan skandinaavisesta vaikutuksesta. (Länsi-Suomessa ehkä voisikin: vaikka frekvenssi on suuri, on diversiteetti pienempi eli nuorempi, eli haplotyypit ovat läheisempää sukua toisilleen.)

Voiko DNA-tutkimuksen perusteella tehdä johtopäätöksen "Suomenlahti-väestöstä"?
Muuttoliikettä Suomeen ja myöskin Länsi-Suomeen on ollut Balttiasta, onko Balttiasta ollut muuttoliikettä Ruotsiin?
Ruotsista on muutettu erityisesti Viron saarille ja aluksi Länsi-Suomeen, josta ruotsalaisia on siirtynyt idemmäksi, Itä-Uudellemaalle - jonne on siirrytty kruunun tukemana suoraan Ruotsistakin.
Ja merkitseekö muutto Baltiasta Suomen etelärannikolle myöskin muuttoliikettä nykyisen Puolan ja Saksan suunnalta?
http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm
Kokemäenjoen suuhun 1340-luv. perustetun Ulvilan asukkaiden sanotaan tulleen Mälarin seuduilta ja Gotlannista ja olleen kauppasaksoja. Turun ja Viipurin asukkaista kolmasosan sanotaan 1400-luvun alkupuoliskolla olleen saksalaisia ja Suomessa kauppaa käyneet kauppasaksat ovat olleet Stockholm-, Novgorod-, Reval- ja Rigafahrer-kiltojen jäseniä.

Veikko Palvo

[JariL]

Sinällään on kiinnostavaa tietää mistä päin väestöä on milloinkin Suomen eri osiin tullut. Väestön jaottelu eri kansallisuuksiin on kuitenkin idoioottimaista, jos se perustuu 1800-luvulla syntyneeseen kielen ja kansallisuuden yhdistäneeseen ajatteluun. Esimerkiksi Hansaliiton valtakaudella Suomeen tullut "saksalainen" on voinut aivan hyvin olla alkuperältään baltti, puolalainen, tsekki, unkarilainen jne. joka on puhunut saksaa. Äidinkielenään hän on voinut puhua jotakin aivan muuta mutta se tuskin on tullut merkityksi mihinkään. "Ruotsalaistakaan" ei käsitteen nykymerkityksessä ole ollut olemassa ja ao. henkilön äidinkielikin on voinut olla enemmän tanskaa kuin ruotsia. Kun nykyinen kansallisuusjako/ajattelu kytketään väestön alkuperään kyseessä on politiikka ei tutkimus.

Suosittelen tutustumista entisen Itävallan myöh. Itävalta-Unkarin historiaan. Kielen ja kansallisuuden kytkeminen toisiinsa johti hyvin mielenkiintoisiin tilanteisiin. Tsekkoslovakina perustaja Tomas Masaryk esim. oli äidinkieleltään saksalainen ja Slovakian johtaja Tiso vahvasti unkarilaismielinen keisarikunnan romahtamiseen asti.

[Veikko Palvo]

Sinällään on kiinnostavaa tietää mistä päin väestöä on milloinkin Suomen eri osiin tullut. Väestön jaottelu eri kansallisuuksiin on kuitenkin idoioottimaista, jos se perustuu 1800-luvulla syntyneeseen kielen ja kansallisuuden yhdistäneeseen ajatteluun. Esimerkiksi Hansaliiton valtakaudella Suomeen tullut "saksalainen" on voinut aivan hyvin olla alkuperältään baltti, puolalainen, tsekki, unkarilainen jne. joka on puhunut saksaa. Äidinkielenään hän on voinut puhua jotakin aivan muuta mutta se tuskin on tullut merkityksi mihinkään. "Ruotsalaistakaan" ei käsitteen nykymerkityksessä ole ollut olemassa ja ao. henkilön äidinkielikin on voinut olla enemmän tanskaa kuin ruotsia. Kun nykyinen kansallisuusjako/ajattelu kytketään väestön alkuperään kyseessä on politiikka ei tutkimus.

Suosittelen tutustumista entisen Itävallan myöh. Itävalta-Unkarin historiaan. Kielen ja kansallisuuden kytkeminen toisiinsa johti hyvin mielenkiintoisiin tilanteisiin. Tsekkoslovakina perustaja Tomas Masaryk esim. oli äidinkieleltään saksalainen ja Slovakian johtaja Tiso vahvasti unkarilaismielinen keisarikunnan romahtamiseen asti.

Itävalta-Unkarin historiassa lienee vaikuttanut 1800-luvun kieli- ja kansallisuusajattelukin.

Hansa-liiton syntyessä joskus 1200-luvulla Itämeren pohjoisrannikolla esim. Lyypekkiä ei liene kutsuttu Lyypekiksi ja oliko Tallinnakaan vielä Revel-niminen ja mitä kieltä puhui Hansan Novgorod-kauppakiltalainen?

Voiko 1200- ... 1300-luvuilla puhua Uudestamaastakaan, rannikkoalueesta myöhemmän ajan pääkaupunkiseudun itäpuolella tai Itä-Uusimaasta?

Usein näytetään nimitettävän 1000-v sitten tapahtuneiden muuttoliikkeiden muuttajien Suomenlahden etelärannikolta olleen virolaisia Virosta ja lännestä myöhemmän ajan Itä-Uudellemaalle muuttajien sanotaan useinkin olleen ruotsalaisia Ruotsista.

Nykyistä valtio- ja kansallisuusjakoa näyttäisivät käyttävän monet tutkijatkin?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Lue itse, kerron sen siinä aika selkeästi. Mutta koska juttu on englanniksi, kerrottakoon nyt suomeksi, että Lappalainen juurruttaa N1c:n haploryhmä K:ta edustavan haplotyypin avulla, mutta sittemmin on tullut kosolti dataa haploryhmistä N*, N1a ja N1b, ja N1c on tietysti johdettava näiden kanssa yhteistä reittiä (K > MNOPS > NO > N > N1 > N1c) eikä suoraan K > N1c. Tämä perustajahaplotyypin korjaus ei liity mitenkään ohjelmiin vaan pelkästään dataan.

Tietääkseni Lappalainen ei ole esittänyt, että K:sta mutatoitui N1c. MNOPS ei ollut 2009 haploryhmäpuussa, mutta muut olivat ja oletan (olen aika varma), että geenitutkija on ollut tietoinen alan perusteista.

Enkä suinkaan väitä, että N1c:n perustajahaplotyyppi on N1b, vaan että kummassakin haploryhmässä on samannäköinen perustajahaplotyyppi.

Kirjoituksessasi se on identtinen eikä samannäköinen.

we may reconstruct the N1 founder haplotype, which happens to be identical with the Khakass N1b haplotype

N1b on haploryhmäpuussa N1:n jälkeen. Miten lapsityyppi voi olla isätyypin perustaja?

Hienoa että olet kiinnostunut, mutta suosittelen hieman huolellisempaa lukemista: vastaukset löytyvät kyllä itse kirjoituksesta.

Siksi kysyin, kun en löydä vastauksia artikkelistasi.

[Veikko Palvo]

Sinällään on kiinnostavaa tietää mistä päin väestöä on milloinkin Suomen eri osiin tullut. Väestön jaottelu eri kansallisuuksiin on kuitenkin idoioottimaista, jos se perustuu 1800-luvulla syntyneeseen kielen ja kansallisuuden yhdistäneeseen ajatteluun.

Talonpoikaispurjehdus ja seprakauppa Suomenlahden etelärannikon ja pohjoisrannikon asukkaiden välillä on kestänyt Raimo Päiviön väitöksen "Mikä tappoi seprakaupan" 2009 mukaan ainakin 700 vuotta päättyen Pietarin talousvaikutukseen ja imuun 1800-luvun lopulla.

Mutta moottoriveneiden tulo helpotti keskinäistä kanssakäymistä ja aiemminkin vaimo oli usein haettu Virosta ja ilmeisesti vaimonhaku toimi toisinkin päin. Ja sukulaisuussiteillä oli suuri merkitys keskinäiseen kanssakäymiseen, mm. purjelaiva Sneckanin omistaja Jakob Heinakroon asui 33 vuotta vakituisesti Pernajassa.
Suomi sääti 1919 kieltolain.
Suomen rannikko Koivistolta Ahvenanmaalle on täynnä luotoja ja lahtia ja Raimo Pullat, Itämeren rutto, Kust. Pohjoinen, Oulu 1993, kirjoittaa H:gin tullimuseon johtajan Elis Kankkusen mukaan mm. Loviisan ja Kotkan olleen salakuljettajien pääalueita, erityisen kuuluisan sanotaan olleen "Porvoon ja Loviisan luotojen ja saarien välisen ns. Kabbölen reitin. ( Pernajassa, Rönnäsin saaristomuseon
http://designer2.kotisivut.com/?page=65.7.5&area=65 tämän kesän erikoisnäyttelynä on vielä pari pv:n ajan Pirtun salakuljetus saaristossa )
Salakuljetusreittejä oli tietystikin lukemattomia Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla.

Seprakaupan voisi katsoa elpyneen kieltolakiaikana 1919 - 1932, mutta mm. pirtukuningas Algoth Niska joutui vaihtamaan juutalaisten salakuljetukseen 1938 - 1939 väärennettyjen Suomen ja Viron passien avulla.
Rannikon kylät lienevät hyötyneet ja vaurastuneet pirtun salakuljetuksesta?

Veikko Palvo

[Jaakko Hakkinen]

Lue itse, kerron sen siinä aika selkeästi. Mutta koska juttu on englanniksi, kerrottakoon nyt suomeksi, että Lappalainen juurruttaa N1c:n haploryhmä K:ta edustavan haplotyypin avulla, mutta sittemmin on tullut kosolti dataa haploryhmistä N*, N1a ja N1b, ja N1c on tietysti johdettava näiden kanssa yhteistä reittiä (K > MNOPS > NO > N > N1 > N1c) eikä suoraan K > N1c. Tämä perustajahaplotyypin korjaus ei liity mitenkään ohjelmiin vaan pelkästään dataan.

Tietääkseni Lappalainen ei ole esittänyt, että K:sta mutatoitui N1c. MNOPS ei ollut 2009 haploryhmäpuussa, mutta muut olivat ja oletan (olen aika varma), että geenitutkija on ollut tietoinen alan perusteista.

Ei tietenkään esittänyt. Mutta hän juurrutti N1c:n Y-puuhun vertaamalla sitä K:hon. Tarkempi tulos saadaan kun juurruttamiseen käytetään läheisempää sukua N1c:lle olevia haploryhmiä. AIvan varmasti Lappalainen on tästä samaa mieltä, tuohon aikaan (tutkimus noin 2005, julkaisu 2006) vain ei ollut vielä niin paljon haplotyyppidataa käytettävissä muista N-linjoista.

Enkä suinkaan väitä, että N1c:n perustajahaplotyyppi on N1b, vaan että kummassakin haploryhmässä on samannäköinen perustajahaplotyyppi.

Kirjoituksessasi se on identtinen eikä samannäköinen.

we may reconstruct the N1 founder haplotype, which happens to be identical with the Khakass N1b haplotype

N1b on haploryhmäpuussa N1:n jälkeen. Miten lapsityyppi voi olla isätyypin perustaja?

Suomensin "identtisen" sinua varten samannäköiseksi. Täytynee suomentaa koko virke, kun et näy ymmärtävän:
"...voimme rekonstruoida N1-perustajahaplotyypin, joka sattuu olemaan identtinen/samannäköinen mainitun hakassien N1b-haplotyypin kanssa."

Lapsityyppi ei siis todellakaan ole isätyypin perustaja, vaan isähaploryhmän haplotyyppi on sellaisenaan periytynyt kahdelle lapsihaploryhmälle. Toisin sanoen vasta kun tapahtuivat haploryhmiä N1c ja N1b merkitsevät SNP-mutaatiot, alkoivat näissä haploryhmissä haplotyyppien runsastumiseen johtavat STR-mutaatiot.

Kuten sanottu, et nyt ymmärrä että haploryhmä ja haplotyyppi ovat täysin eri tason asioita. Jos et edelleenkään ymmärrä, en voi auttaa - en jaksa tämän enempää toistaa asiaa, jos et vaivaudu edes yrittämään ymmärtää.

Hienoa että olet kiinnostunut, mutta suosittelen hieman huolellisempaa lukemista: vastaukset löytyvät kyllä itse kirjoituksesta.

Siksi kysyin, kun en löydä vastauksia artikkelistasi.

Näköjään pohjatietosi ovat liian heiveröiset että kykenisit ymmärtämään asiaa - kyllä sen jutustani ymmärtävät kaikki jotka ovat tutustuneet aiheeseen.

[Vetehinen]

Lue itse, kerron sen siinä aika selkeästi. Mutta koska juttu on englanniksi, kerrottakoon nyt suomeksi, että Lappalainen juurruttaa N1c:n haploryhmä K:ta edustavan haplotyypin avulla, mutta sittemmin on tullut kosolti dataa haploryhmistä N*, N1a ja N1b, ja N1c on tietysti johdettava näiden kanssa yhteistä reittiä (K > MNOPS > NO > N > N1 > N1c) eikä suoraan K > N1c. Tämä perustajahaplotyypin korjaus ei liity mitenkään ohjelmiin vaan pelkästään dataan.

Tietääkseni Lappalainen ei ole esittänyt, että K:sta mutatoitui N1c. MNOPS ei ollut 2009 haploryhmäpuussa, mutta muut olivat ja oletan (olen aika varma), että geenitutkija on ollut tietoinen alan perusteista.

Ei tietenkään esittänyt. Mutta hän juurrutti N1c:n Y-puuhun vertaamalla sitä K:hon. Tarkempi tulos saadaan kun juurruttamiseen käytetään läheisempää sukua N1c:lle olevia haploryhmiä.

En ole havainnut "juurruttamista" genetiikasta puhuttaessa. Mitä juurrutus on? Evoluutiopuun konstruoimisessa tietyt sovitut mutaatiot määrittävät haploryhmät käsittääkseni kansainvälisellä sopimuksella.

Miten perustelet "läheisemmän suvun" ja "tarkemman tuloksen"?

Käytät itse muuten termejä haploryhmä ja haplotyyppi sekaisin tarkoittaessasi N1c:tä ja N1b:tä.

[wejoja]

Seprakaupan voisi katsoa elpyneen kieltolakiaikana 1919 - 1932, mutta mm. pirtukuningas Algoth Niska joutui vaihtamaan juutalaisten salakuljetukseen 1938 - 1939 väärennettyjen Suomen ja Viron passien avulla.
Rannikon kylät lienevät hyötyneet ja vaurastuneet pirtun salakuljetuksesta?

Veikko Palvo

Tuo nyt on täysin irrelevantti heitto sillä pirtun salakuljetukseen sekaantuivat lähinnä rikolliset, kun taas seprakauppa oli talonpoikien välistä vaihtokauppaa.