Tomppa
Viestit: 116
Liittynyt: 08.07.10 22:46

Re: Kielikysymys

Toni Selkälä kirjoitti:En ymmärrä mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme voi elää ilman kuviteltua sortoa.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
Mitä ihmeen kuviteltua sortoa on pakkoruotsissa ja ruotsinkielisten etuoikeuksissa joista merkittävimmäksi nostaisin helpotetun pääsyn yhteisillä verovaroillamme rahoitettuihin yliopistoihimme?

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Kielikysymys

Tomppa kirjoitti:
Toni Selkälä kirjoitti:En ymmärrä mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme voi elää ilman kuviteltua sortoa.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
Mitä ihmeen kuviteltua sortoa on pakkoruotsissa ja ruotsinkielisten etuoikeuksissa joista merkittävimmäksi nostaisin helpotetun pääsyn yhteisillä verovaroillamme rahoitettuihin yliopistoihimme?
Mistä ihmeen etuoikeuksista sinä puhut? Ja ruotsinkielisillä suomalaisilla on pakkosuomi, joten tuo "sorto" on molemminpuolista.

Mitä tulee "helpotettuun pääsyyn" yliopistoihin, niin noihin ruotsinkielisiin opintoihin pääsevät myös suomenkieliset, jotka osaavat riittävästi ruotsia selviytyäkseen niistä, aivan samoin kuin ruotsinkieliset pääsevät suomenkielisiin opintoihin, jos osaavat riittävästi suomea. Ruotsinkielisiä yliopistoja on Suomessa vain yksi ja suomenkielisiä useita, ja ainetarjontaa on suomeksi huomattavasti enemmän kuin ruotsiksi. Myös tuota voitaisiin kutsua ruotsinkielisten "sortamiseksi". Lisäksi vain osa yliopistojen rahoituksesta on verorahoja, loput tulee säätiöiltä ja elinkeinoelämältä.

Ja mikäli ruotsinkieliset ovat niin "etuoikeutettuja" kuin sinä kuvittelet, nin silloinhan voisi olettaa, että heidän osuutensa maksetuista veroista olisi suurempi kuin heidän osuutensa väestönsä. Pitäähän heidän silloin saada vastinetta verorahoilleen.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Kielikysymys

Tomppa kirjoitti: Mitä ihmeen kuviteltua sortoa on pakkoruotsissa ja ruotsinkielisten etuoikeuksissa joista merkittävimmäksi nostaisin helpotetun pääsyn yhteisillä verovaroillamme rahoitettuihin yliopistoihimme?
Pitääkö tästä historiaverkkoon taas kerran suunnatusta kielipoliittisesta vaikerruksesta päätellä, ettei sinulla tosiaan ollut muuta tekemistä ystävänpäivää edeltäneenä lauantai-iltana?

Säälittäväksi menee. Sivumennen, kielipolitiikka ei edelleenkään kuulu tämän forumin aiheisiin. Viimeisimmissä teksteissä ei ole ollut sanottavammin mitään historiallista ulottuvuutta.



Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kielikysymys

ekyto kirjoitti:Ruotsinkielisiä yliopistoja on Suomessa vain yksi ja suomenkielisiä useita, ja ainetarjontaa on suomeksi huomattavasti enemmän kuin ruotsiksi.
Åbo Akademi ja Hanken ovat kaksi ruotsinkielistä yliopistoa. Aalto on varmaan kaksikielinen, koska HY ja TKK olivat kaksikielisiä. Muissa yliopistoissa on lisäksi ruotsinkielisiä kielikiintiötä.

Lukumääräisesti suomenkielisiä yliopistoja on enemmän, joka on tietenkin järkevää ja luonnollista, koska 95 % väestöstä on suomenkielisiä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kielikysymys

ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:

RKP hallinnoi suomenruotsalaisia säätiöitä kuten Svenska kulturfondenia, joka jakaa rahaa Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandille (joka on Björn Wahlroosin, Stig Gustafsonin ja Christoffer Taxelin perustama) ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland palauttaa rahaa RKP:lle.

RKP kierrättää rahaa säätiöistä itselleen.
1. Onko se lainvastaista?
PRH:n tehtävä on valvoa säätiöiden toiminnan laillisuutta. Lehtijuttujen mukaan se ei ole toteuttanut tehtäväänsä.
ekyto kirjoitti:2. Jos on, niin onko sinulla todisteita, että tällaista on tapahtunut?
Uudessa Suomessa on julkaistu artikkeli Tässä ovat RKP:n rahoittajat:
http://www.uusisuomi.fi/raha/68490-tass ... ahoittajat
ekyto kirjoitti:3. Jos on todisteita, niin miksi et ole tehnyt rikosilmoitusta?
En tiedä ottaako poliisi tutkittavakseen säätiörahoituksen laillisuutta koskevan rikosilmoituksen, kun säätiöiden toiminnan laillisuuden valvonta kuuluu PRH:lle.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kielikysymys

Jussi Jalonen kirjoitti:Sivumennen, kielipolitiikka ei edelleenkään kuulu tämän forumin aiheisiin. Viimeisimmissä teksteissä ei ole ollut sanottavammin mitään historiallista ulottuvuutta.
Kielipolitiikka kuuluu tietenkin foorumin aihepiiriin.

Sille on historiallinen ulottuvuus olemassa ja kielipolitiikan historiallisesta ulottuvuudesta on keskusteltu. Tämä ketju taitaa olla niistä keskusteluista moderaattorien erilleen poimima.

Tomppa
Viestit: 116
Liittynyt: 08.07.10 22:46

Re: Kielikysymys

ekyto kirjoitti:Mistä ihmeen etuoikeuksista sinä puhut? Ja ruotsinkielisillä suomalaisilla on pakkosuomi, joten tuo "sorto" on molemminpuolista.
Kaikki vähemmistöt opiskelevat maansa valtakielen oman etunsa tähden, pieniä vähemmistökieliä ei ole mitään syytä pakko-opiskeluttaa, siihen ei löydy mitään järjellistä syytä. Minkähän takia myös muut vähemmistökieliset joutuvat opiskelemaan ruotsia, esim. saamenkielisillä on myös oikeus omaan kieleen mutta pakkoruotsinsa hekin joutuvat lukemaan. Etuoikeudeksi mainitsin jo nämä opiskelukiintiöt jotka takaavat että ruotsinkielisistä suurempi osuus voi suorittaa ja myös suorittaa korkeakoulututkinnon.

Tomppa
Viestit: 116
Liittynyt: 08.07.10 22:46

Re: Kielikysymys

Jussi Jalonen kirjoitti:
Tomppa kirjoitti: Mitä ihmeen kuviteltua sortoa on pakkoruotsissa ja ruotsinkielisten etuoikeuksissa joista merkittävimmäksi nostaisin helpotetun pääsyn yhteisillä verovaroillamme rahoitettuihin yliopistoihimme?
Pitääkö tästä historiaverkkoon taas kerran suunnatusta kielipoliittisesta vaikerruksesta päätellä, ettei sinulla tosiaan ollut muuta tekemistä ystävänpäivää edeltäneenä lauantai-iltana?

Säälittäväksi menee. Sivumennen, kielipolitiikka ei edelleenkään kuulu tämän forumin aiheisiin. Viimeisimmissä teksteissä ei ole ollut sanottavammin mitään historiallista ulottuvuutta.



Best,
J. J.
Näihin ei ole pakko ottaa kantaa jos aihe närästää ja mitä ystävänpäivällä on tämän asian kanssa tekemistä, en minä ole ystäväksesi itseäni tyrkyttämässä. Mikään ei liity läheisemmin ja kiinteämmin historiaan kuin nykyinen kielipolitiikkamme joka on valtapolitiikan näkyvin osa.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Kielikysymys

Tomppa kirjoitti: Mikään ei liity läheisemmin ja kiinteämmin historiaan kuin nykyinen kielipolitiikkamme joka on valtapolitiikan näkyvin osa.
Näkyvin osa se on vain, jos sen ottaa silmätikukseen ja hampaan koloon. Itselleni kielipolitiikka olisi suhteellisen yhdentekevä, elleivät kaiken maailman nettivalittajat nostaisi sitä joka hetki esiin.

Tomppa
Viestit: 116
Liittynyt: 08.07.10 22:46

Re: Kielikysymys

ekyto kirjoitti:
Tomppa kirjoitti: Mikään ei liity läheisemmin ja kiinteämmin historiaan kuin nykyinen kielipolitiikkamme joka on valtapolitiikan näkyvin osa.
Näkyvin osa se on vain, jos sen ottaa silmätikukseen ja hampaan koloon. Itselleni kielipolitiikka olisi suhteellisen yhdentekevä, elleivät kaiken maailman nettivalittajat nostaisi sitä joka hetki esiin.
Oletan siis ettet ainakaan sinä antaisi suomalaisten valita opiskelemiaan kieliä, voitko perustella miksi epäisit juuri suomalaisilta tämän länsimaihin ja varsinkin Pohjoismaihin yleisesti kuuluvan vapauden?

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Kielikysymys

Yksi tärkeä historiallinen ulottuvuus tässä kielipoliittisessa keskustelussa on, ja se koskee vanhoja kielivähemmistöjämme, ruotsin- ja saamenkielisiä. He nimittäin olivat täällä jo ennen kuin oli mitään valtiota, jonka enemmistökieli oli suomi. Oikeudenmukaisuuden nimissä heitä tuleekin kohdella eri lailla kuin uusia vähemmistöjä, jotka ovat tietoisesti tulleet maahan tai maan osaan, jonka hallintokielenä on ollut ruotsi tai venäjä tai suomi, ja enemmistökielenä suomi. Uusia vähemmistöjä ovat romanit, tataarit, venäläiset ja kaikki näitä nuoremmat tulokkaat. Uusien vähemmistöjen ei tietenkään tarvitse saada palvelua äidinkielellään, aivan kuten Espanjaan tietoisesti muuttaneiden suomalaiseläkeläistenkään ei tarvitse siellä saada palvelua suomeksi.

Koska ruotsinkieliset ovat historiallisesti ja vielä nykyäänkin samalla lailla alueellisesti selvärajainen ryhmä kuin saamelaiset, eikö olisi oikeudenmukaista soveltaa heihin samanlaista kotiseutualue-ajattelua kuin saamelaisiinkin?

"Saamelaisten kotiseutualue (pohjoissaameksi Sámiid ruovttuguovllu) on Suomen perustuslaissa edellytetty ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkemmin määritelty saamelaisten kulttuurillinen ja kielellinen autonominen alue, joka sijaitsee Lapin läänin pohjoisosassa. Noin puolet Suomen saamelaisista asuu alueen sisällä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_kotiseutualue

Muutettavat muuttaen vastaava käytäntö voisi toimia ruotsinkielistenkin kohdalla. Voitaisiin seurata nykyistä prosenttirajaa (8 %) kaksikielisen kunnan määrittelemiseksi, ja kaikki kaksikieliset (30 kuntaa) tai ruotsinkieliset kunnat (3 kuntaa ilman Ahvenanmaata) voitaisiin määritellä ruotsinkielisten kotiseutualueeksi.

Kieliolosuhteet olisivat vastaavat kuin saamelaisten kotiseutualueella: näissä kunnissa tulisi saada palvelua kummallakin kielellä, sekä valtion enemmistökielellä (suomi) että kotiseutualueen nimikkovähemmistön kielellä (tässä ruotsi). Täysin suomenkielisissä kunnissa, joita on 299 (336 – 33 ruotsinkielisten kotiseutualueella – 4 saamelaisten kotiseutualueella), ei olisi tarpeen saada palvelua vanhojen alueellisten vähemmistöjen kielellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... 4_kunnista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat

Myös ruotsinkielisten etujärjestö on väläytellyt hieman tämänkaltaista:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Prof ... 5240305335

Tarvittaisiinko tässä järjestelmässä pakkokieliä? Ei minusta. Jos joku saamelainen haluaa elää koko elämänsä ja työskennellä vain kotiseutualueellaan, hänen ei olisi tarpeen oppia suomea; sama koskisi ruotsinkielistä. Myöskään suomalaisen, joka ei aio työskennellä kaksikielisillä kotiseutualueilla, ei tarvitsisi opetella mitään pakkokieliä. Työnhaussa näillä kotiseutualueilla toki edellytettäisiin kummankin kielen taitoa, joten niihin töihin pääsisivät vain kielitaitoiset.

Toni Selkala
Viestit: 159
Liittynyt: 15.04.07 13:28

Re: Kielikysymys

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Tarvittaisiinko tässä järjestelmässä pakkokieliä? Ei minusta. Jos joku saamelainen haluaa elää koko elämänsä ja työskennellä vain kotiseutualueellaan, hänen ei olisi tarpeen oppia suomea; sama koskisi ruotsinkielistä. Myöskään suomalaisen, joka ei aio työskennellä kaksikielisillä kotiseutualueilla, ei tarvitsisi opetella mitään pakkokieliä. Työnhaussa näillä kotiseutualueilla toki edellytettäisiin kummankin kielen taitoa, joten niihin töihin pääsisivät vain kielitaitoiset.
Saamelaisten osalta tilanne on hieman erilainen kuin ruotsinkielisten osalta Suomen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten varjolla. Suomi on sitoutunut alkuperäiskansojen suojeluun erinäisin sopimusjärjestelyin. Tähän alkuperäiskansojen joukkoon kuuluvat saamelaiset, mutteivät suomenruotsalaiset. Siten esimerkiksi saamelaisten kielellisten oikeuksien takaamiseen tulisi kuulua mahdollisuus opiskella kieltä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa asuu merkittävä saamenkielinen vähemmistö.

Ruotsinkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien takeena taasen toimii Suomen perustuslaki, jonka muuttaminen olisi edellytyksenä muutoksille kielten asemassa. Vetehisen mainitsemat alueelliset rajat ovat kyllä jo tänä päivänä ihan todellisuutta: mikäli asut Mikkelissä voit olla melko varma, ettei kunnallisessa työssä tarvita ruotsin taitoa. Valtiolliset työt ovat taasen asia erikseen, aivan kuten mainitsemissani muissa länsimaissa. Ruotsin kielilaissa (ks. esim. kielilain esityöt, jossa myös perustelut -- myös kielilain pykälät 7, 10 ja 14) nimenomaisesti mainitaan, että esimerkiksi valituksen kirjoittaminen oikeusasiamiehelle, tuomioistuimeen sekä valtiollisiin viranomaisiin on saatava tehdä omalla äidinkielellään, mikäli tämä kieli on mainittu erikseen siihen oikeutettuna ko. laissa –- saami ja suomi yhdessä mäenkielen, jiddishin sekä romanikielen kanssa.

Valtiollisissa viroissa kielten osaaminen on seurausta siitä vaatimuksesta, että henkilön tulee -- kielestä riippumatta -- saada palvelua omalla kielellään. Toinen vaihtoehto kielellisen oikeuden turvaamiseen on tarjota kaikille tulkkaus- ja käännöspalveluja asioitaessa valtion ja kunnan viranomaisten kanssa. En tiedä miten paljon huokeampi vaihtoehto tämä on verrattuna nykyiseen järjestelmään puhuttaessa niinkin suuresta kielivähemmistöstä kuin ruotsinkieliset. Yliopisto-opetuksen rahoitus taasen perustuu (ainakin vielä nykyisin) tutkintojen määrään sekä mahdollisiin erillisrahoituksiin (akatemiarahoitus, tutkimusrahoitus). Åbo akademin osalta tiedot voit katsoa tästä (erit. s. 4). Tässä mielessä yksi valmistunut ruotsinkielinen opiskelija tietää aivan yhtä montaa euroa kuluja kuin vastaava suomenkielinen opiskelija.

Tokihan ongelma on monisyisempi kuin pelkästään yliopisto-opiskelu: myös esimerkiksi peruskoulu, ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus maksavat yhteiskunnalle, joten looginen argumentti sisältäisi myös nämä elementit osana ruotsinkielisten aiheuttamia kustannuksia. Onhan erioikeus päästä opiskelemaan ruotsinkieliselle linjalle vaikkapa logistiikka-alaa.

Historiallisesti kysymystä voi monessa mielessä verrata kansallisromanttiseen nationalismiin, jossa yhdellä kansalla on yksi kieli. Tuntuukin että suomalaiset kokevat tällä hetkellä identiteettinsä uhattuna ja etsivät globalisoituvassa maailmassa keinoja kuvitellun suomalaisuuden säilyttämiseen. Tässä katsannossa niin maahanmuuttajat kuin muutkin näkyvät vähemmistöt joutuvat helposti tulilinjalle. Nämä yhteiskunnan epäkansallisina pidetyt elementit uhkaavat rapauttaa sisältä käsin suomalaisuutta, jota suomen kieli ja kristillinen usko puhtaimmillaan edustavat. Siksipä onkin helppoa ymmärtää miksi luisuminen tällaisiin yksinkertaisiin dikotomioihin on niin houkuttelevaa. Toki tällöin kannattaisi tutustua argumentin tosiasiasisältöön ennen niiden esittämistä.

Esimerkiksi sen väittäminen, että a) suomenruotsalaiset ovat riistolla saavuttaneet rikkauksia ja b) suomenruotsalaiset vievät kaikki rahamme on sisäisesti ristiriitainen, mikäli emme kykene osoittamaan, että verojen maksuun liittyvät velvollisuudet eroavat jollain tavoin äidinkielen mukaan. Muitakin esimerkkejä on nykyisestä keskustelusta helppo löytää. Hassua onkin seurata, miten toinen toistaan enemmän englanninkielisiä kursseja ja kokonaisia opintokokonaisuuksia tarjoava nykyinen korkeakoulujärjestelmä on vain oikeudenmukainen, vaikkei Suomessa monenkaan äidinkieli ole englanti. Toisaalta, tällaiset opintokokonaisuudethan sortavat analogisesti meitä kaikkia, koskemme osaa puhua englantia äidinkielenä.

Miten sitten voidaan nyky-Suomessa oikeuttaa ruotsin opetus? Ensimmäisenä perusteena voinee toimia vaikkapa tämä Tullihallituksen dokumentti. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan (alueet joilla ruotsin kielellä voidaan oletettavasti toimia) suuntautuva vienti kattaa n. 15 % Suomen kaikesta tavaran viennistä. Toki tällä logiikalla saksan, kiinan, ranskan, venäjän, hollannin ja puolan opetukseen olisi syytä panostaa lisää. Palveluiden myynnistä erityisesti suomalainen majoitusliiketoiminta on helposti seurattavissa. Kaikesta kotimaan ns. hotelliöistä ulkomaalaisten osuus on n. 25 % kaikista yöpimisistä. Tästä ruotsalaisten ja norjalaisten osuus on n. 13 % eli hieman yli 660 000 yötä. Lisäksi erityinen palvelujen vienti Ruotsiin ja Norjaan muodosti n. 1,1 miljardin euron osuuden Suomen kokonaispalveluviennistä (n. 15 miljardia kokonaisuudessaan).

Jolleivät taloudelliset argumentit liekään niitä vakuuttavimpia voidaan tarkasteluun ottaa esimerkiksi kulttuuriset tai tieteelliset kontaktit, joiden määrään ei vastaavalla tavalla ole tarjolla tilastotyökaluja. Oletettavaa kuitenkin on, että erityisesti näillä aloilla muiden pohjoismaiden osuus kaikesta yhteistyöstä on jopa suurempi kuin taloudessa (ts. yli 15 %). Jotenkin tuntuukin, ettei ruotsin kielen ja pohjoismaisen kulttuurin opiskelusta luopumiseen ole erityisiä taloudellisia tai kulttuurisia syitä. Tokihan ruotsalaiset varmasti puhuvat myös englantia, mutta samalla logiikalla päädytään siihen, ettei minkään muun kielen opettaminen -- edes suomen -- ole järjellistä, onhan englannin opiskelusta tarjolla siksi paljon enemmän etuja.

Ymmärrän toki tunteisiin vetoamisen erityisesti tällaisessa kysymyksessä ja tunteet jäänevätkin ainoiksi tosiasiallisiksi syiksi siihen, miksi ruotsin kieltä tulisi vastustaa niin voimakkaasti: Englannin lisäksi ei ole olemassa toista kieltä, jonka oppiminen olisi Suomen talouden, tieteen tai taiteen kannalta tärkeämpää kuin ruotsin opiskelu. Tokihan mikäli kaikki kannattavat ylipäätään pakollista kielen opiskelua siten, että valittavina kielinä on vapaaehtoisesti mitkä tahansa kielet voin yhtyä kritiikkiin, koska en usko pakolla oppimiseen. Nykyisen keskustelun tarkoitus ei kuitenkaan tunnu olevan tämä, vaan nimenomainen pelko ruotsin opiskelun haitallisista vaikutuksista. Mielestäni juuri voimakkaat tunteet, jotka kumpuavat ruotsin kielen asemasta Suomessa sekä suomenruotsalaisista yleisesti ovat tässä keskustelussa se kiinnostava historiallinen kysymys: miksi ihmeessä?

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Tomppa
Viestit: 116
Liittynyt: 08.07.10 22:46

Re: Kielikysymys

Toni Selkälä kirjoitti:Ruotsinkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien takeena taasen toimii Suomen perustuslaki, jonka muuttaminen olisi edellytyksenä muutoksille kielten asemassa.
Toni Selkälä
Olkiukkojen rakentelemisen ohella tarinassasi ei ollut päätä, ei häntää. Yritätkö vakuuttaa että ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet ovat suomalaisten perustuslaillisia velvollisuuksia, koska muuten tarinasi ei pysy kasassa? Perustuslaissa ei mainita yhtään mitään millä tavalla ruotsinkielisille pitää omakieliset palvelut turvata, eli tulkkipalveluja käyttämällä päästään samaan perustuslakia noudattavaan lopputulokseen. Onko pakkoruotsi mielestäsi ruotsinkielisten oikeus? Pyydän ettet sekoita pakkosuomea tähän koska se voidaan lopettaa samalla, eikä häiritse yhtään suomalaisia. Pakkoruotsiksi lasken myös pakkovirkamiesruotsin jolle myöskään ei ole olemassa mitään perusteita.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Kielikysymys

Tomppa kirjoitti: Yritätkö vakuuttaa että ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet ovat suomalaisten perustuslaillisia velvollisuuksia, koska muuten tarinasi ei pysy kasassa?
Yritätkö sinä vakuuttaa, että suomenkielisten perustuslailliset oikeudet ovat ruotsinkielisten perustuslaillisia velvollisuuksia, koska muuten sinun tarinasi ei pysy kasassa? Miksi ruotsinkielisiä pitäisi sinun mielestäsi "sortaa", mutta ei suomenkielisiä?
Perustuslaissa ei mainita yhtään mitään millä tavalla ruotsinkielisille pitää omakieliset palvelut turvata, eli tulkkipalveluja käyttämällä päästään samaan perustuslakia noudattavaan lopputulokseen.
Haluaisitko sinä omassa isänmaassasi asioida tulkin välityksellä?

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Kielikysymys

Toni Selkälä kirjoitti:Historiallisesti kysymystä voi monessa mielessä verrata kansallisromanttiseen nationalismiin, jossa yhdellä kansalla on yksi kieli. Tuntuukin että suomalaiset kokevat tällä hetkellä identiteettinsä uhattuna ja etsivät globalisoituvassa maailmassa keinoja kuvitellun suomalaisuuden säilyttämiseen. Tässä katsannossa niin maahanmuuttajat kuin muutkin näkyvät vähemmistöt joutuvat helposti tulilinjalle. Nämä yhteiskunnan epäkansallisina pidetyt elementit uhkaavat rapauttaa sisältä käsin suomalaisuutta, jota suomen kieli ja kristillinen usko puhtaimmillaan edustavat. Siksipä onkin helppoa ymmärtää miksi luisuminen tällaisiin yksinkertaisiin dikotomioihin on niin houkuttelevaa. Toki tällöin kannattaisi tutustua argumentin tosiasiasisältöön ennen niiden esittämistä.
En tiedä, kenelle tällä vastasit, mutta pari kommenttia omasta puolestani:

Kansallisvaltio-ajattelu on todella harhaanjohtavaa, koska siinä kansan alue projisoidaan myös menneisyyteen, ja nimenomaan maantieteellisesti selvärajaisena yksikkönä. Niinpä rannikon ruotsalaisvyöhyke katsotaan ”ikiaikaiseksi Suomeksi” siksi koska se on Pohjanlahden tällä puolella. On totta, että ruotsalaisten tullessa rannikolla oli jo suomenkielistä asutusta, mutta kun mennään ajassa taaksepäin, länsirannikolla on asunut paikannimistöntutkimuksen tulosten perusteella germaaneja yhtä kauan kuin itämerensuomalaisia. Lisäksi lähes koko Suomi oli saamelaisten asuttamaa. Mitään "ikiaikaista" Suomea ei siis ole olemassakaan.

Minusta Suomi kannattaisi hahmottaa "suomalaiskansallisen valtion" sijasta valtioksi, jossa on vanhoja alueellisia vähemmistöjä ja yksi alueellinen enemmistökansallisuus. Näiden vanhojen vähemmistöjen asema ei ole uhka enemmistösuomalaisille, eikä heitä ole tarvetta assimiloida enemmistösuomalaisiin.
Toni Selkälä kirjoitti:Ymmärrän toki tunteisiin vetoamisen erityisesti tällaisessa kysymyksessä ja tunteet jäänevätkin ainoiksi tosiasiallisiksi syiksi siihen, miksi ruotsin kieltä tulisi vastustaa niin voimakkaasti: Englannin lisäksi ei ole olemassa toista kieltä, jonka oppiminen olisi Suomen talouden, tieteen tai taiteen kannalta tärkeämpää kuin ruotsin opiskelu. Tokihan mikäli kaikki kannattavat ylipäätään pakollista kielen opiskelua siten, että valittavina kielinä on vapaaehtoisesti mitkä tahansa kielet voin yhtyä kritiikkiin, koska en usko pakolla oppimiseen. Nykyisen keskustelun tarkoitus ei kuitenkaan tunnu olevan tämä, vaan nimenomainen pelko ruotsin opiskelun haitallisista vaikutuksista. Mielestäni juuri voimakkaat tunteet, jotka kumpuavat ruotsin kielen asemasta Suomessa sekä suomenruotsalaisista yleisesti ovat tässä keskustelussa se kiinnostava historiallinen kysymys: miksi ihmeessä?
Tunneseikkoja en itse laske perusteluiksi – ainoastaan järkiperustelut ovat perusteluja. Kannatan sitä, että vieraiden kielten opiskelu on pakollista (kuten myös liikunta ja matematiikka), ja kaksi pakkokieltä peruskoulussa riittää. Kannatan kuitenkin sitä, että jokainen saisi itse valita nämä pakolliset vieraat kielet. Jotkut valitsisivat englannin ja ruotsin, jotkut englannin ja venäjän, jotkut englannin ja kiinan... jotkut kenties saksan ja espanjan. Miksi ruotsin pitäisi kuulua kaikkien valikoimaan? Onko sinulla esittää tilastoja siitä, että ruotsi olisi tieteen, taiteen ja talouden kannalta toiseksi tärkein kieli? Ja jos on, niin eikä silloin pitäisi tehdä englannista ruotsin ohella pakollinen vieras kieli? Ellei, niin sitten englannin pitäisi kai korvata ruotsi pakollisena vieraana kielenä?

Mitä tulee virkamiehiin:

Kielilain 6§:
”Yksi- ja kaksikielinen viranomainen
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yksikielisellä viranomaisella valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia; sekä
2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.”

Eli on yksi- ja kaksikielisiä viranomaisia. Tätä taustaa vasten pakollinen virkamiesruotsin vaatiminen esim. yliopistoissa tuntuu hieman yliampuvalta. Eikö kielitaitovaatimus voitaisi siirtää työtehtäväkohtaiseksi? Mikäli henkilö hakee kaksikielisen virkamiehen työhön, hänen olisi todistettava kielitaitonsa suomessa ja ruotsissa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”