Page 2 of 3

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 01.03.10 19:09
by Veikko Huuska

Leninin kunniamerkki, tuo edesmenneen Neuvostoliiton korkein huomionosoitus, on harvan suomalaisen plakkarissa. Saajat muodostavat mielenkiintoisen otoksen järjestelmän arvoista ja tavasta palkita kansalaisia.

Sitten viime kirjausten on listani pidentynyt neljällä nimellä. Olen lisännyt ne alkuperäisen luettelon täydennykseksi. Nyt luettelo käsittää 20 henkilöä.

Uudet nimet ovat:
Jalava, Hugo Erikinpoika,
Puumalainen, Kerttu (ent. Tshapul),
Repo, Olga sekä
Winter, Aleksandr Vasiljevits.
Jos sinulla on lisää tietoja, ole hyvä ja ilmoita nimiä ja myöntämisperusteita,
terveisin, Veikko

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 02.03.10 16:20
by Veikko Palvo
Veikko Huuska wrote: Jos sinulla on lisää tietoja, ole hyvä ja ilmoita nimiä ja myöntämisperusteita,
terveisin, Veikko
Urho Kekkonen sanoi Korkeimman neuvoston myöntämän Leninin kunniamerkin olevan kunnianosoitus hänen edustamalleen yya-ulkopolitiikalle ja laajoille suomalaisille ystävyyden politiikkaa tukeneille kansankerroksille.
UKK891702
Kuinkahan pitkä nimilista tuosta tulisikaan?
Kunniamerkin luovutusajankohtakin on mielenkiintoinen. NL:n suurlähettiläs A.Zaharov kävi 16.10.1964 ilmoittamassa UKK:lle Hrustsovin "pyytäneen" eroa 14.10., tilalle L.Brezhnev. Ja 21.12.1964 H:kiin saapui Anastas Mikojan luovuttamaan pres. UKK:lle Leninin kunniamerkin.
--
Paasikiveltä tiedusteltiin ennalta ottaako presidentti vastaan Lenin-kunniamerkin ja usein se näytetään liitettävän välirauhansopimuksen 10-v.pv:ään 19.9.1954.
Presidentinvaalitkin olivat lähellä ja NL:ssa vallitsi Stalinin kuoleman jälkeinen suojasää - valtataistelu. Lenin-kunniamerkkiä Paasikivelle tarjottaessa NL:n ylimpänä, ei kiistattomana johtajana oli G.Malenkov, jonka Bulganin syrjäytti
2.1955.
Mitä Lenin-kunniamerkillä 19.9.1954 presidentille myönnettynä haluttiin viestittää?

terv.: Veikko

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 08.03.11 13:03
by Veikko Huuska
Olen tehnyt "vuosipäivityksen" tähän suhteellisen laajaa huomiota saaneeseen kuriositeetti-monografiaan.

Olen tänään lisännyt listalle neljö uutta nimeä:

Hannes Järvimäki,
Aleksandra Kollontai,
Lauri Salo sekä
Taisto Sinisalo.

Sisällytin tunnetun diplomaatin, Kollontain listalle hänen suomalaisten sukujuuriensa perusteella; ei kenties ole syytä olla liian tiukkapipoinen tuon "suomalaisuuden" kanssa tällaisessa yhteydessä. Sinisalon "prenikkaa" metsästin sinnikkäästi, kunnes löysin pätevän lähteen. Palkitseminen hänen kohdallaan on kenties varsin odotettua.

Kiitän jälleen vinkkien ja tietojen antajia.
Leninin kunniamerkin suomalaisten saajien nimilista käsittää tämän päivityksen jälkeen 24 nimeä.

Yhä uskon, että heitä on (selvästi) enemmän. Joten vinkit ja lisätiedot otetaan kiitollisuudella vastaan.
- Veikko -
ps. täydensin tätä viestiä vielä "jälkijättöisesti".

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 30.06.11 22:42
by Veikko Huuska
Leninin kunniamerkin suomalaiset saajat näyttää olevan aihe, joka jatkuvasti kiinnostaa eri piireihin kuuluvia historian ja elämäkertojen harrastajia.

Olen nyt 30.6.2011 tehnyt matrikkeliin viimeisimmät tarkistukset:

Lisäsin kaksi uutta nimeä, nimittäin kaartinkapteeni Juri I. Onusaitis ja nuorempi kersantti (?) Peter Abramovits Tikiliainen, jotka sotavuosina on palkittu sotilasansioistaan Neuvostoliiton sankarin arvolla ja mitalilla, johon kokonaisuuteen aina kuului olennaisena osana myös Leninin kunniamerkin myöntäminen. En ole kyennyt tarkemmin yksilöimään kummankaan miehen suomalaisia sukujuuria sen enempää, kuin maininnalla, että heidän passissaan oli Fin-merkintä. Tikiliaisen kohdalla suomalaisuus on kenties herkemminkin uskottavissa, mutta Onusaitisin nimi viittaisi ehkäpä liettualaiseen isään, mutta olihan sielläkin suomalaisia liikenteessä vuosisadan alun kiihkeinä vuosina. Tikiliaisen kohdalla silminnähden on havaittavissa litterointipulmia, mikä lieneekään hänen isäinsä alkuperäinen ilmeisen itäsuomalainen nimi ollut.

Nyt lista käsittää 26 LKM:n suomalaista tai suomalaiset sukujuuret omaavaa saajaan.

Käytän vielä tilaisuutta hyväkseni ja ystävällisesti tieduselisin, etenkin Taisto Sinisalon henkilökohtaisesti tunteneilta tai muuten asiasta jyvällä olevilta, oliko niin että hän tähän matrikkeliin Jukka Seppisen laajasta "Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991" -teoksesta lainattujen tietojen mukaisesti todella sai Leninin kunniamerkin vuonna 1970, vai oliko kyse Leninin 100-vuotismuistomitalista, joita myönnettiin juhlavuonna runsaanpuoleisesti? Asettamatta Seppisen teoksen tietoja enempää kyseenalaiseksi, olisi kaikin puolin mukava saada asiaan varmistus. Jo etukäteen kiittäen, vh.

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 13.08.12 19:59
by Veikko Huuska
Ja vielä ainakin kerran olen (13.8.2012) täydentänyt listaa.
Uudet nimet:
Tauno Haapalainen ja Antti Timonen.[/i]
Näiden täydennysten jälkeen lista käsittää 28 nimeä.

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 06.03.13 15:01
by Veikko Huuska
Lukijalle tiedoksi: Aivan viimeisin päivitys 6.3.2013; lisäsin eilisen Arvo Tuomisen Stalinin kanava- tv-elokuvan pohjalta - hieman harkittuani - kanavanrakentajan Naftali Frenkelin tiedot tänne. Hänen suomalaisten sukusuuriensa kanssa on tunnetusti niin ja näin - koska mielestäni kuitenkaan ei 100 % ole kyetty torjumaankaan sitä mahdollisuutta että Poika Tuomisen Kremlin kellojen väittämillä olisi jotain hiuksenhienoa sidettä todellisuuteen, suoritin liittämisen.

Listalla nimiä nyt 27.

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 06.03.13 15:57
by Emma-Liisa
Veikko Huuska wrote: Antti Timonen.[/i]
Tietääkseni Antti Timonen oli vienankarjalainen, vaikka kirjoitti suomeksi. Ei siis suomalainen sen enempää kansallisuudeltaan kuin kansalaisuudeltaan.

Mitenkähän mahtaa olla muiden saajien laita?

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 08.03.13 00:21
by Veikko I Palvo
Sodan jälkeen puhuttiin Stalinista Suomen ystävänä ja hyväntekijänä ja Hrushtshovin paljastusten jälkeen tilalle otettiin Lenin.
Pres. U.Kekkonen
" yöpakkasmatkoillaan" 1.1959 paljasti Leninin työhuoneessa Leningradissa marmorilaatan Suomen itsenäisyyden tunnustamisen muistoksi.
J.Tarkka
Karhun kainalossa s. 274 alkaen Lenin-kultista kirj.

"Kekkosen ensimmäinen kimmoke tämän historian hyödyntämiseen näyttää tulleen jo Tuomisen muistelmakirjoista 1950-luvulla. Niiden innoittamana ( UKK ) ryhtyi kirjoittamaan uushistoriaa."
Ja
UKK hyödynsi Unescon julistamaa Lenin-juhlavuotta 1970 ja Suomessa järjestettiin 1000 Lenin-tilaisuutta. Kekkonen nuhteli 4.1970 H:gin yliopistossa pitämässään puheessa tutkijoita, jotka kyseenalaistivat Leninin jalot motiivit. Kritiikin kohteena oli professori Tuomo Polvisen 1967 ilmestyneen Venäjän vallankumous ja Suomi- tutkimuksen I osa.
UKK:n kritiikki ei tehonnut.
II-osassa "dokumentoitiin entistä kiistattomammin , että Lenin pyrki Suomen ja muiden reunavaltioiden itsenäisyyden tunnustamisella varmistamaan niiden liittymistä sosialististen valtioiden perheeseen ja NL:n valtapiiriin."
UKK
ei näytä omissa historian tulkinnoissaan lannistuneen; UKK osallistui 1976 Leningradin lokakuun vallankumouksen 60-v. juhlissa näyttävästi Leninin juhlintaan ja teki pyhiinvaelluskierroksen Leningradin Lenin-kohteissa.

"On mahdollista, että Kekkonen todella uskoi kehittämäänsä ( poliittiseen ) historian uustulkintaansa", kirj J.Tarkka.
Miten lienee ollut?

Mutta "Kanonisoitu totuus kummitteli vielä 1987 Eino Ketolan väitöskirjassa ´Kansalliseen kansanvaltaan`. Ketola toisti Polvisen tulkinnan Leninin osuudesta, mutta Polvista räikeämmin sanoin."
Lähettiläs Sobolev arvosteli julkisesti "eräitä suomalaisia historioitsijoita yrityksestä kylvää epäilyksiä Leninin vilpittömyyttä kohtaan."
Ja
Eino Ketola poistettiin NL:n virallisen uutistoimiston ja SNSeuran yhdessä julkaiseman Maailma ja Me- lehden avustajakunnasta. Forssan kaupungin johto perui (1987-88 ? )
Ketolan kanssa sovitun esitelmätilaisuuden.

UKK loi Lenin-kultin Neuvostoliittoa miellyttääkseen ja T.Polvinen ja E.Ketola historioitsijoina esittivän vastakkaisen tutkimustuloksen. Kuinkahan moni tutkijakin kuitenkin omaksui tuon UKK:n oikeaksi julistaman ja pyhittämän historian?
Osa lehdistöstä sitä ainakin toisteli.
Ja
J.Tarkka kirj. s.276 pres. Koiviston ottaneen etäisyyttä Lenin-myyttiin, mutta pääministeri Harri Holkeri sanoutui irti Ketolan tutkimuksesta puheessaan Leningradin
Smolnassa.
"Holkeri sanoi Leninin Suomelle antamaa tunnustusta johdonmukaiseksi valtiomiesrealismiksi arvellen, ettei tunnustuksen antaminen porvarihallitukselle ollut Leninille mieluisaa, mutta poliittisesti välttämätöntä.
Hän ei yhtynyt niihin tutkijoihin, joiden mielestä tunnustus oli vain väliaikainen ja taktinen."

Mutta
kunniamerkistä näytetään kirjoitettavan myös Stalinin kunniamerkkinä http://www.soviet-power.com/pictures/StalinOrderDoc.jpg ja Hrushtshovin aikana nimi olisi muuttunut Leninin kunniamerkiksi http://www.russianartandbooks.com/russi ... s00020.jpg , miten lienee?
Onko ollut samanlainen käytäntö, kuin Stalinin rauhanpalkinnon suhteen, http://en.wikipedia.org/wiki/Lenin_Peace_Prize ne on vaihdettu Hrushtshovin puheen 1956 jälkeen Leninin rauhanpalkintomitaleiksi?
Ja
Paasikiven sanotaan ottaneen tuon NL-kunniamerkin vastahakoisesti vastaan, mutta kieltäytyäkään ei ilmeisesti voinut?

Veikko Palvo

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 08.03.13 13:17
by Hankikanto
Lenin teki vallankumouksen oikeastaan saksalaisten asiamiehenä. Suomen itsenäisyyden hän oli ehkä sopinut jo saksalaisten kanssa.
Itsenäisyysjulistushan annettiin kaksi päivää sen jälkeen kun kenr. Ludendorff oli suositellut sitä Edv. Hjeltille 4.12.1917.

Leninin mitalien saajat ovat menneisyyttä. Komsomolin kunniamerkit voisi kartoittaa siksi, että saajat voivat olla vielä tärkeissäkin asemissa, tai ainakin elossa.

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 21.03.13 12:09
by Niitä sun näitä
Ciccio wrote: ------------------------------------------------------------------------------------------------
S u o m a l a i s s y n t y i n e n ( Helsinki 1884 ) Woldemar Gröndahl näyttää
Talvisodassa Kannaksella komentaneen 2. lk armeijankomentajana 13. A:ta, johon
on kuulunut 4. , 49. , 142. , 150. jv.Div. ja haupitsiR 116. , kanuunaR 311 ,
39 erill. PanssariPrikaati ja panssariPataljoona 204.
( Talvisodan alkaessa Grendahlin 13. A:han kuului vain 49. ja 150. jvDivisioonat )
Gröndahl - Grendahl näyttäisi komentaneen Kannaksella 26.12.1939 alkaen
n. 80 000 puna - armeijalaisen hyökkäystä Suomeen ja suomalaisia vastaan ? !
Ja
tuo Gröndahlin selittely Stalinille koski muistaakseni Suomi- konepistoolia, jollaisia
alettiin Neuvostoliitossa valmistaa puna- armeijallekin ?

Veikko Palvo

Wladimir Davidovits Gröndahl

Läpi tulen ja veden -kirjassa on, (s. 174-181), filosofian tohtori Markku Salomaan kirjoittama artikkeli Talvisodan Daavit ja Goljat. Se perustuu Irina Junkerin ja Kerttu Gröndahlin haastatteluihin. Siinä käydään melko tarkkaan läpi Vladimir Gröndahlin ja Boris Gröndahlin elämänvaiheita ja sotilasuraa.

Eräs otsikko menee näin: "Sodan tragediaa: isä ja poika Gröndahl vastakkain Kannaksella, eri armeijoissa, eri puolilla rintamalinjaa."

Wladimir Davidovits Gröndahl näyttää kirjan mukaan saaneen Punaisen Lipun kunniamerkin 1921 ja Punaisen Tähden kunniamerkin 1938 ja toimi Suomen rintaman tykistön tarkastajana NL valmistellessa Talvisotaa. W. D. G. merkittiin kommunistisen puolueen, NKP, jäseneksi vasta Talvisodan aikana. Samoin taisteluiden jo alettua hänet nimitettiin lopulta armeijan komentajaksi (13.A) Itä-Kannakselle, mistä hänet palautettiin Äyräpään sisäänmurron jälkeen koko Kannaksen rintaman tykistön komentajaksi 3.3.1940.

Sivulla 180 "W. D. Gröndahl puolestaan sai suunnilleen kaikki kunnianosoitukset, mitä puna-armeija tunsi. Hänet ylennettiin 7.5.1940 tykistön kenraalieverstiksi ja 21.5.1940 hän sai vielä Leninin kunniamerkin." Hän kuoli 16.11.1940 56 -vuotiaana jo Talvisodan aikana puhjenneeseen keuhkosyöpään.


Kirjan jutun mukaan W. D. Gröndahl ja V. P. Nenonen tunsivat toisensa hyvin ja olivat kurssitovereita Mihailovin tykistökoulussa ja Mihailovin tykistöakatemiassa. He tutustuivat lähemmin upseeripalveluksen aikana asuen saman paritalon eri päätyjä, ja olivat muutenkin paljon tekemisissä ollessaan Pietarin pääesikunnassa suunnilleen samoissa tehtävissä. Samoin oli tilanne Venäjän armeijassa 1. MS:n aikaan.


Talvisodan aikana Nenonen oli Yhdysvalloissa "tykkikaupoilla" joulukuusta 1939 aina heinäkuuhun 1940 saakka. Läpi tulen ja veden -kirjan mukaan (s. 179) "Hän sai palattuaan tietää, että W. D. G:n oli hänen vastaparinsa puna-armeijan puolella. Nenonen on muistellut, että tieto saattoi hänet rauhalliselle mielelle, vaikka puna-armeijalla oli todellinen pyrkimys päästä Kannakselta läpi ja käynnistää syvät operaatiot Suomen sydänalueille."

Toim. Läpi tulen ja veden - Suomi 1939-1945
Valitut Palat, 1999, 320 s., 1. painos

Tuo edellä olevan kirjan kommentti on hieman kummallinen kun tietää Nenosen olleen poissa Suomesta kutakuinkin koko Talvisodan ajan ja palasi Suomeen vasta kuukausia sodan päättymisen jälkeen. Nenonehan lähti Suomesta Amerikkaan 6.12.1939 ja palasi Suomeen, Petsamoon, "tykkilastiaan" yms. sotatarvikkeita, sekä bensiiniä kuljettaneen amerikkalaisen Delaware -laivan mukana vasta heinäkuun puolivälissä 1940. (Nenosen aikataulut kirjasta Alajoki Matti: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava 1975)

Oliko Nenonen siis "takautuvasti rauhallisella mielellä" ?

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 17.05.13 18:06
by Jaakko Anttila
Urho Kekkonen loi Lenin-kultin, jolla torjuttiin KGB:n; DDR:n ulkomaanvakoilujärjestön, Suomen stalinistien ja Suomen vasemmistodemareiden pyrkimykset vyöryttää Suomi "rauhan leiriin".

TPSL:n lehtimiesjärjestö muuntautui stalinistiseksi Toimittajaliitoksi; stalinistit valtasivat YLE:n tv-uutisten ulkomaantoimituksen vuonna 1970; Tampereen yliopistossa demariopiskelijoita nimitettiin noskelaisiksi luokkapettureiksi ja 1970-luvun alussa stalinistit valtasivat merkittävät asemat opiskelijajärjestöissä, osakunnissa, ainejärjestöissä sekä kulttuurielämässä.

Love Recordsin albumilta "Vietnamin linnut", 1972:
Lenin-setä asuu Venäjällä: http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA

Urho Kekkonen: "Te ette voi ottaa pois sitä, minkä Lenin on meille antanut: Suomen itsenäisyyttä."

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 17.05.13 20:11
by Emma-Liisa
Jaakko Anttila wrote: stalinistit valtasivat YLE:n tv-uutisten ulkomaantoimituksen vuonna 1970;
On tainnut unohtua, että 1970 Yleisradio oli jo "normalisoitu" ja pääjohtajana oli Ekki Raatikainen.

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 20.05.13 22:23
by Niitä sun näitä
Jaakko Anttila wrote:Urho Kekkonen loi Lenin-kultin...
.
.
.
Urho Kekkonen: "Te ette voi ottaa pois sitä, minkä Lenin on meille antanut: Suomen itsenäisyyttä."

Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan?

Menikö se niin?


http://www.histdoc.net/historia/itsen.html

Kansankomissaarien neuvosto

Pietari
I8. joulukuuta 1917.
No 101.

Vastaukseksi Suomen Hallituksen pyyntöön, että Suomen Tasavalta tunnustettaisiin riippumattomaksi, on Kansankomissaarien Neuvosto, täysin yhdenmukaisesti kansain itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, päättänyt:
Toimeenpanevalle komitealle ehdottaa:

a/ että Suomen Tasavallan valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan,
sekä b/ että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.

Kansankomissaarien Neuvoston
Puheenjohtaja Vl. Uljanov (Lenin)

Kansankomissaarit: L. Trotski
G. Petrovski
J. Stalin
I. Steinberg
V. Karelin A. Schlichter.

Kansankomissaarien Neuvoston
toimituspäällikkö Vlad. Bontsh-Brujevitsh

Neuvoston sihteeri N. Gorbunov.



"Pyhän isämme", UKK:n opetuksia: "Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan"

Tämä seuraava on syytä muistaa AINA: Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953 Stalinin kuoleman johdosta

http://antifasistit.blogspot.com/2009/0 ... kosen.html

Kuuntele samalla Kekkosen kaihoa täynnä oleva puhe:

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=1068

Urho Kekkosen puhe 06.03.1953 kesto: 11.29 (Audio)


Jos oli moitteen aihetta, niin tässäpä kaksi viisasta sanaa "pyhän isämme" Urho Kaleva Kekkosen suusta.

http://ukk.evvk.com/

"Saatanan tunarit"



Toisaalta näinkin:

"Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta. Tunnustamisen osalta Englanti ja Yhdysvallat halusivat odottaa (Venäjän) tilanteen kehittymistä."

Oliko Ranska sittenkin se nro 1. tunnustamisasiassa?

Lähdetieto:

http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 20.05.13 23:49
by Veikko I Palvo
Niitä sun näitä wrote:

Kansankomissaarien neuvosto

Pietari
I8. joulukuuta 1917.


Toisaalta näinkin:
Toisaalta näinkin, Max Engman kirjoittaa Raja, wsoy 2007: "Vuoden 1917 viimeisinä tunteina P.E.Svinhufvud ja K.G.Idman odottivat Pietarin Smolnan etuhuoneessa. Oven takana kansankomissaarien neuvosto keskusteli Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Myönteinen päätös syntyi vähän ennen kahtatoista. Svinhufvud vaatimalla vaati saada kiittää kansankomissaarien dekreetistä. Kun vaivautunut Lenin kutsuttiin etuhuoneeseen kättelyä varten, hän tuli nimittäneeksi vahingossa suomalaisia "tovereiksi."


Ja
"täsmälleen kolme vuotta myöhemmin Suomen edustajat Antti Ahonen ja Väinö Voionmaa neuvottelivat Moskovassa Tartossa lokakuussa 1920 solmitun rauhan ratifiointiasiakirjojen vaihtamisesta. Ulkoasiainkomissaari G.V.Tshitsherinin luona pidetyt neuvottelut olivat katketa, kun kävi ilmi, että Suomessa painetut asiakirjat olivat * i d e n t t i s i ä *; Suomen tasavalta mainittiin ensimmäisenä molemmissa kappaleissa.
Neuvostodiplomaatti Jan Behrsin, tuleva Neuvosto-Venäjän ensimmäinen ( 1.1923 ? ) Suomen-lähettiläs, keksi ratkaisun: neuvosto-osapuolen kappaleeseen merkittiin:
"v ä l i a i k a i n e n."

s. 669.: "Ratifioinnin jälkeen Väinö Voionmaa epäröi, päästäisiinkö pitkään aikaan oikeaan toteutuneeseen ja pysyvään rauhaan bolsevikkien kanssa, jotka olivat nihilistien henkisiä jälkeläisiä, ammattivallankumouksellisia ja porvarillisen yhteiskunnan verivihollisia. Voionmaan mukaan käynnissä oli jättiläismäinen yritys, päätähuimaava kokeilu, jonka kohteena oli satamiljoonainen kansa. Kukaan ei voinut tietää, mitä seuraisi, jos se epäonnistuisi -- kuten koko sivistynyt maailma uskoi -- tai jos se vastoin odotuksia onnistuisi."

Stalinin muistissahan tuo Tarton rauhansopimuksen väliaikaisuus oli 1939 ja
Neuvostoliitto-kokeilukin 1923 alkaen todettiin sittemmin Venäjällä epäonnistuneeksi.
Keisarin Saksa,
Itävalta-Unkari ja Ottomaanien imperiumikin tunnustivat Brest-Litovskissa Kansankomissaarien neuvoston ja Weimarin Saksakin ilmeisesti Rapallossa, mutta mitkä länsimaat ensimmäisinä tunnustivat Neuvostoliiton?

Veikko Palvo

Re: Leninin kunniamerkki - sen suomalaiset saajat

Posted: 26.09.15 19:57
by Veikko Huuska
Presidentti Kekkosen Lenin-kunniamerkki:
Lenin-mitali presidentti Kekkoselle 1964.

Linkki luovutustilaisuudesta otettuun kuvaan: http://arjenhistoria.fi/actions/imagein ... s_advs%3D3

sekä:
http://arjenhistoria.fi/actions/imagein ... s_advs%3D3

ja:
http://arjenhistoria.fi/actions/imagein ... s_advs%3D3