Pakanallinen reaktio Suomen varhaishistoriassa

[Eino Ensio]

Kuten hyvin tiedetään niin Suomen varhaishistoriaan on aikojen saatossa päässyt pujahtamaan virheita ja perusteettomia käsityksiä. Näkyvin niistä lienee piispa Henrikin muistohaudan kuparilaattojen kertomus. Tykit eivät kuuluneet ns ensimmäisen ristiretken arsenaaliin. Mutta asiaan. Piispa Henrikin legendasta ja surmavirrestä on aikojen saatossa vedetty vääriä historiallisia johtopäätöksiä. Lalli ja Kerttu sekä Lallin veljet on nostettu syyllisiksi vaikka kysessä ei ollutkaan pelkästään heidän henkilökohtainen pakanallinen reaktio. Mutta miksi surmavirren kirjoittaja ei ole huomannut pakanallista reaktiota? Olihan pakanallinen reaktio myös Ruotsissa kun Uhri-Sven nousi Ruotsin viimeiseksi pakanakuninkaaksi.
Tehtiinkö Lallista ja Kertusta syyllisiä jotta nämä kantaisivat syyllisyyden jotta muu seurakuntaväki voitasiin vapauttaa pakanallisen reaktion syyllisyydestä? Jos vihollinen uhkaa ja hyökkää niin kyllä kansa nousee vastarintaan. Niin se teki myös silloin kun Ruotsin kuninkaat olivat asialla. Ei kai siitä ole mitään epäselvyyttä. Kyseessä on siis ollut laajempi pakanallinen reaktio. Vai minkä vuoksi Ruotsin kuninkaan piti tehdä sota- eli ristiretkiä. Mutta miksi kirkko ja historioitsijat ovat vaienneet tästä laajasta poliittisesta ja läntisen hyökkääjän vastaisesta liikehdinnästä mitä voidaan kuvata käsitteellä "pakanallinen reaktio"? Johtuiko se kirkon vai historioitsijoiden ujoudesta? Vai olisiko se voinut johtua historian kirjoittajien vallanpitäjiä kohtaan tuntemasta pelosta? Jos historian kirjoittaja olisi kirjoittanut totuudenmukaisesti pakanallisesta reaktiosta niin mitä siitä olisi voinut seurata, siis kirjoittajalle? Millä tavalla pakanallinen reaktio voisi selittää Suomen varhaishistoriaa?

[Vetehinen]

Vai olisiko se voinut johtua historian kirjoittajien vallanpitäjiä kohtaan tuntemasta pelosta? Jos historian kirjoittaja olisi kirjoittanut totuudenmukaisesti pakanallisesta reaktiosta niin mitä siitä olisi voinut seurata, siis kirjoittajalle?

Kirjoitus olisi tulkittu luultavasti kristinuskon vastaiseksi toiminnaksi.

Kun ainakin 1600-luvulla tuomittiin kuolemaan kymmenen käskyn rikkomisesta, niin kuolemantuomio olisi ollut vaarana sille, joka olisi kirjoittanut ymmärtäväiseen sävyyn pakanallisista suomalaisista.

[Eino Ensio]

No, joo. Niinhän siinä olisi voinut käydä. Mutta kun minä kirjoitin pakanallisen Ukon-Vakat näytelmän 1996-97 ja Juha Mäkelä tuli sitä ohjaamaan ja Uukuniemen kylän väki esitti sitä Papinniemessä monena juhannuksena niin yksikään kirkonmies ei tullut vaatimaan minua roviolle vaikka kerrotaan että pakanuus-syytöksiä varten löytyisi vielä jopa pykäliäkin.
Jos siis tänä päivänä ei olisi vaarana että joutuisi roviolle niin miksi näitä Suomen varhaishistoriaan jääneitä satuja ei voitaisi korjata? Ovatko Suomen historioitsijat siis vellihousuja vai mistä kenkä puristaa?

[Vetehinen]

No, joo. Niinhän siinä olisi voinut käydä. Mutta kun minä kirjoitin pakanallisen Ukon-Vakat näytelmän 1996-97 ja Juha Mäkelä tuli sitä ohjaamaan ja Uukuniemen kylän väki esitti sitä Papinniemessä monena juhannuksena niin yksikään kirkonmies ei tullut vaatimaan minua roviolle vaikka kerrotaan että pakanuus-syytöksiä varten löytyisi vielä jopa pykäliäkin.
Jos siis tänä päivänä ei olisi vaarana että joutuisi roviolle niin miksi näitä Suomen varhaishistoriaan jääneitä satuja ei voitaisi korjata? Ovatko Suomen historioitsijat siis vellihousuja vai mistä kenkä puristaa?

Hyvä kysymys.

Omaksi käsityksekseni on muodostunut, että he ovat vellihousuja.

Suomen historioitsijoilla tulee vellit housuun kun ehdottaa, että tutkittaisiin Ruotsin ja Norjan vanhoja paikannimiä suomalaiskielisen nimiselityksen pohjalta. Ne pelkurit ei uskalla.

Kehitelään teorioita missä itämerensuomi on syntynyt ja miten se on levinnyt, vaikka on sokea piste yhdessä ilmansuunnassa. Ei voi oikeastaan muuta kuin nauraa.

-

[Jaakko Hakkinen]

Suomen historioitsijoilla tulee vellit housuun kun ehdottaa, että tutkittaisiin Ruotsin ja Norjan vanhoja paikannimiä suomalaiskielisen nimiselityksen pohjalta. Ne pelkurit ei uskalla.

Kehitelään teorioita missä itämerensuomi on syntynyt ja miten se on levinnyt, vaikka on sokea piste yhdessä ilmansuunnassa. Ei voi oikeastaan muuta kuin nauraa.

Lähinnä naurattaa, että röyhkeästi väität jotain tuollaista tutustumatta lainkaan kantasuomen paikannuksen perusteluihin. Esimerkiksi lainasanakontaktit balttiin, slaaviin ja saameen osoittavat, ettei kantasuomi mitenkään voinut kehittyä Ruotsissa. Lisäksi indoeurooppalainen jatkuvuus Keski-Ruotsin suurilla järvillä on järvien nimien perusteella monituhatvuotinen.

[Vetehinen]

Suomen historioitsijoilla tulee vellit housuun kun ehdottaa, että tutkittaisiin Ruotsin ja Norjan vanhoja paikannimiä suomalaiskielisen nimiselityksen pohjalta. Ne pelkurit ei uskalla.

Kehitelään teorioita missä itämerensuomi on syntynyt ja miten se on levinnyt, vaikka on sokea piste yhdessä ilmansuunnassa. Ei voi oikeastaan muuta kuin nauraa.

Lähinnä naurattaa, että röyhkeästi väität jotain tuollaista tutustumatta lainkaan kantasuomen paikannuksen perusteluihin. Esimerkiksi lainasanakontaktit balttiin, slaaviin ja saameen osoittavat, ettei kantasuomi mitenkään voinut kehittyä Ruotsissa. Lisäksi indoeurooppalainen jatkuvuus Keski-Ruotsin suurilla järvillä on järvien nimien perusteella monituhatvuotinen.

Suomessa on pari germaanilainaakin.

Monituhatvuotinen on yli 2000 vuotta. Voit valita järven, jonka nimellä todistat yli 2000 vuotta vanhan indoeurooppalaisen jatkuvuuden Keski-Ruotsissa.

-

[Jaakko Hakkinen]

Suomessa on pari germaanilainaakin.

On, eikä niitä ole omaksuttu Skandinaviassa. Jos itämerensuomea olisi puhuttu alueilla jotka sitten germaanistuivat, se tarkoittaisi itämerensuomalaista substraattia skandinaavissa. Se taas tarkoittaa, että paikalliseen flooraan ja faunaan sekä maastokohteisiin liittyvää sanastoa(*) olisi lainattu runsain mitoin itämerensuomesta skandinaaviin - tällaista kerrostumaa ei kuitenkaan ole. Myös paikannimistössä pitäisi olla vanhaa itämerensuomalaista nimistöä, mutta tällaista ei ole onnistunut näkemään kukaan muu kuin sinä ja joku taidehistorioitsija.

Sen sijaan Suomessa on germaanisperäistä paikannimistöä, mikä yhdessä sen seikan kanssa, että lainasanavirta on ollut täysin yksisuuntainen, osoittaa että germaanit ovat asettuneet superstraatiksi itämerensuomalaisten keskuuteen.

Monituhatvuotinen on yli 2000 vuotta. Voit valita järven, jonka nimellä todistat yli 2000 vuotta vanhan indoeurooppalaisen jatkuvuuden Keski-Ruotsissa.

Kiitos. Valitsen Vätternin: se on nimetty jo silloin kun kielessä vielä oli kantaindoeurooppalaisia heterokliittejä:

http://en.wiktionary.org/wiki/heteroclitic

Eli jo kauan ennen kantagermaanin tasoa indoeurooppalaisia on asunut Keski-Ruotsissa.


* = ks. esim. Saarikivi, Janne 2006: Substrata Uralica

[Vetehinen]

Monituhatvuotinen on yli 2000 vuotta. Voit valita järven, jonka nimellä todistat yli 2000 vuotta vanhan indoeurooppalaisen jatkuvuuden Keski-Ruotsissa.

Kiitos. Valitsen Vätternin: se on nimetty jo silloin kun kielessä vielä oli kantaindoeurooppalaisia heterokliittejä:

http://en.wiktionary.org/wiki/heteroclitic

Eli jo kauan ennen kantagermaanin tasoa indoeurooppalaisia on asunut Keski-Ruotsissa.

Mistä tiedät että Vättern on nimetty kun oli heterokliitteja?

Pelkkä linkki wiki-artikkeliin ei riitä vaan sinun on pystyttävä yhdistämään Vättern ja heterokliitit. Miten teet sen?

-

[Jaakko Hakkinen]

Ei minun sitä tarvitse tehdä, kun indoeuropeistit ovat tehneet sen jo. Koivulehto antaa asiasta mainitessaan seuraavat viitteet:

Andersson, Thorsten 2003: Germanisch in Skandinavien im Lichte der Ortsnamen. Ergängzungsbände zum Reallexikon der Germanischen Altertumskunde.

Nyman, Eva 2000: Nordiska ortnamn på -und. Acta Academiae regieae Gustavi Adolphi 70. Studier till en svensk ortnamnatlas 16.

[Vetehinen]

Vain epämääräinen viittaus pariin artikkeliin ja huhuilu jostain maininnasta. Et kai yritä juksata?

[Jaakko Hakkinen]

Ei se ollut lainkaan epämääräinen viittaus vaan päinvastoin äärimmäisen määräinen. Voit itse lukea noista jutuista perustelut ja tehdä sitten päätöksesi. Vaikka epäilen ettet vaivaudu lukemaan, koska olet jo tehnyt päätöksesi, jota et halua häiritä ikävillä vasta-argumenteilla...
Haluat vastoin kaikkea todistusaineistoa uskoa että indoeurooppalaiset tulivat Keski-Ruotsiin vasta äsken ja että siellä ennen sitä puhuttiin suomensukuista kieltä.

[Vetehinen]

Ok. Jos et halua itse esitellä "todisteitasi" niin ...

[Jaakko Hakkinen]

Ei ole kovin tieteellistä leikkiä, ettei todisteita ole, jos joku ei tarjoile niitä valmiiksi pureskeltuina. En viitsi nähdä vaivaa perusteluiden kaivelussa, koska pysyisit silti omassa uskossasi - se on tälläkin foorumilla jo nähty. Sinun näkemyksiäsi eivät vasta-argumentit muuta.

Viitteet olivat lähinnä niitä varten, jotka haluavat tarkastella asiaa tieteelliseltä kannalta.

[Vetehinen]

Ok. Siis sinulla on perustelut, mutta et viitsi kaivaa niitä ja esitellä, koska epäilet, etten minä usko perustelujasi. Ehkä viitsimättömyys on kannaltasi turvallisempaa.

-

[Annastiina Mäkilä]

Hei!

Alkaa väittely mennä sen verran turhanpäiväiseksi, että haluan puhaltaa pelin poikki. Nimimerkki Vetehinen lukekoon nyt ne Jaakko Häkkisen antamat lähteet ja kertokoon sitten mielipiteensä niiden pohjalta.

Yst. terv.
Annastiina