nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Viaporin "kultatynnyrit"

Jukka Tarkka kirjoittaa (Nato-kiihkoisessa) kannanotossaan HS:n mielipidesivulla 20.2.2009:
Suomenlinna rahoitettiin aikanaan niillä kultatynnyreillä, joilla Ranska lahjoi Ruotsin poliitikot.
Kuinka onkin onnistunut mahduttamaan lyhyeen lauseeseen kaksi asiavirhettä. Viapori rakennettiin tunnetusti Ranskan osoittamilla varoilla, mutta en ole missään muualla nähnyt tätä nimitettävän Ruotsin poliitikkojen lahjomiseksi. Vapaudenajalla Ranska ja Venäjä tosin sekaantuivat toistuvasti myös lahjuksia jakamalla Ruotsin poliittiseen elämään, mutta Viaporia ei rakennettu lahjuksilla vaan suurpoliittisessa tarkoituksessa myönnettyjen avustusten, subsidioiden, myöntämisellä. Tämähän oli Ranskan Ruotsin-politiikan perinne jo suurvaltakaudelta.

Sitten ne kultatynnyrit. Tarkka näkyy luulevan, että kysymys oli konkreettista, kultaa kukkuroillaan olevista tynnyreistä. Merkillisempää on,että aikakauden spesialisti Matti Klinge kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Napoleonin varjo. Euroopan ja Suomen murros 1795 - 1815 (Otava 2009) samaan tapaan:
Ranska maksoi parinkymmenen vuoden aikana - - 90 tynnyriä kultaa Ruotsin varustautumiseen, mikä summa lienee lähes kokonaan sijoitettu Viaporin rakentamiseen."
Ja vähän edempänä Klinge edelleen puhuu "Ranskan kullasta".

Vastaavia poimintoja voisi jatkaa pitkällekin. Esim. Jussi T. Lappalainen puhuu "huikeasta 90 kultatynnyrin avustuksesta" teoksessa: Suomen sodan historia 1808 - 1809. SKS/Karttakeskus 2008

Olisikohan näiltä oppineilta herroilta aikanaan livahtanut ohi silmien sellainen klassinen perusteos kuin Heckscherin De svenska penning-, vikt och måttsystemen tai sitten pitkään yliopistoissakin käytetty Sten Carlssonin -Jerker Rosénin jykevä yleisesitys Svensk historia I-II. Niistä olisi helposti voinut poimia tiedon, että vanhassa Ruotsin valtakunnassa käsite tunna guld oli puhtaasti laskennallinen yksikkö, jota käytettiin todella suurista rahasummista, nimittäin 100 000 hopeataalarista. Näin Ranskan Ruotsin puolustus- (ja ehkä ennen muuta hyökkäystarkoituksiin) vapaudenajalla osoittamat subsidiot olisivat nousseet noin ykdeksään miljoonaan hopeataalariin.

Myönnettäköön lopuksi: esille ottamani asia ei merkitykseltään ole suuren suuri, mutta allekirjoittaneen mielestä on todella harmillista, miten velttoa ja slarvia tekstiä ns. eturivin historioitsijatkin kirjoittavat.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Viaporin "kultatynnyrit"

Käkisalmen läänissä, Ruotsin Karjalassa oli 1600-luvulla monenlaisia rahoja liikkeellä
erityisesti Sortavalan - Salmin rajaseudulla, venäjän tenkoja, Ruotsin taalereita, hopeariksejä, karoliinejä, ym ?
Lyötiin myös väärää rahaa, aunukselainen Makaria Terashin veljineen olivat kuuluisia "kolikkoseppiä," muuttivat kruunujen virkamiesten vainotessa välillä Salmiinkin rahoja lyömään.
Ei ihme, että rahoja puraistiin aitouden varmistamiseksi, hopearikseistä tehtiin tinaisia jäljitelmiä.
Ruotsin kupariplootut olivat raha- arvoaan arvokkaampia kuparina, vientitavaraa Venäjälle Ruotsin kruunun väliin kieltäessä ja joskus pakosta salliessakin.
Kaupankäynti ja markkinamatkailu ( praasniekat ) olivat erityisesti Salmin ja Sortavalan ortodoksitalonpoikien hallussa.
------
Kultatynnyri näyttäisi tulleen käyttöön 1700-luvulla jonkinlaisena rahayksikkönä,
1 kultatynnyri 100 000 hopeataaleria.
Uusmaalaisen aliupseerin poika professori J.A.Tengström osti 1817 Laukon kartanon maksaen "yhdeksän tynnyriä kultaa" 14 000 hehtaarin kartanosta,
n. 150 000 pankkoriksiä, lähes n. 600 000 kultamarkkaa.
Kultatynnyri 1817 n. 16670 pankkoriksiä ja n. 66670 kultamarkkaa.
Rahanimityksiä on ollut monia, samoin niiden vaihtokursseja.
"Kultatynnyrin" arvon noteeraus näyttäisi vaihdelleen ?
==============================
lisäys 28/2: tunna guld´lle löytyy 100 000 hopetaalaria vuonna 1600 arvo,
6250 riksiä / v.1830 , 25000 kruunua / 1873 jälkeinen arvo ja myös arvo
16666 riikintaalaria ja 32 killinkiä- vuosi ?, tarkan vuosittaisen arvon löytyminen lienee lähes mahdotonta ?
Lisäksi esim. 166667 riikintaalaria + muutama killinki ei "kerro" juuri mitään, joten
vastaava 10 kultatynnyrin arvo näyttäisi olevan hyvinkin kuvaava - paljon ?

Wanhojen mittojen muunnin:Turun Yliopisto - Historian Laitos:
http://www.hum.utu.fi/projects/historia/cgi-bin/mitat/
( ei kylläkään riksien, taalareiden, plootujen ja kultatynnyrien muunninta )

Veikko Palvo
Aarne Anttila, Elias Lönnrot - elämä ja toiminta, SKS, s.67
Kimmo Katajala, Suurvallan rajalla - Ihmisiä Ruotsin ajan Karjalasta, SKS 2005

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”