Helsingin yliopisto kieltää Bäckmanin

[Seppo Isotalo]

Riitely, jonka Suomen media on järjestänyt artikkelikokoelmasta, jonka nimi on Pelko - on tuonut todellista tulosta. Helsingin yliopisto sanoutuu irti dosentti Bäckmanin mielipiteistä vaikka hän ei ole yliopiston palveluksessa.Kysymyksessä ei siis ole tieto, jonka B on tuottanut toimessaan vaan aivan puhdasta henkilökohtaisen mielipiteen rajoittamista. Juuri sen rajoittamista, jota yliopiston tehtävänä on luoda

Tietenkin asian takan on se, että Bäckman on oikeassa. Suomessa on huutava puute asiallisesta tiedosta, joka koskee Viron historiaa. Yliopiston ei olisi tarvinnut ottaa kantaa vääriin tietohin. Kannan oman korteni kekoon kertomalla kuinka Ruotsi toimi siihen aikaan kun NL "miehitti" Viron.

Hyvät akateemiset, ottakaa nyt ihmeessä kantaa sekä yliopiston menettelyyn, että Viron historiaan. A-talk antaa pohjan pohdinnalle. Erityisesti "historiantutkija" Silvennoisen mielipiteet ovat pelkkää poliittista liturgiaa. Hänestä ei kerrottu, että hän on väitellyt.

[Emma-Liisa]

Kysymyksessä ei siis ole tieto, jonka B on tuottanut toimessaan vaan aivan puhdasta henkilökohtaisen mielipiteen rajoittamista. Juuri sen rajoittamista, jota yliopiston tehtävänä on luoda.

Yliopiston tehtävä on luoda tutkimusta, ei mielipiteitä eikä propgandaa, jota Bäckman harrastaa.

Bäckmanin mielipiteitä yliopisto ei ole rajoittanut, hän saa edelleen esittää niitä. Hän on kuitenkin väärinkäyttämällä Helsingin yliopistoa korostamalla joka tilanteessa olevansa dosentti. Tämä on antanut hänen mielipiteilleen ansiotonta arvonnnousua.

Tietenkin asian takan on se, että Bäckman on oikeassa. Suomessa on huutava puute asiallisesta tiedosta, joka koskee Viron historiaa. Yliopiston ei olisi tarvinnut ottaa kantaa vääriin tietohin.

Aisian takana on se, että Bäckmanin mielipiteet eivät ole pysyneet asiallisen argumentaation puitteissa, vaan ovat aivan samaa luokkaa kuin kreationistien höpötykset. Tietenkin jollakin toisella dosentilla on vapaa valta kannattaa julkisuudessa kreationismia, mutta hän ei saa tukea mielettömyyksiään yliopiston arvovallalla.

Kannan oman korteni kekoon kertomalla kuinka Ruotsi toimi siihen aikaan kun NL "miehitti" Viron.

Kas kun et vetoa Leena HIetasen tavoin siihen, että Viron (sensuroidut) lehdet eivät puhuneet miehityksestä mitään.

Kaiken takana on pelko -kirjassa on Lauri Mälksoon hyvä artikkeli siitä, mitä kansainvälinen oikeus sanoo Viron tilanteesta 1939-41 - ja mitä kaikkia itse solmimiaan sopimuksia NL rikkoi.

Erityisesti "historiantutkija" Silvennoisen mielipiteet ovat pelkkää poliittista liturgiaa.

Toisin kuin Bäckman, Silvennoinen on oikea tutkija. Se tarkoittaa, että hän perustaa tuloksensa lähteisiin. Ja silloin ne voidaan myös tieteellisessä keskustelussa kumota.

Bäckmania sen sijaan ei voi tutkijaksi lainkaan kutsua. Hän on häpeäksi yliopistolle.

[Seppo Isotalo]

Valitettavasti en tiedä kenelle vastaan. Jos kysymys on asioista ei arvostuksista voisi nimimerkin kanssa keskustella, mutta nyt nimimerkki käy ihmisiä solvaamaan. En minä siinä tilanteessa vastaa muuhun kuin siihen periaatteliseen kysymykseen, mikä on yliopiston tehtävä.

.

Yliopiston tehtävä on luoda tutkimusta, ei mielipiteitä eikä propgandaa, jota Bäckman harrastaa

Ei yliopisto ole ensisijaisesti uutta tieto tuottava laitos vaan opinahjo. Tutkinnot valmistavat opiskelijoita elämään yliopiston ulkopuolella. Korkeinta opetusta ei yliopistossa kuitenkaan voi antaa, jos ei itse tee jatkuvasti tutkimusta pysyäkseen oman alansa huipulla. Väitöskirjat ovat joskus uutta tietoa luovia. Esimerkiksi Bäckmanin väitös on selvästi tällainen. Siitä syystä hänet on värvätty Suomen poliisien opettajaksi venäjän mafiaa koskevassa asiassa.

Bäckmania vihataan hänen kirjallisen tuotantonsa vuoksi. Saatana saapuu… on ennenkaikkea kaunokirjallinen teos, Bulgakoviin tyyliin. Pronssisoturia rinnastaisin Väinö Linnan Tuntemattomaan. Samalla tavalla kuin Linna - Bäckman kertoo todellisuuden uudella luovalla tavalla. Ei niihin yliopisto voi ottaa kantaa. Kirjallisuusarvostelijat kylläkin.

Panin merkille, että A-talk kutsui Silvennoista "historian tutkijaksi", mikä on hämäystä koska S. ei ole tutkinut sitä aihetta, josta hän esitti poliittisia mielipiteitä. Olisi ollut paikallaan panna nimen perään puoluetunnus. Bäckmania A-talk kutsui "oikeussosiologian dosentti, Helsingin yliopisto", mikä on aivan totta. Minä olen sosialipolitiikan dosentti, jota titteliä en käytä tällä foorumilla, vaikka juuri tässä asiassa se olisikin paikallaan. Olen käynyt kouluni ja väitellyt Polilla, jossa tavat ovat toiset kuin Yliopistossa.

[Trilisser]

Milloin "historian tutkijan" määritelmäksi on tullut Viron historian tutkiminen? Kuten jo aiemmin sanoin, jos "dosentti Bäckmanin" tilalla olisi "dosentti Pluckmann" joka olisi yhtä kiivas kansallisosialismin tukija kuin Bäckman on stalinismin, niin hänet olisi poltettu jo kuvaannollisesti roviolla ja Hesari ynnä muut olisivat tulvillaan juutalaisjärjestöjen raivohuutoa Atlantin takaa myöten.

[Seppo Isotalo]

Silvennoinen on nuori tutkija, hänen väitöskirjansa on kapea-alainen. Jostakin syystä hänelle oli annettu "pääsyyttäjän" rooli presidenttifoorumissa. Silloin hän esitti pitkän puheenvuoron, jonka hyväksyin, enkä silloin huomannut hänen kapea-alaisuuttaan. Nyt hän propagoi antifasisteja vastaan, jollainen minä - työläisprerheen lapsena olen. Silloin tajusin kuinka sattumanvaraisia kapea-alaisen tukijan puheenvuorot historiasta ovat. A-talkissa hän puhui nykyvenäjän asoista, joista hän ei tiennyt yhtään mitään. Oli lukenut Helsingin Sanomia, joka oli valinnut hänet kommentoimaan "Pelko" kirjaa, jota tässä kiitellään. En osaa ottaa kantaa kun minulla ei tätä kirjaa ole. Turtola on sen arvioinut tieteen kannalta ja kevyeksi havainnut.

Itse olen vielä kapea-alaisempi historian tukijana. Tunnen kuitenkin eräät ratkaisevat historian kohdat suoraan dokumenttien perusteella, vrt esim Tuomiojan kirjaa isoäidistään. Tietenkin luen kaiken kirjallisuuden näistä kohdista kolmella kiellellä. Minun hyllyssäni on rautaisannos Viron ja muun Baltian tapahtumista 1939-40. Ennenkaikkea olen lukenut venäläisen aineiston jo 1980-luvulta lähtien.

Etusijan annan aina venäläiselle kirjallisuudelle, marxilainen kun olen. Tätä kautta olen tullut samoihin johtopäätöksiin kuin Turtola-Hietanen-Bäckman. Olen siis itse antifasisti ja pahoittelen, että en päässyt mukaan tapahtumiin Helsingissä 23/03. Antifasisteja on Suomessa paljon ja Ruotsissa kaikki. Nyt heihin liittyi vielä muutama venäläinen.

Merkillistä, että väitöskirjassaan Silvennoinen arvostelee fasisteja, mutta TV:ssä puolustaa heitä nyt kun on Viron asioista kysymys.

[Seppo Jyrkinen]

"Pelko" ja "Luovutetut" teosten väliltä löytyy selvää analogiaa. Kumpikin kirja
- käsittelee tunteita nostattavia historiallisia tapahtumia eräänlaisella "journalistisella" otteella yrittämättäkään olla varsinaista historiantutkimusta
- on erittäin julkisuushakuinen jota tiedotusvälineet hyödyntävät innokkaasti
- jättää vastuun totuuden oivaltamisesta lukijalle vaikka onkin suunnattu lukijakunnalle, joka ei historiaa kaksisesti tunne

Sinällään on ihan hyvä, että soppaa hämmennetään, mutta historiaa tuntevien on syytä pitää yhtä kovaa ääntä jotta tieto ja väite eivät menisi sekaisin. Muutoin saadaan lisää Huhtiniemen hautoja. Markkinoinnin lait kun pätevät myös "historiallisessa totuudessa".

[mianolve]

Menee ohi aiheesta, mutta laitanpa tämän silti tänne. En myöskään ymmärrä Bäckmanin & kumppaneiden vihjaavia puheita siitä, että suomalaiset tutkijat eivät muka olisi tarkastelleet tarpeeksi kriittisesti Suomen toimintaa toisessa maailmansodassa. Kyllä mekin osaamme kritisoida itseämme ja tarkastella toimintaamme kriittisessä valossa. Esim:

-Mauno Jokipiin alan perusteos "Jatkosodan synty" vaikutti jo 80-luvulla suuresti kumoamalla ns. "ajopuuteorian."

-Heikki Ylikankaan näkemykset Suomen johdon toimista talvisodan lopulla, ns. "Saksan kortin käyttäminen."

-Oula Silvennoisen väitöskirja Valpon ja Gestapon yhteistyöstä.

-Markku Jokisipilän väitöskirja Suomen ja Saksan suhteista jatkosodan lopulla.

Eli Suomessa kyllä voidaan ja osataan tehdä kriittistä tutkimusta. Meillä nykyisin enää harvemmin näkee, että historiaa käytetään Nyky-Venäjän tapaan väärin ja poliittisena lyömäaseena. No, Johan Bäckman on sitten asia erikseen.

[Toni Selkala]

Katsottuani nyt tuon paljon puhetta herättäneen A-talk-ohjelman en voi kuin kummastella Helsingin yliopiston kantaa asiaan. Ensinnäkin, mikäli yliopisto katsoo, ettei yksittäinen henkilökuntaan kuuluva henkilö edusta muuta kuin omia mielipiteitään eikö tällöin sama koske yhtä lailla vaikkapa Laura Kolbea, Matti Klingeä ja muita taajaan julkisuudessa esiintyviä? Miksei aina heidän esiintyessään yliopiston taholta ilmoiteta kyseessä olevan vain ko. henkilöiden mielipide? Eiköhän tiede kuitenkin pitkälti ole paremmin ja huonommin argumentoitujen mielipiteiden testauskenttä.

Mitä tulee itse käytyyn keskusteluun ohjelmassa niin molemmat puolet osoittivat aivan yhtä huonoa arvostelukykyä, mutta jostain syystä vain Bäckmanin mielipiteet ovat nostaneet kohun. Itse pidin vähintäänkin kyseenalaisena Jutta Zilliacuksen mielipidettä, jonka mukaan "opi kieltä tai maasta pois" on aivan hyväksyttävä kanta modernilta länsimaiselta valtiolta. Ongelmana vain on, että kyseessä on aivan samalla tavoin Virossa syntyneet henkilöt, joilla ei ole muuta kotimaata. Suomessa analogisesti vaikkapa saamelaiset tai suomenruotsalaiset olisi tullut Suomen itsenäistyessä jättää ilman kansalaisuutta. Ehkä Vironkin tulisi tarkastella mahdollisuutta monikielisyydestä aitona vaihtoehtona eikä kategorisesti pidättyä yksikielisenä tilanteessa, jossa maassa on 25% vähemmistö, joka puhuu toista kieltä äidinkielenään.

Oula Silvennoisen argumentoitia keskustelussa taasen tuntui rajoittavan oman näkemyksen absoluuttinen oikeutus ja toisen osapuolen mielipiteiden kategorinen ylenkatse. Keskustelun jälkeen näyttää syntyneen kollektiivinen konsensus siitä, että Silvennoinen esitti keskustelussa suuria ajatuksen helmiä, mutta lopultakaan itse en moisia keskustelusta kyennyt löytämään. Ehkä sittenkin "sen oikean" dogman puolustaminen ei pitäisi automaattisesti tarkoittaa keskustelussa hyvää argumentaatiota. Epämääräisesti heitellyt ja täsmentämättömät syytökset ja väitteet eivät ainakaan allekirjoittaneen mielestä ole hyvää argumentaatiota. Yksi pöyristyttävimmistä Silvennoisen argumenteista oli näkemys vironvenäläisten assimiloimisesta osaksi virolaista "kansaa". Ajatus tuntuu kumpuavan syvältä 1800-luvun saksalaisesta romantiikasta, yhdestä natiosta, yhdestä kielestä, yhdestä kulttuurista. Luulisi "historiantutkija" tittelillä varustetun tieteilijän ymmärtävän tällaisen assimilaatiopuheen olevan ristiriidassa esimerkiksi Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston puoltamien monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ajavien politiikkojen kanssa.

Siten lopultakin molemmat osapuolet keskustelussa syyllistyivät yhtäläiseen toistensa ohipuhumiseen ja aidon keskustelun välttelyyn, joten yhtä lailla Silvennoisen ja Zilliacuksen puheita voitaisiin kauhistella kaikilla foorumeilla mikäli taustalla olisi pelkästään käyty keskustelu. Tuntuukin, etteivät lopultakaan se tapa puhua tai niihin sisältynyt argumentti nostata kohua vaan se ettei argumentin sisältö vastaa yleisesti hyväksyttyä kantaa. Onkin valitettavaa, että Helsingin yliopisto instituutiona ottaa kantaa siihen mikä tällainen hyväksyttävä kanta suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Trilisser]

Ei voi olla ihmettemättä, kuinka joku voi väittää Turtolan ja Bäckmanin edustavan samaa linjaa! Kun olen nuo viimeisimmät "Turtolat" lukenut, niin en kyllä ole huomannut hänen väittävän etteikö Viroa olisi miehitetty.

Seppo Isotalon tunnustus väristään on sinällään rehellinen teko, mutta toisaalta kannattaisiko hehkuttaa marxilaista kirjallisuutta, kun tosiasia on, että marxilaisuus yhdessä muutaman uskonnollisen ideologian kanssa on aivan omassa luokassaan ideologioitten valehtelumittarilla.

Zilliacuksen kanta kielen oppimisesta oli täysin oikea. Historiassa ei ole ainoatakaan esimerkkiä, jossa kantaväestöä selkeästi pienempi vähemmistö on voinut olla oppimatta valtakieltä ilman, että ko. vähemmistölle annettaisiin erikoisoikeuksia, ts. kantaväestön asemaa heikentämättä. Ts. jos vähemmistö saa eristäytyä omaksi blokikseen, se on johtanut väistämättä ongelmiin. Muistetaanpa vaikka mitä Theodor Herzl totesi "juutalaisongelmasta": mikäli juutalaisväestö saisi rauhassa assimiloitua muutaman sukupolven ajan kantaväestöön, ongelma poistuu eikä Herzlin mukaan siionismille olisi tilausta.

Samoin historia opettaa, että yksikään kantaväestö ei ole selviytynyt voittajana hallitsemattoman maahanmuuton edessä. Esimerkiksi riittävät Australian aborgininaalit ja Amerikan intiaanit.

Euroopan unionin politiikka tässä suhteessa on infantiilia ja historiallisen kokemuksen valossa tosiasioitten kieltämistä.

[Seppo Isotalo]

Ei riitelyä Viron historiasta syntyisi ilman Suomen oman historian kirjoituksen neurooseja. Perustana on, että marxilaisen historian tutkijan töitä ei Suomessa ole koskaan julkaistu, Pohlebkinia lukuunottamatta. Ulkomaiset kirjoittajat ovat herättäneet keskustelun. Viimeksi lehtimies Arndstat.

Mutta porvarillisen maailmankatsomuksen sisällä on paljon vaihtoehtoja. Niistä Suomeen on piintynyt sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä alkanut puolustelu ja selittely. Tästä on huomauttanut Meinander, minä kuulin sen vain muutama viikko sitten. Huhtikuun kahdeksantena tulee uusittu painos Jukka Tarkan kirjasta "13. artikla", joka poikkeaa olennaisesti Meinanderin tarkoittamasta lähestymistavasta. Siinä ovat sekä syytettyjen, että syyttäjän näkemykset.Tapahtumat Suomessa asetetaan kansainväliseen yhteyteen ja todetaan, että Suomen sodanaikaisten johtajien tuomiot olivat hyvin pieniä. Sotaan syyllisiä löytyi Suomessa kahdeksan ja esim Norjassa 70.000.

Bäckman ei mielestäni taistele Suomen historian kirjoitusta vastaan, missään tapauksessa hän ei ole marxilainen eikä stalinisti. Antifasismi on hänen valitsemansa nimitys, käytetään siis sitä. Se on Virosta leviämässä Suomeen, jopa historian kirjoitukseen. Hänen vastustajansa Sofi Oksanen kauppaa väärää tietoa, mutta ei ole fasisti.

[mianolve]

Jotenkin tuntuu siltä, että esiintyessään sananvapauden puolestapuhujana, Bäckman toimii kuten englantilainen kohututkija ja juutalaisten joukkotuhon kieltäjänä "kunnostautunut" David Irving. Eikös myös Irving pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa juuri sananvapauden puolustajana, vaikka hänen historiantulkintansa osoitettiin oikeudenkäynnissä täysin valheelliseksi?

Bäckman on varmaan itse iloinen siitä, että Suomessa vallitsee mielipiteen ilmaisun vapaus, eikä Suomen rikoslaissa ole kriminalisoitu esim. Neuvostoliiton suorittamien hirmutekojen julkista kieltämistä.

[jsn]

Väitteet ovat sen verran paksuja, että herää kysymys kuka maksaa hänen palkkansa. Dosenttihan ei sellaista yleensä saa, kuten Helsingin yliopistokin tänään toteaa. Irving-vertaus on aika osuva. Mutta toki maailmaan puhetta mahtuu. Saa jatkaa minun puolestani vapaasti.

[Trilisser]

...juutalaisten joukkotuhon kieltäjänä "kunnostautunut" David Irving. Eikös myös Irving pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa juuri sananvapauden puolustajana, vaikka hänen historiantulkintansa osoitettiin oikeudenkäynnissä täysin valheelliseksi?

Tuota, voisitko kertoa missä kohtaa teoksiaan Irving kiistää juutalaisten joukkotuhon? Olen sattunut lukemaan sekä "Hitler´s War" ja "Churchill´s War" osat 1 ja 2 eikä näistä yhdessäkään löydy sellaista tekstiä, josta voisi edes kohtuudella päätellä moista.

Olisi ehkä syytä manita, että ns. "oikeudenkäynnin" "asiantuntijalle" Richard Evansille maksettiin 6- tai 7-numeroinen summa tehtävästään. Kun jo ennestään tiedettiin Irvingin ja Evansin edustavan täysin erilaista näkökulmia, niin lopputulos oli selvä. Mitähän voisi löytyä esim. Heikki Ylikankaan tulkinnoista ja lähteitten käytöstä, jos vaikkapa Mikko Uolalle annettaisiin miljoona ekua kouraan ja sanottaisiin, että etsippä törkyä Ylikankaasta.

[Trilisser]

Sotaan syyllisiä löytyi Suomessa kahdeksan ja esim Norjassa 70.000.

Ja millähän tavalla nuo 70 000 norjalaista olivat "sotaan syyllisiä"? Rehellisesti sanoen koko termi "sotaan syyllinen" on puhtaasti marxilais-moralistinen. Talvisodan osalta voi vain lainata Timo Vihavaista: Stalinin nyt ei kertakaikkiaan ollut pakko hyökätä Suomeen.

Jukka Juutinen
vaskisti

[Trilisser]

Sen verran vielä Irvingistä, että esim. Sir John Keegan on kommentoinut, että mikäli tutkijain tekstejä yleensä ruvettaisiin penkomaan samanlaisella kammalla, niin tuskinpa kukaan selviäisi virheettömästi.

Keeganin mielestä Irvingin pahin "virhe" on se, että Irving käsittelee 2. ms:aa kuin mitä tahansa historian tapahtumaa, siis moralisoimatta ja neutraalisti. Keegan kun on sitä mieltä, että 2. ms on aihe josta kirjoittaja on suorastaan pakotettu moralisoimaan.

Eli tuota mieltä on angloamerikkalaisen kulttuurin edustaja. Esim. Matti Klinge on mielestäni oikealla linjalla eli moralisointi ei kuuluy historiaan.