Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

MM kirjoitti: Olisiko passiivinen Saksan suosiminen, mutta hyökkäykseen osallistumattomuus ollut puoltava seikka loppuseslvityksessä.
Mahdollisesti, mutta sellaisen ratkaisun tekeminen olisi edellyttänyt, että Suomen johto olisi ollut ehdottoman varma siitä, että NL voittaa sodan. Ja siihenhän eivät uskoneet edes kovin monet englantilaiset.

Suomen johto teki 1941 ratkaisunsa uskoen, että Saksa voittaa NL:n (kakkosvaihtoehtona Saksa ja NL sotivat toisensa henkiheiveriin). Ilman tuollaista perusolettamusta sotaan ei olisi kannnattanut lähteä, mutta nyt se näytti ainutkertaiselta tilaisuudelta saada Karjala takaisin korkojen kanssa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Heikki Jansson kirjoitti: Kysyttäväksi jää, mitä olisikaan tapahtunut, jos Erik Heinrichs tuossa neuvonpidossaan Franz Halderin kanssa Berliinissä 30.1.41 olisikin ilmoittanut, että Suomi pyrkii parhaansa mukaan pysymään sodan ulkopuolella,
Ja entä jos Halder olisi vastannut, että Suomen sopii sitten hoitaa asiat NL:n kanssa kahden kesken, Saksa on puolueeton kuten talvisodassakin ja aseitakin on turha ruinata.
Heikki Jansson kirjoitti: Suomi valitsi sodan Neuvostoliittoa vastaan vapaasta tahdostaan (oik. pienen asaintuntijoista koostuvan klikin, ns. sotakabinetin, mietteiden mukaisesti) olematta siihen mitenkään pakotettu.
Luonnollisesti valitsi. Valitsematta jättäminen olisi ollut tyhmyyttä.

Mitä pakkoon tulee, niin tilanne oli samanlainen kuin kaukaisella vaimolla, joka jota aviomies koko ajan pahoinpitelee. Maassa ei ole poliisia, jolta apua voisi saada. He asuvat maatilalla, naapurit ovat kaukana. Aviomies on uhannut, että vaikka vaimo pakenisi, hän löytää tämän kyllä. Saapuu tilalle vieras mies joka lupaa apua. Aviomies nukkuu humalassa. On sopiva tilaisuus kalauttaa hänet. Antaako vaimo vieraan miehen mennä tiehensä ja aviomiehen selvitä humalasta ja jatkaa hakkaamista? Kenties, jos hän moraalinen. Mutta entäpä jos vaimo odottaa lasta?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Luulenpa, että tässä pohjimimiltaan on kyse moraalista.

Jos on sitä mieltä, että sota on aina paha asia, koska siinä kuolee ihmisiä eikä ihmisen kannata kuolla isänmaan, aatteen tai ainakaan "jonkin maapalan" takia, niin sotaan ryhtyminen 1941 oli tietysti huono asia. Jostain syystä monet näin ajattelevat kuitenkin hyväksyvät sen, että Englanti julisti 1939 Saksalle sodan, että Espanjan sisällissotaan lähti vapaaehtoisia tai että vietnamilaiset kävivät vuosikaudet sotaa maansa yhdistämiseksi.

Sotakabinetin jäsenet taas olivat kasvaneet aikana, jolloin sota oli kyllä paha asia, mutta kuitenkin vielä "normaali" joskin äärimmäinen keino ratkaista valtioiden välisiä ongelmia (atomipomiahan ei ollut viedä pudotettu). Tai heidän mielensä oli muuttunut vuosien 1939-41 kokemuksista. Heille Karjalan takaisin valtaus oli luonnollinen tavoite, samoin "rajat joita on parempi puolustaa". Ja edellisen tavoitteen hyväksyi suuri osa kansasta, joka olisi syyttänyt, jos sitä ei olisi edes yritetty.

Vai olisiko niin, että Suomen sotakabinetin suurin syntisä olikin "epäonnistuminen"? Stalinillehan suotiin valtakunnan laajentaminen, koska hän siinä onnistui.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

2) Hitlerin ulkopolitiikka ja intressit Suomessa

Hitlerin Saksa miehitti pieniä valtioita paitsi sotilaallisista syistä, myös siksi, että niiden joutuminen vastustajan hallintaan olisi aikaansaanut uhan Saksalle. Tällaisen uhreiksi joutui myös puolueettomia maita, jotka sinällään eivät olleet millään lailla Saksalle vaaraksi.

Hyökätessään länteen Saksa miehitti vaarattoman Hollannin, koska Saksa ei halunnut jättää lännelle mahdollista sillanpääasemaa.

Tanska koki saman kohtalon Saksan Norjan sotaretken ohessa. Se ei ollut Saksalle uhka eikä saalis. Olipahan vain pikkuvaltio matkan varrella.

Hitler ei rajannut toimiaan sotilaallisesti tärkeisiin kohteisiin, vaan mahdollisuuksien mukaan ahmaisi maan kerrallaan.

Saksan intressit Suomessa

Mitkä olisivat olleet Saksan intressit Suomessa, mikäli Suomi olisi yrittänyt pysyä konfliktin ulkopuolella? Ne olisivat olleet erilaiset verrattuna toteutuneeseen historialliseen kehitykseen.

Saksan eri intressit Suomessa olisivat kohdistuneet
- koko etelärannikolle (Leningrad, Neuvostolaivaston sulkeminen Suomenlahdelle, Itämeren hallinta ja sotatoimet Baltiassa)
- länsirannikolle ja Ahvenanmaalle (Ruotsin malmin kuljetusten suojaaminen, vrt Norjan miehitys, sekä Pohjois-Norjassa olleiden joukkojen huolto)
- Pohjois-Suomeen vähintäänkin Oulun tasalta pohjoiseen (Kolosjoen nikkelikaivos, nikkelin kuljetukset, Pohjois-Norjassa olleiden joukkojen huolto)

Sotilaallisesti Suomen sijainti Neuvostoliiton kyljessä oli merkittävämpi, kuin mitä oli Tanskan ja Hollannin asema suhteessa länteen. Saksa oli katsonut aiheelliseksi suojella Ruotsin malmin kuljetuksia miehittämällä Norjan. Suomen asema malmikuljetusten itäpuolella oli kriittisempi: Suomen läpi Neuvostoliitolla olisi ollut maayhteys kaivosalueelle.

Lyhyemmin sanottuna: Saksan suorassa intressissä olisi ollut likipitäen koko Suomen miehittäminen. Loput se olisi miehittänyt estääkseen suomalaisten sodankäynnin itseään vastaan ja saadakseen maan kuljetusyhteydet käyttöönsä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Seppo Jyrkinen kirjoitti: Lyhyemmin sanottuna: Saksan suorassa intressissä olisi ollut likipitäen koko Suomen miehittäminen. Loput se olisi miehittänyt estääkseen suomalaisten sodankäynnin itseään vastaan ja saadakseen maan kuljetusyhteydet käyttöönsä.
Tuosta kuitenkin unohtuu, että mikäli Saksa olisi tällaiseen operaatioon kesällä 1941 ryhtynyt, koska Suomi ei olisi kanssasotijaksi ryhtynyt, ja Suomi miehitystä sodalla vastustanut, Saksalta olisi mennyt resursseja, jotka se tarvitsi NL:oa vastaan. Tai jos miehitysyritys olisi tapahtunut aiemmin, se olisi lykännyt Barbarossan alkuaa (jota Jugoslavian sotaretki olisi jo lykännyt kohtalokkaalla kuukaudella) ja paljastanut NL:lle mitä oli tulossa.

Tästä syystä uskon Jokipiin olevan olevan oikeassa, ettei Suomi ollut vaarassa joutua Saksan miehittämäksi 1941. Kuitenkin sillä varauksella, että Petsamon Saksa olisi epäilemättä miehittänyt ja tuskin se olisi jättänyt Hankoakaan silleen. Ja jos Saksan joukkoja olisi ollut Suomen alueella, NL olisi epäilemättä vaatinut Suomea internoimaan ne - "tai me teemme sen". Eli valinta Saksan ja NL:n välillä olisi ollut kumminkin tehtävä.

Summa summarum: Suomi meni mukaan sotaan Saksan rinnalla, koska se uskoi hyötyvänsä siitä vaihtoehdosta eniten (se kuuluisa "mahdollisuuden ikkuna" oli auki), kun taas poisjäänti olisi tarkoittanut, että mikäli Saksa olisi voittanut sodan (ja siitähän lähdettiin), Suomen olisi ollut turha esittää toiveita.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Arvostan puolestani Jyrkisen neutraalia otetta. Tässähän on tarkoitus keskustella siitä, oliko oikeasti olemassa vaihtoehtoa, ei arvostella toteutunutta. Vaikea uskoa, että Saksa olisi Suomea luovuttanut kokonaan NL:n intressipiiriin takaisin eikä NL:lla olisi ollut syytä vaatia Suomea internoimaan saksalaiset. Eikös M-R-sopimuksen jokin tulkinta ollut, että Suomi olisi ollut jaettu etupiireihin siten, että Saksalle kuuluikin Länsi-Suomi ja NL:lle ne alueet, jotka se talvisodassa valloitii.

Jos Heinrichs olisi talvella 1941 sanonut Halderille paasikivimäisesti, että ei Suomi voi pienenä maana lähteä hyökkäämään suurvaltaa vastaan, sillä jos Saksa ei voitakaan, Suomi joutuu jatkossa edelleen elämään NL:n naapurina, olisi tämä ollut totta, mutta ilmeisen karkea loukkaus. Ja jos Saksa olisi tuolloin jättänyt Suomen yksin NL:a vastaan, olisi armeijan puolesta ehkä pärjätty, koska NL olisi varmaan tyytynyt vihamieliseen tasapainotilaan pitkällä rajalla, sillä etelämpänä olisi ollut tärkeämpää tekemistä. Ruoka olisi ollut ongelma, vaikka talvi 41-42 olisi jotenkin vielä mennyt. Tästä on kahdenlaista mielipidettä. Kun katsoo pula-ajan korvikeratkaisuja, kaikki konstit olivat varmaan käytössä. Englannin ja Amerikan apu ei silloin olisi ollut poissuljettu Saksa-suhteiden vuoksi.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Vaihtoehtoaj punnittaessa on syytä koko ajan muistaa myös sotilaalliset tekijät. Talvisodan jälkeen Suomen rajoille jäi "vain" 13 divisioonaa, mutta ne olivat määrävahvuisia ja tukena oli 970 panssarivaunua ynnä 1050 lentokonetta. Nämä voimat olivat pääpiirtein meilläkin tiedossa.

Ahvenanmaa haluttiin demilitarisoitavaksi nimenomaan siksi, että sen kaappaaminen olisi sujunut helposti. Suunnitelmat olivat valmiit ja joukot varattu. Hangon vuokra-alue oli myös yksi hyökkäyksen tukialue. Lisdää joukkoja oli nopea tuoda Baltiasta.

Hyvä on käsittää myös, että Molotovin esittäessä vaatimuksiaan Berliinissä marraskuussa -40 Suomen rajoilla oli jälleen peräti 46 divioonaa, 785 psv ja 3900(!) lentokonetta. Voimien määrää selittää se, että Suomi katsottiin ilman muuta viholliseksi, mutta sitä arvioitiin autettavan sekä Saksan että Ruotsin voimin.

Jos siis Suomi olisi julistautunut puolueettomaksi ja Saksa jättänyt sen omilleen, niin...?
Emme tiedä, miten siinä tapauksessa olisi käynyt.On muistettava, että omat puolustusjärjestelymme olivat häthätää kunnossa vasta keväällä -41.Jos Saksan talvella toimittamat aseet olisivat jääneet saamatta, ei materiaalia olisi riittänyt kovin paljoa enemmän kuin Talvisodassa.

Koko ajan on hyvä muistaa, että ylipäällikkö kantoi huolta nimenomaan sotatapauksesta. Hänellä oli vaikutusvalta, jota tänä päivänä on ehkä vaikea käsittää. Kun hän piti Saksan mukaan menoa välttämättömänä, oli sitä poliittisen johdon vaikea vastustaa.Ne perusteet, joilla sota olisi ehkä voitu välttää, murskasi NL toimillaan kerran toisensa jälkeen. NL siis itse asiassa tuki Suomen suuntautumista Saksaan.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Ratkaisu oli ilmeisesti enemmän sotilaallinen kuin poliittinen, koskapa M vaikutti siihen erouhkauksellaan. Sen episodin yksityiskohdista ei minulla ole tarkkaa tietoa eikä siitäkään, miten tässä yhteydessä liiasta myöntyväisyydestä moititut (hallituksen jäsenet) olivat sitten ajatelleet jatkettavan. Mitä hallituksen politiikkaa vastaan M protestoi.
Viimeksi muokannut MM, 16.06.09 13:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Ne perusteet, joilla sota olisi ehkä voitu välttää, murskasi NL toimillaan kerran toisensa jälkeen. NL siis itse asiassa tuki Suomen suuntautumista Saksaan.
Toki NL viime vaiheessa yritti liennytystä (lähetti viljaa, lähettiläs Orlov oli erityylinen). Mutta se tapahtui liian myöhään. Vaikea oli varmaan uskoa, että jos NL pääsee pakkoraosta, se ei tilaisuuden tullen palaa entisiin menettelytapoihinsa.

NL:n koko politiikan olisi pitänyt olla talvisodan jälkeen erilaista, päämääränä saada Suomen kansa uskomaan, että NL:n motiivit olivat olleet vain sotilaalliset ja oli nyt saaanut mitä halusi. Mutta ilmeisesti Stalin uskoi, että oli vain yksi tapa olla varma: pitää alue totaalisti hallussaan, kuten Baltian maissa. Ja tämä tavoite johti päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Heikki Jansson kirjoitti:
Talvela kirjoitti:Toivon tämän alkavan vuoden tuovan tullessaan mahdollisuuden lyödä ryssä yhdessä Saksan kanssa. Silloin ehkä toteutuu myös vanha Karjalan unelmani
...
Suomi ei ollut ajopuu joka ”joutui” valitsemaan natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Suomi valitsi sodan Neuvostoliittoa vastaan vapaasta tahdostaan (oik. pienen asaintuntijoista koostuvan klikin, ns. sotakabinetin, mietteiden mukaisesti) olematta siihen mitenkään pakotettu.
Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, mitä Göring sanoi ja millä eväillä.

Talvelan sanamuodoista (oletan, että lainaus on sanatarkka) tulee esiin, että sota Saksan ja NL:n välillä ei ollut varma asia, vaan ainoastaan mahdollisuus, jonka Talvela toivoi toteutuvan. Vastaavanlaisia suuria suunnitelmiahan olivat olleet Talvisodan aikainen lännen apu Suomelle sekä Saksan oma maihinnousu Englantiin, jota ns. kaikki pitivät varmana.

Saksa tarjosi mahdollisuuden säilyä elossa. Neuvostoliitto oli omalla politiikallaan asettanut uhan Suomen olemassaololle ja siten ahdistellut Suomen hakemaan turvaa Saksasta. Jatkosotaan johtaneet päätökset tehtiin pääosin Moskovassa pitkin Välirauhan aikaa, heinäkuu oli vain piste lauseen lopussa.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

MM kirjoitti:Minua onkin askarruttanut se, että luovuttiko NL jotenkin otteensa Suomesta sen jälkeen kun Molotov ei onnistunut marraskuussa 1940 saamaan lupaa hoitaa loppuun Suomen kysymys.
Jossain vaiheessa Välirauhaa NL alkoi löysätä otettaan, mutta se ei "luopunut" Suomesta ilman syytä. Luopuminen tapahtui Suomen ja Saksan lähentymisen seurauksena NL:n havaittua Saksan muuttaneen kantaansa.

Ja on helppo olettaa, että Suomi olisi kieltäytynyt yhteistyöstä Saksan kanssa ja Saksa kääntänyt selkänsä Suomelle, NL olisi palannut aikaisempaan politiikkaansa. - Spekulointia, mutta perusteltua.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

Emma-Liisa kirjoitti:
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Saksan suorassa intressissä olisi ollut likipitäen koko Suomen miehittäminen.
Tuosta kuitenkin unohtuu, että... Saksalta olisi mennyt resursseja, jotka se tarvitsi NL:oa vastaan.

Tästä syystä uskon Jokipiin olevan olevan oikeassa, ettei Suomi ollut vaarassa joutua Saksan miehittämäksi 1941. Kuitenkin sillä varauksella, että Petsamon Saksa olisi epäilemättä miehittänyt ja tuskin se olisi jättänyt Hankoakaan silleen.
Saksa miehitti Norjan ja Tanskan aivan Ranskan sotaretken alla. Se hyökkäsi Balkanille aivan idänsotaretken alla. Jos Saksa kerran uskalsi hyökätä Neuvostoliiton kimppuun, niin ei se yhtä Suomea olisi kavahtanut. Eikä tyytynyt miehittämään pistemäisiä alueita, kun se muualla miehitti valtioita.

Suomen asema Neuvostoliiton ja Ruotsin malmin välissä oli kriittisempi kuin mitä Norjan asema suhteessa länsivaltoihin. Jos emme olisi olleet Saksan rinnalla, se olisi kohdellut Suomea kuten se kohteli Baltian maita. Olisimme olleet vain yksi maantie sen marssiessa Venäjälle.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

MM kirjoitti:Jos Heinrichs olisi talvella 1941 sanonut Halderille paasikivimäisesti, että ei Suomi voi pienenä maana lähteä hyökkäämään suurvaltaa vastaan... Ja jos Saksa olisi tuolloin jättänyt Suomen yksin NL:a vastaan, olisi armeijan puolesta ehkä pärjätty...
Tuohon esitän kommenttina lainauksen Ilmon viestistä:
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Hyvä on käsittää myös, että Molotovin esittäessä vaatimuksiaan Berliinissä marraskuussa -40 Suomen rajoilla oli jälleen peräti 46 divioonaa, 785 psv ja 3900(!) lentokonetta.
Tuossa kiteytyy pienen valtion olemassa olemisen ongelma: suurvallalla on aina enemmän aseita. Oikeastaan on täysin yhdentekevää, oliko Suomella Välirauhan aikana 200 vaiko 300 lentokonetta. Neuvostoliitolla niitä oli 10 kertainen määrä.

Yksin ollessaan pienen maan armeijalla on viivyttävä vaikutus, ainoastaan suuren rinnalla on mahdollisuus ratkaisuun.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

3) Suomalaisten käsitys Saksasta

Saksa ei painostanut Suomea, vaan tarjosi porkkanaa. Siksi sitä ei koettu uhaksi vaan turvaksi. Toki suomalaiset muistivat, että Talvisodan aikana se oli ollut täysin piittaamaton Suomesta ja omien päämääriensä mukaan se voisi uudestaankin unohtaa Suomen.

Välirauhan aikana, Suomesta katsottuna, Suomi ei ollut Saksalle elintärkeä sinällään, vaan sen tuki oli ehdollista. Oletan, että nikkelin merkitystä ei Suomessa tuolloin vielä ymmärretty; kaivoshan oli vasta alkutekijöissään. Lomalaisten kauttakulku ei ollut strateginen asia.

Saksan toimet 1940 puolella suhteessa Suomeen:
- Talvisodan välinpitämättömyyden jälkeen se oli alkanut osoittaa mielenkiintoa Suomea kohtaan mikä herätti toivoa Neuvostoliiton painostuksen alla.
- Myi Suomelle huomattavan määrän aseita joskin kaupan poliittinen ja psykologinen vaikutus lienevät olleen merkittävimpiä kuin aseet sinällään.
- Toimitti maahan elintarvikkeita.
- Oli alkanut kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Ruotsin lisäksi myös Suomen kautta. Tämä tulkittiin Suomessa siten, että maassa olevat saksalaiset joukot antavat turvaa Neuvostoliittoa vastaan.
- Asettui marraskuussa 1940 vastustamaan Neuvostoliittoa sen aikoessa laittaa Suomen kysymys järjestykseen.

Saksa oli nujertanut Ranskan, Puolan, Belgian, Hollannin, Tanskan, Norjan ja pistänyt Englannin polvilleen ja olisi halutessaan voinut vallata myös Suomen, mikäli tämä olisi asettunut poikkiteloin sen kanssa. Se oli sekä sotilaallisesti että taloudellisesti Euroopan voimakkain valtio ja kykeni halutessaan antamaan Suomelle tukea Neuvostoliittoa vastaan.

Välirauhan loppuvaiheissa suomalaiset alkoivat aavistaa, että Saksa tulisi hyökkäämään Neuvostoliittoon. Suomessa ymmärrettiin maan sijainti Neuvostoliiton naapurina ja ymmärrettiin myös, että Saksan lähentyminen Suomeen ei ollut tapahtunut pyyteettömästi. Suomi hyväksyi sodan de facto jossain kohtaa vuoden 1941 alkupuoliskolla, selvästi ennen heinäkuuta. Saksan intressit Suomessa olivat kuitenkin niin suuret, että sodasta erossa pysyminen ei ollut mahdollista.

Mahdollisuus saada Talvisodassa menetetyt alueet takaisin olivat Suomen päätöstä tukeva seikka, mutta eivät sotaan ryhtymisen syy. Ne saattoivat olla peruste tavalliselle kansalaiselle, mutta poliittisen johdon kannalta vähemmän tärkeä asia.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Ajopuuteoria - mitkä ne vaihtoehdot olivat?

4) Ruotsi ja länsivallat

Ruotsi oli Suomea suurempi ja rikkaampi, mutta ei ollut sellainen voimakas valtio, jolta Suomi olisi voinut saada merkittävää sotilaallista tukea. Talvisodan aikana oli Ruotsin asetoimitusten rajallisuus tullut selväksi.

Ruotsi myötäili itsekin Saksaa ja kuunteli Neuvostoliittoa. Lisäksi Ruotsi oli selvästi osoittanut, että tiukan tullen se ajoi hyvin itsekkäästi omaa etuaan.

Talvisodan aikana Englannin ja Ranskan intressissä oli ollut koko Pohjois-Euroopan liittäminen mukaan suursotaan ja erityisesti Jällivaaran kaivosten miehitys. Rauhanteon jälkeen Ranska ja Englanti jopa vaativat Suomea palauttamaan takaisin niiltä ostamansa aseet. Norjan miehityksen jälkeen länsi oli jo teknisistä syistä pudonnut pois kuviosta. Lännellä oli tarjota Suomelle korkeintaan samankaltainen tuki kuin Puolalle 1939.

Suomen voimavarat

Suomen sotilaallisilla voimavaroilla oli merkitystä sotilaallisia tavoitteita määritettäessä, mutta sodan ja rauhan kysymykseen Suomen armeijan vahvuus ei vaikuttanut. Suurvalta on aina voimakkaampi.

Lisäksi Suomi oli täysin riippuvainen ulkomailta saatavasta polttoaineesta. Polttoaineen toimittaja saattoi pitkälti sanella Suomen tekemiset.

Oli valittava tueksi jompi kumpi suurvalta ja Moskova hoiti päätöksen Suomen puolesta.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”