Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Katsoin parhaaksi avata sivujuonelle oman ketjunsa niin Ilmon ketju pysyy selkeämpänä.
Derkku kirjoitti:
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Mikäli suomalaiset olisivat alun alkaen lähteneet tosissaan Saksan idänretkeen mukaan, niin Jatkosodan kulku olisi ollut tyystin toisenlainen aina joukkojen ryhmityksiä ja tehtäviä myöten. Eikä "sota" olisi ollut 90%:sti kortinpeluuta.
Millä keinoin Suomi olisi voinut sotilaallisesti jatkaa realistisesti pidemmälle vuoden 1941 lopputilanteesta?
... Suomi osallistui idän sotaretkeen käytännössä niin täysipainoisesti kuin pystyi vuoden 1941 aikana.
Joukkojen tehtävät ja ryhmitys

Suomalaiset joukot pidättäytyivät omien tavoitteittensa mukaisessa toiminnassa. Saksaa toki myötäiltiin, mutta sen tavoitteisiin ei yhdytty. Saksan merkittävin sotilaallinen intressi Suomessa kohdistui Leningradiin. Ja kuten Ilmo on omassa ketjussaan jo tuonut esiin, suomalaiset useaan otteeseen kieltäytyivät toimimasta saksalaisten toiveitten mukaan. Sellaisesta ei edes antauduttu neuvotteluihin, vaan väisteltiin tai suoraan kieltäydyttiin.

Kannaksella suomalaiset joukot olivat saaneet käskyn edetä vanhalle rajalle, jonka saavutettuaan ne lopettivat sodankäynnin omasta aloitteestaan, so ylipäällikön antaman tehtävän tultua täytetyksi. Joukkojen väsymys ei ole voinut olla hyökkäyksen päättymisen syy, sillä IV AK:n joukot, noin puolet Kannaksen joukoista, osallistuivat aktiiviin sodankäyntiin vain 2 viikon ajan. - Laatokan pohjoispuolella taistelut kestivät 6-10 viikkoa.

Suomalaisjoukkojen edettyä Syvärille, ne käänsivät selkänsä Leningradille ja lähtivät pohjoiseen, valtaamaan Petroskoita ja Karhumäkeä. Kannakselta jopa siirrettiin joukkoja Laatokan pohjoispuolelle. Saksalaisia nämä Itä-Karjalan kaupungit eivät kiinnostaneet pätkääkään. Laatokan pohjoispuolella operoi likipitäen yhtä suuri määrä joukkoja kuin Kannaksella, ja saksalaisten silmissä täysin toisarvoisilla tavoitteilla. Suomen puolustuksen (!) kannalta nuo tavoitteet kuitenkin olivat mielekkäitä.

Voidaan perustellusti väittää, että jos Suomen sodanjohto olisi halunnut noudattaa Saksan toiveita, se olisi jatkanut hyökkäystä lähemmäs Leningradin kaupunkia. Joukkojen määrää olisi voitu kasvattaa runsaasti jättämällä Itä-Karjala valtaamatta.

Kortinpeluu

Käydä sotaa on yksi asia, ja olla sodassa on toinen asia.

Jatkosota kesti 1168 päivää, josta ajasta suomalaiset rintamajoukot pelasivat korttia 93%. Karrikoiden sanottuna asemasodan aika oli vaarallista varuskuntapalvelua kenttäolosuhteissa. Vielä rauhallisemmissa oloissa elivät Pohjois-Suomen saksalaiset, joista iso osa ei tainnut edes laukaista asettaan vihollista kohti. Sen sijaan Leningradin rintamalla taistelleet saksalaiset saivat käydä aktiivia sotaa vuositolkulla.

Hyökkäysvaiheen aikana Kannaksella olevat joukot kävivät sotaa keskimäärin 26 vuorokautta ja Laatokan pohjoispuolella 61 vuorokautta (elokuu otettu huomioon). Keskiarvo 43 vuorokautta eli 3,7% sota-ajasta. Tämä kertoo, että suomalaisten halukkuus sodankäyntiin oli todella mitätön.

Perääntymisvaiheessa Kannaksella sodittiin keskimäärin 39 vuorokautta ja Laatokan pohjoispuolella 45 vuorokautta. Keskiarvo 42 vuorokautta eli 3,6% sota-ajasta.

Liittolaisiako?

Edellä kerrottu antaa kaksi näkökulmaa erillissota / liittolaisuus asiaan. Liittolaisuus -käsitteeseen sisältyy oleellisena osana toiminta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valitaan vaihteeksi saksalainen näkökulma asiaan:

"Onko tuo mitättömän pieni ja rodullisesti alempiarvoinen kansa tosiaankin Suur-Saksan liittolainen?

Saksalla on yksi merkittävä tavoite Suomen lähipiirissä ja sen valtaamisessa Suomi ei suostu auttamaan. Lisäksi se lopetti sodankäynnin heti alkuunsa, pahimmillaan jo kahden viikon jälkeen, vaikka oli aivan Leningradin tuntumassa. Ja suomalaiset joukot alkoivat pelata korttia kun saksalaiset vuodattavat vertaan Suomen perivihollisen kukistamiseksi. Aivan kuin Talvisota olisi jo unohtunut!

Ali-ihmisiä ovat, eivät liittolaisia!"


-------------------------
MUOK: poistettu lainausmerkinnät viimeisestä jaksosta
Viimeksi muokannut Seppo Jyrkinen, 08.06.09 23:23. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Krosbyn kirjassa "Suomen valinta 1941" on sivulla 134 käsitelty Saksan Norjan-armeijan esikuntapäällikön Buschenhagenin neuvottelua Heinrichs'in, Airon ja Tapolan kanssa helmikuussa 1941 eversti Rössingin toiselle everstille OKH:ssa 21.2.1941 lähettämän yksityiskirjeen perusteella:
"Merkittävin tulos keskusteluista oli Rössingin kertoman mukaan suomalaisten selvä kiinnostus vain paikallissodan tavoitteista. He eivät olleet kiinnostuneita Saksan ja Neuvostoliiton sodasta sinänsä, vaan vain niistä eduista, joita tuollainen välienselvittely saattaisi tarjota heille. He halusivat ennen muuta kiihkeasti saada takaisin (talvi) sodassa menettämänsä alueet. Sen lisäksi heitä kiinnosti - sikäli kuin Rössing ja Buschenhagen pystyivät asian käsittämään -kenties Laatokan-Äänisen-Vienanmeren linja, mutta sen jälkeen heidän kiinnostuksensa katosi täysin. Suomalaisten keskuudessa ei voida havaita sympatiaa tai innostusta laajempiin sotatavoitteisiin."
Viimeksi muokannut MM, 08.06.09 22:03. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:Laatokan pohjoispuolella operoi likipitäen yhtä suuri määrä joukkoja kuin Kannaksella, ja saksalaisten silmissä täysin toisarvoisilla tavoitteilla. Suomen puolustuksen (!) kannalta nuo tavoitteet kuitenkin olivat mielekkäitä.
Suomen puolustuksen kannalta Leningradin alue oli mielekkäin kohde, Itä-Karjala taas mahdollinen kohde. Loppujen lopuksi Itä-Karjala otti enemmän kuin antoi, tappiot alueen valtauksessa olivat valtavat ja mitään puolustuksellista, poliittista tai taloudellista hyötyä valtauksella ei saavutettu.

Vuonna 1941 Saksa oli jo tehnyt päätöksen suunnata kohti Moskovaa. Mikäli Saksa olisi päättänyt valloittaa Leningradin sodan alkuvaiheessa olisi Suomen sotilasjohdon päätöksenteko eittämättä ollut erilainen.
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Jatkosota kesti 1168 päivää, josta ajasta suomalaiset rintamajoukot pelasivat korttia 93%. Karrikoiden sanottuna asemasodan aika oli vaarallista varuskuntapalvelua kenttäolosuhteissa.
Tuolla laskutavalla useimpien maiden sotajoukot eivät olleet sodassa lainkaan. Vaikkapa Okinawalla taistelleet japanilaisjoukot eivät olleet tuolla laskutavalla sodassa oikeastaan lainkaan kun taistelivat vain parin viikon ajan koko kahdeksanvuotisen sodan aikana. Tappiot nyt sattuivat vaan olemaan sadan prosentin tuntumassa.

Suomi kärsi kolme kertaa sotavuosina suoneniskun jota useimmat sotaakäyneet maat eivät joutuneet kohtaamaan koko sotavuosina. Useiden yhtymien jalkaväkitappiot olivat hyökkäysvaiheen aikana 50-100% vahvuudesta ja täydennysmiehiä ei jatkosodan alun ylimitoitetun liikekannallepanon vuoksi juuri ollut. Jalkaväkipataljoonia oli vuoden 1941 alussa noin 180, vuoden 1944 kesällä noin 140. Vuoden 1941 pataljoonassa oli ollut 12 kiväärijoukkuetta, vuoden 1944 kesän pataljoonassa 9, eli todellinen vahvuusleikkaus oli pelkkää pataljoonissa mitattua eroa suurempi.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Eipä ole sattunut silmiini, milloin de facto-päätös hyökkäyksestä Itä-Karjalaan tehtiin. Olisiko innokas heimosoturi Talvela syttynyt ajatukselle jo Göringin tavattuaan joulukuussa -40? Entä Heinrichsin Saksan matka tammikuussa? Jos silloin nuolet käännettiin, niin osoittiko jokin Aunukseen ja Vienaan?

Joka tapauksessa ainakin presidentti Ryti oli ajatukselle myönteinen jo talvella -41.
Konkreettisestihan asia lyötiin lukkoon 30.6. 41 Karjalan armeijan tehtävässä. Siinä tavoitteet asettiin Syvärille ja Ääniselle.

Marski oli 1918 huhtikuussa antanut päiväkäskyn, jossa lupasi, ettei panisi miekkaansa tuppeen ennenkuin Viena ja Aunus olisivat vapaat. Tämä otettiin naftaliinista 10.7. 41. Vasta silloin asia selvisi poliitikoille ja kansalle. Porpaganda tosin oli jauhanut Suur-Suomea aivan täysillä.

Olihan hyökkäys Itä-Karjalaan tietysti Saksan tavoitteiden sisällä. Ne ulottuivat vaatimattomasti Arkangelista Astrakaaniin.

Natsi-ideologit saattoivat väheksyä suomalaisia, mutta kyllä virallinen propaganda piti erittäin tärkeänä Talvisodan sankarikansan taistelua Saksan rinnaölla.

Armeijan kunnosta olen sitä mieltä, ett'ä puhti oli lopussa joulukuussa -41. Poikkeuksena saattoivat olla Kannaksen joukot, mutta siellä oli vain neljä kotiuttamista haikailevaa divisioonaa ja siellähän ne toimeenpantiin nopeasti ja täysinä. Armeija oli kyllä valmis puolustamaan maata, mutta Itä-Karjala innosti sen vähemmän, mitä raskaammin tappioin sitä vallattiin. Ei Marskillakaan mitään jatkosuunnitelmaa ollut, kuten ei yleensäkään. Niinpä istuttiin alas, kaivettiin asemia ia ja pelattiin korttia. Kaipa sota joskus loppuisi ja toivottavasti Suomelle silloin kävisi paremmin kuin Talvisodassa.

Selvä merkki hyökkäysinnon lopahtamisesta oli myös keskeisten komentajien ( Heinrichs, Talvela, Hägglund) siirrot muihin tehtäviin ja esikuntien purkaminen.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

[quote="Ilmo Kekkonen"]Eipä ole sattunut silmiini, milloin de facto-päätös hyökkäyksestä Itä-Karjalaan tehtiin. Olisiko innokas heimosoturi Talvela syttynyt ajatukselle jo Göringin tavattuaan joulukuussa -40? Entä Heinrichsin Saksan matka
Olihan hyökkäys Itä-Karjalaan tietysti Saksan tavoitteiden sisällä. Ne ulottuivat vaatimattomasti Arkangelista Astrakaaniin.
---------------------------------------------------
Talvi- ja jatkosodan syynä ei ainakaan ollut itä-Karjala.
Paavo Talvela oli jo 1919 ennen Neuvostoliiton perustamista edennyt Aunuksen retkellä Petroskoin Suollusmäelle ja eiköhän hänellä ja monilla muillakin vanha heimoaate ole taas noussut. Paavo Talvela kirjoittaa vielä muistelmissaankin
harmistumisestaan Mannerheimin pysäytettyä hyökkäyksen vanhalle rajalle
kuukaudeksi.
Ja kolmen kannaksen turvallisista rajoista kirjoitti Urho Kekkonenkin Pekka Peitsenä,
historian suomasta mahdollisuudesta.
Yhdenkään Kannaksen takaisinvaltausta ei suunniteltu 1940.
Milloin kareliaaninen suuri Suomi muuttui Suur- Suomeksi ?

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Eipä ole sattunut silmiini, milloin de facto-päätös hyökkäyksestä Itä-Karjalaan tehtiin. Olisiko innokas heimosoturi Talvela syttynyt ajatukselle jo Göringin tavattuaan joulukuussa -40? Entä Heinrichsin Saksan matka tammikuussa? Jos silloin nuolet käännettiin, niin osoittiko jokin Aunukseen ja Vienaan?
.
Krosby pohtii kirjassaan tätä kysymystä. Sen mukaan Halder kysyi joulukuussa 1940 Talvelalta suomalaisten liikekannallepanon vaatimaa aikaa. Talvela ei vastannut, mutta Krosby arvelee hänen tehneen johtopäätöksiä kysymyksen tarkoitusperästä. Tammikuun lopussa 1941 Heinrichs kutsui itsensä "luennoimaan talvisodasta", jolloin hän olisi antanut vastauksen Halderille Talvelalle esitettyyn kysymykseen.
Halderin kuvauksesta:
"...Niinpä henkilökohtaisissa keskusteluissamme, joita hallitsi Suomen äskettäin käymä sota Venäjää vastaan, pohdittin myös yleisiä sotilaallisia ajatuksia menetetyn Karjalan alueen takaisinsaamisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Kenraali Heinrichs ei varmaan aavistanut, että tässä sotilaallisessa jutustelussa minua erityisesti kiinnostivat hänen ilmoituksensa Suomen hyökkäysvalmiuden kestoajasta, ajatellusta hyökkäyssuunnasta ja välttämättömäksi katsotusta iskuvoimasta. ..."

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

MM kirjoitti:Krosbyn kirjassa "Suomen valinta 1941" on sivulla 134...
"Merkittävin tulos keskusteluista oli Rössingin kertoman mukaan suomalaisten selvä kiinnostus vain paikallissodan tavoitteista.
Eli saksalaiset päättelivät jo ennen sodan syttymistä, että Suomi ei tulisi yhtymään Saksan tavoitteisiin bolshevismin tuhoamisesta vaan tulisi käymään omaa sotaansa omilla päämäärillään. Siis erillissotaa.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Derkku kirjoitti:Vuonna 1941 Saksa oli jo tehnyt päätöksen suunnata kohti Moskovaa. Mikäli Saksa olisi päättänyt valloittaa Leningradin sodan alkuvaiheessa olisi Suomen sotilasjohdon päätöksenteko eittämättä ollut erilainen.
Hitler teki nahkapäätöksen, suuntasi voimansa Leningradiin, Moskovaan ja Bakulle. Leningradin valtaustavoitteista ei suinkaan luovuttu 1941. Saksalaiset yrittivät vielä hyvin arvovaltaisella tasolla saada suomalaisetkin mukaan.

Lainaan vielä Ilmon tekstiä:
Ilmo Kekkonen kirjoitti:M. torjui ensin yhdessä Rytin kanssa marsalkka Keitelin esityksen hyökkäyksestä Leningradiin. Kenraali Jodl tuli Mikkeliin 4.9. esittämään samaa asiaa. M. kieltäytyi.
Derkku kirjoitti:
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Jatkosota kesti 1168 päivää, josta ajasta suomalaiset rintamajoukot pelasivat korttia 93%.
Tuolla laskutavalla useimpien maiden sotajoukot eivät olleet sodassa lainkaan. Vaikkapa Okinawalla taistelleet japanilaisjoukot eivät olleet tuolla laskutavalla sodassa oikeastaan lainkaan kun taistelivat vain parin viikon ajan koko kahdeksanvuotisen sodan aikana.
Okinawan japanilaisten ja amerikkalaisten välillä oli usean tuhannen kilometrin ero, mutta neuvostoliittolaiset olivat huutomatkan päässä suomalaisista. Toinen eroavuus on siinä, että tein laskelmani armeijakuntatasolla eli se kattaa maavoimat kokonaan. Okinawalla oli vain ripaus Japanin armeijaa; niitä voisi verrata ehkä Ahvenanmaalla olleisiin suomalaisjoukkoihin. Voidaan tosiaankin perustellusti sanoa, että Ahvenanmaalla olleet suomalaisjoukot olivat kyllä sotaa käyvässä maassa, mutta eivät olleet sodassa mukana. Eivät koskaan laukaisseet asettaan vihollista kohti. Tällaisia joukkoja oli kaikilla armeijoilla.

Tämän ketjun tavoitteena on tarkastella suomalaisten saksalaishenkisyyttä, halukkuutta käydä sotaa Saksan toiveiden mukaan. Tekemäni laskelma kertoo hyvin kärjistetysti sen, että sodankäynti kiinnosti todella vähän. Omasta halustaan suomalaiset sotivat alle 4% sota-ajasta ja lopettivat sen siihen.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Natsi-ideologit saattoivat väheksyä suomalaisia, mutta kyllä virallinen propaganda piti erittäin tärkeänä Talvisodan sankarikansan taistelua Saksan rinnalla.
Julkisuudessa oltiin toki ystäviä viimeisen päälle, mutta natsit olivat hyvin käytännöllisiä. Propakanda on taitolaji. Suomalaisia siedettiin, koska olimme sotilaallisesti tehokkaita.

Natsit pitivät kiinni ideologiastaan aina Berliinin viimeisiin raunioihin asti. En usko, että yksikään merkittävässä asemassa ollut natsi olisi aidosti pitänyt suomalaisia liittolaisenaan. Heille me olimme ainoastaan uppiniskainen ja vähän yksinkertainen juoksupoika, josta toki oli hyötyä. Ja jolla oli oma kohtalonsa edessään.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Ciccio kirjoitti:Ja kolmen kannaksen turvallisista rajoista kirjoitti Urho Kekkonenkin Pekka Peitsenä, historian suomasta mahdollisuudesta.
Kun katsoo karttaa, niin Äänisen vesieste on merkittävä. Samoin oli merkittävää, että taistelut käytiin muualla kuin Suomen kamaralla. - Oliko sitten hintansa väärti, on jo toinen kysymys. Vaan päätökset tehdään aina käytettävissä olevan tiedon, ei historiantiedon perusteella.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Seppo Jyrkinen kirjoitti: Kun katsoo karttaa, niin Äänisen vesieste on merkittävä. Samoin oli merkittävää, että taistelut käytiin muualla kuin Suomen kamaralla. - Oliko sitten hintansa väärti, on jo toinen kysymys. Vaan päätökset tehdään aina käytettävissä olevan tiedon, ei historiantiedon perusteella.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Joskus sanotaan poliittisen ja sotilaallisen johdon toiminnan olleen suorastaan erillään ja Mannerheimin taktikoineen politiikan alueella. Presidentin vaihtuminen on ollut esillä jo 1943 alussa, hallituksenvaihdon aikaan.
Tavoite on ainakin ollut yhteinen.
Pekka Peitsi kirjoitti 10/6 1942 Suomen Kuvalehdessä Suomen Karjalan ja Itä-Karjalan kuuluvan yhteen:
"Historia tarjoaa kansoille joskus tilaisuuden. Toiset käyttävät sen rohkeasti ja itsekkäästi hyväkseen ja turvaavat tulevaisuutensa. Toiset joko laiminlyövät tilaisuuden, koska eivät tajua sen ratkaisevaa merkitystä, tai rohkeuden puutteesta tietoisesti jättävät tilaisuuden käyttämättä.
Historia on ankara, se ei tuhlaa tilaisuuksia niille, jotka eivät ota niistä vaaria."
"Suomen kohdalla on nyt tilaisuus."
Urho Kekkonen alkoi toimia muuttuneen tilanteen pohjalta 1943 ja ukk:llakin näyttäisi olleen kontakteja Päämajan suuntaan ja poliittiseen johtoon ?

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

UKK:n kaunistelematon puhe Ruotsissa v. 1943 antaisi ymmärtää, että Suomi oli saavuttanut tavoitteensa, mutta Saksalla homma on pahasti kesken. Eiköhän usko myötäsotijan kykyyn hoitaa osuutensa niin pohjoisessa kuin isolla rintamalla lopahtanut ja saanut suomalaiset vetämään liinat kiinni. Hannu Rautkallion "Sotasyyllisyyden asiakirjat" kertoi mielenkiintoisen seikan, että Pekka Peitsen annettiin maan hallituksen tieten jatkaa pitkään kirjoituksiaan saksalaisten hämäämiseksi suomalaisten todellisista mielialoista.

Puhe Ruotsissa 17.3.1943

”Me saatamme avoimesti tunnustaa, että sota Venäjää vastaan ei ole sujunut, kuten me olemme toivoneet. Meidän omalta osaltamme se on tosin mennyt niin hyvin kuin odottaa sopii: vanhat rajat on saavutettu kaikkialla, jossa se oli suomalaisten joukkojen huolena, ja armeija on edennyt kauas Itä-Karjalaan, jossa se strategisesti suotuisilla kapeikoilla voi pitää asemaansa. Mutta Venäjän sotilaallisen mahdin nujertaminen, joka on ollut Saksan armeijan tehtävänä, ei jo lähes 2 vuotta kestäneen sodan aikana ole vielä onnistunut, eivätkä mitkään tosiasiat osoita, että se tapahtuisi ainakaan läheisessä tulevaisuudessa. Olemmeko nyt joutuneet tilanteeseen, että meidän tulee sotia Venäjää vastaan niin kauan kuin maailmansota kestää?..”

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Olen yrittänyt tarkistaa tuota Rytin ja Mannerheimin suhdetta. Suuria erimielisyyksiä en ole löytänyt.Kotikirjastoni ei tosin sisällä mitään varsinaista Ryti-tutkimusta.

Mannerheim ei sietänyt minkäänlaista puuttumista sotilasasioihin, ei varsinkaan sotatoimiin. Niistä ei saanut puhua edes presidentille, saati ministereille. He olivat "ulkopuolisia". Poliittisiksi katsomansa asiat hän oman väittämänsä mukaan jätti hallitukselle. Toisaalta mitään suurta poliittista päätöstä ei tehty Marskia kuulematta ja tuskin koskaan vastoin hänen näkemystään. Tosin hän usein ilmaisi ajatuksensa hyvin vaikeaselkoisesti jättäen takaportin mielen muutokselle.

Yritin tarkistaa erästä muistikuvaa, nutta en löytänyt sitä mistään kirjasta. Muistini mukaan Ryti kysyi syksyllä -41, miksi niin suurin joukoin hyökätään Itä-Karjalaan? Tällöin M oli vastannut:" Eikö se sitten ole kansan tahto?" Mileikuva voi olla epätarkka, mutta tämänlaatuinen se on.

Tämä osoittaisi sen, että hyökkäys Itä-Karjalaan oli mitä suurimmassa määrin sotilaallinen ratkaisu, jonka poliitikot saivat luvan hyväksyä tai ainakin sietää. Ryti oli kyllä valmis ottamaan Itä-Karjalan Suomelle, mutta vasta rauhan teossa, ei hyökkäämällä. Tätä todistaisi se, että Itä-Karjalan hallinto pysyi armeijalla koko sodan ajan. Jos olisi ollut poliittinen ratkaisu, niin kaipa olisi pystytetty siviilihallinto ja ruvettu miettimään alueen liittämistä Suomeen. Nythän sen suuntaiset puheetkin kiellettiin jo loppuvuodesta -41 ilmeisesti sekä kotimaista että varsinkin länsimaista reaktiota ajatellen.

Perustava erimielisyys näyttäisi sitten olleen R-R sopimuksesta. Sen väännön voitti Mannerheim vedoten sotilaallisiin syihin eli ase- ja muun avun välttämättömyyteen, jos sotaa aiottaisiin jatkaa edes jotenkin siedettävän rauhan saamiseksi.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Suunnitelma Itä-Karjalan valtauksesta syntyi jo 1920-luvulla. Tuolloin laadittiin kaksi sotasuunnitelmaa, joista toinen oli suurin piirtein se mikä toteutui Talvisodassa ja toinen muodosti pohjan Jatkosodan hyökkäyssuunnitelmalle. Hyökkäyksellinen suunnitelma noudatti 1920-luvun alussa suurvaltojen sotasuunnitelmien logiikkaa eli sota pyrittiin siirtämään vastustajan alueelle. Vaikutteet oli ilmeisesti saatu Ranskasta suomalaisten siellä koulutettujen upseerien mukana. Suomalaiset ymmärsivät hyvin, että heikkokin Venäjä on Suomeen nähden vahva ja niinpä meikäläisessä suunnittelussa hyökkäyksen tavoitteena oli luoda "erämaapuskuri" joka estäisi vihollista pääsemästä Kannaksen puolustajien selustaan. Tämä hyökkäyksellinen puolustussuunnitelma haudattiin Neuvostoliiton vahvistuessa 1920-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1941 se kaivettiin esiin ja "päivitettiin" ainakin henkkisellä tasolla -tai ainakin Mannerheimin perustelut hyökkäykselle olivat hyvin samankaltaiset kuin 1920-luvulla.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Joukkojen tehtävät Jatkosodassa ja kortinpeluu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:Hitler teki nahkapäätöksen, suuntasi voimansa Leningradiin, Moskovaan ja Bakulle. Leningradin valtaustavoitteista ei suinkaan luovuttu 1941. Saksalaiset yrittivät vielä hyvin arvovaltaisella tasolla saada suomalaisetkin mukaan.
Suomalaisten osuus mahdollisessa Leningradin valtauksessa ei olisi ollut operaatiota merkittävästi haittaava tai auttava. Syyskuun alussa Hitler teki päätöksensä päävoimien suuntaamisesta kohti Moskovaa. Mikäli hän olisi suunnannut voimansa Leningradin valtaamiseen Moskovan sijasta olisi eittämättä Suomen rooli ollut erilainen.
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Tekemäni laskelma kertoo hyvin kärjistetysti sen, että sodankäynti kiinnosti todella vähän. Omasta halustaan suomalaiset sotivat alle 4% sota-ajasta ja lopettivat sen siihen.
Kuolleita ja haavoittuneita ei sodankäynti kiinnosta. Suomi kärsi hyökkäysvaiheen aikana tappiot jotka vastasivat esimerkiksi Iso-Britannian koko sodan aikaisia tappioita. Kuten Ilmo Kekkonen on myös kirjoittanut, joukot ajettiin hyökkäysvaiheen aikana täysin loppuun eivätkä ne toipuneet kunnolla edes vuoteen 1944 mennessä. On myös huomioitavaa että talvisodan raskaista tappioista oli kulunut vasta hieman yli vuosi.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”