Itä-Karjala Suomen miehityksen aikana

[Emma-Liisa]

Yhdyn edelliseen. Oletan että Hyytiällä oli tuskin valmiuksia käsitellä Mikkolan keräämiä muistelmia. Lyhyen selailun perusteella vanhimmat haastateltavat olivat sodan alussa 12-vuotiaita, nuorimmat 3-vuotiaita.

Sen sijaan toinen Teporan huomautus, kansainvälinen vertailu, olisi historiantutkijan luonnollinen velvollisuus.

[Eki]

Kyllähän nuo "siirtoleirikuvat" valaisevat asiaa, ne "leirit" eivät esim. Äänislinnassa erottuneet katukuvasta. Leirirakennukset olivat ennen sotaa olleet normaalissa neuvostasoisessa yhteisasumiskäytössä, yhteiskeittiö, keskusradio, uunien lämmitys keskuskäytävältä jne. ja huone per perhe. ... Keskitys-/ siirtoleiri tuo nykyisin mielee piikkilangalla aidatun parakkialueen, kaasukammiot jne. Auscwitzin. Äänislinnan keskitysleirit ovat olleet kommuuniasuntoja - jo ennen sotaa.

Veikko Palvo

Kiitos!

Varmaan on niin kuin sanot. Jos jaksoit selata tuota "Grossing Borders" kuvaluetteloa aika pitkälle niin siellä tuli esille pari mustavalkoistakin kuvaa otsikolla "siirtoleiri." Ehkä 40-luvulta. Tarkoitin, että ne eivät vakuuttaneet sanomallaan yhtään enempää kuin tuo piikkilankakuvakaan.

Mielestäni olisi aika ryhtyä keräämään puuttuvaa havaintomateriaalia. Siis Äänislinnan hallinnossa ja noiden ns leirien vartioinnissa ja huollossa olleiden ihmisten jäämistöä kuten muistiinpanoja, kirjeitä ja valokuvia.

[Emma-Liisa]

Sinänsä "lavastettujakin" kuvia voi käyttää, sillä monista kohteista puuttuvat "aidot" kuvat.

Tärkeintä olisi, että kuvatekstissä kerrottaisiin kuvan synty.

[Emma-Liisa]

Kyllähän nuo "siirtoleirikuvat" valaisevat asiaa, ne "leirit" eivät esim. Äänislinnassa erottuneet katukuvasta. Leirirakennukset olivat ennen sotaa olleet normaalissa neuvostasoisessa yhteisasumiskäytössä, yhteiskeittiö, keskusradio, uunien lämmitys keskuskäytävältä jne. ja huone per perhe. ... Keskitys-/ siirtoleiri tuo nykyisin mielee piikkilangalla aidatun parakkialueen, kaasukammiot jne. Auscwitzin. Äänislinnan keskitysleirit ovat olleet kommuuniasuntoja - jo ennen sotaa.

Keskitysleiri-nimitystä käytettiin kai jo buurisodassa.

Olennaista ei ole mihin taloja oli aiemmin käyetty, vaan se että leireistä ei päässyt pois? Ilmeisesti kuitenkin lapset lähtivät vanhempiensa käskystä etsimään ruokaa eikä heitä ammuttu, kuten Saksassa ja NL:ssa olisi vastaavissa tapauksissa tehty.

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan uudesta osasta Neidonkenkä selviää, että kielto olla yhteydessä sotavankeihin perustui rationaaliinkin syyhyn: näin estettiin tautien leviäminen. (Tietenkin nämä taudit, tässä tapauksessa pilkkukuume, johtuivat suureksi osaksi, kurjista olosuhteista, joten epidemian synty olisi voitu estää paremmilla olosuhteilla.)

Tähän liittyen, yksi asia mitä Itä-Karjalan siviilit kuulemma pitivät suomalaisten "kidutuksena", oli täisauna, jolla estettiin tautien leviäminen.

Toki alastomaksi riisuminen vieraiden edessä usein koetaan häpäisevänä, varsinkin jos siihen liittyy intiimialueiden karvoituksen ajaminen tai tutkiminen. Tällaisen tutkimuksen vaikutusta Kähkönen kuvaa suomalaisten murrosikäisten tyttöjen kohdalla.

Mielestäni olisi aika ryhtyä keräämään puuttuvaa havaintomateriaalia. Siis Äänislinnan hallinnossa ja noiden ns leirien vartioinnissa ja huollossa olleiden ihmisten jäämistöä kuten muistiinpanoja, kirjeitä ja valokuvia.

Hyvä idea (sama tietenkin koskee Itä-Karjalaa).

Tavallaan ei ole ihme, että ihmiset eivät ole olleet halukkaita antamaan omia tai esivanhempiensa aineistoa näin delikaatista aiheesta (esim. Martti Haavio sensuroi teoksensa Me marssimme Aunuksen teitä, joka perustui päiväkirjaan ja kirjeisiin vaimolle). Sama koskee Itä-karjalaa, jossa miehityksessä eläminen on ollut häpeätahra.

Katarina Eskola mielestäni kykeni käsittelemään vanhempiensa sodanaikaisia mielipiteitä (äiti Elsa Enäjärvi-Haavikokin ehdotti venäläisten lähettämistä pois), vaikka se aiheutti hänelle melkoista pohdintaa, Jugoslavian sota kun oli menossa.

[Jussi Jalonen]

Keskitysleiri-nimitystä käytettiin kai jo buurisodassa.

Ensimmäisen kerran Kuubassa, espanjalais-amerikkalaisen sodan aikana. Tuttuja kuvia, eikö?

Buurisodassa leirijärjestelmä oli ensimmäisen kerran systemaattinen ja laaja. Muistini mukaan nimityksen concentration camps ottivat tuolloin käyttöön sotaa vastustaneet brittipoliitikot ja pamfletistit, jotka tarkoituksella samaistivat buurien internoinnin aiempaan, jo tuolloin hyvin pahamaineisena muistettuun espanjalaisten Kuubassa noudattamaan käytäntöön.


Cheers,

J. J.

[skrjabin]

Nimitystä keskitysleiri käytettiin myös amerikkalaisista internointileireistä vielä niinkin myöhään kuin keväällä 1942; esimerkkinä San Francisco News 2. maaliskuuta 1942:

"A new evacuation order which may affect 200,000 Pacific Coast enemy aliens and their American-born children was awaited today as governors of states between the Rocky Mountains and the Mississippi — with one exception — announced they would permit Japanese aliens to live only in concentration camps if they were moved inland."

[Emma-Liisa]

"Etnisestä puhdistuksesta" tulee mieleen kreikkalaisten karkotus Turkista Turkin vapaussodan jälkeen (ja kai toisinpäin turkkilaisten Kreikasta). Kun Catherine Gavin julkaisi 70--luvulla rakkausromaanin Tähti ja puolikuu Kemal Atatürkistä, operaatio esitettiin täysin luonnollisena (tyyliin "suuren päämäärän takia täytyy hyväksyä inhimillinen hinta").

Suomessa ilmeisesti venäläiset suvut suomalaistuivat varsin ripeästi, ehkä oli pakkokin.

Sitten Hitler ja Stalin aikaansaivat varsinaisen massamuuton. Tosin edellisen unelma "arjalaisesta Saksasta" oli sikäli illuusio, sillä vaikka juutalaiset oli siirretty itään, niin Saksaan oli tuotu "siirtotyöläisiä" mm. kotiapulaisiksi, ei vain tehtaisiin.

Karjalaisten evakuointi 1940 oli Suomen päätös (ja jälkikäteen viisas, sillä miten olisi maiden suhteisiin vaikuttanut, jos karjalaisia oli sodan jälkeen kohdeltu kuten muitakin neuvostokansalaisia? Vaikeaa siinä olisi ollut "luottamusta" rakenataa). Saksalaiset sen sijaan ajettiin pois Puolasta, Tshekkolakiasta yms. ja inhimillinen hinta oli raskas.

Tosin joku brittihistorioitsija (olisiko Ferguson tai Judt) mainitsi, että kun Euroopan valtiot sodan aikaan ja jälkeen puhdistettiin vähemmistöistään, niin seuraavat vuosikymmenet olivatkin asian suhteen rauhallista. Kunnes sitten muslimien maahanmuutto teki Euroopasta taas monikulttuurisen, jollainen se aikoinaan oli ollut.

[MM]

Antti Laine sanoo tuon Savon Sanomien jutun yhteydessä, että NL evakuoi suomalaisten miehittämältä alueelta Itä-Karjalasta noin puoli miljoonaa ihmistä. Ratsuväen historia II:sta luin, että esim. Sunkuniemeltä ei evakuointi onnistunut, ja sinne jääneitä asukkaita oli rauhoitettu jäämään sanomalla, etteivät suomalaiset sotilaat tee siviileille mitään.

[Emma-Liisa]

Itä-Karjalan miehitys subjektiiviselta kannalta olisi kiinnostava aihe. Siihenhän liittyvät myös sen jälkeiset rangaistykset sekä suomalaisten sotilaiden au-lapset.

Tai ehkä aihe pitäisi laajentaa koko "NL:n vuosisataan" Itä-Karjalassa. Orlando Figesin The Whisperers olisi hyvä malli.

[Tapio Onnela]

Tuo lehtiuutinen aiheesta löytyy Turun Sanomien arkistosta:

Venäjän Karjala juhlii suomalaismiehityksen loppua (TS, 20.9. 2009)

Jutussa siis kerrotaan Karjalan tasavallan säätämästä laista, jonka nojalla Karjalassa juhlitaan Fasistisista miehittäjistä vapautumisen päivä

Mitä muuten tapahtui sille Venäjän federaation lakiesitykselle, jonka voimaan tultuaan piti kriminalisoida "Suuren isänmaallisen sodan" saavutusten kritisointi. Tuliko tuo laki ollenkaan voimaan, vai oliko niin että siitä kuitenkin luovuttiin?

– Suomalaisten ei kannata hermostua. On vain kestettävä fasistiksi nimittely, sillä Venäjällä sotahistoriaa ei kerta kaikkiaan voida edelleenkään kirjoittaa muulla tavalla, sanoo vanhempi tutkija, dosentti Antti Laine Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksesta.

– Tosiasia on, että Suomi oli miehittäjä Karjalassa. Neuvostoliiton aluetta miehittäneitä vieraita joukkoja kutsutaan Venäjällä yhä fasisteiksi. Historiaa kirjoitetaan lain perusteella, Laine sanoo.

Suomalaistutkija arvelee, että juhlapäivän päätarkoitus on vahvistaa Karjalan tasavallan identiteettiä. Samaa mieltä on myös hänen venäläinen tutkijakollegansa.

– Juhlan nimi voi herättää pahaa mieltä Suomessa. Olisi ollut parempi nimetä se Karjalan suomalais-saksalaiselta miehitykseltä vapauttamisen päiväksi. Luulen, että päivä on tarpeen suuren isänmaallisen sodan muiston vaalimiseksi, sanoo Petroskoin historian laitoksen dekaani Sergei Verigin.
Venäjän Karjala juhlii suomalaismiehityksen loppua (TS, 20.9. 2009)

[Eki]

Tuo lehtiuutinen aiheesta löytyy Turun Sanomien arkistosta:

Venäjän Karjala juhlii suomalaismiehityksen loppua (TS, 20.9. 2009)

Jutussa siis kerrotaan Karjalan tasavallan säätämästä laista, jonka nojalla Karjalassa juhlitaan Fasistisista miehittäjistä vapautumisen päivä
]

Vähän voi koetella huumorintajua tuo Tapio Onnelan lainaama juttu.

Mutta mahdanko ymmärtää oikein, että myös suomalaiset kompuroivat pahemman kerran, kun pitäisi keskustella valistuneesti noista leireistä.

Kuvaksi laitan piirroksen Jukka Kulomaan kirjasta "Äänislinna."



Jostain syystä kuvasta tulee tähän vain puolet, mutta koko kuva aukeaa tästä linkistä

http://www.aijaa.com/v.php?i=4927351.jpg

Piirrokseen on merkitty leirit nro 2, 3, 4, 5 ja 6 koko lailla silloiselle kaupunkialueelle. Leirin nro 1 nurkka näkyy kuvan alareunassa. Leirit 5 ja 6 olivat siis tosi lähellä rautatieasemaa, jonka kautta kulkivat tuhannet lomalaiset pitkän sodan aikana. Rautatieasemasta ja ratapiha-alueesta on paljon kuvia, myös kuvattuna ratapihan yli kulkeneelta kävelysillalta. Minullakin, vaikken mitenkään ole Äänislinna-asiantuntija, on ehkä 100 Äänislinna-kuvaa. Yhdessäkään ei näy mitään leirejä. En oikein usko, että mikään valokuvaamiskielto tai haluttomuus ottaa valokuvia tai valokuvien myöhempi hävittäminen selittäisi leirikuvien puuttumisen. Asia lienee juuri niin, kuten edellä todettiin, että "leirit" olivat kaupunkiasuntoja.

Sitä nyt vaan haluan tuoda esille, että valmiutemme keskustella noista leireistä on aivan onneton.

[skrjabin]

Henisen sivulla on joitain kuvia leireistä:

piikkilankojen takana, näyttää neuvostoliittolaiselta otokselta kuvan laadun perusteella tulkiten:

http://heninen.net/show.cgi?L=2&F=aanislinna&P=k43

leiri nro 5, tuossa ei näy vankeja tai piikkilankaa:

http://heninen.net/show.cgi?L=2&F=aanislinna&P=k28

Mutta täytyy kyllä hämmästellä kuvien vähyyttä, Sankon kuva on jokseenkin ainoa mitä leireistä esitetään. Ilmeistä on että leiriläiset tosiaan olivat majoitettuina asuntoihin kaupungin keskellä, joten sikäli hieman hämää tuo sana "leiri".

En muuten ole juuri kenenkään nähnyt viittaavan Kuprijanovin tutkimuskomission raporttiin saati sitä kokonaisuudessaan esittävän (no en ole aiheeseen kummemmin perehtynyt, joten voinee selittyä sillä), luulisi että sen työn yhteydessä olisi ainakin venäläisiin arkistoihin päätynyt muitakin kuvia kuin tuo Sankon.

[Tapio Onnela]

Mutta täytyy kyllä hämmästellä kuvien vähyyttä, Sankon kuva on jokseenkin ainoa mitä leireistä esitetään. Ilmeistä on että leiriläiset tosiaan olivat majoitettuina asuntoihin kaupungin keskellä, joten sikäli hieman hämää tuo sana "leiri".

Tuossa mainitussa teoksessa Kulomaa, Jukka 1989: Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–1944. Historiallisia Tutkimuksia 148. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, on muutamia kuvia, ja tämä Olavi Paavolaisen ja Nyman-Salminen-Vennon kirjan kuvaus:


Paavolainen 1946, 403-404, Nyman-Salminen-Vento1974, 350 (Kulomaan s.196-198 mukaan)

[Tapio Onnela]

Pistän vielä muutaman kuvan Kulomaan kirjasta (huomatkaa, että kuvan leveys pitää olla maksimissaan 500 pikseliä)
Kuvat teoksesta: Kulomaa, Jukka 1989: Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–1944. Historiallisia Tutkimuksia 148. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.






Wikipedian artikkeli aiheesta:
Itä-Karjalan keskitysleirit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Karjal ... itysleirit

[Ciccio]

Itä-Karjalan miehitys subjektiiviselta kannalta olisi kiinnostava aihe. Siihenhän liittyvät myös sen jälkeiset rangaistykset sekä suomalaisten sotilaiden au-lapset.

Tai ehkä aihe pitäisi laajentaa koko "NL:n vuosisataan" Itä-Karjalassa. Orlando Figesin The Whisperers olisi hyvä malli.

========================================================================
Neuvostoliiton ja erityisesti Stalinin aika Itä-Karjalassa näyttäisi perustellulta
1941 - 1944 aikaan vaikuttaneena sitä edeltäneinä ja jälkeisinä tapahtumina.
Auvo Kostiainen kirjoittaa
http://www.genealogia.fi/emi/art/article255e.htm
yksinomaan suomalaisia kuolleen 1930-luvulla hyvin todennäköisesti 8000 - 11 000 ja
sanoo lukumäärän voivan olla 25 000 - 30 000, mikä on enemmän kuin Talvisodassa kuolleiden suomalaisten määrä.
Ja puolet näistä Neuvosto- Karjalassa.
Mutta
Itä-Karjalan väkiluku on noussut 1920 n. 200 000:sta 469 000:een 1939.
Neuvosto-Karjalaan on siirretty ihmisiä enemmän kuin on tavalla tai toisella likvidoitu.
OGPUn 1937-1938 tilastoimista pidätetyistä 47,1 % venäläisiä, 25,1% karjalaisia ja
17,8 %:a suomalaisia.
Auvo Kostiainen ei mainitse Belomorsk-/Stalinin kanavan rakennustyötä ensimmäisen 5-v.suunnitelman aikana 1931 - 1933 ensimmäisenä suurena Gulag-rakennushankkeena.
Pakkotyöläisiä kanavalla arvioidaan olleen 100 000, joista 20%= 20000 kuollut ja
joissakin arvioissa kuolleita sanotaan olleen 100 000.
Maksim Gorki kirjoitti Stalinin kanavatyöstä ylistyskirjoituksia, kuten Solovetskistäkin suurena sosialistisena saavutuksena.
Tuossa Venäjän Karjalan "fasistijuhlassa" ilmeisesti sivuutetaan sotaa edeltäneen vuosikymmenen merkitys Itä-Karjalan olosuhteissa ?

Veikko Palvo