nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 20:31

Seppo Jyrkinen wrote:Eino Uusitalo ehdotti itsenäisyyspäiväksi YYA-sopimuksen vuosipäivää.
Sinänsä pikkuasia, mutta silti täysin väärin. Eino Uusitalo ehdotti aikanaan toiseksi itsenäisyyspäiväksi välirauhan solmimispäivää 19.9. Tämän voi kyllä tarkistaakin.

skrjabin
Posts: 778
Joined: 28.09.07 21:54

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 20:40

Seppo Jyrkinen wrote: Sodanjälkeisen suomettuneisuuden historia on tyystin kirjoittamatta ja läpi käymättä.
Mitäs vikaa Esko Salmisen tai Timo Vihavaisen teoksissa on kun niitä ei tässä lasketa? Ja enempi vähempi jokainen 1970-luvun historiaa käsittelevä teos aihetta käy läpi tavalla tai toisella. Vai tarkoitatko kuitenkin että sinun mielestäsi sitä pitäisi vatvoa enemmän näiden kaiken maailman leirijuttujen sijaan?

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 20:47

Vetehinen wrote:Virallinen syynäys lopetettiin vuonna 1990 ja Neuvostoliitto kaatui heti pian. Ei liene sattumaa, että näin kävi.
Kovin erikoinen kytkentä. Oppikirjojen ennakkotarkastus oli Suomessa käytössä jo maailmansotien välisenä aikana. Selittääkö "itsesensuuri" ja Neuvostoliiton edessä kyyristely senkin?

Todellinen syy oli yleinen ns. normiohjauksen purkaminen, joka pääsi vauhtiin Holkerin "hallitun rakennemuutoksen" hallituksen aikana. Sen taustana taas oli yleinen "pääomaliikkeiden vapauttaminen" ja "markkinatalouden etujen huomioonottaminen".

Seppo Jyrkinen
Posts: 416
Joined: 06.12.08 17:10

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 20:50

nylander wrote:
Seppo Jyrkinen wrote:Eino Uusitalo ehdotti itsenäisyyspäiväksi YYA-sopimuksen vuosipäivää.
Sinänsä pikkuasia, mutta silti täysin väärin. Eino Uusitalo ehdotti aikanaan toiseksi itsenäisyyspäiväksi välirauhan solmimispäivää 19.9. Tämän voi kyllä tarkistaakin.
Hei. Kerrankin olemme samaa mieltä! Muistin ihan väärin.

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 21:29

Emma-Liisa wrote:Minusta 60- ja 70-luvun historiantutkimus oli suurelta osalta hyvää:
- sisällissotaa alettiin nähdä asiallisesti (Paasivirrasta alkaen) ja selvitettiin terrorin uhrit (Paavolainen)
- selvitettiin sotien taustaa (Suomi, Korhonen) ja yhteyksiä suurpolitiikkaan (Polvinen)
- nähtiin Karjalan historia itäisestä perspektiivistä (Sihvo)
- uudelleenarvioitiin autonomian aikaa (Klinge, Jussila)
Luetteloon voisi lisätä vaikkapa Paasion hallituksen alullepaneman Punaisen Suomen historia -projektin, joka selvitti luotettavasti monia hävinneen osapuolen toimintaan liittyviä kysymyksiä - valkoisten tekemisethän oli tarkkaan kirjattu jo sotienvälisenä aikana.

Projekti alkoi tuottaa satoa 1980-luvun alkutaitteesta lähtien, jolloin ilmestyi sotahistorian huippuekspertin Jussi T. Lappalaisen kirjoittama Punakaartin sota 1-2. Jatkokseen hanke sai kolme väitöskirjoina ilmestynyttä tutkimusta (Rintatassi, Piilonen, Salkola).

Kuvaavaa on, että tätä korkealaatuisia monografioita tuottanutta hanketta epäiltiin jo omana aikanaan tietyissä piireissä "punaisuudesta" pelkästään hankkeen kohteena olleen aiheen takia. Vuoden 1917 työväenkaartien syntyä ansiokkaasti selvittänyt Marja-Leena Salkola onkin kertonut, että tutkimuksensa aihevalinnan takia hän itsekin sai niskaansa punakaartilaissyytöksiä! Kun ottaa huomioon, miten suuresti asenteellisuus vauhdittaa tällaista aktiivista väärinymmärtämistä, ei olekaan ihme, että syytöksiä tutkimuksen suomettumisesta edelleen jaksetaan sepitellä.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

09.10.09 22:10

nylander wrote:
Vetehinen wrote:Virallinen syynäys lopetettiin vuonna 1990 ja Neuvostoliitto kaatui heti pian. Ei liene sattumaa, että näin kävi.
Kovin erikoinen kytkentä. Oppikirjojen ennakkotarkastus oli Suomessa käytössä jo maailmansotien välisenä aikana. Selittääkö "itsesensuuri" ja Neuvostoliiton edessä kyyristely senkin?

Todellinen syy oli yleinen ns. normiohjauksen purkaminen, joka pääsi vauhtiin Holkerin "hallitun rakennemuutoksen" hallituksen aikana. Sen taustana taas oli yleinen "pääomaliikkeiden vapauttaminen" ja "markkinatalouden etujen huomioonottaminen".
Opetushallituksen oppikirjojen tarkastuksen tarkoitus oli varmistaa, että ne noudattivat virallista konsensuspolitiikkaa suhteessa Neuvostoliittoon.

Neuvostoliitossa alkoi ns glasnost 80-luvun lopulla, joten se taho, joka oli ainakin osasyy ennakkotarkastuksiin, alkoi itse muuttua avoimeksi. Tällä oli varmasti merkitystä, mutta luultavasti myös sillä, että Kokoomus pääsi hallitukseen vuonna 1987, johon myöskin on saattanut olla vaikuttimena jo alkanut glasnost.

Ciccio
Posts: 918
Joined: 14.12.06 00:36
Location: Ruotsinpyhtää

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

10.10.09 00:20

nylander wrote: Kuvaavaa on, että tätä korkealaatuisia monografioita tuottanutta hanketta epäiltiin jo omana aikanaan tietyissä piireissä "punaisuudesta" pelkästään hankkeen kohteena olleen aiheen takia. Vuoden 1917 työväenkaartien syntyä ansiokkaasti selvittänyt Marja-Leena Salkola onkin kertonut, että tutkimuksensa aihevalinnan takia hän itsekin sai niskaansa punakaartilaissyytöksiä! Kun ottaa huomioon, miten suuresti asenteellisuus vauhdittaa tällaista aktiivista väärinymmärtämistä, ei olekaan ihme, että syytöksiä tutkimuksen suomettumisesta edelleen jaksetaan sepitellä.
-----
Eihän se punakaartien tutkiminen suomettuneisuutta ollut / ole, mutta
monissa muissa tutkimuksissa oli huomioitava Neuvostoliiton näkökulma ja painotukset.
Suomettuneesta Suomesta
http://www.tyovaenmuseo.fi/files/File/s ... kierto.pdf
kts. myös rekvisiittaluettelo
Suometuttiin yli puoluerajojen ja Moskovan kortin käyttäminen sisäpolitiikassa oli yleistä.

Veikko Palvo

kari lumppio
Posts: 45
Joined: 15.11.07 16:00

Re: Itä-Karjala Suomen miehityksen aikana

10.10.09 23:53

Emma-Liisa wrote: Kannattaa myös muistaa Paavo Rintalan teokset Sotilaiden äänet (1966) ja Sodan ja rauhan äänet (1967). Kirjat perustuvat Yleisradion äänitearkiston haastatteluihin, joista oli tehty ensin TV-dokumentti.
...
Rintalalta puuttui kansallinen uho. Häm teki myös teokset Leningradin siviileistä (Leningradin kohtalosinfonia) ja saksalaisista sotilaista Lapissa (Napapiirin äänet). Tällainen inhimillinen näkökulma Suomesta nykyään puuttuu.
(lihavointi KL)

Hei!

Antti Tuurin Rukajärvitrilogia?

Kari

PS Rukajärvitrilogian huomattavan laaja haastatteluaineisto on kirjallisena Kansanrunousarkistossa ja nykyään kuulemma myös Sota-arkistossa (eli Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä).

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Itä-Karjala Suomen miehityksen aikana

11.10.09 22:20

kari lumppio wrote:
Emma-Liisa wrote: Kannattaa myös muistaa Paavo Rintalan teokset Sotilaiden äänet (1966) ja Sodan ja rauhan äänet (1967). Kirjat perustuvat Yleisradion äänitearkiston haastatteluihin, joista oli tehty ensin TV-dokumentti.
...
Rintalalta puuttui kansallinen uho. Häm teki myös teokset Leningradin siviileistä (Leningradin kohtalosinfonia) ja saksalaisista sotilaista Lapissa (Napapiirin äänet). Tällainen inhimillinen näkökulma Suomesta nykyään puuttuu.
(lihavointi KL)

Hei!

Antti Tuurin Rukajärvitrilogia?
Ei kai siinä ole haastateltu kuin suomalaisia? Rintala katseli asioita monilta puolin. Toki Tuurikin tekee niin Surmanpellossa, jossa venäläiset upseerit jotka ovat vähän aiemmin olleet hyväksyttyjä kavaljeereja, muuttuvat 1918 vihollisiksi, mitä tyttöystävät eivät lainkaan ymmärrä.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

11.10.09 22:22

nylander wrote:Sitten on vielä muistettava ns. piilo-opetussunnitelma, joka tästä aiheesta keskusteltaessa tahtoo aina jäädä kokonaan huomiotta. Esim. oma historianopettajani, tunnetun kulttuurisuvun jäsen, haukkui tunnit pääksytysten "kommunisteja" yleensä ja "Vietkongia" erityisesti. Ylistystä vastaavasti saivat osakseen Yhdysvaltain Vietnamin-joukot vapaan maailman tosi puolustajina.

Kyllä niiltä tunneilta oli suomettuminen kaukana, eivätkä kokemukseni varmasti ole ainutlaatuisia Suomen kouluhistoriassa 1960- ja 1970-luvuilla.
Meidän historian opettaja oli demari.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

11.10.09 22:26

nylander wrote: Tuntuu, että jopa Jokisipilä nuoren ikänsä vuoksi hahmottaa asian osin anakronistisesti.
Tässä juuri on sukupolvien välinen kuilu Jokisipilään ja vielä enemmän Sofi Oksaseen (Viron historian kohdalla). Ilmeisesti jossain vaiheessa vanhemmat lakkasivat kertomasta asioita, joita koulu ei opettanut - tai vanhemmat olivat kai syntyneet niin myöhään, etteivät niistä itsekään tienneet.

Veikko Palvo
Posts: 853
Joined: 12.10.09 13:13

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

14.10.09 13:13

Seppo Jyrkinen wrote: Kun "finlandisierung" tuli ensi kertaa käyttöön saksalaisessa lehdistössä, se tuntui hyvin loukkaavalta. Nyt on pakko myöntää, että se oli vain rehellisyyttä.

Sodanjälkeisen suomettuneisuuden historia on tyystin kirjoittamatta ja läpi käymättä.
Stalin lähetti 22/2-48 pres. Paasikivelle "YYA-kirjeen" ja Paasikivi lähetti Moskovaan Urho Kekkosen, joka vitsaili 6/4.1948 Stalinille YYAn olevan Paasikiven diktaatin. Olihan se tietysti Paasikivenkin diktaatti siinä mielessä, että eduskunnan ja kansakunnan enemmistö oli yya-sopimuksen solmimista vastaan.
-----
Suomi oli 1930-luvullakin harjoittanut puolueettomuuspolitiikkaa, mutta uuden YYA-historiantulkinnan mukaan se ei ollut sitä ollut, koska NL ei sitä sellaiseksi tunnustanut. YYA-sopimus liturgioineen Suomen ja Neuvostoliiton luottamukseen perustuvasta ystävyydestä ja hyvästä yhteistyöstä korotettiin uuden ulkopolitiikan "punaiseksi langaksi", mutta Lännessä alettiin käyttää termiä "suomettuminen." Ja suomettuminen alkoi ilmeisestikin yöpakkasista ja noottikriisistä ? Ja presidentti Kekkonenkin joutui ottamaan kantaa suomettumiseen.

Veikko Palvo

Seppo Jyrkinen
Posts: 416
Joined: 06.12.08 17:10

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

14.10.09 17:06

Onko kukaan törmännyt analyysiin, jossa olisi käyty lävitse sekä Natsi-Saksan että punaisen Neuvostoliiton aikaista suomettuneisuutta. Termillähän yleensä tarkoitetaan vain jälkimmäistä, mutta minä miellän sen tarkoittavan pientä maata kiemurtelemassa suurvallan paineen alla.

Veikko Palvo
Posts: 853
Joined: 12.10.09 13:13

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

14.10.09 22:07

Seppo Jyrkinen wrote:Onko kukaan törmännyt analyysiin, jossa olisi käyty lävitse sekä Natsi-Saksan että punaisen Neuvostoliiton aikaista suomettuneisuutta. Termillähän yleensä tarkoitetaan vain jälkimmäistä, mutta minä miellän sen tarkoittavan pientä maata kiemurtelemassa suurvallan paineen alla.
Stalin lähetti Boris Rybkin / Jartsevin Helsinkiin neuvottelemaan Neuvostoliiton legitiimeistä turvallisuuskysymyksistä * e n n e n * Munchenin sopimusta. Munchenissa Chamberlain ja Daladier luovuttivat Tsekkoslovakian Saksalle. Mitä Chamberlain yritti tehdä http://www.nationalarchives.gov.uk/educ ... sson31.htm nazification ?
Suomettuminen,
Finlandisierung, Finlandization, Finlandisering- käsite näyttäisi esitetyn Lännessä 1960-luvulta alkaen kuvaamaan Suomen lailla Neuvostoliiton vaikutusvaltaan ajautunutta ei-Itä-Blokin maata.

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Historiantulkintojen muutos sodanjälkeisessä ajassa

15.10.09 08:49

Riccio wrote: Finlandisierung, Finlandization, Finlandisering- käsite näyttäisi esitetyn Lännessä 1960-luvulta alkaen kuvaamaan Suomen lailla Neuvostoliiton vaikutusvaltaan ajautunutta ei-Itä-Blokin maata.
Kyseessä on Länsi-Saksassa sen omiin sisäpoliittisiin tarpeisiin kehitetty käsite, kuten käy ilmi juuri sanasta "ajautui". Ei siis ollenkaan oteta huomioon, että 1) länsivallat hyväksyivät sodan ajan konfereissa Suomen kuulumisen NL:n etupiiriin ja itse kehottivat suomalaisia tulemaan toimeen NL:n kanssa 2) Suomi sodan jälkeen oli lähes täysin liittoutuneiden (= NL) valvontakomission vallassa ja alkoi siitä tilanteesta laajentaa vaikutusmahdollisuuksiaan.

Kuten tiedetään, suomalaiset menivät yöpakkasten aikana NL:n mielestä "liian pitkälle" ja erilaisin painostustoimenpitein (mm. kauppa ja myöhempi noottikriisi) NL sai Suomen palaamaan ruotuun, mistä sitten alkoi presidentti Kekkosen yksinvalta. Suuri osa tästä oli oama hölmöyttä. Vaihtoehtona oli, että SDP ei olisi tahallaan ärsyttänyt NL:oa valitsemalla johtoonsa Tannerin ja käynyt Kekkosta vastaan vain sisäpoliittisesti ja korostanut ettei ulkopoliiittinen linja muutu.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”