Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Kiinassa

[Veikko Palvo]

J.K.Paasikivi nimitti SKP-SKDL:ää heikentääkseen Carl-Johan Sundströmin suurlähettilääksi Moskovaan 1945 syksyllä. C.Sundströmin raporteilla ei liene ollut paljoakaan merkitystä, kuten ei Cayn aiempi toiminta "Graf"-nimelläkään.
Cay-"Graf´lla" ei ollut kunnollisia toimivia suhteita, joten ei mainittavasti tietojakaan välitettäväksi ja Cayn poliittinen kanta oli tiedossa Suomessa.
C.Sundström nimitettiin 1/11.1953 suurlähettilääksi Pekingiin, Moskovaan suurlähettilääksi E.A.Wuori Lontoosta. H.von Knorring oli ennen ww2 ollut lähettiläänä Kiinassa ja 952- 31/10.1953 Maon Kiinassa.
Kolmikantakauppasopimus Suomi-NL-Kiina (clearing/ruplissa) solmittiin 21/9.1952, Suomesta paperia ja sellua Kiinaan, Kiinasta elintarvikkeita Neuvostoliittoon ja NL:sta polttoaineita Suomeen. ( kivihiiltä Puolasta ? )
Rva Sylvi Kekkosen ( apul.johtajana Mauri Ryömä ) kultturivaltuuskunta kiersi Kiinassa
touko- ..kesäkuussa 1953 ja ensimmäinen kahdenvälinen Kiina-Suomi -kauppasopimus solmittiin 5/6.1953 (clearing/ruplissa) Suomella oli krooninen valuuttapula ja sotakorvauksiin rakennetulle metalliteollisuudellekin tuli löytää työllisyyssyistäkin vientiä. Kiina oli tosin 1951 alkaen YKn kauppasaarrossa ja USAn vientikiellossa, mutta mm. Ranskan ja L-Saksan vienti Kiinaan 1953 lisääntyi moninkertaiseksi.
Suurlähettiläs Cay Sundströmin raporteista Pekingistä ei liene ollut hyötyä, eikä haittaa ? Kiina - Suomi -kauppa hyytyi 1959 (Sundström kuoli 3/-59 Tukholmassa)
muista syistä kuin Sundströmin tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, mutta
Sundströmin suurlähettiläskautta Kiinassa 1953 - 1959 on sanottu "kaupan kultakaudeksi."

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Kiitos kiinnostavista Suomi-Kiina tiedoista. Olisi kuitenkin hyvä laittaa tämänkaltaisten tietoa jakavien puheenvuorojen yhteyteen jonkinlaiset lähdetiedot, eli mistä lähteestä antamasi tiedot ovat peräisin?
Sitten pari teknistä kommenttia:
Välimerkkien, kuten esimerkiksi kysymysmerkin eteen ei tule tyhjää välilyöntiä vaan tyhjä merkki tulee kysymysmerkin jälkeen. Päivämäärä muodossa 5/6.1953 on vaikeaselkoinen, olisi syytä käyttää tätä kielitoimiston suosittelemaa standardia:
5.6. 1953 (Kielitoimiston ohjeen mukainen ja yleinen tapa)

kts. esim. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.2.html

Parhain terveisin:
Tapio Onnela

[Veikko Palvo]

lähdetiedot, eli mistä lähteestä antamasi tiedot ovat peräisin?
Parhain terveisin:
Tapio Onnela

J.Chang, Jon Halliday:Mao, Linda Jakobssonin kirjoja Kiinasta, W.Taubman;Hrustsov jne., sekä mm. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 Sari Arho Havrén 2009: Meillä ei ole ikuisia ystäviä eikä ikuisia vihollisia. Ikuisia ovat meidän omat etumme.
Sosialistiset 1940 ryhmäläiset olivat pääosin turvasäilössä ja vapautuivat 1944 syksyllä ministereiksi ja SKDL:ää perustamaan. Cay Sundström Moskovaan ja myöhemmin Pekingiin suurlähettilääksi, J.Helo Pariisiin, V.Meltti Uudenmaan läänin maaherraksi ( 1946-1964), Y.Räisänen/ Sasu Punanen kuoli 1948 ja Mikko Ampuja 1947 Moskovassa, eivät ehtineet saada virkanimityksiä.
K-M Rydberg SKP-SKDL:ssä ja SNS:n lehdessä ja Kansankulttuuri Oy:ssä.
E.A.Wuorelle järjestyi suurlähettilään paikka Lontooseen, myöhemmin Sundströmin tilalle Moskovaan. E.A.Wuorikin näytettäisiin "hyllytetyn" suurlähettilääksi, ei kuulunut em. ryhmään ainakaan suoranaisesti.
Cay Sundström on kerännyt kiinalaista taidetta ja jatkanut jo Moskovan suurlähettiläsaikanaan Paasikiven kritisoimaa poliittista ideologiaa myötäilevää lähes kritiikitöntä raportointiaan Pekingissä. "Saattoiko Sundström edes itse uskoa kaikkea raportoimaansa ," kirjoittaa S.A.Havrén.
Chang ja Halliday kirjoittavat myös Stalinin epäluuloisesta suhtautumisesta Maoon tämän vieraillessa Moskovassa vuodenvaihteessa 1949/1950, NL-Kiina Ystävyys-, Liitto- ja Avunantosopimuksesta (14.2.1950) on neuvoteltu kaksi kuukautta. Stalinin kirjoitetaan nähneen kiinalaiset "heikkoina marxilaisina", jonkinlaisina menshevikkeinä. Suuri sosialistinen Kiinan kansantasavalta on herättänyt epäluuloja titolaisjahtia tuolloin käyneessä Stalinissa. Mongolia, Mantsuria ja Xinjiang näyttävät olleen alueellisia intressivastakohtia, eikä Mao ole muutoinkaan halunnut toista viulua soitella. Unkarin ja Suezin kriiseistä 1956 näyttää alkaneen välirikko, sekä Poznanin 6/-56 levottomuuksista, jotka ovat Puolassa nostaneet Gomulkan valtaan.

Rva Sylvi Kekkosen kultturivaltuuskunnassa touko-kesäkuussa 1953 Kiinaa kiersivät mm. Kustaa Vilkuna, Martti Kurjensaari (Kiinalainen matkapäiväkirja) ja Pentti Haanpää, joka kirjoitti matkasta "Kiinalaiset jutut-kirjan" 1954. Haanpää kirjoitti Kiinasta myötämielisesti, mutta kiinalaisen oopperan Haanpää kirjoitti olevan yksitoikkoista ja sekavaa; "miksei MAO, muuten niin selväjärkinen mies, ole kieltänyt kiinalaista oopperaa." Kiinalaista oopperaa esitettiin kuitenkin Suomessa 1955 ja 1959 useilla paikkakunnilla.
Korean sotaa käytiin vielä tuolloin kulttuuvaltuuskunnan ottaessa vastaan vappuparaatia Pekingissä suurmies Maon seurassa. (Mao oli 150 cm pitkä)
Mao oli tuolloin ollut vallassa neljä vuotta ja Kiina oli miehittänyt juuri Tiibetin.
Haanpää näyttää nielaisseen propagandaväitteen "amerikkalaisten 1952 aloittamasta bakteorologisesta sodasta Koreassa."
Tavaranvaihto on 1954 ollut clearing-arvoltaan n. 70 miljoonaa ruplaa ja Suomen tavaratoimituksissa on ollut mm. 3 kpl 3200 t rahtialusta, metalliteollisuuden osuus Suomen viennistä 2/3, loput sellua.
Kulttuurivaltuuskunnat ( arkkiatri Arvo Ylpön johtama 1954 ) näyttäisivät olleen merkittäviä kauppasuhteidenkin luomisessa. Mutta 1960- ja 1970-luvuilla kanssakäyminen on ollut vähäistä, vaikkei NL olekaan ilmeisesti Suomen suhteita Kiinaan pyrkinyt rajoittamaan.
Ja 1980-luvulla Kiinaan tiivistettiin suhteita uudelleen monien ministereidenkin vierailuilla.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Kiinaa koskevat taloudelliset tiedot ovat mielenkiintoista tai oikeammin kysymyksiäkin herättävää luettavaa. Näyttäisi siltä, että keskushallinto on "päättänyt" bkt:n vuosittaiseksi kasvuksi 8-10%? Noin vuodesta 1978 alkaen. Toisaalta kirjoitetaan myöskin alueellisiin (erikoistalousalueetkin), paikallisiin virallisiin tilastotietoihin kenties vaikuttavan halu saada alueelle ulkomaisia investointeja.
Ja keskushallinto puolestaan ilmeisesti päättää Kiinan sijoituksista ulkomaille? Kuinka suuri merkitys noilla tilastotiedoilla sitten lienee, mutta melkoisesti niistä näytetään kirjoitettavan.
Kiinassa suurin osa kansantaloudesta ( Kansanpankki, teollisuus jne. ) on suoraan ministeriöiden päätösvallassa ja keskushallinto päättää taloustavoitteista ja talouden tilastoinneista. Keskushallinto nostaa tai supistaa teollisuustuotantoa ja lainanantoa.
Kiinassa rahat kirjataan kiinteiksi investoinneiksi viranomaisten osoitettua hankkeille rahat ja noita varoja voidaan käyttää ilmeisestikin myös osakkeiden ym. ostoon ulkomailla.
Länsimaissa varat kirjataan kiinteiksi investoinneiksi, kun rahaa ko. kohteisiin on käytetty. Länsimaissa BKT kuvaa kysynnän ( mm. kulutus, palvelut ) arvoa. Kiinassa BKT kuvaa tuotannon määrää.
Kiinan talouskasvu on tapahtunut USAn ja osin EU:n kulutuskysynnän johdosta ja tuo kysyntä on viime vuosina ollut velkavetoista. Ja nyt korkeasuhdanne, kulutusjuhla on ohi. Siitä huolimatta Kiinan viennin uutisoidaan nyt olevan maailman suurin, mutta keitä ne ostajat ovat?
Ja olisikohan uutisointi jossain mielessä samalla tasolla kuin Cay Sundströmin suurlähettiläsaikana 1950-luvulla? Raportit ja uutisointi ovat oma lukunsa ja todellinen kaupankäynti omansa. ( mm. "Kiinan talous vetää maailmantalouden kasvuun", onko kyse "Munchausen-ilmiöstä?" )

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Välimerkkien, kuten esimerkiksi kysymysmerkin eteen ei tule tyhjää välilyöntiä vaan tyhjä merkki tulee kysymysmerkin jälkeen. Päivämäärä muodossa 5/6.1953 on vaikeaselkoinen, olisi syytä käyttää tätä kielitoimiston suosittelemaa standardia:
5.6. 1953 (Kielitoimiston ohjeen mukainen ja yleinen tapa)

kts. esim. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.2.html

Jukka "Yucca" Korpela näyttää laatineen myöskin netiketin sääntöjä http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/internet/netiketti.html ja Wikipediasta Yucca on sanonut Wikipedian mukaan: "Jos Wikipediaan luottaa, niin sitten voi luottaa vaikka vessanseinäkirjoituksiin ja poliitikkojen vaalilupauksiin."
Ovatko wikipedian tiedot siis em. tasolla, kriittisyyttähän tietystikin aina vaaditaan ?
"Älä lainaa paria riviä enempää," kirjoittaa Jukka Korpela. Sopiiko tuo netiketti-ohje Agrigolan keskustelusivuillekin ?

[Tapio Onnela]

Wikipediasta Yucca on sanonut Wikipedian mukaan: "Jos Wikipediaan luottaa, niin sitten voi luottaa vaikka vessanseinäkirjoituksiin ja poliitikkojen vaalilupauksiin."
Ovatko wikipedian tiedot siis em. tasolla, kriittisyyttähän tietystikin aina vaaditaan ?

Wikipedian tiedot vaihtelevat suuresti artikkelin aiheesta riippuen, joten voisitko täsmentää mitä nimenomaista artikkelia siellä tarkoitat?

Minusta Wikipedia on varsin käyttökelpoinen työkalu moneen tiedonetsimisen ongelmaan, varsinkin nyt kun niihin artikkeleihin on lisätty lähdeviitteet, joiden kautta asiaa voi sitten halutessaan tarkistella itse lisää. Luulen, että Korpelan Wikipedia-kirjoitus on tehty ennen kuin Wikipedia otti lähdeviitteet käyttöönsä. Wikipediaan kirjoittamien on myös nykyisin huomattavasti vaikeampaa kuin sen alkuaikoina.

"Älä lainaa paria riviä enempää," kirjoittaa Jukka Korpela. Sopiiko tuo netiketti-ohje Agrigolan keskustelusivuillekin ?

Luottaisin enemmän ns. journalistiseen käytäntöön kun Jukka Korpelaan tässä asiassa. Kuten näissä ohjeissa todetaan lainausten käyttö riippuu paljon käyttötarkoituksesta ja asiayhteydestä, lisäksi näissä ohjeissa todetaan, että tieteelliset lainaukset ovat vielä oma erityistapauksensa:

Suomen Journalistiliiton ohjeissa todetaan lainaamisesta seuraavaa:

Laissa on säädetty, että julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämisessä laajuudessa. Tämän rajoituksen tarkoituksena on turvata tiedon ja ajatusten järkevä leviäminen. Sitä, mikä kerran on saatettu julkisuuteen, pitää voida julkisuudessa käsitellä, kommentoida ja kehittää edelleen.

Laissa ei siis ole yritettykään täsmällisesti määritellä, minkälainen lainaaminen on sallittua vaan lainaajan on tunnettava "hyvä tapa".

Yhtä epämääräinen on lainauksen laajuutta määrittelevä sanonta. Nämä ns. joustavat normit on lainsäätäjä valinnut täysin tietoisesti. Tilanteet vaihtelevat, aika muuttuu, tiede on erilaista kuin journalismi tai viihde jne. On järkevää jättää lainaussäännöt kunkin alan sisäisen kehityksen varaan.

Lainauksen laajuutta rajoittaa siis vain se, mitä tarkoitus edellyttää. Kun ideana on turvata kaiken julkisuuteen tuodun aineiston vapaa käsittely ja kommentointi, voi lainaus olla joskus pitkäkin. Tätä voi edellyttää myös lainauksen kohteen oikeusturva. Kriittisessä kirjoituksessa on reilua siteerata arvosteltavaa tekstiä reilusti, jotta lukijakin voi muodostaa siitä oman mielipiteensä ja arvioida kritiikin oikeutusta.

Pääasia on, että lainaus on perusteltu ja relevantti suhteessa siihen, mitä lainaaja on itse tekemässä. Toisen teosta ei saa ryöstöviljellä, käyttää perusteettomasti hyväkseen.
***
Lainaus on peräisin Suomen Journalistiliiton ohjeista:
https://www.journalistiliitto.fi/Resour ... ainata.htx

[Veikko Palvo]

Yritysten siirtyminen esimerkiksi Kiinaan johtuu kyllä minusta pikemminkin siitä, että työvoimakustannukset ovat paljon edullisempia kuin kehittyneissä demokratioissa. Kiina on menestyksellisesti yhdistännyt kommunistisen diktatuurin ja äärikapitalismin, jossa esimerkiksi ei tarvitse välittää ammattiyhdistysliikkeestä.

Muistan vielä kun puhuttiin Made in Japan-rihkamasta ja miten työpaikat siirtyvät Japaniin sen valmistaessa tavaroita pienemmin työvoimakustannuksin. Nyttemmin Japanin taloudessa on laskusuhdanne.
Kiina-ilmiö näyttäisi koskevan vain hyvin pientä osaa Kiinasta, erikoistalousalueita.
Ja keskushallinto säätelee niille muuttoa ja lähes kaikkea.
Kiina-ilmiö näyttäisi toteutuneen lähinnä vain noilla erityistalousalueilla ja niiden kehityksestä ja oloista uutisoidaan. Kommunistisen diktatuurin ja äärikapitalismin yhdistelmästä koko Kiinan alueella ei voine puhua?

Veikko Palvo

[ollijii]

Kiinan ja Suomen kauppa oli monivivahteista. Suomessa oli tiukka autojen tuontisäännöstely, mutta autoliikkeet saivat ajoittain tuontilisenssejä kunhan järjestivät vientikauppaa perinteisten vientitavaroiden ulkopuolelta. Tarkkoja tietoja ei nyt ole esillä, mutta muistelen autoliikkeiden olleen mukana silkki- ja sianharjaskaupassakin. Eli Kiinasta tuotiin Suomeen ja täältä eteenpäin.

[Veikko Palvo]

Kiinan ja Suomen kauppa oli monivivahteista. Suomessa oli tiukka autojen tuontisäännöstely, mutta autoliikkeet saivat ajoittain tuontilisenssejä kunhan järjestivät vientikauppaa perinteisten vientitavaroiden ulkopuolelta. Tarkkoja tietoja ei nyt ole esillä, mutta muistelen autoliikkeiden olleen mukana silkki- ja sianharjaskaupassakin. Eli Kiinasta tuotiin Suomeen ja täältä eteenpäin.

Tuontilisenssit on ainakin autojen osalta tarvittu 1962 asti, autovero on säädetty 1958-59 ja tuontilisenssit on vielä 1950-luv. tarvittu kaikkeen länsituontiin penisilliinistä alkaen. Ja jos vei länteen, saattoi tuoda sen ajan "ylellisyystavaroita" Suomeen.
Kiinasta tuotujen "harjasten ja höyhenien" edelleenvienti näyttää Sari Arho Havrénin mukaan päättyneen 1954, jolloin Suomi-Kiina tavaranvaihtopöytäkirjassa ei tuollaisia ole enää ollut. Soijaa yms. on jälleenviety ja kiinalaiset ovat pystyneet käyttämään Suomen tilannetta hyväkseen. Soijan maailmanmarkkinahinta on määräytynyt Chicagon raaka-ainepörssissä ja kiinalaiset ovat tarjonneet ja myyneet silloin kun hinta on ollut korkeimmillaan.
Itä-blokin maat ovat puolestaan aiheuttaneet kiinalaisten päävientiartikkeleiden hintojen laskua dumpatessaan "kovan valuutan" puutteessaan niitä Länsi-Eurooppaan.
(millaisinkohan ja minkähetkisin maailmanmarkkinahinnoin NL-öljyn hinta lienee määräytynyt?)
Suomen clearing-tilisestä (rupla) viennistä Kiinaan 2/3 on joka tapauksessa ollut metalliteollisuuden tuotteita 1954.
Tavaranvaihtoa Kiinassa näyttäisi hoitaneen Olavi J. Mattila 1952-1956 kaupallisena neuvoksena ja hänen seuraajansa Matti Knuutila.
Suurlähettiläs Cay Sundströmistä ( Paasikiven pvk:t 1944-1956,osa 2.,s.351) UKK on sanonut "S. Moskovassa on laiska ja muuten mahdoton. Ei uskalla mennä ulkoministeriöön. Pelkää. Ei nauti mitään arvoa venäläisten luona. Hänet pitäisi saada sieltä pois, mutta minne hänet pannaan."
J.K.Paasikivi sanoi S.:stä "täysi ryssä","ajattelee kuin venäläinen."
Sundström siirrettiin Moskovasta suurlähettilääksi Pekingiin.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Ennen 1939-1944 sotaa Cay Sundström vaikutti mm. ASS:n ja Kiilan piireissä ja monien näissä "piireissä" toimineiden työläisten tavoin istui sodan aikana turvasäilössä, turvassa myös Stalinin vainoilta. Kulttuuriyhdistys Kiila perust. 1935 esikuvinaan Neuvostoliiton reaalisosialismi, Maksim Gorki, A.Ahmatova jne., sekä antifasistinen rauhanaate.
Sodan jälkeen edistyksellisen kulttuurin edustajat nousivat vaikutusvaltaisiin asemiin politiikassa ja uutta kulttuurisuuntausta ajavina työläiskirjailijoinakin.
Risto Alapuro, Suomen älymystö Venäjän varjossa, Tammi 1997 http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietoki ... a9711.html Tosin Moskovasta Suomeen tulleen SKP:n oikeaoppisten kanssa on ollut hieman ristiriitojakin. Raoul Palmgren mm. erotettiin SKP:stä 1952 ja Cay Sundström sivuutettiin toverienkin myötävaikutuksella suurlähettilääksi Moskovaan jo 11.9.1945 SKP-SKDL:n puheenjohtajan paikalta ja SNSeuran keskusjohtokunnasta.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Cay Sundströmin kuoltua Suomen Kiinan suurlähettilääksi nimitettiin Hugo Valvanne
1.8.1959. Valvanne raportoi mm. Kiinan nälänhädästä ja nälkäkuolemista "suuressa harppauksessa" ( 1958 - 1963, n. 20 - 30 miljoonaa kuolinälänhädässä )
1.12.1961 suurlähettilääksi nimitetty Joel Toivola raportoi Kiinan kärsineen katovuosista, mutta "nälänhätää ei ole ollut millään seudulla, siitä ovat valtio ja puolue pitäneet huolen." Joel Toivola oli Cay Sundströmin lailla salonkisosialisti ja sanoi "Valvanteen lähettiläskauden olleen kalpea varjo Cay Sundströmistä."
Maokin vakuutti 1961 Francois Mitterandille: "Minä toistan vielä, Kiinassa ei ole nälänhätää."
Ja samaan aikaan Kiina lahjoitti elintarvikkeita ja aseita Unkarille, Indonesia sai aseita, Kuuba rahaa ja Albania e-tarvikkeita - sillä MAO halusi päästä sosialistisen maailman johtoon. Mao Zedongin toimintaa ja ulkopoliittista ajattelua marxismi-leninismin ei sanota ohjanneen, ideologian merkityksen Maolle on sanottu vähentyneen jatkuvasti.
Kiinan kansantasavallan 10-v. juhlien aikaan 1.10.1959 Kiinan ja NLn välirikko on jo ollut selvillä, paitsi Joel Toivolan raporteissa. Raportit ovat olleet ideologisista syistä todellisuudesta irrallisia. Suomen Kiina-suhteet ovat huonontuneet NL:n vanavedessä ja Suomi-Kiina -seurakin on valinnut NL:n puolen NLn-Kiinan "kylmässä sodassa."
Urho Kekkonen kirjoittaa Ussuri-joen kahakan 3.1969 olleen vain eräs ilmentymä 1950-luv. lopulla alkaneesta satojen tuhansien neliö-km:n riidasta koskien Kiinan Venäjälle mm. Aigunin rauhassa 1858 ja Pekingin 1860 rauhansopimuksessa menettämiä alueita. Menetetyt alueet ovat jäätyneitä konflikteja, harvoin alueita menettänyt näyttäisi kokevan menetyksensä oikeutetuksi? UKK893615: https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Hrustsov oli Kiinassa 1.10.1959 ja 30 vuoden tauon jälkeen Gorbatshov Pekingissä 5.1989 tapaamassa Deng Xiaoping´iä.
Mao kuoli 9.1976, mutta jo Mao näyttäisi aloittaneen Kiinan länsisuuntautuneisuuden Nixonin vieraillessa Kiinassa 1972?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Shanghain yhteistyöjärjestö (ei puolustusliitto) perustettiin 14.6.2001 Kiina, Venäjä ja Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan ja Uzbekistan.
Toisin kuin Venäjällä, Kiinalla on suuret finanssivoimavarat, joita Kiina on jakanut Shanghain yhteistyöjärjestön kautta yksin Kazakstanille 10 miljardia $:a ja Kiina kontrolloi kolmasosaa Kazakstanin energiavaroista.
Neuvostoaikana Keski-Aasian maakaasu kulki Neuvostoliittoon ja Länsi-Euroopan markkinoille. Turkmenistan - Kiina 1800 km kaasuputki otettiin käyttöön 12/2009 ja Venäjän on kirjoitettu nopeasti menettäneen vaikutusvaltansa Keski-Aasiassa Kiinalle.
Turkmenistan - Kiina -kaasuputken on sanottu uhkaavan myöskin EU:n Nabucco-hanketta, kaasua Turkin-Romanian-Itävallan kautta Saksaan. ( ei-Venäjältä)
Venäjän Turkmenistanista ostamaa maakaasua Itämeren kaasuputkessa ei noilla näkymillä näyttäisi tulevan virtaamaan.
Venäjän kaasun tuotantokustannusten sanotaan Barentsin merellä ja Siperian arktisilla seuduilla olevan kannattavuusrajalla tämän hetken 1/2010 hinnoilla.
Shtokmanin kenttä Barentsin merellä lienee vielä suunnitteluvaiheessa,samoin Venäjän Karjalan kaasuputki, http://www.barentsobserver.com/shtokman ... 15462.html joten tuleeko Suomenlahden kaasuputkessa virtaamaan Yamalin niemimaan maakaasua?
NordStream-kaasuputki (&putki Murmanskista etelään) lisää Suomenlahden ja Itämeren strategista merkitystä ja valvonta- ja tarkkailutoimintaa sotilaallisesti.

Veikko Palvo