Talvisodan ratkaisutaistelut

[historioija]

Edellä on sivuttu kysymystä Talvisodan ratkaisupaikoista.
Tarkasti ottaen sota nähdäkseni ratkesi Kannaksella vain siksi, että muualla rintama piti, kunnes Kannaksen tilanne osoitti poliittiselle johdolle, että vastarinnan jatkaminen oli hyödytöntä ja kävi kalliiksi. Jos vihollinen olisi pohjoisempana päässyt syvälle sisämaahan tai Laatokan ympäri Kannaksen taakse, niin sodan lopputulos olisi luultavasti ollut silläkin selvä.

[historioija]

Jatkan vielä hieman Talvisodan ratkaisupaikoista.
Tosin vihollinen ainakin sodan loppuvaiheessa halusi ratkaista sen nimenomaan Kannaksella, koskapa syötti juuri sinne sellaiset resurssit, ettei suomalaisten rintama voinut kestää. Mutta tietääkseni oli jatkosuunnitelmia myös ainakin Sortavalan suuntaan.

[Seppo Jyrkinen]

Tosin vihollinen ainakin sodan loppuvaiheessa halusi ratkaista sen nimenomaan Kannaksella,..

Nimenomaan. Stalinin siirrettyä Meretshkovin syrjään, uusi komentaja Timoshenko muutti strategiaa. Kenraaleiden hienoudet jätettiin pois ja periaatteeksi tuli massiiviset rintamahyökkäykset kannaksella. Laatokasta pohjoiseen ei enää ollut strategisia tavoitteita. Sodasta tuli ensimmäisen maailmansodan kaltaista uuvutussotaa.

[erahikainen]

Edellä on sivuttu kysymystä Talvisodan ratkaisupaikoista.
Tarkasti ottaen sota nähdäkseni ratkesi Kannaksella vain siksi, että muualla rintama piti, kunnes Kannaksen tilanne osoitti poliittiselle johdolle, että vastarinnan jatkaminen oli hyödytöntä ja kävi kalliiksi. Jos vihollinen olisi pohjoisempana päässyt syvälle sisämaahan tai Laatokan ympäri Kannaksen taakse, niin sodan lopputulos olisi luultavasti ollut silläkin selvä.

Talvi- ja jatkosodasta

Jos ei talvi olisi ollut niin ankara ja runsasluminen ja jos teitä olisi ollut enemmän venäläisten kolonnille, niin aika mahdottomaksi suomalaisten puolustus voimasuhteiden erilaisuuden takia olisi Kannaksella Talvisodassa muodostunut. Puolustajalla on aina myös se pieni tarmon lisä, että omaansa puolustaessa motivaatio on kuitenkin parempi kuin hyökkäyssodassa. Venäläisten omia miehiä säälimätön avorivitaktiikka oli puolustaville suomalaisille myös pelkkä etu.

Saksan hyökkäysjoukkoja vastaan venäläiset kävivät puolustusotaa, mutta Euroopan sodassakin talven merkitys oli aivan ratkaiseva. Kyky käyttää aseita ja kaivaa poteroja oli suomalaisilla ja venäläisillä yhtäläinen, urheudessa tuskin voi olla eroja eli jatkosodassa jo yksi suomalainen vastasi yhtä "ryssää", mutta tykinammusten onneton niukkuus ja panssari- ja lentokaluston epäsuhta jalkaväen tukena korosti venäläisten ylivoimaa entisestään kun jalkaväkeä oli niin tavattomasti enemmän sitä mukaa kun joukkoja Saksan rintamalta vapautui.

Esko Rahikainen