Vetehinen kirjoitti:Rasismia ei toki keksitty vasta 1800-luvun lopulla vaan se on hyvin vanhaa, mutta 1800-luvun alussa alkoi esiintyä ns tieteellistä rasismia mm pääkallon mittausta. Suomessa mm Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on julkaissut tieteellisen rasismin tapaisia "tutkimuksia".
Suomessa Axel von Freudenthal oli ruotsalaisen rotuopin kehittäjä.
Freudenthal oli syntynyt vasta 1836, joten hän ei ollut Porvoon valtiopäivillä esittämässä yhtään rasistista mielipidettä. Hänen vaikutusaikansa voi laskea alkavan 1860-luvulta.
Rasismi, oppi ihmisrotujen pysyvistä eroista, joilla on tietyt "tieteelliset" perusteet, syntyi 1800-luvun puolimaissa. Sen ensimmäisenä edustajana voi pitää ranskalaista Arthur de Gobineauta, joka julkaisi teossarjansa jossa puolusti arjalaista herrarotua 1850-luvulla. Siinä hän tuomitsi suomalaiset alimpaan kastiin kuuluviksi. Darwinin Lajien synty vuonna 1859 loi perustan rasismille sellaisena kuin me sen tunnemme, vaikkei Darwinia rasistina pidetäkään. Tämän vuosikymmenen ideoilla oli vaikutusta Freudenthaliin, joka oli tuolloin opiskelija Helsingin yliopistossa. Freudenthal esitti finländare-sanan käyttöä erottautua suomenkielisistä finneistä. Rasismista ja Suomesta voi lukea mm. Aira Kemiläisen tutkimuksista.
Kallonmuotoja tutkiva frenologia ei sekään ollut tuolloin edustettuna, vaan levisi vasta joitakin vuosikymmeniä myöhemmin Suomeen. Alan ensimmäinen perusteos julkaistiin vasta 10 vuotta Porvoon valtiopäivien jälkeen. Frenologiassa oli pääosin kyse muusta kuin rasismista. Lähitiede kraniometria eli varsinainen "kallonmittaus" ja päätelmien teko tulosten perusteella ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa kuin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos perustettiin 1974.
Etnistä syrjintää ja ennakkoluuloja toki on esiintynyt aina, mutta rotuoppia ei vielä 1800-luvun alkuvuosina voi katsoa olleen olemassa. Samoin sääty-yhteiskunta merkitsi tietynlaista determinismiä. Sanaa race on käytetty jo 1700-luvulla, mutta sillä ei ole ollut suoraa yhteyttä poliittisiin rasismiin. Et saa ruotsalaisesta Carl von Linnéstä poliittista rasistia, vaikka hän keksi "rotu"-sanan tieteellisessä mielessä ja luokitteli ihmisiä ihonvärin ja muiden ominaisuuksien ohella. Hänelle kielellä ei ollut samaa merkitystä rodun kannalta kuten esimerkiksi karvoituksen määrällä.
Sanan rasismi käyttö on nykyisin mennyt julkisuudessa aika löysäksi. Tämä ei silti tarkoita että kannattaa ryhtyä puhumaan löysiä historian suhteen.
Historiallinen korrektius ja tarkkuus ei ole historiaan jämähtämistä vaan nimenomaan vapauttavat jämähtämisestä tiettyihin anakronismeihin, jotka kumpuavat poliittisista ideologioista.
