Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

[Vetehinen]

Mainitsemasi ovat terveyskeskusjonoja, joihin äidinkieleltään suomalaisia ei hyväksytä.

Ruotsinkieliset saavat asioida jokaisessa Helsingin terveyskeskuksessa ruotsiksi.

Ei näin, vaan muualla kuin näissä kolmessa ruotsinkielistä palvelua ei voida taata. Asian kertoo hieman verhotummin kaupungin asianomainen sivu:
"Fr.o.m. år 2006 har den svenskspråkiga befolkningen i Helsingfors haft möjlighet att välja svenskspråkig hälsostationsservice vid följande enheter: Munksnäs, Östra centrums och Femkantens hälsostation." http://www.hel.fi/wps/portal/Terveyskes ... onsservice

Kuvaan toki kuuluu, että ensin pitää lähettää hakemus: "De som ännu vill anmäla sig som patient till den svenskspråkiga enheten, skall göra en skriftlig anmälan till ifrågavarande hälsostation. Var vänlig notera behandlingstiden och eventuell lokal kötid vid överflyttning till den svenskspråkiga hälsostationsbetjäningen."

Tuo jos on suosimista ja suomalaisvastaista rasismia, ihmettelenpä vain mikä olisi sortoa ja ruotsinkielisten syrjintää?

Edellä mainitsemiisi jonoihin päästäkseen on tosiaan lähetettävä anomus jonka perusteella anojan äidinkieli tarkistetaan. Jos äidinkieli ei ole ruotsi, ei anomusta hyväksytä.

Ihmettelet miksi tuo on ruotsinkielisten suosimista. Minusta suosiminen on selvää, koska muita ei kelpuuteta.

En toki kannata tätä, mutta jos olisi vain suomenkielisille varattuja terveyskeskuksia, joihin ei kelpuuteta ruotsinkielisiä eikä maahanmuuttajia, niin olisiko se Lindgrenin ajatusmaailmassa rasismia?

Jos se Lindgrenin mielestä on rasismia, niin miksi vain ruotsinkielisille toteutettuna se ei ole rasismia?

Jos mielestäsi yhdelle ryhmälle on oltava oikeuksia, joita muille et salli, ollaan rasistisen ajattelun syvillä vesillä.

Ruotsinkieliset saavat käydä missä tahansa terveyskeskuksessa. Ne ovat kaksikielisiä. Ei ole mitään tarvetta perustaa sellaista jonoa, johon pääsee vain yhden äidinkielen puhujat, eikä kukaan muu.

[Klaus Lindgren]

Kyse on siis siitä, että jos ruotsinkielinen menee johonkin muuhun terveyskeskukseen, hän saattaa ehkä saada palveluita ruotsiksi, mikäli henkilökunta sattuu osaamaan sitä riittävästi. Takeita siitä ei enää ole, vaan vuonna 2005 Helsingin kaupunki siis nimen omaan päätti olla tarjoamatta ruotsinkielistä terveydenhoitoa kaikilla terveysasemilla. Sen sijaan kenelläkään suomenkielisellä helsinkiläisellä ei ole mitään vaaraa siitä, että ei saisi palveluita omalla äidinkielellään, suomeksi.
Kyse ei tässä nyt ole lopultakaan muusta kuin siitä, että osalla väestöstä on eri äidinkieli kuin valtaenemmistöllä. Tämän tunnustaminen ei liene muuta kuin tosiasioiden tunnustamista, ja mikäli muut kuin suomenkieliset saavat erilaisia palveluita ja esim. opetusta omalla äidinkielellään, ei se kai ole suomenkielisiltä pois.

[Emma-Liisa]

- pienelle paikkakunnalle on valittu esim. lääkäri, joka toivoo että hänen opettajapuolsiolleen järjestyy myös työtä

Minusta ihan ok toive.

Miksi, kun siinäkin voidaan jättää pätevämpi valitsematta?'

[Emma-Liisa]

Onko siis väärin, että ruotsinkieliset saavat palveluja omalla äidinkielellään?

Tosiasiassa eivät monessakaan paikassa saa, vaan ovat luopuneet toivosta saada ja muuttavat suomeen, kun huomaavat virkailijan ruotsin kielen taidon heikoksi (jolloin virkailija ei saa harjoitusta ruotsin kielen taidossa) tai jopa aloittavat suomeksi (sama seuraus).

Kun ruotsalainen kerran osaa suomea, niin mielestäni ei ole mitään ongelmaa, kun hän hoitaa asiansa suomeksi.

Ai ei? Seurauksena on, että ne ruotsinkieliset jotka eivät osaa suomea, eivät saa palvelua omalla kielellään, kun henkilökunta ei saa riittävästi harjoitusta ruotsin käytässä.

[Emma-Liisa]

Kyse on siis siitä, että jos ruotsinkielinen menee johonkin muuhun terveyskeskukseen, hän saattaa ehkä saada palveluita ruotsiksi, mikäli henkilökunta sattuu osaamaan sitä riittävästi. Takeita siitä ei enää ole, vaan vuonna 2005 Helsingin kaupunki siis nimen omaan päätti olla tarjoamatta ruotsinkielistä terveydenhoitoa kaikilla terveysasemilla.

Eli kun ruotsinkielisten oikeutta saada terveydenhoitopalveluja omalla kielellään on tosiasiassa huononnettu, se on Vetehisen mielestä suomenkielisten syrjimistä?

[Vetehinen]

Kyse on siis siitä, että jos ruotsinkielinen menee johonkin muuhun terveyskeskukseen, hän saattaa ehkä saada palveluita ruotsiksi, mikäli henkilökunta sattuu osaamaan sitä riittävästi. Takeita siitä ei enää ole, vaan vuonna 2005 Helsingin kaupunki siis nimen omaan päätti olla tarjoamatta ruotsinkielistä terveydenhoitoa kaikilla terveysasemilla.

Ei se minusta noin ole. Kolmen vain ruotsinkielisen jonon lisäksi ovat kaksikieliset terveyskeskukset, joihin ruotsinkieliset tietenkin pääsevät lääkäriin kuten aikaisemminkin.

Tämä vain ruotsinkielisille varattu terveyskeskusjono oli esimerkkinä äidinkielen perusteella tapahtuvasta erottelusta.

Helsingissä ei tietääkseni ole vain äidinkieleltään vain suomalaisille varattuja.

Sen sijaan kenelläkään suomenkielisellä helsinkiläisellä ei ole mitään vaaraa siitä, että ei saisi palveluita omalla äidinkielellään, suomeksi. Kyse ei tässä nyt ole lopultakaan muusta kuin siitä, että osalla väestöstä on eri äidinkieli kuin valtaenemmistöllä.

Olen samaa mieltä.

Osa johon viittaat on ruotsinkieliset, eikä äidinkielen perusteella tapahtuvalla erottelulla suosita mitään muuta ryhmää kuin vain ruotsinkielisiä.

Kieliongelmia on kaikkialla maailmassa ja on ratkaistu tietääkseni kaikkialla toisin kuin manner-Suomessa. Jo Ahvenanmaalla asiat ovat toisin.

Missään maassa maailmassa ei tietääkseni ratkaisu perustu äidinkieleen. En tunne toista maata, joka edes keräisi tietoa äidinkielestä.

Manner-Suomi on erikoinen poikkeava tapaus.

Tämän tunnustaminen ei liene muuta kuin tosiasioiden tunnustamista, ja mikäli muut kuin suomenkieliset saavat erilaisia palveluita ja esim. opetusta omalla äidinkielellään, ei se kai ole suomenkielisiltä pois.

Minusta asia ei ole noin yksinkertainen.

[Vetehinen]

- pienelle paikkakunnalle on valittu esim. lääkäri, joka toivoo että hänen opettajapuolsiolleen järjestyy myös työtä

Minusta ihan ok toive.

Miksi, kun siinäkin voidaan jättää pätevämpi valitsematta?'

En ymmärrä mitä tarkoitat.

[Vetehinen]

Kyse on siis siitä, että jos ruotsinkielinen menee johonkin muuhun terveyskeskukseen, hän saattaa ehkä saada palveluita ruotsiksi, mikäli henkilökunta sattuu osaamaan sitä riittävästi. Takeita siitä ei enää ole, vaan vuonna 2005 Helsingin kaupunki siis nimen omaan päätti olla tarjoamatta ruotsinkielistä terveydenhoitoa kaikilla terveysasemilla.

Eli kun ruotsinkielisten oikeutta saada terveydenhoitopalveluja omalla kielellään on tosiasiassa huononnettu, se on Vetehisen mielestä suomenkielisten syrjimistä?

Minusta Klaus Lindgren on ymmärtänyt ruotsinkielisille varatun "puistonpenkin" terveyskeskuksissa väärin.

Kolmen penkin perustaminen ei ole tarkoittanut, että ruotsinkieliset eivät pääse tavalliseen kaksikieliseen terveyskeskukseen.

On siis kaksikieliset - joihin voivat mennä maahanmuuttajat, suomalaiset ja ruotsalaiset - ja ruotsinkielisille varatut omat jonot, joihin muut äidinkielet eivät pääse.

[Emma-Liisa]

Miksi, kun siinäkin voidaan jättää pätevämpi valitsematta?'

En ymmärrä mitä tarkoitat.[/quote]

Siis valitaan joku siksi, että hän on jonkun puoliso, eikä valita pätevintä? Eikös tuokin ole syrjintää jo mikä?

Toki sinänsä ymmärettävää, koska muuten se puoliso häipyy paikkakunnalta, joka sitten on ilman esim. lääkäriä. Asiat eivät siis ole niin yksioikoisia että noudatetaan lakia ja sillä sipuli. Sitä paitsi vain muodollinen pätevyys on selvä asia, kaikesta muusta pätevyydestä voidaan esittää erilaisia mielipiteitä.

[Emma-Liisa]

Minusta Klaus Lindgren on ymmärtänyt ruotsinkielisille varatun "puistonpenkin" terveyskeskuksissa väärin.

Kolmen penkin perustaminen ei ole tarkoittanut, että ruotsinkieliset eivät pääse tavalliseen kaksikieliseen terveyskeskukseen.

Mutta he eivät saa siellä palvelua äidinkielellään.

On siis kaksikieliset - joihin voivat mennä maahanmuuttajat, suomalaiset ja ruotsalaiset - ja ruotsinkielisille varatut omat jonot, joihin muut äidinkielet eivät pääse.

Aiemmin valitit kaksinkerrraisesta hallinnosta. Nytkö siis haluaisitkin, että kaikki terveyskeskukset palvelisivat eivät vain suomen ja ruotsin vaan myös maahanmuuttajien äidinkielellä?

[Vetehinen]

Minusta Klaus Lindgren on ymmärtänyt ruotsinkielisille varatun "puistonpenkin" terveyskeskuksissa väärin.

Kolmen penkin perustaminen ei ole tarkoittanut, että ruotsinkieliset eivät pääse tavalliseen kaksikieliseen terveyskeskukseen.

Mutta he eivät saa siellä palvelua äidinkielellään.

Saavat toki oikein hyvin.

Vittaan tuohon edellä kirjoittamaani koskien "äidinkielistä" palvelua.

On siis kaksikieliset - joihin voivat mennä maahanmuuttajat, suomalaiset ja ruotsalaiset - ja ruotsinkielisille varatut omat jonot, joihin muut äidinkielet eivät pääse.

Aiemmin valitit kaksinkerrraisesta hallinnosta. Nytkö siis haluaisitkin, että kaikki terveyskeskukset palvelisivat eivät vain suomen ja ruotsin vaan myös maahanmuuttajien äidinkielellä?

No en halua.

Maahanmuuttajat asioivat tavallisissa terveyskeskuksissa ja hoitavat kai asiansa muulla kuin äidinkielellään - suomeksi tai ehkä englanniksi - tai tulkin avulla.

[Vetehinen]

Miksi, kun siinäkin voidaan jättää pätevämpi valitsematta?'

En ymmärrä mitä tarkoitat.

Siis valitaan joku siksi, että hän on jonkun puoliso, eikä valita pätevintä? Eikös tuokin ole syrjintää jo mikä? [/quote]

Ei tietääkseni ole laitonta, jos tuolla perusteella palkataan.

Sukulaisia ja tuttuja saatetaan suosia palkkaamisessa, mutta nepotismi ei ole laitonta.

Toki sinänsä ymmärettävää, koska muuten se puoliso häipyy paikkakunnalta, joka sitten on ilman esim. lääkäriä. Asiat eivät siis ole niin yksioikoisia että noudatetaan lakia ja sillä sipuli. Sitä paitsi vain muodollinen pätevyys on selvä asia, kaikesta muusta pätevyydestä voidaan esittää erilaisia mielipiteitä.

Kielletyt syrjinnän muodot on kerrottu laiessa. Olen kanssasi toista mieltä. Minusta lakia on syytä ainakin pyrkiä noudattamaan. Ei se minusta ole liian vaikeaa.

Tulkintaerimielisyydet ratkaistaan oikeudessa.

[Emma-Liisa]

Sotavangit ja internoidut -kokoomateoksessa on myös Kirill Alexandrovin arvio uhreista 1930-39 s. 46-47: yli 9,6 miljoonaa, joista suurin osa on 1932-3 nälänhädän seurauksena menehtyneitä (Alexandrovin artikkelin aihe on varsinaisesti Suomi talinin venäläiset vastustajat.)

Tästä nälänhädästä (siis oliko kyseessä kansanmurha vai ei) näkyy tulleen Ukrainassa päivänpoliittinen asia. Olisiko tämä esimerkki siitä menneisyyden selvittelystä, joka estää paremman tulevaisuuden?