Maanviljelyn synty

[Seppo Jyrkinen]

Maanviljelytaito on yksi ihmislajin suurimpia keksintöjä. Se alkoi Lähi-Idässä 11.000 v sitten, Kiinassa 9.000 v siten ja Amerikassa 6.000 v sitten.

Aika huima juttu. Onko kenelläkään pätevää selitystä!

[Jaakko Hakkinen]

Onhan niitä, muttemme vain tiedä, mikä niistä on oikea.
1. Laiskuus on viisauden äiti: kasvien keräileminen helpottui, kun niitä levitettiin lähemmäs asuinpaikkaa.
2. Viina on viisasten juoma: viljaa on saatettu viljellä ensin uhrioluiden tuottamiseksi.

[Klaus Lindgren]

... ja kaipa myös:
3. kun väestöä kertyi yhdelle alueelle kyllin paljon, ei keräily ja metsästys lyönyt leiville. Oli otettava vaivalloisempia, mutta tuottavampia konsteja käyttöön.

[Seppo Jyrkinen]

Selitän hieman tarkemmin. Tuolla "huimalla jutulla" tarkoitin, että sama asia oivallettiin lähestulkoon samanaikaisesti eri maailmankolkissa. Itsenäisesti, toisista riippumatta. Niitä on ilmeisesti useampiakin kuin nuo mainitsemani kolme joiden fyysiset etäisyydet ovat kaikkein suurimmat.

Mikä sai ihmislajin oivaltamaan maanviljelyn mahdollisuuden?
1. Ihmisessä on biologista kelloa muistuttava "lajikello" joka saa aikaan samankaltaisia toimenpiteitä kaikissa Lucyn jälkeläisissä. Olisiko ajanjakso 100.000 - 200.000 vuotta?
2. Jumala on olemassa ja hän opetti maanviljelyn ihmisille. Minkä uskonnon Jumala?
3. Maan päällä on käynyt vieraita avaruudesta ja he ovat jättäneet ihmiselle tiedon viljelystä. Tämänsuuntaisia "avaruusoliot jalostivat ihmislajin" ajatuksia Däniken on esittänyt.
4. Maanviljelyn oivaltaminen on vääjäämätön seuraus yhden eläinlajin - ihmislajin - älyllisestä kehittymisestä. Eli simpanssitkin "keksisivät" maanviljelyn 500.000 vuoden kuluttua.
5. Ihan vain sattumalta. (sattuma selittäisi yhden, mutta ei useita samanaikaisuuksia)
6. Jokin järkevä selitys.

[Jussi Jalonen]

Selitän hieman tarkemmin. Tuolla "huimalla jutulla" tarkoitin, että sama asia oivallettiin lähestulkoon samanaikaisesti eri maailmankolkissa.

Muutaman tuhannen vuoden erot huomioiden ei tapahtumia kai nyt sentään oikein voi luonnehtia sanoilla "lähestulkoon samanaikaisesti"?

Mikä sai ihmislajin oivaltamaan maanviljelyn mahdollisuuden?

4. Maanviljelyn oivaltaminen on vääjäämätön seuraus yhden eläinlajin - ihmislajin - älyllisestä kehittymisestä. Eli simpanssitkin "keksisivät" maanviljelyn 500.000 vuoden kuluttua.

Hieman muokaten, eiköhän se ole tämä vaihtoehto. Kuten aiemmin on jo sanottu, kaikki tietysti alkoi keräilykulttuurista. Ajan mittaan havaittiin, että syötäviä kasveja voi viljellä aivan itse, lähempänä kotioloja, niin ei tarvitse jatkuvasti lampsia etsimään niitä etäältä. Sama logiikka kuin eläinten kesyttämisessä.

Lisäksi, maanviljelys ei ilmeisestikään syntynyt aivan yhden yön oivalluksen tuloksena. Nykytiedon valossa kyseessä näyttäisi olleen pitkän siirtymävaiheen prosessi.

5. Ihan vain sattumalta. (sattuma selittäisi yhden, mutta ei useita samanaikaisuuksia)

Eiköhän sana ja tieto ole kulkenut paikasta toiseen siinä muutaman vuosituhannen aikana. Esimerkkitapauksiksi jäävät nuo mainitsemasi Kiina, Lähi-Itä ja Amerikka, joista kaksi ensimmäistä ovat olleet kontaktissa toisiinsa.

Puhtaassa sattumassakaan ei olisi mitään sen ihmeellisempää kuin vaikkapa siinä, että Seki Kōwa teki itsenäisesti samat keksinnöt algebran ja matematiikan saralla kuin Newton ja Leibniz toisella puolen maailmaa. Vieläpä osapuilleen samanaikaisesti, mutta itse asiassa ilmeisesti jo hieman ennen kumpaakaan eurooppalaista kollegaansa.


Cheers,

J. J.

[Seppo Jyrkinen]

...sama asia oivallettiin lähestulkoon samanaikaisesti eri maailmankolkissa.

Muutaman tuhannen vuoden erot huomioiden ei tapahtumia kai nyt sentään oikein voi luonnehtia sanoilla "lähestulkoon samanaikaisesti"?

On kieltämättä hieman kornia kutsua tapahtumia lähes samanaikaisiksi tuhansien vuosien aikaeroista huolimatta. Peilaan kuitenkin ajoittumista nykyihmisen historiaan: 200.000 vuoden ajanjaksossa muutaman tuhannen vuoden erot ovat pienenpuoleisia. Eikä nykyihmisenkään ikä ole välttämättä oikea.

Ja tuo antamasi Bellarminen linkki niputtaa Lähi-Idän rukiin, Ecuadorin kurpitsat ja Kiinan riisin 3.000 vuoden haarukkaan.

Puhtaassa sattumassakaan ei olisi mitään sen ihmeellisempää kuin vaikkapa siinä, että Seki Kōwa teki itsenäisesti samat keksinnöt algebran ja matematiikan saralla kuin Newton ja Leibniz toisella puolen maailmaa. Vieläpä osapuilleen samanaikaisesti, mutta itse asiassa ilmeisesti jo hieman ennen kumpaakaan eurooppalaista kollegaansa.

Teknisiä ja tieteellisiä keksintöjä tehdään jatkuvasti eri puolilla maapalloa "itsenäisesti". Lainausmerkit siksi, että meidän aikamme tieteellinen tieto, ihmisten yleiset tavoitteet ja valtaosa tekniikasta ovat samoja kaikkialla maailmassa - resursseissa on toki eroja. Ja ennen kaikkea: kaikki tietävät, että maailmamme muuttuu ja kehittyy ja että muutoksen tavoittelu on normaalia. Siksipä Concorde ja Tupolev-144 olivat - kaukaa katsottuna - kuin kaksi marjaa.

Maanviljelyn "keksimisessä" on suuruusluokkaero tieteellisiin löytöihin ja vielä suurempi ero teknisiin keksintöihin. Metsästys- ja keräilykulttuurilla oli pitkä historia. Se oli elimellinen osa oman aikansa eläinkunnan (ihminen ml) biologiaa. - Pystyihmisen elämäntapa pysyi samanlaisena pitkälti toista miljoonaa vuotta.

Piti oivaltaa, että koko elämäntapa voisi olla toisin. Piti oivaltaa, että jos tänään heittelee siemeniä maahan, niin monta kuukautta myöhemmin saa syötävää. Se, että jossain joku näin oivalsi, menee evoluution, mutaation tai sattuman piikkiin, mutta useita tavoitteiltaan samanlaisia mutta toteutukseltaan erilaisia sattumia eri puolilla maapalloa ja eri viljelykasveilla tuntuu oudolta. Ei oikein maistu sattumalta.

Eiköhän sana ja tieto ole kulkenut paikasta toiseen siinä muutaman vuosituhannen aikana. Esimerkkitapauksiksi jäävät nuo mainitsemasi Kiina, Lähi-Itä ja Amerikka, joista kaksi ensimmäistä ovat olleet kontaktissa toisiinsa.

Viljelyn katsotaan syntyneen itsenäisesti useissa eri paikoissa. Viljelykasvit eri paikoissa ovat olleet eri lajeja ja viljelytekniikat jopa vastakkaisia. Vehnää viljeltiin kuivassa Lähi-Idässä, riisiä taasen veden peittämillä viljelmillä Kiinassa. Mikäli maanviljelyllä olisi yksi syntykoti, olisi sama kasvi levinnyt askel kerrallaan kauemmas jättäen jälkiä myös matkan varrelle, mutta nykytiedon mukaan näin ei ole tapahtunut.

En hämmästele sattumaa sinällään, vaan monen sattuman samanaikaisuutta.

[skrjabin]

Niin siis kannattanee kuitenkin korostaa sitä että on eri asia keksiä se asia että kasveja voi lisätä ja kasvattaa keinotekoisesti heittämällä siemeniä määrätyyn paikkaan ja se että päätetään perustaa elanto tai osa siitä tuolle menetelmälle. Ei liene juurikaan mahdollista tietää milloin tuo ensimmäinen tapaus on keksitty. Toinen taas on sitten jo talousratkaisu ja sellaisenaan idea on siirrettävissä kasvistosta riippumatta.

[Jussi Jalonen]

Maanviljelyn "keksimisessä" on suuruusluokkaero tieteellisiin löytöihin ja vielä suurempi ero teknisiin keksintöihin. Metsästys- ja keräilykulttuurilla oli pitkä historia. Se oli elimellinen osa oman aikansa eläinkunnan (ihminen ml) biologiaa. - Pystyihmisen elämäntapa pysyi samanlaisena pitkälti toista miljoonaa vuotta. Piti oivaltaa, että koko elämäntapa voisi olla toisin. Piti oivaltaa, että jos tänään heittelee siemeniä maahan, niin monta kuukautta myöhemmin saa syötävää. Se, että jossain joku näin oivalsi, menee evoluution, mutaation tai sattuman piikkiin, mutta useita tavoitteiltaan samanlaisia mutta toteutukseltaan erilaisia sattumia eri puolilla maapalloa ja eri viljelykasveilla tuntuu oudolta. Ei oikein maistu sattumalta.

Asiaa voi tarkastella niinkin, että mahdollisuudet kuvaamaasi oivallukseen olivat jo sisäänrakennettu siihen edeltävään kulttuuriin. Metsästyskulttuurin harjoittamiseen sisältyi jo lähtökohtaisesti mahdollisuus eläinten kesyttämisestä; aluksi ehkä vain avuksi metsästyksessä, mutta lopulta myös teuraiksi, jolloin metsästys itsessään kävisi vähemmän tarpeelliseksi. Vastaavasti keräilykulttuuriin sisältyi mahdollisuus keräiltävien kasvien istuttamisesta ja kasvattamisesta itse. Yksi idea johtaa ajan mittaan toiseen.

Kehitystä voisi siis oikeastaan luonnehtia väistämättömäksi, tietysti sillä edellytyksellä, että olosuhteet ovat muuten suotuisat. Ei ole välttämättä siis mitenkään ihmeellistä, että se tapahtui peräti kolmessa ihmispopulaatiossa. Varmaankin se olisi voinut tapahtua useammassakin, mutta mainituilla kolmella alueella oli luonnon puolesta parhaimmat edellytykset yrittää ja onnistua.

Mehän emme tarkalleen ottaen tiedä, kuinka monta epäonnista siirtymistä keräilytaloudesta viljelyskulttuuriin on tuolloin sattunut; jotkut yhteisöt eivät onnistuneet koskaan, jotkut jäivät niinsanotusti siirtymävaiheen puoleenväliin, ja mainitut kolme kandidaattia sitten ylittivät sen rajan.

Vertailun vuoksi voi ottaa kaksi muuta edistysaskelta; luonnontieteellisen vallankumouksen ja teollisen vallankumouksen. Omasta mielestäni on paljon oudompaa, että nämä ilmiöt tapahtuivat vain ja ainoastaan kerran, ja vielä molemmat samalla kulttuurialueella, ilman mitään itsenäisesti ja rinnakkaisesti toisaalla tapahtunutta vastaavaa ilmiötä. Pari muuta sivilisaatiota tosin oli vähällä toteuttaa omintakeisen luonnontieteellisen vallankumouksen, mutta jotain jäi puuttumaan.



Cheers,

J. J.

[Seppo Jyrkinen]

Maanviljelyn harjoittaminen ja maanviljelykulttuurissa eläminen ovat eri asioita. Siirtymävaihe metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn on varmaankin kestänyt useamman tuhat vuotta. Siirtymävaiheen kesto ei kuitenkaan poista "samanaikaisuutta" - tarkastellaan sitten oivallusta taikka jälkiä jättävää kulttuuria.

Viljelytaito siirtyy paikasta toiseen kasvien mukana. Pitäisin uskottavimpana kehitystä, jossa viljelytaitoinen levittää sekä osaamistaan että viljelykasvia naapuriinsa. Uuden kasvin etsimiseen ei ole perustetta jos kelvollinen on jo tiedossa. Puhumattakaan siitä, että tuon ajan ihmisillä tuskin on voinut olla laaja-alaista käsitystä viljelyn mahdollisuuksista kasveilla, joiden olemassaolosta he eivät ole edes olleet tietoisia.

Samanaikaisuus on luonnollista jos on olemassa yhdistävä mekanismi. Tässä tapauksessa se olisi nykyihmisen syntykoti Itä-Afrikassa, mutta aikajakso on 300.000 vuotta.

Ja noita populoita on ilmeisesti ollut (ainakin) kymmenkunta: Lähi-Itä, Kiina, Kaakkois-Aasia, Afrikka, Keski-Amerikka, Etelä-Amerikassa Andien sekä Venezuelan ja Amazonjoen seutu, Pohjois-Amerikan länsiosat sekä Mississippin laakso ja Uusi-Guinea.

Onko kenelläkään tietoa jonkin työkalun syntyajoista eri kulttuureissa? Kivikirveen tai kivikeihään?

[Vetehinen]

Viljelyn katsotaan syntyneen itsenäisesti useissa eri paikoissa. Viljelykasvit eri paikoissa ovat olleet eri lajeja ja viljelytekniikat jopa vastakkaisia. Vehnää viljeltiin kuivassa Lähi-Idässä, riisiä taasen veden peittämillä viljelmillä Kiinassa. Mikäli maanviljelyllä olisi yksi syntykoti, olisi sama kasvi levinnyt askel kerrallaan kauemmas jättäen jälkiä myös matkan varrelle, mutta nykytiedon mukaan näin ei ole tapahtunut.

Tietääkseni Amerikassa ei ollut villiriisiä eikä villivehnää ja intiaanit viljelivät maissia, jota taasen ei ollut Euraasiassa. Australiassa ei maanviljelys tainnut alkaa koskaan ennen eurooppalaisten saapumista.

Pelkkä viljan viljely on käsittääkseni kehittymätöntä maataloutta. Lisäksi pitää olla juureksia kuten perunaa, naurista, mainiokkia ja rehukasveja joko luonnon niityillä tai kasvatettaviksi karjalle. Karjaakin on hyvä olla monenlaisia kuten sikoja, nautoja, vuohia ja lampaita, joita oli Euraasiassa, mutta Amerikassa oli vain laamoja.

Ihmisen piti oppia sietämään eläimistä kuten sioista, kanoista ja naudoista siirtyviä tauteja sekä kehittämään laktoositoleranssin voidakseen juoda maitoa.

Muistaakseni yhden hevosrodun menestys perustui hevosen kykyyn sulattaa erästä arojen heinälajia, jota muut hevosrodut eivät pystyneet hyödyntämään.

[Sami Raninen]

Ainoa todella globaali muutos tuossa aikatasossa (noin 10 000 - 13 000 vuotta sitten) lienee jääkauden päättyminen. Voisiko ilmastonmuutos olla taustavaikuttajana siinä, että muutaman tuhannen vuoden kuluessa väestönkasvu ja asutusekspansio johtivat domestikaatioprosessiin useassa eri paikassa eri puolilla planeettaa?

Tämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen, mutta en ryhdy arvuuttelemaan yksityiskohtaisella syy-seuraus-tasolla.