Sivu 9/9

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 23.06.16 14:29
Kirjoittaja Emma-Liisa
nylander kirjoitti: Olemassaolevan historiankirjoituksen pohjaltahan historian oppikirjojakin laaditaan.
Pitää sinänsä paikkansa, mutta poikkeuksiakin on, kuten se aiemmin mainitsemani, että historian opiskelijat tenttivät amerikkalaisen Riasanovskyn Venäjän historian mutta sitten opettivat koulukirjojen mukaan, joissa kerrottiin ihan toista.

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 16:02
Kirjoittaja Emma-Liisa
Henrik Meinanderia haastateltiin tänään aiheesta ja historiantutkimuksen muutoksista yleensäkin. Ohjelma on kuultavana Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-3469399

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 16:20
Kirjoittaja nylander
nylander 20.6.2016 kirjoitti:Sitä tässä vain mietin, että kuinkahan edustavana Arno Kotron näytepoimintaa voidaan pitää. Tunnistaisivatko 80-luvulla historiaa yläkoulussa tai lukiossa historiaa opettaneet Kotron kuvauksesta työnsä tuolloisen luonteen? Kotro siis kirjoitti mm. näin:
Toinen kysymys on tärkeämpi ja ansaitsisi laajaa julkista keskustelua. Sopii miettiä, millaisen mentaalisen ja poliittisen vahingon vahvasti valikoivan ja vinon historian syöttäminen koulussa on saanut aikaan.

Ei olisi ihme, jos se yhä vaikuttaisi poliittiseen ilmapiiriin, kansalaismielipiteeseen ja parhaillaankin käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun
Kouluissa on siis 80-luvuilla "syötetty valikoivaa ja vinoa historiaa", ja kaikki tuo on saanut aikaan "poliittisen vahingon", jonka vaikutukset yhäti tuntuvat keskuudessamme. Kansa on oppinut ajattelemaan väärin. - Hm. Sat sapienti, totesi jo Ahti Karjalainen aikoinaan.

Pienenä loppukevennyksenä voisi vielä siteerata Kotroa:
Kahdeksannen luokan kirja - - mieluummin lainaa Paasikiven olosuhteiden pakosta lausumia muistosanoja Stalinista:

”Generalissimus Stalin on nykyajan historian suurimpia hahmoja. Hän on piirtänyt pysyvästi nimensä ei vain Neuvostoliiton vaan koko maailman historiaan. Hänen johdollaan on vanha Venäjä, nykyinen Neuvostoliitto, muuttunut ja nuorentunut. Hän on nostanut Neuvostoliiton mahtavaksi maailmanvallaksi.”
Mitäpä tuohon. Totuus on ajan tytär, sanotaan. Onnellisemmissa oloissa suomalaisiin oppikirjoihin olisi kenties kirjattu presidentti Rytin uskoutuminen päiväkirjalleen hänen vietettyään 4. kesäkuuta 1942 Kaukopään tehtaiden pistoraiteella päivän "Suur-Saksan nerokkaan johtajan" seurassa: "hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen". Ja mikä parasta tuon lausumiseen ei tarvittu edes "olosuhteiden pakkoa".
Kuuntelin tänään Yle 1:stä "Julkisen sanan" suorana. Kun Meinanderilta kysyttiin oman kouluaikansa 70-luvun historian oppikirjoista, hän vastasi suunnilleen niin, ettei hänen kokemuksensa lainkaan vastaa Kotron kertomaa 80-luvun alusta. Meinander tunnetusti on historian korkeimman tason ammattilainen.

Kummallista. Kotro on tietääkseni mm. filosofian opettaja. Sellaiselta henkilöltä nyt ainakin odottaisi pitäytymistä näkemykselliseen tasapuolisuuteen ja totuudellisuuteen. Näillä tiedoilla ei ikävä kyllä sellaista vaikutelmaa saa.

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 16:59
Kirjoittaja kpj
nylander kirjoitti:
N. siteeraa Kotroa:
Kahdeksannen luokan kirja - - mieluummin lainaa Paasikiven olosuhteiden pakosta lausumia muistosanoja Stalinista:

”Generalissimus Stalin on nykyajan historian suurimpia hahmoja. Hän on piirtänyt pysyvästi nimensä ei vain Neuvostoliiton vaan koko maailman historiaan. Hänen johdollaan on vanha Venäjä, nykyinen Neuvostoliitto, muuttunut ja nuorentunut. Hän on nostanut Neuvostoliiton mahtavaksi maailmanvallaksi.”

Mitäpä tuohon. Totuus on ajan tytär, sanotaan. Onnellisemmissa oloissa suomalaisiin oppikirjoihin olisi kenties kirjattu presidentti Rytin uskoutuminen päiväkirjalleen hänen vietettyään 4. kesäkuuta 1942 Kaukopään tehtaiden pistoraiteella päivän "Suur-Saksan nerokkaan johtajan" seurassa: "hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen". Ja mikä parasta tuon lausumiseen ei tarvittu edes "olosuhteiden pakkoa".
nylander kirjoitti:
Kuuntelin tänään Yle 1:stä "Julkisen sanan" suorana. Kun Meinanderilta kysyttiin oman kouluaikansa 70-luvun historian oppikirjoista, hän vastasi suunnilleen niin, ettei hänen kokemuksensa lainkaan vastaa Kotron kertomaa 80-luvun alusta. Meinander tunnetusti on historian korkeimman tason ammattilainen.

Kummallista. Kotro on tietääkseni mm. filosofian opettaja. Sellaiselta henkilöltä nyt ainakin odottaisi pitäytymistä näkemykselliseen tasapuolisuuteen ja totuudellisuuteen. Näillä tiedoilla ei ikävä kyllä sellaista vaikutelmaa saa.

Itse en ole varsinaisesti seurannut Kotron kirjoituksia tai muisteloja.

Mitä Suomen presidentin olisi sitten tullut sanoa Stalinin poismenon johdosta? Jotain? Ei mitään? Onko Paasikiven julistuksessa jokin paikkansapitämättömyys? Hän ei tainnut muistosanoissaan ottaa kantaa neuvostodiktaattorin "lämpimyyteen" tai edes "herkkyyteen".

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 17:05
Kirjoittaja Emma-Liisa
nylander kirjoitti: Kuuntelin tänään Yle 1:stä "Julkisen sanan" suorana. Kun Meinanderilta kysyttiin oman kouluaikansa 70-luvun historian oppikirjoista, hän vastasi suunnilleen niin, ettei hänen kokemuksensa lainkaan vastaa Kotron kertomaa 80-luvun alusta. Meinander tunnetusti on historian korkeimman tason ammattilainen.

Kummallista. Kotro on tietääkseni mm. filosofian opettaja. Sellaiselta henkilöltä nyt ainakin odottaisi pitäytymistä näkemykselliseen tasapuolisuuteen ja totuudellisuuteen. Näillä tiedoilla ei ikävä kyllä sellaista vaikutelmaa saa.
Molemmat käsittääkseni puhuvat omien muistojensa perusteella, ja muistihan on tunnetusti pettävä. Tosin Kotro kaivoi oman historiakirjansa esiin.

Oma muistikuvani 60-luvulta vastaa Meinanderia. Myönnän kyllä, että ehkä en voi yleistää, koska historianopettajani oli demari, mikä lienee ollut tuolloin varsin harvinaista.

Vähän minua vanhemmat, eli suuria ikäluokkia edustavat, ovat valittaneet, ettei koulukirjoissa kerrottu uudemmasta historiasta yhtään mitään. Meillä vaihdettiin yleisen historian oppikirja Mantere-Sarvasta uuteen, mikä oli sinänsä perusteltua mutta nyt ajateltuna saattoi olla ylimääräinen rahareikä joillekin vanhemmille.

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 17:13
Kirjoittaja Emma-Liisa
kpj kirjoitti:
nylander kirjoitti:
N. siteeraa Kotroa:
Kahdeksannen luokan kirja - - mieluummin lainaa Paasikiven olosuhteiden pakosta lausumia muistosanoja Stalinista:

”Generalissimus Stalin on nykyajan historian suurimpia hahmoja. Hän on piirtänyt pysyvästi nimensä ei vain Neuvostoliiton vaan koko maailman historiaan. Hänen johdollaan on vanha Venäjä, nykyinen Neuvostoliitto, muuttunut ja nuorentunut. Hän on nostanut Neuvostoliiton mahtavaksi maailmanvallaksi.”

Mitäpä tuohon. Totuus on ajan tytär, sanotaan. Onnellisemmissa oloissa suomalaisiin oppikirjoihin olisi kenties kirjattu presidentti Rytin uskoutuminen päiväkirjalleen hänen vietettyään 4. kesäkuuta 1942 Kaukopään tehtaiden pistoraiteella päivän "Suur-Saksan nerokkaan johtajan" seurassa: "hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen". Ja mikä parasta tuon lausumiseen ei tarvittu edes "olosuhteiden pakkoa".
nylander kirjoitti:
Kuuntelin tänään Yle 1:stä "Julkisen sanan" suorana. Kun Meinanderilta kysyttiin oman kouluaikansa 70-luvun historian oppikirjoista, hän vastasi suunnilleen niin, ettei hänen kokemuksensa lainkaan vastaa Kotron kertomaa 80-luvun alusta. Meinander tunnetusti on historian korkeimman tason ammattilainen.

Kummallista. Kotro on tietääkseni mm. filosofian opettaja. Sellaiselta henkilöltä nyt ainakin odottaisi pitäytymistä näkemykselliseen tasapuolisuuteen ja totuudellisuuteen. Näillä tiedoilla ei ikävä kyllä sellaista vaikutelmaa saa.

Itse en ole varsinaisesti seurannut Kotron kirjoituksia tai muisteloja.

Mitä Suomen presidentin olisi sitten tullut sanoa Stalinin poismenon johdosta? Jotain? Ei mitään? Onko Paasikiven julistuksessa jokin paikkansapitämättömyys? Hän ei tainnut muistosanoissaan ottaa kantaa neuvostodiktaattorin "lämpimyyteen" tai edes "herkkyyteen".
Kekkonen taisi ylistää Stalinia "lämpimänä Suomen ystävänä", minkä kai harva kuulija otti tosissaan.

Kysymyshän on siitä, mitä historian oppikirjoissa pitäisi aiheesta sanoa.

Sinänsä ei ole väärin lainata Stalinin muistosanoja tai aikalaisten sanomaa tai julistusta mistään muustakaan aiheesta. Opettajan tehtävä on sitten panna oppilaat pohtimaan, mikä niiden todellinen merkitys oli (esim. miksi Britannia aina korosti "merten vapautta" tai mitä NL tarkoitti "rauhalla").

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 18:07
Kirjoittaja nylander
Emma-Liisa kirjoitti:Molemmat käsittääkseni puhuvat omien muistojensa perusteella, ja muistihan on tunnetusti pettävä. Tosin Kotro kaivoi oman historiakirjansa esiin
Juu, Kotro kyllä kaivoi kirjansa esille. Siitä huolimatta luottaisin kuitenkin suuresti enemmän laatuun ja kompetenssiin: kun professori M. jo hieman yli kolmissakymmenissä väitteli historiassa fil. tohtoriksi (ja vielä kasvatushistoriallisella aiheella!), niin tuskinpa hänen orientaationsa historia-aineeseen lukiovuosinakaan on voinut aivan metsään mennä. Sitä paitsi historian oppikirjat olivat 70- ja 80-luvulla hyvin tasalaatuisia, koska ne ennen hyväksymistä ennakkotarkastettiin (ei kuitenkaan kaiketi Moskovassa kuten eräs kuulu kirjailijatar ehdottaa vaan ihan kotoisessa kouluhallituksessa). Sitä paitsi professorin taskusta ei ainakaan tässä kysymyksessä, toisin kuin Kotrolla, tunnu pilkistävän sitä nykyään niin muodikasta kompassiruusulla koristettua korttia.

Yleisesti puhuen minulla on sellainen käsitys, että meikäläisissä historian ja maantiedon oppikirjoissa on toisen maailmansodan jälkeen pyritty liikkumaan melko neutraaleilla linjoilla, siis isommin "haukkumatta" tai parjaamatta minkään valtion menneisyyttä ja oloja, vaikka aihetta olisikin. Tätä on ymmärtääkseni pidetty tärkeänä jo siksikin, ettei jo kouluikäisille luotaisi ikään kuin valmiita negatiivisia tai suorastaan viholliskuvia. Ns. ensimmäisen tasavallan aikana sellainen kuuluu olleen päinvastoin tavoiteltavaa, ja juuri siksi heti sodan jälkeen oppilaat niukuuden oloissa pantiin kömpelösti peittelemään oppikirjojen pahimpia poliittisia ruokottomuuksia. Mahdollista on, että nykyisenä aikana monien mielestä sellaisten viholliskuvien synnyttäminen taas olisi mitä suotavinta toimintaa vähintäänkin koulujen ns. piilo-opetussunnitelmassa.

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 20.07.16 20:02
Kirjoittaja Emma-Liisa
nylander kirjoitti: Yleisesti puhuen minulla on sellainen käsitys, että meikäläisissä historian ja maantiedon oppikirjoissa on toisen maailmansodan jälkeen pyritty liikkumaan melko neutraaleilla linjoilla, siis isommin "haukkumatta" tai parjaamatta minkään valtion menneisyyttä ja oloja, vaikka aihetta olisikin.
Juu, näin oli minun aikanani. Oppikirjassa ei ole syytä käyttää sellaisia tunneperäisiä ilmauksia. Lisäksi tila on rajoitettu.

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

Lähetetty: 19.07.17 10:52
Kirjoittaja Emma-Liisa
Helena Anhavan muistelmista Toimita talosi löysin tämän koulumuiston:
Joskus 70-luvun puolimaissa poika tuli koulusta ja sanoi: "On siinäkin historianopettaja, opetti meille maailmansotien välisen Neuvostoliiton historian eikä kertaakaan maininnut Stalinin nimeä."

- Aha, ei tohtinut mennä heikoille jäille. Eikös teidän luokalla ollut se yksi poika, joka väittää että Suomi aloitti talvisodan.

- Kaksikin.

- Ovat kai vanhempiensa propagandan uhreja.

- Sitäkään se ei suoraan kumonnut, vaan sanoi että annetaan tuon Markuksen kertoa.

- Ja Markus kertoi Mainilan laukauksista?

- Joo. Ja se sanoi, että kai meidän täytyy noin uskoa.

- Niinpä niin.
Ilmeisesti 70-luvulla siis oli tällaisia opettajia, mutta toinen asia on, miten yleistä tämä oli. Toinen olennainen asia on, että 70-luvulla kaikilla koululaisten vanhemmilla ei ollut enää omaa kokemusta sodista (Helena Anhava oli 18-vuotiaana työskennellyt sotasairaalassa 1944).

Helsingin yliopistossa Venäjän/NL:n historian tenttikirjana oli Riasanovskyn A history of Russia. Joten opettajat tiesivät kyllä Stalinin.

80-luvulla tentin vaihtoehtoisessa kirjallisuuskohdassa NL:lainen teoksen ulkopolitiikasta englanniksi (nimi unohtanut). Se ei tosiaan maininnut Stalinia, mutta samalla tentittiin Kennanin Russia and West under Lenin and Stalin, joka kertoi kaiken mistä edellinen teos vaikeni. Tällaista vertailua olisi kannattanut olla enemmänkin!