Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[jsn]

Historiallisena käsitteenä monikulttuurisuus Suomessa näyttäisi olevan 10- 15 vuotta vanha?

Tämä tuntuisi melko oikealta arviolta itse termin käytön osalta. Tätä ennen muistaakseni puhuttiin "moniarvoisuudesta", mutta se ei ollut yhtä yleisessä käytössä. "Tasa-arvon" käsite ikäänkuin kattoi myös monikulttuurisuuden. Mm. Etelä-Afrikan apartheidia vastustettiin melko 1980-luvulla yleisesti ja laajasti. Sen kannattajiksi tunnustautuvia piti oikein hakemalla hakea, turhaan. Myös tiedotusvälineiden tasa-arvoa pidettiin tärkeänä, mm. mielipidelehdistö sai tukea. Vammaisten hyväksymisen ja tasa-arvoisten oikeuksien puolesta tehtiin paljon informaatiokampanjaa 1980-luvulla julkisen vallan toimesta.

"Monikulttuurisuuden" rajautuminen etnis-uskonnolliseksi on siis todella nuori ilmiö. Suomessa oli kaikki edellytykset siihen, että historia olisi voinut mennä toisinkin. 1990-luvun lama lopetti kampanjat ja paljon muutakin. Se on henkisesti yhä päällä, eikä tämän vuoksi uusi lama aiheuta merkittäviä väristyksiä. Vai oliko "moniarvoisuus" vain pintaa? 1970-luvun lopun kiihkeä debatti "venepakolaisísta" ns. kansan syvien rivien parissa antoi jo viitteitä tulevasta.

[Klaus Lindgren]

Aiemmin meillä oli vain etnisiä lappalaisia ja romaaneistakin käytettiin toista nimitystä ilman sen enempää rasismia.

Kyllä sitä rasismia oli, ja runsaasti. Kohteina olivat täällä etelässä ennen kaikkea romanit, ja heihinhän kohdistui valtaväestön taholta todella rumia ennakkoluuloja, hyvin ikävää syrjintää ja lisäksi toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä valtiovallan taholta aktiivista sulauttamispolitiikkaa. Saamelaisiin kohdistui ennakkoluuloja ja sulauttamispolitiikkaakin siellä pohjoisessa, täällä etelässä tyydyttiin vain kuvittelemaan saamelaiset primitiiviksi ja jopa rodultaan jotenkin huonommiksi.

Keskustelussa maahanmuutosta (ja muistakin vähemmistöistä) olisi syytä pitää erillaan kaksi asiaa: integraatio ja assimilaatio. Edellinen tarkoittaa siis sitä, että tulijat kotoutuvat tänne, ts. sopeutuvat ja liittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka halutessaan säilyttävätkin oman kulttuurisen identiteettinsä ja oman kulttuurinsa piirteitä, esim. kielensä. Assimilaatio taas merkitsee sulauttamista, sitä, että vähemmistöryhmä menettää oman kulttuurinsa kokonaan ja omaksuu valtaväestön kulttuurin. Onnistuneesta integraatiosta ovat vanhastaan meillä esimerkkeinä juutalaiset, tataarit ja venäläiset. Assimiloimista taas on yritetty saamelaisten, romanien ja venäläistenkin kohdalla, mutta varsin rajallisin ja kiistanalaisin tuloksin; jotkut toki suomalaistuivat, mutta vielä useammat saivat vain syviä haavoja sieluihinsa, ja monet pitivät sittenkin oman kulttuurinsa.

Keskustelussa maahanmutosta tuntuu hyvin usein unohtuvan, että suurin osa maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan on sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan varsin mainiosti, jopa huolimatta heidän kohtaamastaan syrjinästä ja rasismista (mistä viimeisimmässä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä on varsin karmaisevia esimerkkejä).

[Jussi Jalonen]

Mm. Etelä-Afrikan apartheidia vastustettiin melko 1980-luvulla yleisesti ja laajasti. Sen kannattajiksi tunnustautuvia piti oikein hakemalla hakea, turhaan.

Apartheidin kannattajiksi tietystikään ei tunnustautunut avoimesti kukaan, mutta Etelä-Afrikkaan muuten sympaattisesti suhtautuvia ei tarvinnut kenties ihan niin hakemalla hakea. Suoralta kädeltä tulee tutkijoiden piiristä mieleen ainakin Mikko Uola, joka peräti syytti Suomen valtiota "Etelä-Afrikan vastaisen terroritoiminnan tukemisesta". Alea-kirjan kautta julkaistussa opuksessaan, kuinkas muuten. Mutta tietysti hän jäi mielipiteineen vähemmistöön, aivan kuten Alea-kirjakin.

A propos, jonkun muuten pitäisi kirjoittaa Alea-kustantamon historia. Saman lafkan kautta tuli sellaisia hienoja ja todellista toisinajattelua edustaneita julkaisuja kuten "Viro ja Venäjä" ja "Viro taistelee vapaudestaan", mutta toisaalta sitten tuon Uolan laatiman Etelä-Afrikkaa koskevan teoksen kaltaisia opuksia, joissa trendi oli lähinnä se, että jos Neuvostoliitto, kommarit ja/tai vasemmisto vastustavat jotain, niin sen on pakko olla jotenkin hyvä asia. Kas kun eivät julkaisseet saman tien pamflettia Pinochetin tai contrien kunniaksi.

Erikoisin kustantamon julkaisu oli tietysti "Nostradamus - aikamme profeetta", jossa ruodittiin Nostradamuksen ennustuksia kommunisminvastaisesta perspektiivistä. Vitsi on siinä, että olipa kyseessä sitten oikea Centurie eli ei, niin teoksen tulkinta Neuvostoliiton romahtamisesta meni ajoituksenkin osalta täsmälleen oikein.

(Se olikin sitten se ainoa tulkinta, joka meni oikein. Muut tulkinnat olivat hiukan, no, sanotaan nyt vaikka outoja.)


Cheers,

J. J.

[Jussi Jalonen]

Merkitsisiköhän tuo epäonnistuminen Pariisin palavia autojakin?

Tämän mantran toistuessa tulee aina väkisinkin ajatelleeksi, että mitä tekemistä silläkin asialla on kulttuuri-integraation kanssa? Slummeissa riehutaan siksi, koska ne ovat slummeja. Se on merkki siitä, että yhteiskunnassa on sosiaalisesti jotain pielessä, koska moisia alueita on päässyt syntymään. Vaikka paljonpuhuttu "sosiaalisesti haasteellinen maahanmuutto" loppuisi huomenna kuin seinään ja jokaikinen entinenkin siirtolainen häipyisi maasta, niin ne samat alueet olisivat yhä olemassa, ja niillä asuisi aivan vastaavanlaista seurakuntaa. Itselleni on yksi ja sama, joudunko jossain laitakaupungilla tai metrossa tappelemaan jonkun laitapuolta edustavan kanta-asujaimen vai satunnaisen ulkomaalaisen kanssa.

Olisiko jollakulla parempi olo, jos pyromaniaa harrastaisivat kanta-asukkaat? Tai no, itse asiassa tätä ei tarvitse edes kysyä, koska tässä maassa ovat jo roihahtaneet tuleen sekä Porvoon tuomiokirkko että Peipohjan rautatieasema, molemmat alkuasukkaisiin kuuluneen kansanosan edustajien toimesta.

Kumma kyllä maahanmuuttajia eivät tulitikkuleikit tunnu kiinnostavan. Mutta hei, mikäs tässä: odotellaan yhdessä niitä filologismiehen povaamia palavia autoja. Kaipa ne joskus muutaman vuosikymmenen päästä ilmaantuvat! Siihen saakka on ainakin kiva potea yhteistä vainoharhaisuutta, vai mitä?


Cheers,

J. J.

[jsn]

1980-luvun aatemaailmassa jonkinlainen post-taistolaisuus oli vielä voimissaan. Rauhanmarssit, apartheidin vastustaminen jne oli helppo liittää samaan ilmiöön, joka oli oikeastaan jo edellisen vuosikymmenen peruja. Moni piti pitkään vihreitä vain kommunisteina väärällä nimellä, jotka tavoittelivat sosialisointia luontoverukkeella.

Vasemmiston 1960-70-lukujen kansainvälisessä herätyksessä lienee syy rasismin vastaisuuden vastustukselle Suomessa. Rasismin vastustajat halusivat vastustaa syrjintää, joka tapahtui kaukana Suomesta. Rasismi-termiä ei silti oikein haluttu 1980-luvulla käyttää romaneihin tai saamelaisiin kohdistuvasta politiikasta ja asenteista. Monelle se tarkoitti vain Etelä-Afrikkaa ja USA:ta.

[jsn]

Olisiko jollakulla parempi olo, jos pyromaniaa harrastaisivat kanta-asukkaat? Tai no, itse asiassa tätä ei tarvitse edes kysyä, koska tässä maassa ovat jo roihahtaneet tuleen sekä Porvoon tuomiokirkko että Peipohjan rautatieasema, molemmat alkuasukkaisiin kuuluneen kansanosan edustajien toimesta.

Maahanmuuttokritiikki ratsastaa tekopyhyydellä, kuten yllä hyvin osoitat. Iso osa sen argumentointivoimasta tulee jonkinlaisesta inhorealismista ja vastapuolen pilkkaamisesta "faktoilla". Onkin ollut helppo osoittaa pitkään hallinneiden maahanmuuttomyönteisten argumenttien heikkouksia. Siksi Halla-Ahon kritiikki onnistuu vaikuttamaan samanaikaisesti tuoreelta, vaikka haisee ummehtuneelle.

[Veikko Palvo]

Merkitsisiköhän tuo epäonnistuminen Pariisin palavia autojakin?

Kumma kyllä maahanmuuttajia eivät tulitikkuleikit tunnu kiinnostavan. Mutta hei, mikäs tässä: odotellaan yhdessä niitä filologismiehen povaamia palavia autoja. Kaipa ne joskus muutaman vuosikymmenen päästä ilmaantuvat! Siihen saakka on ainakin kiva potea yhteistä vainoharhaisuutta, vai mitä?


Cheers,

J. J.

Muun muassa Malmössä, Milanossa ja Pariisissa 31.12.2009 tulitikkuleikit näyttävät kiinnostaneen: http://www.youtube.com/watch?v=weabcQ0Tvt8
Ainakin kotouttaminen näyttäisi epäonnistuneen?

Veikko Palvo

[jsn]

Onko autojen polttelun syynä sitten viime kädessä valtaväestöstä poikkeava kulttuurinen tai geneettinen tausta vaiko sosiaaliset ongelmat? Vai onko kyseessä uusi kulttuuri, joka on syntynyt uudessa ympäristössä.

[Vetehinen]

Olisiko jollakulla parempi olo, jos pyromaniaa harrastaisivat kanta-asukkaat? Tai no, itse asiassa tätä ei tarvitse edes kysyä, koska tässä maassa ovat jo roihahtaneet tuleen sekä Porvoon tuomiokirkko että Peipohjan rautatieasema, molemmat alkuasukkaisiin kuuluneen kansanosan edustajien toimesta.

Maahanmuuttokritiikki ratsastaa tekopyhyydellä, kuten yllä hyvin osoitat.

Suomessa on tietenkin pyromaaneja omastakin takaa.

Ulkomaalaiset poltto-orgioihin johtaneet slummimellakat eivät liity Peipohjan rautatieaseman polttamiseen.

Tekopyhää väittää, että ne liittyisivät toisiinsa.

[Jussi Jalonen]

Onko autojen polttelun syynä sitten viime kädessä valtaväestöstä poikkeava kulttuurinen tai geneettinen tausta vaiko sosiaaliset ongelmat? Vai onko kyseessä uusi kulttuuri, joka on syntynyt uudessa ympäristössä.

Ranskassa tuikataan tuleen vuosittain nelisenkymmentätuhatta henkilöautoa. Taustalla eivät ole yksinomaan siirtolaiset.

Sinänsä olisi hauska kuulla, mitä erikoista tässä sitten on. Kyseessä on Ranska. Maa, joka on tuottanut meille sarjan vallankumouksia, kommuunin, urbaania mellakointia jo yli kahdensadan vuoden ajan ja vielä vuonna 1968 pääkaupungin lamauttaneen väkivaltaisten korpilakkojen aallon.

Mutta voi apua, työttömät! siirtolaiset! polttavat! autoja! Kotouttaminen on epäonnistunut! Länsi on uppoamassa!


Cheers,

J. J.

[Jussi Jalonen]

Ulkomaalaiset poltto-orgioihin johtaneet slummimellakat eivät liity Peipohjan rautatieaseman polttamiseen. Tekopyhää väittää, että ne liittyisivät toisiinsa.

Muistini ei ole enää entisensä veroinen, joten listannet nopeasti kotimaassamme tapahtuneet ulkomaalaisten poltto-orgioihin johtaneet slummimellakat. Se koko jutun vitsi nimittäin oli juuri siinä.

Tässäkin viestiketjussa mainittu suomalaisen maahanmuuttokritiikin grand old man otti aikoinaan pulttia vanhassa kotipitäjässäni tapahtuneesta pizzeriapuukotuksesta ja peräti ruoti sitä blogissaan sekä vieraskirjassaan kuppikuntansa kanssa. Tämä tapaus sattui siis Eurajoella. Paikkakunnalla, missä on tapahtunut tuhopolttoja, väkivallantekoja ja kerran jopa panttivankitapaus marketissa. Mutta kun turkkilaiset! pikaruokalanomistajat! puukottavat! toisiaan! niin se on kauheaa! Sekä tietysti todiste siitä, että länsi on uppoamassa.

Niinsanotut "maahanmuuttokriitikot" eivät ole siis ainoastaan tekopyhiä, vaan vieläpä pumpulissa kasvaneita.


Cheers,

J. J.

[Vetehinen]

Ulkomaalaiset poltto-orgioihin johtaneet slummimellakat eivät liity Peipohjan rautatieaseman polttamiseen. Tekopyhää väittää, että ne liittyisivät toisiinsa.

Muistini ei ole enää entisensä veroinen, joten listannet nopeasti kotimaassamme tapahtuneet ulkomaalaisten poltto-orgioihin johtaneet slummimellakat. Se koko jutun vitsi nimittäin oli juuri siinä.

En tiedä yhtään ulkomaalaisten järjestämää slummimellakkaa. Onko vitsi siinä, ettei niitä ole, mutta on Peipohjan aseman poltto, jonka teki suomalainen pyromaani?

[Vetehinen]

Niinsanotut "maahanmuuttokriitikot" eivät ole siis ainoastaan tekopyhiä, vaan vieläpä pumpulissa kasvaneita.

Maahanmuuttajat tekevät väestömääräänsä suhteutettuna enemmän rikoksia kuin suomalaiset.

Pumpulissa ollaan.

Suomi on erittäin turvallinen maa asua. Pääkaupungissakin voivat lapset kulkea yksin kouluun, kadulla saattaa tulla ministeri vastaan ja kotien ovet lukitsematta ja lompakkoa voi pitää perstaskussa. Osin tämä ideaalinen turvallisuus on murenemassa.

[Veikko Palvo]

Slummeissa riehutaan siksi, koska ne ovat slummeja. Se on merkki siitä, että yhteiskunnassa on sosiaalisesti jotain pielessä, koska moisia alueita on päässyt syntymään.
Cheers,

J. J.

Mutta meillähän ei ole slummeja. Maahanmuuttajien keskittymisestä joillekin asuntoalueille on kylläkin kirjoiteltu, sama kehityskulku kuin Keski-Euroopassa?
EU:hun tulee joka vuosi n. 0,5 miljoonaa maahanmuuttajaa laittomasti ja Brysselissäkin on joidenkin arvioiden mukaan 50 000 "paperitonta."
Voiko sitten Englannissa, Ranskassa, Italiassa jne. sanoa jotakin olevan yhteiskunnissa sosiaalisesti pielessä? Eivät ainakaan näyttäisi pystyvän valvomaan sitä, kuka missäkin asuu ja millä nimellä.
Katselin erästä
maahanmuuttajien työllistämisprojektisivustoa: Työnantajille ja työnantajan edustajille tarjottiin mahdollisuus rekrytoida osin Suomessa koulutettua suomalaiseen työkulttuuriin perehdytettyä työvoimaa.
Tukihenkilötoimintaa työhön perehdytyksessä, konsultointia ja neuvontaa.
Monikulttuurisessa työyhteisössä toimimista koskevaa tiedotusta, perehdytystä työnantajalle ja työnantajan edustajille.

Tuossa näytetään tarjottavan työnantajallekin lisää työtä ja epäilen harvojen haluavan lisätyötä itselleen luodakseen monikulttuurisen työyhteisön?
Kun rekrytoitava on sopiva ja pätevä, tukihenkilötoimintaakaan jostain projektista ei tarvita.

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

Kun riittävän suuri määrä samaan ryhmään kuuluvia ihmisiä ei onnistu löytämään paikkaansa yhteiskunnassa, niin seurauksena on turhautuminen joka purkautuu skinheadien väkivaltana, palavina autoina tai jollain muulla tavalla. Riippumatta siitä, mikä on ryhmän alkuperä ja mikä on ongelmien syy.

Slummiutuminen on köyhyyden ohjaama prosessi. Ja jos emme kykene kehittämään maahanmuuttopolitiikkaa työpaikka-asteelle, niin päädymme vääjäämättä slummiutumiseen. Luulisi jokaisen täysipäisen tämän verran tajuavan.

Kronstadtin pakolaisten sulautuminen Suomeen oli helpompaa kuin tämän päivän maahanmuuttajien. Kielen oppimisen jälkeen heitä ei juurikaan suomalaisista erottanut. Afrikkalaisperäiset ovat valtaväestöstä erottuva ryhmä myös siinä tapauksessa, että olisivat syntyperäisiä suomalaisia.