Ruotsin kielen asema Suomessa

[Vetehinen]

Suomenruotsalaiset pyrkivät kielelliseen puhtauteen, eivät etniseen puhtauteen. Monessa tapauksessa ruotsinkielisiä kouluja käyvät lapset elävät niin suomenkielisessä ympäristössä että koti ja koulu ovat ainoat paikat, jossa he voivat käyttää ja ylläpitää äidinkieltään. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen johtaa siihen, että koulussa käytetään suomea aina kun paikalla on yksikin ruotsia taitamaton tai henkilö, joka ei ruotsia suostu käyttämään.

Tuo kaikki mainitsemasi koskee vain ja ainoastaan suomenruotsalaisia eikä mitään muuta etnistä ryhmää.

Kysyn sinulta JariL, että miksi mielestäsi juuri suomenruotsalaiset ja vain he, ovat mielestäsi oikeutettuja noihin asioihin?

[JariL]

Kysyn sinulta JariL, että miksi mielestäsi juuri suomenruotsalaiset ja vain he, ovat mielestäsi oikeutettuja noihin asioihin?

Minusta asia on hyvin yksinkertainen. Suomessa on puhuttu kahta kieltä niin kauan kuin kirjoitettua historiaa riittää. Kielirajaa on ylitetty sukujen sisällöä kumpaankin suuntaan minkä vuoksi ei edes voida puhua kahdesta kansallisuudesta. Sekä suomi että ruotsi ovat siten Suomen alkuperäiskieliä.

Toinen asia on sitten missä määrin ja miten muiden vähemmistöjen asema tulee ottaa huomioon. Saamen asemaa on pyritty vahvistamaan samoin romanikielen, jotka kumpikin kuuluvat myös Suomen kieliperintöön. Näitä kieliä puhuvien määrä on kuitenkin hyvin rajallinen.Venäjänkielisten määrä on kasvussa mutta en lähtisi heidän vähemmistöasemaansa kauheasti vahvistamaan, koska sille tielle hukkuu helposti koko maa.

[Vetehinen]

Kysyn sinulta JariL, että miksi mielestäsi juuri suomenruotsalaiset ja vain he, ovat mielestäsi oikeutettuja noihin asioihin?

Minusta asia on hyvin yksinkertainen. Suomessa on puhuttu kahta kieltä niin kauan kuin kirjoitettua historiaa riittää. Kielirajaa on ylitetty sukujen sisällöä kumpaankin suuntaan minkä vuoksi ei edes voida puhua kahdesta kansallisuudesta. Sekä suomi että ruotsi ovat siten Suomen alkuperäiskieliä.

Suomen ja ruotsin alkuperäiskielisyys ei mielestäni ole peruste sille, miksi toisen puhujat puhujat ovat oikeutettuja sellaiseen, mihin toisen puhujat eivät ole.

Toinen asia on sitten missä määrin ja miten muiden vähemmistöjen asema tulee ottaa huomioon.

Kolmas asia on missä määrin suomenruotsalaisten asema on otettava huomioon?

[Veikko Palvo]

Kysyn sinulta JariL, että miksi mielestäsi juuri suomenruotsalaiset ja vain he, ovat mielestäsi oikeutettuja noihin asioihin?

Minusta asia on hyvin yksinkertainen. Suomessa on puhuttu kahta kieltä niin kauan kuin kirjoitettua historiaa riittää. Kielirajaa on ylitetty sukujen sisällöä kumpaankin suuntaan minkä vuoksi ei edes voida puhua kahdesta kansallisuudesta. Sekä suomi että ruotsi ovat siten Suomen alkuperäiskieliä.

Toinen asia on sitten missä määrin ja miten muiden vähemmistöjen asema tulee ottaa huomioon. Saamen asemaa on pyritty vahvistamaan samoin romanikielen, jotka kumpikin kuuluvat myös Suomen kieliperintöön. Näitä kieliä puhuvien määrä on kuitenkin hyvin rajallinen.Venäjänkielisten määrä on kasvussa mutta en lähtisi heidän vähemmistöasemaansa kauheasti vahvistamaan, koska sille tielle hukkuu helposti koko maa.

Olen jokseenkin samaa mieltä lisäyksellä, ettei uussuomalaisten vähemmistöasemaa tulisi lainkaan asetuksilla ja säädöksillä vahvistaa.
Jo Mikael Agricola mainitsee Uuden Testamentin käännöksessään vuodelta 1548, että Suomessa puhutaan kahta kieltä ja paikallistaa ruotsinkielisen alueen rannikolle.
Ja suomenruotsalaisena kielialueena rannikkoalue määriteltiin 1897.
Bo Lönnqvist sanoi 7.3.1997 Jyväskylän identiteettiseminaarissa suomenruotsalaisen eliitin uhkana olevan eristäytyminen kansasta ( "folk" ) ja sanoi suomenruotsalaisen kansan ja eliitin välille syntyneen suomenruotsalaisuutta leimaavan ja rikastuttavan jännitteen.
Mutta olisikohan siten, että tuo suomenruotsalainen eliitti luo jännitteitä "folkin" lisäksi myös suomenkielisten suuntaan?

Veikko Palvo

jk. Tuo Jyväskylän identiteettiseminaari 1997 on pidetty keskisuomalaisten ja pohjoiskarjalaisten huolestuttua maakunnallisen identiteettinsä katoamisesta, koska eduskunnan 1996 päätöksellä läänien lukumäärää vähennettiin.

[Tomppa]

Mielestäni oleellinen kysymys, jonka Vetehinen jo esittikin, saamatta vastausta on, miksi ruotsinkieliset pitää asettaa eri asemaan kuin muut vanhat vähemmistöt?

Miksi Suomessa ei voisi olla samanlainen järjestelmä kuin Ruotsissa jossa on yksi virallinen, kansaa koossapitävä kieli ja vähemmistökieliset erikseen?

[Veikko Palvo]

Miksi Suomessa ei voisi olla samanlainen järjestelmä kuin Ruotsissa jossa on yksi virallinen, kansaa koossapitävä kieli ja vähemmistökieliset erikseen?

Kuningashankekin meillä kaatui ja tasavallan perustuslaissa 1919 sanotaan Suomen ja Ruotsin olevan Suomen viralliset kielet.
Jotkut suomenruotsalaisesta eliitistä näyttäisivät puhuvan ruotsinkielen kulttuuria rikastuttavasta merkityksestä ja Suomen tällöin kuuluvan kosmopoliittisesti osana Pohjoismaiden merkittävintä, germaanista kieliryhmää.

Suomenruotsalaista "folkia" tuo kosmopoliittisuus ei näyttäisi paljoakaan kiinnostavan?
Ja kirjoittelu suomalaisten asemasta näyttäisi nousseen esille turvapaikanhakijoiden lukumäärän erityisesti Afrikasta ja Venäjältä jatkuvasti lisääntyessä?

Veikko Palvo

[Tomppa]

Miksi Suomessa ei voisi olla samanlainen järjestelmä kuin Ruotsissa jossa on yksi virallinen, kansaa koossapitävä kieli ja vähemmistökieliset erikseen?

Kuningashankekin meillä kaatui ja tasavallan perustuslaissa 1919 sanotaan Suomen ja Ruotsin olevan Suomen viralliset kielet.
Jotkut suomenruotsalaisesta eliitistä näyttäisivät puhuvan ruotsinkielen kulttuuria rikastuttavasta merkityksestä ja Suomen tällöin kuuluvan kosmopoliittisesti osana Pohjoismaiden merkittävintä, germaanista kieliryhmää.

Suomenruotsalaista "folkia" tuo kosmopoliittisuus ei näyttäisi paljoakaan kiinnostavan?
Ja kirjoittelu suomalaisten asemasta näyttäisi nousseen esille turvapaikanhakijoiden lukumäärän erityisesti Afrikasta ja Venäjältä jatkuvasti lisääntyessä?

Veikko Palvo

Et kuitenkaan viitsinyt ottaa kantaa varsinaisiin kysymyksiin vai oliko tuo - ""Jotkut suomenruotsalaisesta eliitistä näyttäisivät puhuvan ruotsinkielen kulttuuria rikastuttavasta merkityksestä" - vastaus kysymykseeni?

[Veikko Palvo]

Et kuitenkaan viitsinyt ottaa kantaa varsinaisiin kysymyksiin vai oliko tuo - ""Jotkut suomenruotsalaisesta eliitistä näyttäisivät puhuvan ruotsinkielen kulttuuria rikastuttavasta merkityksestä" - vastaus kysymykseeni?

Jotkut suomenruotsalaisesta poliittisestakin eliitistä näyttäisivät pitävän Ahvenanmaata osana suomenruotsalaisuutta. Mutta Ålandillahan on oma itsehallinnollinen asemansa ja sitä ei voi mielestäni verrata suomenruotsalaisten suomalaisuuteen.
Ja Ahvenanmaalla on erityisasemansa.

Veikko Palvo

[Tomppa]

Jotkut suomenruotsalaisesta poliittisestakin eliitistä näyttäisivät pitävän Ahvenanmaata osana suomenruotsalaisuutta. Mutta Ålandillahan on oma itsehallinnollinen asemansa ja sitä ei voi mielestäni verrata suomenruotsalaisten suomalaisuuteen.
Ja Ahvenanmaalla on erityisasemansa.

Veikko Palvo

Okei, uskotaan jo. Tabut ovat edelleen tabuja.

[Jaakko Hakkinen]

Nuo muutamat esimerkit paljastavat miksi Suomen hallinto on rasistinen ja poikkeaa länsimaisesta linjasta, jota tuo Ranskan kokeilu edustaa. Voi luetella lisää esimerkkejä Suomen hallinnon rasismista.

Etkö todellakaan tajua eroa?

1. Rasismia on se, että jotakin kansanryhmää kohdellaan eriarvoisesti, koska sitä pidetään synnynnäisiltä ominaisuuksiltaan eritasoisena.
2. Rasismia ei ole se, että jotakin kansanryhmää kohdellaan eri tavalla tarkoituksena saavuttaa tasavertainen lopputulos.

Jos siis jonkin kansanryhmän osuus työvoimasta on paljon pienempi kuin maassa keskimäärin, yritetään tukitoimilla ja kiintiöillä saavuttaa tilanne jossa kyseinen kansanryhmä ei enää erotu negatiivisesti muusta väestöstä. Tämähän on rasismin vastakohta! On täysin järjetöntä väittää tällaisia korjaavia tukitoimia rasismiksi. Rasismia olisi se, että sanottaisiin tukitoimien olevan turhia, koska tämä kansanosa jo syntyjään on ominaisuuksiltaan niin heikko, että sen kuuluukin olla huonommin työllistynyt.

Etkö todellakaan ymmärrä näiden kahden eroa?

[Vetehinen]

Etkö todellakaan ymmärrä näiden kahden eroa?

Kirjoituksesi on havaintojeni mukaan Suomessa melko yleinen käsitys jonkinlaisesta etnisten ryhmien tasa-arvosta ryhminä. Tuohon käsitykseen tuntuu kuuluvan oleellisensa osana, että etnisten ryhmien välisen tasa-arvon saavuttamiseksi, vain ja ainoastaan suomenruotsalaisille yksilöille on tarjottava etuja, jotta suomenruotsalaiset olisivat tasa-arvoinen ryhmä suomalaisten kanssa. Muilla etnisillä ryhmillä ei ole väliä.

Ko ajatusmaailmaan ei kuulu lainkaan muiden etnisten ryhmien välinen "tasa-arvo". Tuo ajatusmaailma, jonka Häkkinen lienee omaksunut itselleen, on itse asiassa juuri rasismia. Siinä asetetaan etniset ryhmät eri arvoisiin asemiin.

Rasismittomuus ei lähde ryhmien oletetusta tai kuvitellusta "tasa-arvosta", vaan yksilöistä. Länsimaiset lainsäätäjät ovat asian sisäistäneet. Laissa sanotaan mm ettei ketään saa syrjiä. Ketään tarkoittaa jokaista yksilöä.

Rasismittomuus on siis yksilöiden syrjimättömyyttä etnisyyden perusteella. Häkkisen ajatusmaailmassa yksilön kohtelun määrittää yksilön etninen alkuperä.

Esimerkissäsi joku kansanryhmä on aliedustettuna työllistymisessä. Entä kun joku kansanryhmä on aliedustettuna opiskelupaikan saamisessa, kuten suomalaiset ovat suomenruotsalaisiin verrattuna? Tai kun suomalaiset ovat aliedustettuina taiteilija-apurahojen saamisessa, kuten on laita Stefan Wallinin hallintoalaan kuuluvassa Taiteen keskustoimikunnassa?

Etnisten ryhmien ryhmäoikeudet ovat juuri rasismin syvintä olemusta. Joku rasisti päättää mitä etuoikeuksia ja mille entiselle ryhmälle ne annetaan ja mitä velvollisuuksia asetetaan toiselle etniselle ryhmälle, jotta "valittu kansa" saa etuoikeutensa.

[Tomppa]

Jos siis jonkin kansanryhmän osuus työvoimasta on paljon pienempi kuin maassa keskimäärin, yritetään tukitoimilla ja kiintiöillä saavuttaa tilanne jossa kyseinen kansanryhmä ei enää erotu negatiivisesti muusta väestöstä.

Pitäisikö tukitoimilla jotenkin pyrkiä lisäämään ruotsinkielisten syntyvyyttä jotta saisimme heidän osuutensa työvoimasta yhtä suureksi kuin valtaväestön ja onko tämä tarkoituksenmukaista tai edes heidän toiveidensa mukaista?

Ovatko Suomen ruotsinkieliset negatiivisessa asemassa, esim. sosioekonominen asema, verrattuna valtaväestöön ja muihin vähemmistöihin?

[Jaakko Hakkinen]

Pitäisikö tukitoimilla jotenkin pyrkiä lisäämään ruotsinkielisten syntyvyyttä jotta saisimme heidän osuutensa työvoimasta yhtä suureksi kuin valtaväestön ja onko tämä tarkoituksenmukaista tai edes heidän toiveidensa mukaista?

Heh heh, eiköhän se ollut kaikille selvää että tarkoitin osuutta suhteutettuna väkilukuun. Aivan kuten sinät esitätte miten ruotsinkieliset ovat yliedustettuina - silloin ei ole kyse absoluuttisista määristä vaan suhteellisesta osuudesta.

Vetehinen, nolaat vain itsesi väärinkäyttämällä rasismi-termiä. Jos lukisit muidenkin viestejä kuin omiasi, ymmärtäisit kyllä missä menet metsään.

[Tomppa]

Miten on puolustettavissa syrjintä jota yliopistoissamme jatkuvasti harjoitetaan suosien ainoastaan ruotsinkielisiä suomalaisia?

Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)

Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)

Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.

[Tapio Onnela]

Miten on puolustettavissa syrjintä jota yliopistoissamme jatkuvasti harjoitetaan suosien ainoastaan ruotsinkielisiä suomalaisia?

Mitenkäs tämä nyt oikein on, kysytäänkö siellä tosiaan mitä äidinkieltä hakija puhuu? Itse opiskelin aikoinani myös Åbo Akademissa eikä minulta ainakaan muistaakseni missään vaiheessa kysytty mitä kieltä puhun äidinkielenäni.