Annastiina Mäkilä kirjoitti:Jouko Heyno kirjoitti:Kansallisuus ei toimi samaan tapaaan kuin uskonto. Kansallisuus on sosiaalista yhteenkuuluvaisuudentunnetta. Se ei siis välttämättä "johda" mihinkään. Sen sijaan oppi, jonka perusteoksessa nimen omaan edellytetään toisiin oppeihin uskovien, "heikompaa sukupuolta olevien" tai toiseen ryhmään kuuluvien alistamista, kuten vaikkapa islaamissa (Koraani) tai kansallissosialismi (Mein Kampf), väistämättä ennemmin tai myöhennin johtaa siihen.
Itse katsoisin, että nationalismi nimenomaan toimii kuten uskonto. Puhun siis nationalismista, en nimellisestä tietyn maan kansalaisuudesta.
Tässä oli mielenkiintoista lukea, miten määrittelet "uskonnon".
Nationalismista "sosiaalista yhteenkuuluvaisuudentunnetta" luo usko yhteiseen isänmaahan, aivan samoin kuin uskonnoissa usko yhteiseen jumalaan tai jumaliin. Tämä usko on aivan yhtä fiktiivinen kummassakin tapauksessa ja tuota yhteistä jumalaa tai isänmaata saatetaan puolustaa aivan yhtä fanaattisesti.
Ero on tietysti, että yhteinen isänmaa, esim. Suomi, on olemassa varmuudella, riippumatta siitä, uskotaanko Suomen olevan olemassa vai ei, jumalista taas kukaan ei tiedä, niihin uskotaan - tai sitten ei. Mitään "fiktiivistä" Suomen olemassaolossa ei ole.[/quote]Toteaisin muutaman sanan myös tuosta, että islamilla olisi jonkinlainen yksinoikeus olla oppi, jonka perusajatus on alistaa muita. [/quote]Moista en ole missään väittänyt, päin vastoin. Olen vain todennut, että se on opillisesti fasismin puhtain muoto.
En tosin tiedä pitääkö tuokaan paikkaansa, en nimittäin tunne kovinkaan hyvin islamia uskontona.
Kannattaa tutustua. Kontrafaktuaalisesti (suom. jossitellen) voidaan vain arvata, miltä kaikelta maailma olisi säästynyt, jos Mein Kamfiin olisi laajalti tutustuttu
ennen sotaa.
Toisaalta tuo kuulostaisi loogiselta, onhan se yhtälailla muut uskonnot tuomitseva ja käännyttämään pyrkivä uskonto siinä missä kristinuskokin.
koraanissa julistettu islaam ei periaatteessa pyti käännyttämään ulkopuolisia, vaan se on nimen omaan arabeille julistettu heimouskonto.
Mutta ideani oli verrata tuota ajatusta nationalistiseen ajattelutapaan, se nimittäin istuu siihen kuin sukka nenään (anteeksi, en osaa sananlaskuja). Eli nationalismin koko ideahan on siinä, että on "me" ja "muut". Toisaalta tämänkaltainen ajattelumalli liittyy varmasti kaikkiin ihmisryhmiin, mutta nationalismissa "muut" nähdään uhkana. Mitäpä muuta kuin nationalismia puhtaimmillaan on todeta esimerkiksi, että "Ne" tulee ja vie meidän naiset ja työpaikat ja maidonkin lasista. Uhka on "meidän" rajojemme ulkopuolelta tulevat ihmiset. Ja samalla oletetaan "meidän" olevan homogeeninen ja samat arvot jakava suuri ja kaunis "kansa". Eikö tämä ole juuri sitä "toiseen ryhmään kuuluvien alistamista"?
Tässä juuri on suomalaisen kansallisuusaatteen ja keskieurooppalisen nationalismin ero; kansallisuusaate lähti Suomessa jo 1800-luvulla monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta. "Kansa" tarkoittaa liittoa, vrt. Hansa jne.
Jouko Heyno kirjoitti:Juho_Ahava kirjoitti:Nationalismia ei tietenkään ollut olemassa kun nykyise valtauskonnot aikanaan syntyivät.
Taas pieleen. Nationalismi on sosiaalinen konstruktio, jolla ei ole mitään tekemistä "valtauskonnon" kanssa. Hyvänä esimerkkinä Rooman nationalismi.
Luin kommenttisi useampaan kertaan ja en oikein ymmärrä argumettisi sisältöä? Joka tapauksessa, kyllä Juho Ahava on hyvinkin oikeassa. Jos valtauskonnot (kristinusko, islam yms.) syntyivät pitkälti ennen toista vuosituhatta, niin nationalismi syntyi eri katsantokannan mukaan joko 1700- tai 1800-luvulla.
Ahava on imen omaan väärässä. Nationalismi aatteena on ollut olemassa aina, ja hyvä esimerkki on, kuten totesin, Rooman imperiumin nationalismi, jossa latinalaiset, ja myöhemmin italialaiset muodostivat "nation", "cives", muut olivat "barbaareja". Se, että moderni nationalismi Euroopassa saatettiin kvasitieteelliseen kirjalliseen muotoon, alkuaan lähinnä Saksassa ja Hegelin toimesta, on tässä suhteessa bagatelli. Itse idea on paljon vanhempi, ja pohjautuu sosiaalisten ryhmien olemassaoloon ylipäätään. Nationalismi on ihmisen lajityypillisen laumakäyttäytymisen ilmentymä.