Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

29.10.10 14:12

Kari Hintsala kirjoitti: Onko mitään mainintoja, että tuolloin olisi tunnettu tapa ladata yhden teloittajan ase paukkupatruunalla myöhempien omantunnonvaivojen vaimentamiseksi? Jokainen saattoi ajatella ampuneensa sen ainoan tyhjän...
Wikipediasta kun vilkaisee, niin perinne on näemmä ollut käytössä jo muskettien aikakautena, jolloin yhteen aseeseen ladattiin vain ruuti, ei kuulaa. Ampujalle asia oli tietysti varsin selvä, koska rekyylin puuttumisen huomasi.

Suoraan sanoen en kyllä usko, että Suomessa on moista rituaalia vuonna 1918 viitsitty noteerata edes taiteen sääntöjen mukaisissa seremonioita noudattaneissa kiväärimiesten toteuttamissa teloituksissa. Konekiväärillä suoritetuissa teloituksissa se tietysti oli teknisestikin mahdotonta. Näissä viimeksimainituissakin tapauksissa muuten ammuttiin - jos ammuttiin - lopuksi takaraivoon se armonlaukaus, minkä olisi aivan hyvin voinut ampua saman tien. Mutta näyttää siltä, että näissäkin operaatioissa tyylillä oli tarkoitusta suurempi merkitys.
Kari Hintsala kirjoitti: J.J. on tässä jo teloittamisen kulttuurihistorian äärellä. Miksi suomeksi muuten puhutaan teloituskomppaniasta ja -joukkueesta?
Ehkä kyseessä on suora käännös saksassa tai venäjässä käytetystä sanasta. Taikka sitten ruotsista, vaikka arkebuseringskompani näyttää kyllä tuottavan Google-haussa vain yhden vaivaisen tuloksen.


Best,

J. J.

Ruokkoamaton
Viestit: 45
Liittynyt: 29.10.09 09:47

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

29.10.10 22:12

Ruotsiksi teloituksesta huolehti "pluton" joka alkuperä on luonnollisesti ranskan "peloton". Saksaksi homman hoiti "-kommando" ja sama revohka oli asialla venäjäksi sekä myös lähisukukielellämme eli viroksi "komando".

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

30.10.10 12:16

Sotatuomioistuimia oli käytetty eri puolilla Venäjää ja Baltia vuodesta 1906. Poikkeustiloja, teloituksia ja vangitsemisia käytettiin terrorismin, lakkojen ja kapinoiden kukistamisessa.

ralf64
Viestit: 97
Liittynyt: 18.02.08 11:46

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

31.10.10 11:13

Minä en näe miettään mieltä edes yrittää puolustella valkoisten kostotoimenpiteiden oikeutta - ainakaan siinä laajuudessa jossa se tapahtui. Mutta on jokseenkin varma, että tietynasteiseen rankaisutoimiin senaatin joukkojen oli lähdettävä. Vastoin yleistä luuloa, ulkopuolella välittömien taistelutoimien suoritetut teloitukset käsiteltiin voittopuolisesti oikeusprosessina. Niitä on tarkasteltava tästä näkökulmasta käsin.

Ja olen edelleen sitä mieltä, että teloitusten taustatekijöihin vaikutti hyvin ratkaisevasti myös aikalaisten oikeudentaju: mitä pidettiin erityisen raskauttavana tekona. Vuoden 1917-18 Suomessa kajoaminen omistusoikeuteen oli raskas rikos, ellei sillä ollut laillisuuden suojaa. Samoin virkamiesten, pappien ym. murhat koettiin erityisen raskauttavina. Kapina itsessään laillista yhteiskuntajärjestystä kohtaan oli selvä rikos. Kapinalla ei ollut minkäänlaista laillista oikeutta takanaan. Sen "moraalisesta" oikeudesta puhuminen on aika arvelluttavaa.

Itse kapina syntyi juuri sillä perusteella, jonka Timo Vihavainen kiteytti lauseessaan:
"Tilaisuus teki punaisista varkaita".
Tuo blogi tuo aika hyvin esille pääpiirteet koko kapinan taustoista. Kiintoisaa on se, miksi myöhempi historiankirjoitus on pyrkinyt punaisella puolella häivyttämään tämän "viemärikirjallisuudesta" paljastuvan punaisen psyykkeen. Ymmärrettää on että punaisilla tuossa tappion jälkeisessä tilanteessa oli halu esiintyä uhrina. Se ei saa kuitenkaan poissulkea sitä röyhkeyttä ja hävyttömyyttä joka sitten provosoi valkoisen osapuolen erittäin rajuun haluun "puhdistaa" maa.

Vuonna 1918 Suomi saattoi esiintyä barbaarisena kansakuntana - muttei missään tapauksessa kuitenkaan vuoden 2010 tapaisena dekadenssi-Suomena. 92 vuoden takaisen Suomen moraalikoodisto oli erillainen.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

31.10.10 14:02

Dekadenssi oli yksi keskeisiä argumentteja valkoisella puolella. Vallankumous ja kapina olivat yhteiskunnan rappion seurausta. Työväestöä kohtaan tunnettu pelko ja inho syntyivät jo suurlakon jälkimainingeissa, 1917 svabodakuohunta voimisti näitä tuntemuksia. Kyse oli kostosta, hyvityksestä, tuomiosta sekä puhdistuksesta. Koska yhteiskunta oli sekasortoisessa tilassa, se, mikä alkoi sekasortoisena väkivaltana, muuttui hitaasti kurinalaiseksi oikeusprosessiksi. Kyse ei ollut normaalioloista, ja niinpä koko oikeusprosessin laillinen perusta ontui. Kuolemanrangaistuksen käyttö ei kuitenkaan ollut lain vastaista.

Omistusoikeus tai ihmishenki 2000-luvun Suomessa nauttivat edelleen lain suojaa, samoin kuin aseellinen kapina on rangaistava teko. Koska rikoslaki on kokonaan toinen, ei niistä saatavia tuomioita voi tietenkään suoraan verrata toisiinsa.
ralf64 kirjoitti:Vuoden 1917-18 Suomessa kajoaminen omistusoikeuteen oli raskas rikos, ellei sillä ollut laillisuuden suojaa. Samoin virkamiesten, pappien ym. murhat koettiin erityisen raskauttavina. Kapina itsessään laillista yhteiskuntajärjestystä kohtaan oli selvä rikos. Kapinalla ei ollut minkäänlaista laillista oikeutta takanaan. Sen "moraalisesta" oikeudesta puhuminen on aika arvelluttavaa.
Punaiseen puoleen samastuneet ovat vuosikymmeniä halunneet pestä sen toiminnan puhtaaksi. 1918 jälkiselvittelyissä käytettiin yleisesti termiä neuvostovalta, mm. eri henkilöiden "toiminta neuvostovallan aikana" pyrittiin selvittämään ja tarvittaessa tuomitsemaan. Termi pyrittiin sittemmin unohtamaan ja samalla korostamaan ettei kyse ollut mistään neuvostojen vallasta, vaikka käytännössä ja teoriassa näin oli laita. Punainen Suomi perusti neuvostoja. Punainen historiatulkinta muistuttaa vahvasti vuoden 1941 erillissotateesiä. 1918 ei todellakaan ollut mikään "erillisvallankumous".

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

31.10.10 21:46

ralf64 kirjoitti:Ja olen edelleen sitä mieltä, että teloitusten taustatekijöihin vaikutti hyvin ratkaisevasti myös aikalaisten oikeudentaju: mitä pidettiin erityisen raskauttavana tekona. Vuoden 1917-18 Suomessa kajoaminen omistusoikeuteen oli raskas rikos, ellei sillä ollut laillisuuden suojaa. Samoin virkamiesten, pappien ym. murhat koettiin erityisen raskauttavina. Kapina itsessään laillista yhteiskuntajärjestystä kohtaan oli selvä rikos. Kapinalla ei ollut minkäänlaista laillista oikeutta takanaan. Sen "moraalisesta" oikeudesta puhuminen on aika arvelluttavaa.
Suomen sivistyneistö ilmeisesti joutui hurmoshenkiseen tappomielialan valtaan.

Kun ajattelee Erik Grotenfeltin toimia, niin onko niissä oikeastaan mitään eroa Saksan itärintamalla toimineen natsiupseerin tekoihin verrattuna? Ehkä sivistyneistön jäseneksi nimetty Grotenfelt kuunteli Chopinia iltaisin, suukottelu lapsensa nukkumaan ja päivisin ampui miehiä ja naisia, joiden kuulusteluista oli ensin nauttinut, kuten edellä kuvatusta Grotenfeltin kirjeestä vaimolleen voi havaita.

Mikä oli se nuoren Suomen valtion sivistyneistö, joka ryhtyi lähes mielivaltaiseen kostoretkeen?

Erik Grotenfeltista tiedetään, että hän oli suomenruotsalainen ja filosofian maisteri. Isä oli korkeimman oikeuden presidentti, toimi säätyvaltiopäivillä aateliston jäsenenä ja RKP:n varapuheenjohtaja.

Länsiuudenmaan pataljoona suoritti Erik Grotenfeltin määräämiä teloituksia. Sitä johtivat Edward Ward ja komppanianpäälliköitä olivat Ivar Ståhle ja Ivar Hast.

Wikipediassa on artikkelikokoelma Suomen sisällissodan terrori ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suo ... an_terrori ), josta löytyy linkit seuraaviin terroritapauksiin:

Harmoisten sairashuoneen joukkomurha: valkoisten terroria. Johtajana virolaissyntyinen kapteeni Hans Kalm

Huruslahden arpajaiset: valkoisten terroria. Johtajia ei mainita.

Koirien hautausmaa: valkoisten terroria. Johtajia ei mainita

Kolinahteen joukkomurha: punaisten terroria. Johtaja työmies Aksel Nikanor Aarre-Davidsson

Kouvolan ja Korian joukkomurhat: punaisten ja valkoisten terroria. Ilmeisesti punaisten johtajana teloitettu Kasperi Tanttu ja Elli Kokko. Valkoisten johtajia ei mainittu.

Kouvolan salainen tutkijakomitea: punaisten terroria. Komitean jäseninä olivat Vihtori Saarinen, Jalmar Mankki, Hjalmar Laakso, Arvid Adamsson, David Käyhty ja Antton Aartelo

Kuurilan junamurhat: punaisten terroria. Johtajana Y.A Lehtonen.

Lappeenrannan joukkomurha: punaisten terroria. Tuomion antoi Emil Kuutti, teloituksia johtivat Ernesti Palen ja Viktor "Viki" Kääriäinen sekä komissaari Antti Kuukka

Länkipohjan verilöyly: valkoisten terroria. Johtajiksi mainitaan "Teloituksia johtivat jääkärit, joukossa Wegeliuksen veljeksiä"

Länsi-Uudenmaan pataljoona: valkoisten terroria: Edward Ward

Porin lyseon joukkomurha: punaisten terroria. Johtajia ei mainittu.

Suinulan verilöyly: punaisten terroria. Johtajana ilmeisesti Tuomas Hyrskymurto

Tampereen teloitukset: valkoisten terroria. Johtajia ei mainita.

Terijoki: valkoisten terroria. Johtajana Georg Elfvengren

Toijalan teloitukset 1918: punaisten ja valkoisten terroria. Punaisia teloitustuomioita jakaneita Kalle Tanner, Juho Vuori, H. F. Forsell, Valdemar Niemenström ja Otto Lax. Valkoisten terrorin johtajia ei ole mainittu.

Vihdin teloitukset: punaisten terroria. Johtajana Lauri Kara

Viipurin lääninvankilan joukkomurha: punaisten terroria. Johtajana Hjalmar Kaipiainen.

Viipurin taistelu (etninen puhdistus): valkoisten terroria. Johtajana Ernst Löfström

Valkoisten terroria on 9 kpl, joista johtajat nimetään 4:ssä tapauksessa, joista yhdessä epämääräisesti. Kahdessa tapauksessa on ulkomaalainen johtaja, joista virolaiseksi mainitaan Kalm, mutta Edward Wardia ei mainita ruotsalaiseksi, joka hän ilmeisesti oli.

Punaisten terroria on 10 kpl, joista johtajat nimetään lähes kaikissa tapauksissa ja monessa tapauksessa useita. Vain yhdessä tapauksessa johtajaa ei mainita lainkaan.

Mistä johtuu, että punaisen terrorin vastuulliset tiedetään noin paljon paremmin kuin valkoisen puolen vastuulliset?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

01.11.10 09:45

Vetehinen kirjoitti:Mistä johtuu, että punaisen terrorin vastuulliset tiedetään noin paljon paremmin kuin valkoisen puolen vastuulliset?
Vastaus on varsin yksinkertainen. Punaisen puolen teot tutkittiin juurta jaksain sodan päätyttyä ja niistä annettiin tuomiot, valkoisen puolen taas ei koskaan. Heidät kaikki armahdettiin sodan jälkeen, eikä väkivallantekoja tutkittu kuin poikkeustapauksessa. Kyse oli voittajan oikeudesta, niin kuin kaikkien sotien jälkeen. Tässä juuri eräs syy punaisen puolen katkeruuteen.

Aiheesta löytyy täälläkin ketjussa Sisällissotahullut:

viewtopic.php?f=10&t=1333&start=0&hilit ... 8+armahdus

Pelkistetyssä muodossaan teloitus on aina teloitus, samoin ideologiset motiivit ja yksilölliset motiivit sekoittuvat aina toisiinsa. Onko sillä suurtakaan merkitystä onko teloittaja ylioppilas vai ei? Sivistyneistö tappaa siinä missä rahvaskin, kun olosuhteet ovat sopivat. Tämä on todettu Milgramin tutkimuksissa Yhdysvalloissa, jossa huomattavan monet koehenkilöt suostuivat sähköiskuja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Milgramin_ ... vaisuuskoe

Poikkeusoloissa jotkut yksilöt voivat ryhtyä toteuttamaan tätä myös oma-aloitteisesti, kuten 1918, jossa kummankaan puolen joukot eivät olleet täysin kurinalaisesti johdettuja.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

01.11.10 12:39

jsn kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Mistä johtuu, että punaisen terrorin vastuulliset tiedetään noin paljon paremmin kuin valkoisen puolen vastuulliset?
Vastaus on varsin yksinkertainen. Punaisen puolen teot tutkittiin juurta jaksain sodan päätyttyä ja niistä annettiin tuomiot, valkoisen puolen taas ei koskaan. Heidät kaikki armahdettiin sodan jälkeen, eikä väkivallantekoja tutkittu kuin poikkeustapauksessa. Kyse oli voittajan oikeudesta, niin kuin kaikkien sotien jälkeen. Tässä juuri eräs syy punaisen puolen katkeruuteen.
Mikä on historiantutkijoiden rooli jätettäessä valkoisten terrorin vastuulliset nimeämättä?

jsn kirjoitti:Pelkistetyssä muodossaan teloitus on aina teloitus, samoin ideologiset motiivit ja yksilölliset motiivit sekoittuvat aina toisiinsa. Onko sillä suurtakaan merkitystä onko teloittaja ylioppilas vai ei? Sivistyneistö tappaa siinä missä rahvaskin, kun olosuhteet ovat sopivat.
Sivistyneistön ja rahvaan välinen ero onkin ylioppilastodistus?

Poimin punaisten ja valkoisten johtajien nimet.

Punaisten johtajien nimiä:
Hugo Salmela, Verner Lehtimäki, Boris Muhanov, Eino Rahja, Tuomas W. Hyrskymurto, Pekka Lönngren, Aleksanteri Vasten, Ali Aaltonen, Hjalmar Saksanen, Grigorij W. Bulatselj, Mikko Kokko, Juho Tammela, Otto Degerman, Jaakko Meriö, August Dufva, Aatto Koivunen, Aarne Orjatsalo, Anton Uotinen, Anders Hilden, Emil Saarinen, Kustaa Mikko Evä, Kalle Kataja, Kustaa Salminen, Hannes Uksila, Edvard Seppälä, Väinö Koivisto, Kaarlo Linne, Erkki Raide, Kalle Saarela, Frans Rantala, Otto Metsänen, Vilho Heino, Erkki Karjalainen, Vilho Ollila, Juho Rajavaara, Juho Eslin, Leander Viljanen, Kalle Wahlman, Juho Vuori, Väinö Sinervo, Hjalmar Björkvist, Valdemar Sammalisto, Johan Ahlgren, Juho Jokinen, Heikki Kaljunen, A.Backman, Viktor Ripatti, Hjalmar "Jallu" Kaipiainen, Elli Kokko
http://wapedia.mobi/fi/Luettelo_punakaartilaisista

Valkoisten itäarmeijan johtoa:
Alexander Tunzelmann von Adlerflug, Axel Rappe, Hällén, G. Gronstedt, E. Becker, K. A. L. von Heijne, Erik Lönnroth, Arne Homén, H. Palo, V. Thoné, L. A. Schwindt, Olli W. Genetz, G. J. Winter, Georg Öhman, Brofeldt, Lehto, T. Thorwal, J. V. Vallinheimo, Isak Anton Alfthan, Eduard Ausfelt, Ulrich von Coler, Rainer Stahel, Lauri Malmberg, Aarne Sihvo, O. A. Wilkman, Martin Ekström, Juho Henrik Heiskanen, Sven Weckström
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itäarmeija

Valkoisten länsiarmeijan johtoa:
Martin Wetzer, Erik Grafström, E. von Bornstedt, Erik von Frenckell, Maximilian Spåre, Bruno Swendelin, Rudolf Bäckman, P. Londén, V. Keynäs, Ernst V. Knape, J. N. Pettersson, Torsten Leonard Lode, Per Antel, Ernst Linder, Harald Hjalmarson, J. A. K. Renvald, Martin Ekström, R. Anthoni, I. Karttunen, C. Nordenswan, E. Lindberg, G. I. Lydman, Gunnar Björk, Georg Hjalmar Tulander, V. G. Lagerstedt, Erik Beskow
http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsiarmeija

Nimien perusteella rahvaan puolella terrorisoitiin suomeksi ja sivistyneistön puolella ruotsiksi.

Vaikuttivatko terroriin kielitaistelut ja rotuopit? Suomalaisia nimettiin alempiarvoiseksi roduksi.

Lukiessani terrorista havaitsin, että punaisten Lauri Kara ampui 18 valkoisten puolelle pyrkinyttä akateemisen tutkinnon omannutta ruotsinkielistä miestä Vihdissä

Olisiko tuossa motiivi Grotenfeltin teloituksille?

Valkoisten Länsi-Uudenmaan pataljoona johtajanaan ruotsalainen Edward Ward ja tuomarinaan Erik Grotenfelt ampui kymmeniä punakaartilaisia Vihdissä, jossa myös punainen terrori oli riehunut ankarana sekä Nurmijärvellä ja muissa pitäjissä.

Gerson
Viestit: 28
Liittynyt: 19.10.10 09:45

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

01.11.10 14:33

Tässä on mielestäni tärkeä kohta:
Jo sosiaalidemokraattien järjestämässä Tampereen torpparikokouksessa 9.-12.4.1906 torpparit vaativat tilojen lunastusoikeutta, mutta sosialidemokraatit ajoivat läpi ponsilausuman, jonka mukaan kaikki yksityinen maa on saatava VALTIOLLE. Svinhufvudin hallitus antoi tammikuussa 1918 eduskunnalle lakiesityksen torppien ja mäkitupien lunastamiseksi itsenäiseksi. Vasemmistoa taas vallankumous radikalisoi siten, että se ensin vaati korvauksetonta pakkolunastusta, ja lopuksi siten että Kansanvaltuuskunta punakapinan aikana antamallaan julistuksella otti vuokratilat valtiolle jättäen avoimeksi vuokraajien tulevan aseman. JULISTUS OLI YKSITYISKOHTIA MYÖTEN TOISTO LENININ AIEMMIN VENÄJÄLLÄ ANTAMASTA MAADEKREETISTÄ

Jos torppareilla olisi ollut todellisuudentajua, niin he olisivat saattaneet vielä laimeammin osallistua sisällissotaan, eteenkin punaisella puolella. Ilmeisesti retoriikalla ja sen ristiriitaisuudella itse puoluetason päätöksiin oli kuitenkin sen verran vaikutusta, että torpparit, kuten Jutikkala huomatti, ottivat todellisuudessa osaa sisällissotaan laimeammin kuin väestöryhmät keskimäärin. Tässä kohtaa Linnan populaaritrilogia on tietyssä mielessä vääristänyt historiankuvaamme. Lisäksi todellakin torpparien suhteellinen määrä laski kaikenaikaa ollen huomattavasti vähäisempi v. 1917 kuin esim. v. 1860.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

01.11.10 15:57

Vetehinen taisit juuri löytää uudelleen elämän tarkoituksen? :-)
Vuosi 1918 olikin vain yksi erä suomenkielisten pitkässä vapaustaistelussa. Vieläpä hävitty sellainen.
Vetehinen kirjoitti:Sivistyneistön ja rahvaan välinen ero onkin ylioppilastodistus?


Jos hieman kärjistäen esittää, niin näinhän se tuolloin taisi olla. Yo-tutkinto takasi melko varman opiskelupaikan. Loppututkintoa ei välttämättä tarvittu. Akateeminen työttömyys ja "ylioppilastulva" tulivat vasta myöhemmin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

01.11.10 21:55

jsn kirjoitti:Vetehinen taisit juuri löytää uudelleen elämän tarkoituksen? :-)
Vuosi 1918 olikin vain yksi erä suomenkielisten pitkässä vapaustaistelussa. Vieläpä hävitty sellainen.
Olisivatko sisällissodan tapahtumat aivan irrallisia?

En katso, että punaiset olivat kielitaistelussa etunenässä, mutta luulen, että kielitaistelulla ja rotuopeilla lienee ollut joku vaikutus punaisten teloittamisiin. Punaiset saattoivat olla osin kielitaistelun ja rotuoppien sijaiskärsijöitä.

Selvittäessäni tapahtumia havaitsin, että Länsi-Uudenmaan rangaistusretkikunta ajettiin pois Vihdistä. Pois ajajat olivat varmasti vihtiläisiä valkoisia. Vihtiläiset valkoiset kammoksuivat muualta tullutta tappajasakkia.

Luin myös muistaakseni Forssasta, jossa talon isäntä pelasti torppareitaan ilmeisesti myöskin ruotsalaisen johtaman saariston suomenruotsalaisen teloitusjoukkueen kynsistä.

Ne panivat miettimään miten sisällissota olisi päättynyt, jos valkoista armeijaa olisivat johtaneet suomalaiset ulkomaalaisten ja suomenruotsalaisten sijaan.

Nuo pari esimerkkiä osoittavat minusta siihen suuntaan, että suomalaiset olisivat teloittaneet vangittuja punaisia vähemmän ja teloitetut olisivat olleet rikoksiin syyllistyneitä. Sodan lopputulos olisi ollut oikeudenmukaisempi.

Ulkopuolisten ruotsalaisten upseerien ja suomenruotsalaisten oli helpompi teloittaa niitä toisia, jotka he saattoivat mieltää ajalle tyypillisen propagandan mukaan alemmaksi ihmisroduksi.

Myös punaiset käyttivät ulkopuolisuutta hyväksi terrorismissaan lentävissä terroriosastoissa.

Kuten mainitsin aikaisemmin, wikin artikkeleissa tuntuu olevan tendenssi olla mainitsematta valkoisen terrorin harjoittajia. Erityisen kummallista on, että punaisten nimet on mainittu ja usein ilmiantajienkin nimiä, mutta teloituskäskyjen antajia ei ole. Suojellaanko upseereja ja "sivistyneistöä"?

Jos nyt ajattelee ketjun otsikkoa "Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...", niin tässä esille nostamassani seikassa lienee selvitettävää.

Miten paljon punaisten teloittamisessa oli etnistä puhdistusta?

Etelä-Pohjanmaalla monet torpparit olivat talon isännän sukulaisia. Näin on saattanut olla muuallakin Suomessa ja on vaikea uskoa, että isännät teloittaisivat lähes syyttä omia sukulaisiaan ja tuttujaan. Myöskään torpparit eivät tappaisi sukulaisisäntiä.

Onko talonpojan ja torpparien vastakkainasettelu liioiteltua?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

02.11.10 09:43

Vetehinen kirjoitti:Onko talonpojan ja torpparien vastakkainasettelu liioiteltua?
Kuten jo tutkimuskin on todennut, torppareita oli myös valkoisella puolella. Toisaalta taas sotatapahtumat keskittyivät alueille, joissa torppareita ja suurtiloja oli ylipäätään paljon, koska ne olivat tiheämmin asuttuja alueita. Näin myös torpparistatuksella oli paljon väkeä, joista osa harjoitti myös muuta elinkeinoa. Suurtiloilla ja kartanoilla oli muonamiehiä ja muuta maatonta työväkeä, jotka olivat vallankumouksen käyttövoimaa. Samoin Suomessa oli poikkeuksellisen paljon maaseudulle keskittynyttä teollisuutta, jonka työväestö on todettu erityisen aktiiviseksi ryhmäksi. Sahaustoiminta oli riippuvaista kansainvälisestä kaupasta ja oli hankaluuksissa mm. maailmansodan vuoksi. Linnoitustyömaiden työväki, joka oli tottunut hyviin ansioihin, jäi laajalti työttömäksi 1917.

Torpparit-talonpojat vastakkainasettelu ei vastaa totuutta ja antaa yksipuolisen kuvan maaseudun olosuhteista. Omakohtaisen perimätiedon perusteella tiedän, että torppari- ja työmiesstatukseen joutuneet sukulaiset unohdettiin viimeistään toisessa tai kolmannessa sukupolvessa, eikä heitä enää koettu sukulaisina. Maaseudulle alkoi syntyä uusi luokkajako. Uusia torpparikontrahteja ei 1899 jälkeen enää edes tehty.

Torpparit olivat alkujaan eräänlainen eliittiryhmä maaseudun alempien sosiaaliryhmien joukossa. Aluksi, kun maata riitti, torppari saattoi laajentaa alueitaan. Jotkut heistä olivat jopa huomattavan varakkaita. 1800-luvulla monet torpparit ostivat maitaan ja laajensivat niitä ja muuttuivat talollisiksi tai ryhtyivät kauppiaksi ja yrittäjiksi. Samaan johtokerrokseen kuuluivat maaseudun käsityöläiset. Henkilö saattaa esiintyä kirkonkirjassa tai henkikirjassa torpparina, vaikka hänen sosiaalinen asemansa voi olla huomattavan korkea. Paikallista vaihtelua esiintyy runsaasti, joten nimen torppari perusteella ei voi tehdä yleistyksiä.

Kun katsoo listaa punaisten johtajista, pistää silmään että heidän taustansa on kaupunkilainen, ei suinkaan torppari. Lisäksi huomattavan monella oli ollut harrastajanäyttelijän uraa, mikä kielii jonkinlaisesta henkilökohtaisesta karismasta ja tietenkin myös yhdistystoiminnallisesta aktiivisuudesta.

Etnistä puhdistusta vuoteen 1918 sisältyi, mutta se kohdistui venäläisiin. Joku keski- ja yläluokan edustaja on tietenkin voinut tuntea rotuopin sekaista inhoa alempia massoja kohtaan ja olihan Gustave Le Bonin teoksilla vaikutusta Suomessakin. Tämäntyyppisestä "rotuajattelusta" voi puhua varsinkin silloin, kun vastapuolen suomalaisuus pyrittiin kiistämään ja esitetty heidät yksiselitteisesti "ryssinä". Ajatus kapinasta oli niin hirvittävä, että nämä ihmiset olivat syyllistyneet epäsuomalaiseen tekoon. Tämä on aivan eri asia kuin pyrkimys suomalaisuuden juurimiseen maasta. Tämä ei olisi ollut edes kovin realistinen ajatus, eikä siitä ole todisteitakaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

02.11.10 16:04

jsn kirjoitti:Etnistä puhdistusta vuoteen 1918 sisältyi, mutta se kohdistui venäläisiin.
Mielenkiintoista että tuotakin vain tapahtui passiivissa ilman tekijöitä.

Sisällissodan varsinaiset toimijat tuntuvat olevan punaisia, mutta valkoisten puolen teot vain tapahtuivat ikään kuin itsestään.
jsn kirjoitti:Joku keski- ja yläluokan edustaja on tietenkin voinut tuntea rotuopin sekaista inhoa alempia massoja kohtaan ja olihan Gustave Le Bonin teoksilla vaikutusta Suomessakin.
Ehdotatko että kääntäisimme katseemme eurooppalaisiin rotuteoreetikkoihin emmekä tarkastelisi Suomen ja Ruotsin rotuoppineita?

Sisällissota osuu ajankohtaan jolloin suomenruotsalaiset poliittiset johtajat korostivat suomenruotsalaisia erillisenä rotuna. Esimerkiksi Axel Lille ja häntä aikaisemmin Axel Freudenthal.

Rotuopit olivat niin pinnalla sisällissodan aikaan, että Ruotsiin perustettiin muistaakseni rotubiologinen tutkimuslaitos heti sisällissodan jälkeen 1922.

Onko niin, ettei noilla seikoilla ole lainkaan merkitystä sisällissodan terrorissa, vai onko niin, ettei tuohon ikävään seikkaan vaan haluta kajota?

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

02.11.10 19:40

Joku keski- ja yläluokan edustaja on tietenkin voinut tuntea rotuopin sekaista inhoa alempia massoja kohtaan ja olihan Gustave Le Bonin teoksilla vaikutusta Suomessakin.
Tällä harrastelijanimimerkillä tuntuu olevan kovin hatarat tiedot puheena olevasta aiheesta. Luulisi, että ruotsinkielisen yläluokan suuren enemmistön käsitykset rodullisesta ylemmyydestään 1900-luvun alussa olisivat yleisesti tunnettuja, koska aiheesta sentään on tehty perusteellista tutkimustakin:

Pekka Kalevi Hämäläinen: Suomenruotsalaisten rotukäsityksiä vallankumouksen ja kansalaissodan aikoina. Teoksessa Mongoleja vai germaaneja. Rotuteorioiden suomalaiset. Toim. Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala ja Pekka Suvanto. Historiallinen Arkisto 86. Helsinki 1985.

Pekka Kalevi Hämäläinen: Luokka ja kieli vallankumouksen Suomessa. Historiallisia Tutkimuksia 107. Forssa 1978.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt...

02.11.10 22:43

Vetehinen kirjoitti: jsn kirjoitti:Etnistä puhdistusta vuoteen 1918 sisältyi, mutta se kohdistui venäläisiin.

Mielenkiintoista että tuotakin vain tapahtui passiivissa ilman tekijöitä.

Sisällissodan varsinaiset toimijat tuntuvat olevan punaisia, mutta valkoisten puolen teot vain tapahtuivat ikään kuin itsestään.
Kummallista saivartelua. Yhtä varmoja tekijöitä ei valkoisten suorittamista joukkoampumisista ole kuin punaisten, koska niitä ei koskaan tutkittu syyttämis- ja tuomitsemistarkoituksessa. Itse aloitit puhumisen torppareista, sitten sen jälkeen kiistät, että sosiaalisilla tekijöillä olisi ylipäätään ollut mitään merkitystä.
Vetehinen kirjoitti:Ehdotatko että kääntäisimme katseemme eurooppalaisiin rotuteoreetikkoihin emmekä tarkastelisi Suomen ja Ruotsin rotuoppineita?

Sisällissota osuu ajankohtaan jolloin suomenruotsalaiset poliittiset johtajat korostivat suomenruotsalaisia erillisenä rotuna. Esimerkiksi Axel Lille ja häntä aikaisemmin Axel Freudenthal.

Rotuopit olivat niin pinnalla sisällissodan aikaan, että Ruotsiin perustettiin muistaakseni rotubiologinen tutkimuslaitos heti sisällissodan jälkeen 1922.
Olivatko Suomen ja Ruotsin rotuaatteet syntyneet sitten umpiossa, ilman minkäänlaisia vaikutteita?

Väität siis tosissasi, että 1918 olennainen jakolinja oli etnisyys ja kieli sekä sodan lopputulos ja valkoisen puolen päämäärä suomalaisten etninen puhdistus Suomesta ruotsalaisten toimesta?
nylander kirjoitti:Tällä harrastelijanimimerkillä tuntuu olevan kovin hatarat tiedot puheena olevasta aiheesta. Luulisi, että ruotsinkielisen yläluokan suuren enemmistön käsitykset rodullisesta ylemmyydestään 1900-luvun alussa olisivat yleisesti tunnettuja, koska aiheesta sentään on tehty perusteellista tutkimustakin
Tässä kai puhuttiin vuodesta 1918, joka ei suinkaan ollut ruotsinkielisen yläluokan ja suomenkielisen rahvaan välinen konflikti, vaan suomea ja ruotsia puhuttiin molemmilla puolilla, aivan kuten venäjääkin. En ole koskaan kiistänyt ruotsinkielisen yläluokan jäsenten harrastaneen rotuoppeja, mutta väitän silti edelleen ettei niillä ollut vaikutusta 1918 vallankumouksen synnyssä, itse sotatapahtumissa, ei sodan lopputuloksessa eikä edes valkoiseen terroriin ja sen kohteiden valikoitumisessa. Myös ruotsinkielisiä punakaartilaisia teloitettiin ja joutui vankileirille.

Tottakai valkoisten ampumiksi valikoitui suomenkielisiä punaisia, koska heitä oli ehdoton enemmistö punaisista. Venäläisiäkin heissä oli, ja heihin valkoisten kosto oli kaikkein julmin ja armottomin. Valkoisten ylin upseeristo oli varsin ruotsinkielisiä (jos kohta osa heistäkin taisi taitaa parhaiten venäjää tai saksaa), mutta valkoisten alemmasta päällystöstä ja miehistöstä enemmistö oli suomenkielisiä. Punaisen terrorin uhreistakin valtaosa puhui suomea.

Vai osoittavatko viittaamasi tutkimukset että valkoinen armeija koostui pääosin ruotsinkielisistä? Näin ollen suomenkielisillä ei olisi mitään vastuuta vuoden 1918 valkoisesta terrorista, sillä sehän olikin vain ruotsalaisten tekosia. Häpeällinen väite.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”