Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Vetehinen pyrkii nyt siis hakemaan evidenssiä teorioilleen esittelemällä tapauksia. joissa nimen omaan suomenruotsalaiset tai ulkomaalaiset ovat olleet vastuussa murhista. Samalla hän esittää vertailun vuoksi tapauksia, joissa suomenkieliset suomalaiset eivät ole murhaneet punaisia, ainakaan kovin paljon. Metodi ei ole kovin onnistunut, mikäli halutaan etsiä ihan oikeasti totuutta asioista. Tosiasioita valikoimalla saadaan aina sellainen tulos kuin halutaankin, kuten näyttää nytkin käyvän. Jotta voitaisiin tutkia, tappoivatko suomenruotsalaiset ja ulkomaalaiset enemmän punaisia kuin suomenkieliset suomalaiset, pitäisi ottaa huomioon kaikki tunnetut tapaukset, myös siis ne, joissa suomenruotsalaiset ja ulkomaalaiset eivät tappaneet punikkeja ja ne, joissa suomenkieliset suomalaiset tappoivat.

Mainittakoon vielä, että se Olof palme, josta Vetehinen puhuu, ei ole se Ruotsin kuuluisa pääministeri, vaan hänen setänsä, porvoolaissyntyinen, jo lapsena Tukholmaan muuttanut kirjailija, joka organisoi niitä vapaahetoisia Suomen valkoisten puolelle Ruotsista.

Henkilökohtaisesti en liioin ymmärrä, mitä tällä asialla on tekemistä ns. "pakkoruotsin" kanssa.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Klaus Lindgren kirjoitti: Henkilökohtaisesti en liioin ymmärrä, mitä tällä asialla on tekemistä ns. "pakkoruotsin" kanssa.
Siinä vaiheessa, kun Vetehinen pääsee näppäimistön ääreen, niin aivan kaikella on tekemistä pakkoruotsin kanssa. Kun näitä kellonaikaleimoja Vetehisen viesteissä muuten katselee, niin luulisi ihmisellä olevan esimerkiksi perjantaina puolenyön aikaan muutakin tekemistä kuin levittää kielipoliittista propagandaa pitkin verkkoa. Toivoa sopii, että Sampo Terho on maksanut Vetehiselle kunnon ylityökorvaukset.

Mutta tulihan se sieltä, kansakuntamme suurin trauma on Vetehisen mielestä se, miten täällä ei uskalleta nimetä suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia sisällissodan suuriksi "hirviöiksi". Siellähän se lausahdus taas oli, sublimaalisesti uitettuna tekstin joukkoon; "suuri osa syyllisyydestä lankeaa murhaorgioihin alentuneisiin suomenruotsalaisiin ja osin ruotsalaisiin".

Hupaisin kommentti Vetehisen tajunnanvirrasta oli taas tuo "miksi Suomen sisällisodasta on edelleen vaikea puhua". Kieltämättä se on todella vaikeaa. Tässäkään ketjussa ei ole kuin peräti 332 viestiä. Kuinkahan pitkä tämä viestiketju olisi, jos Suomen sisällissodasta olisi "helppo" puhua? Tuhatviisisataa viestiä? Kolmetuhatta?


Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehinen pyrkii nyt siis hakemaan evidenssiä teorioilleen esittelemällä tapauksia. joissa nimen omaan suomenruotsalaiset tai ulkomaalaiset ovat olleet vastuussa murhista. Samalla hän esittää vertailun vuoksi tapauksia, joissa suomenkieliset suomalaiset eivät ole murhaneet punaisia, ainakaan kovin paljon. Metodi ei ole kovin onnistunut, mikäli halutaan etsiä ihan oikeasti totuutta asioista.
Vastuullisten etsiminen on oikea metodi.

Kuopiossa ja Oulussa ei tapahtunut punavankien massateloituksia. Kuopion valtaajat olivat Kuopion suojeluskuntalaisia, Kajaanin sissejä, ylistarolaisia ja isokyröläisiä ja jyväskyläläisiä.

Massateloitukset alkoivat Varkauden valtauksen yhteydessä. Todistajalausuntojen ja kuvausten perusteella teloitukset määräsi suomenruotsalainen Ernst Löfström, joka osallistui teloitusten valvomiseen yhdessä ruotsalaisen Gabriel Cronstedtin ja saksalaisen itsensä yliluutnantiksi ylentämän väärällä identiteetillä esiintyneen von Zedtwitz kanssa. Teloitusjoukkoina oli Cronstedtin johtama suomenruotsalainen Vaasan komppania. Löfström oli vähän ennen Varkautta ollut Vaasan piiripäällikkönä.
Klaus Lindgren kirjoitti: Tosiasioita valikoimalla saadaan aina sellainen tulos kuin halutaankin, kuten näyttää nytkin käyvän. Jotta voitaisiin tutkia, tappoivatko suomenruotsalaiset ja ulkomaalaiset enemmän punaisia kuin suomenkieliset suomalaiset, pitäisi ottaa huomioon kaikki tunnetut tapaukset, myös siis ne, joissa suomenruotsalaiset ja ulkomaalaiset eivät tappaneet punikkeja ja ne, joissa suomenkieliset suomalaiset tappoivat.
Olen samaa mieltä. On tutkittava lisää sisällissodan myöhempiä vaiheita.

Varkaus oli vasta sodan alkua. Suomenruotsalaisen Ernst Löfströmin Varkaudessa aloittamat massateloitukset jatkuivat sodan ajan.
Klaus Lindgren kirjoitti: Mainittakoon vielä, että se Olof palme, josta Vetehinen puhuu, ei ole se Ruotsin kuuluisa pääministeri, vaan hänen setänsä, porvoolaissyntyinen, jo lapsena Tukholmaan muuttanut kirjailija, joka organisoi niitä vapaahetoisia Suomen valkoisten puolelle Ruotsista.
Ruotsissa on pohdittu pääministeri Palmen sosiaalidemokratiaan johtaneita syitä, kun hänen sukunsa muuten edusti äärioikeistolaista maailmankatsomusta.
Klaus Lindgren kirjoitti: Henkilökohtaisesti en liioin ymmärrä, mitä tällä asialla on tekemistä ns. "pakkoruotsin" kanssa.
Et vissiin havainnut, että pakkoruotsi liittyi Sven Palmen mielipiteisiin. Laitan ne tähän uudelleen.

"vilja vi bibehålla det specifikt svenska raselementet vid sin betydelsefulla ställning i Finland - något som även för oss själva är av största betydelse - så måste vi knyta Finlands folk nära till Skandinavien. Medlet att göra detta är den svenska hjälp, som vi nu kunna lämna."

Suomeksi: "Haluammeko säilyttää erityisen ruotsalaisen rotuelementin sen merkittävässä asemassa Suomessa - jotain josta meille itsellemme on suuri merkitys - siin täytyy meidän sitoa Suomen kansa lähelle Skandinaviaa. Sen tekemisen keinona on ruotsalainen apu, jonka me voimme ojentaa".

Trots 80 år af skilsmessa och trots att Finlands kultur naturligtvis af ras- och språkförhållanden samt af inflytande österifrån fått många egendomligheter, som ej återfinnas hos oss, så är dock vår kultur i det hela gemensam. Det är i kärleksfullt fasthållande af denna kultur, som jag tror att Finlands största styrka just nu ligger. Och bryggan till denna kultur, till den stora vesterländska odlingen, heter ännu för Finland: svenska språket.

Suomeksi: "Huolimatta 80 vuotisesta erosta ja huolimatta, että Suomen kultuuri luonnollisesti rotu- ja kieliolosuhteista sekä idästä päin tulleesta vaikutuksesta on saanut monia erikoisuuksia, joita ei meissä löydy, on meidän kulttuurimme kokonaisuudessaan yhteistä. Sen kulttuurin rakkaudentäytteisessä kiinnipitämisessä uskon Suomen suurimman voiman olevan juuri nyt. Ja silta siihen kultuuriin, suureen länsimaisuuden viljelyyn, on Suomessa edelleen nimeltään: ruotsin kieli."
http://sv.wikipedia.org/wiki/Sven_Palme

Saman tapaisia lausuntoja on ollut esillä kun joku poliitikko hiljan esitti venäjän ottamista pakkoruotsin vaihtoehdoksi Itä-Suomessa. Muutenkin ruotsin kieli halutaan liittää länsimaisuuteen, kuten Sven Palme teki. Ajatus Sven Palmella ja nykyajan politrukeilla vaikuttaa olevan sama. Skandinaavisuus ja länsimaisuus ei voi olla suomenkielinen vaan se on ruotsinkielinen.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Jussi Jalonen kirjoitti:Siinä vaiheessa, kun Vetehinen pääsee näppäimistön ääreen, niin aivan kaikella on tekemistä pakkoruotsin kanssa. Kun näitä kellonaikaleimoja Vetehisen viesteissä muuten katselee, niin luulisi ihmisellä olevan esimerkiksi perjantaina puolenyön aikaan muutakin tekemistä kuin levittää kielipoliittista propagandaa pitkin verkkoa.
Viestieni aikaleimoista et löydä sisältöä elämääsi tai historian tutkimuksiisi.
Jussi Jalonen kirjoitti: Toivoa sopii, että Sampo Terho on maksanut Vetehiselle kunnon ylityökorvaukset.
En saa mitään maksua historian harrastuksestani ja ymmärrän että sinä historioitsijana toivot saavasi maksun.
Jussi Jalonen kirjoitti:Mutta tulihan se sieltä, kansakuntamme suurin trauma on Vetehisen mielestä se, miten täällä ei uskalleta nimetä suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia sisällissodan suuriksi "hirviöiksi".
En ole kirjoittanut, ettei uskalleta nimetä suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia, vaan ettei uskalleta nimetä niitä henkilöitä, jotka syyllistyivät hirmutekoihin ja olivat hirvöitä.
Jussi Jalonen kirjoitti: Siellähän se lausahdus taas oli, sublimaalisesti uitettuna tekstin joukkoon; "suuri osa syyllisyydestä lankeaa murhaorgioihin alentuneisiin suomenruotsalaisiin ja osin ruotsalaisiin".
Et tainnut havaita, että ruotsalainen David Palme totesi suomenruotsalaisten alentuneen murhaorgioihin.

Laitan lainauksen ja lähteen uudelleen katseltavaksesi.

David Palme kirjoitti vuonna 1997:
"Dock, här finns något som är svårt att förstå: hur kunde finlandssvenskarna, en av de mest fredliga, bildade och kultivera- de folkgrupperna i världen, plötsligt sjunka ner i mordorgier av närmast sta- linistisk natur, för att sedan åter höja sig till den kulturella nivå där vi är vana att finna dem? Morden 1918 begicks inte all- tid av finnar mot andra finnar. Inte ens den överresta svenska militären var utan skuld"
http://www.palme.nu/david/vmr.pdf

Suomeksi: "Kuitenkin tässä on olemassa jotain mitä on vaikea käsittää: kuinka suomenruotsalaiset, eräs rauhallisimmista, koulutetuimmista ja sivistyneimmistä kansanryhmistä maailmassa, yhtäkkiä upota alas murhaorgioihin, jotka ovat lähes stalinilaisia luonteeltaan, sitten nostaakseen itsensä kulttuuriselle tasolle, jolla olemme heidät tottuneet näkemään? Murhia 1918 ei tehty aina suomalaisten toimesta suomalaisia vastaan. Ei edes ruotsalaiset sotilaat ole ilman syyllisyyttä."
Jussi Jalonen kirjoitti:Hupaisin kommentti Vetehisen tajunnanvirrasta oli taas tuo "miksi Suomen sisällisodasta on edelleen vaikea puhua". Kieltämättä se on todella vaikeaa. Tässäkään ketjussa ei ole kuin peräti 332 viestiä. Kuinkahan pitkä tämä viestiketju olisi, jos Suomen sisällissodasta olisi "helppo" puhua? Tuhatviisisataa viestiä? Kolmetuhatta?
En ole ainoa, jonka mielestä sisällissodasta on vaikea puhua. Mm Ylikangas, Tikka ja moni muu on kirjoittanut vaikeuksista.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Lahtareina kunnostautuivat ilmeisesti lähinnä suomenkieliset valkoiset. Ruotsalainen vapaaehtoinen Walter Hülphers kertoo kirjassa "Tampere tulessa 1918":
Mutta pahinta kaikessa olivat teloitukset, tämä massamurhaaminen, joka leimasi asianosaiset mongoleiksi, barbaareiksi, hunneiksi ja heidän vertaisikseen. Totisesti valkoiset eivät olleet aivan samaa laatua kuin punaiset. Ero oli siinä, että punaiset pidettiin kurissa browningeilla ja kovalla komennolla. Kun punaiset oli nyt otettu pois valkoisten kurkusta, eikö olisi sopivaa antaa osapuolten itse selvittää välinsä? Puhuin tästä erään ystäväni kanssa. Hän sanoi lämpimästi:
- Etkö ole sitä mieltä, että tämä on ruotsalaisen lain voitto? Se on loistava voitto.
- Ruotsalaisen lain voitto? Miten monta Tampereella ollutta venäläistä oli enää elossa. Mitä kertovat kiväärinlaukaukset, jotka päivittäin paukahtelivat hiekkakuopilla? Miten työskenteli tutkimuskomissio, jonka tehtävänä oli erottaa vuohet lampaista? kysyin.
Mitä enemmän kyselin, sitä kuvottamammalta kaikki tuntui.
Ja lopuksi sanouduin irti velvollisuudesta taistella valkoisten puolella ase kädessä. Tämä koski mongolisuomalaisia. Sitä vastoin ruotsinkieliset suomalaiset olivat eri asia. Hehän olivat pohjimmiltaan ruotsalaisia, eivätkä tietääkseni tahranneet itseään muiden barbarismilla.
Ei ollut mitään syytä enää vapaaehtoisesti sekaantua tähän sotaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Lupailin talvella palaavani Länkipohjan tapahtumiin tarkemmin. Aika vierähti äkkiä, mutta lupaus on ollut mielessä.

Aloitetaan Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle maininnasta "Wegeliuksen veljekset".

Yrjölän talon pihassa ammuttiin vankeja. Vilho Korteen mukaan "Siellä jääkärikapteeni on vormussa ja huutaa suu vaahdossa. Minä huusin ammunta seis! Ei mitään." Kortteen mukaan juuri tuossa verlöylyssä kuoli 20-30 miestä.

Upseeri joka äärimmäisen kiihtyneessä tilassa johti teloitusta ja tähtäili jo väliin heittäytyvää Kortettakin kuului jääkäreihin. Vilho Korteen mukaan jääkäri "oli niitä Wegeliuksen veljeksiä, nuorin veljeksistä."

Kirjassa ei tekstissä mainita tarkemmin kuka Wegeliuksen veljeksistä olisi kyseessä, mutta kirjan henkilöhakemistossa on viittaus Knut Allan Wegeliukseen.

Tuo on todennäköisesti väärin.

Jääkärien luettelon mukaan Knut Allan Wegelius ei ollut Länkipohjassa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_jääkäreistä_W

Länkipohjassa olivat Bjarne Arnulf Wegelius, joka on syntynyt 1887 ja Jarl Olof Wegelius, syntynyt 1893 eli Jarl Olof on nuorempi. Jarl Olof Wegelius, Gruppenführer (saanut rautaristin) ei kuitenkaan ole Bjarne Arnulfin veli.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bjarne_Arnulf_Wegelius
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Vegelius

Sekä Bjarne Wegelius että Jarl Vegelius olivat jääkärikapteeneja, joka täsmää Korteen kertomaan. Knut Allan Wegelius oli jääkäriluutnantti, joten hän ei tämänkään tiedon valossa voinut olla Korten silminnäkijälausunnossa mainitsema "jääkärikapteeni".

Korteen todistuksen perusteella Yrjölän talon alueella tapahtunutta teloitusta johti melko todennäköisesti jääkärikapteeni Jarl Vegelius. Toinen mahdollinen teloituksen johtaja on Bjarne Wegelius.

Teloitusta johtanut Jarl Vegelius kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1911. Hän oli patterinpäällikkö Jääkäritykistön 2. patterissa, mutta vasta Länkipohjan jälkeen. Jarl Vegelius kuoli tapaturmassa 1926.

Bjarne Arnulf Wegelius kävi kuusi luokkaa Helsingin uutta ruotsalaista oppikoulua ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun. Armeijasta Wegelius erosi 1921 ja siirtyi liikemieheksi. Hän kuoli 1951.

Molemmat palvelivat sisällissodassa tykistössä.

Vilho Korte Korte, joka yritti estää teloitukset, kävi kansakoulun ja suoritti viidennen luokan oppimäärän Helsingin suomalaisessa lyseossa vuonna 1926 sekä Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin vuonna 1928. Korte osallistui talvi- ja jatkosotaan ja siirtyi sodan jälkeen yritysmaailmaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Myös Yrjö Schild on muistellut Yrjölän talon pihan tapahtumia. Ylikangas kirjoittaa, miten Schildtin mukaan lapualaiset keräsivät Yrjölän talon pihalle antautuneita punaisia. Joku sanoi "muistakaas Mouhua pojat" jonka jälkeen ammunta alkoi. (Mouhulla tarkoitettiin punaisten tekemiä valkoisten teloituksia Mouhussa)

Schildtin kuvauksessa tapahtumapaikkana on sama Yrjölän talo kuin Kortenkin kuvauksessa, mutta mahdollisesti myöhäisemmästä yksittäisestä tapahtumasta kuin mitä Korte kuvaili.

Schildtin maininta "pojista" ei oikein sovi rivimiesten toisistaan käyttämäksi termiksi, koska siihen sisältyy alentava merkitys, mutta se sopii paremmin upseerin suusta tulleeksi. Se voi olla upseerin innostus ampumiselle. Schildt toisaalta kirjoitti luulevansa "että päällystö olisi ollut voimaton ampumista estämään". Ehkä Schildt tarkoittaa ylintä päällystöä eli Wilkmaneja. Saman talon pihassa Wegeliuksen jääkärikapteenit riehuivat tappamassa (Korte) ja Schild itsekin kuvaa miten jääkäriluutnantti [oikeasti jääkärikapteeni] Wegelius (tai Vegelius) seisoi vangitun punakaartilaisen edessä. Vanki "näytti erittäin kurjalta rajasuutarilta" auringonlaskua vasten ja että "yks kaks näin jääkärin käden kohoavan, kuului laukaus, näkyi tulenleimaus pistoolin suusta ja punainen kaatui selälleen sätkytellen säärillään ja käsillään".

Schildtin kertoma punaisen ampuminen on tapahtunut auringonlaskun aikaan eli noin klo 18, mutta Länkipohja oli vallattu jo iltapäivällä ja Korten kuvaamat tapahtumat ovat todennäköisesti aikaisempia kuin Schildtin kuvaamat.

Samasta tapahtumasarjasta, Yrjölän talon pihassa tapahtuneista teloituksista, on kyse sekä Kortella että Schildtillä. Lyseolainen 19-vuotias Schildt on erehtynyt Wegeliuksen sotilasarvossa ja kuvailee omia tuntemuksiaan varsin romanttisin sanakääntein.

Schildtin mukaan Yrjölän talon pihassa oli myös ruotsinmaalaisia upseereja. Ruotsinmaalaisia upseereja oli erityisesti Vaasan pataljoonassa, jonka komentajan, ruotsinmaalaisen majuri Öbergin mukaan ruotsinmaalaiset olivat Vaasan komppanian päällystö. Yhteensä 37 upseeria. Ruotsinmaalaisia oli myös tykistössä.

Yrjö Schild on syntynyt Jyväskylässä, liittyi sisällissodan jälkeen armeijan palvelukseen ja toimi 1930-luvulla IKL:n kansanedustajana ja myöhemmin Maalaisliiton kansanedustajana ja kuoli 1961

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Teattereissa pyörii uusi elokuva, joka kertoo Pohjanmaan suomenruotsalaisten hyökkäyksestä Tampereen läpi Näsinlinnaan. Sen nimi on Taistelu Näsilinnasta 1918.

Se perustuu ainakin tekijöittensä mukaan suomenruotsalaisten jälkeenpäin laatimiin muistelmiin. Niitä kutsutaan tosiasioiksi. Pitää suhtautua kuitenkin varovaisesti kun muistelmia omista tappotöistä kutsutaan tosiasioiksi.

Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle on kuvaus samasta hyökkäyksestä. Se on ilmeisesti muisteltu aika yksityiskohtaisesti, koska paikoin on jopa vuorosanoja.

Ylikangas kirjoittaa, että Näsinlinnassa oli parisen sataa ihmistä, noin 70 heistä oli miehiä. "On epätietoista, moniko viimeksi mainituista kuului kaartiin tai omisti aseen".

Antautuneista ainakin 27 ajettiin Näsilinna itäpäätyyn ja ammuttiin.

Yksi pelastuneista oli piiloutunut pannuhuoneen pannuun, mutta menetti järkensä kauhusta, koska hän kuuli kun muut löydettiin ja ammuttiin.

Ylikangas on aika kohtelias kirjoituksessaan. Hän kirjoittaa, ettei Melinin komppaniasta yksikään kaatunut eikä edes haavoittunut.

Se kertoo, ettei kyse ollut taistelusta.

Se oli teurastus.

Elokuvan nimi Taistelu Näsilinnasta 1918 antaa valheellisen kuvan. Ainakin kun nimeä vertaa siihen, mitä Ylikankaan mukaan on tapahtunut.

Episodi-lehden arvostelussa tekijöitä on kiinnostanut kuvata suomenruotsalaisten sotilaiden kokemusta ja kauhua. Siis niiden teloittajien.

Elokuva on saanut kehnot arvostelut. Suurin syy tuntuu olevan, että kesken kaiken henkilöt alkavat puhua murtellisella ruotsilla myöhemmin tekemiään muistelmia. Elokuva on myös lyhyt. Vain 70 minuuttia. Episodin mukaan sekin riittää.

Riksa
Viestit: 37
Liittynyt: 14.01.13 04:57

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Näin vappuna huomaa, kuinka vasemmistossa hekumoidaan 95 vuotta sitten käydyllä sisällissodalla ja on suorastaan uskonnollinen suhtautuminen punauhreihin.

Fellmanin pellolla järjestetään ainakin suunnitelmien mukaan 22 000 ihmisen "elävä monumentti". Vasemmisto yritti 'kaapata' tapahtumaa omiin poliittisiin tarkoituksiin, minkä vuoksi osa neutraalisti asiaan suhtautuvista päätti jättää tulematta ja taiteilija kritisoi tätä kulkua.

http://www.ess.fi/?article=412525

Myös Lahden kaupunginmuseo syytti Vasemmistoliittoa yhteisten tapahtumien politisoinnista.

Uusin artikkeli Kansan Uutisista aiheuttaa myös osittaista myötähäpeää:
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/k ... otadilleni

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Riksa kirjoitti:Näin vappuna huomaa, kuinka vasemmistossa hekumoidaan 95 vuotta sitten käydyllä sisällissodalla ja on suorastaan uskonnollinen suhtautuminen punauhreihin.

Fellmanin pellolla järjestetään ainakin suunnitelmien mukaan 22 000 ihmisen "elävä monumentti". Vasemmisto yritti 'kaapata' tapahtumaa omiin poliittisiin tarkoituksiin, minkä vuoksi osa neutraalisti asiaan suhtautuvista päätti jättää tulematta ja taiteilija kritisoi tätä kulkua.

http://www.ess.fi/?article=412525

Myös Lahden kaupunginmuseo syytti Vasemmistoliittoa yhteisten tapahtumien politisoinnista.
Ei pidä syyttää vasemmistoa, jos se "omii" tapahtuman, joka liittyy sen ominn muistoihin. Pikemmin presidenttiä ja pääministeriö, jotka kieltäytyivät suojelemasta performanssia. Joten se siitä "neutraaliudesta".
Riksa kirjoitti: Uusin artikkeli Kansan Uutisista aiheuttaa myös osittaista myötähäpeää:
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/k ... otadilleni
Miksi? Ottaen huomioon, että koskee myösomaa sukua, niin kirjoitus on varsin maltillinen. Kyllä historiallisista tapahtumista saa ja pitää olla erilaisia tulkintoja, se on demokratian merkki.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Emma-Liisa:

Mainitsit toisaalla, että Teemu Keskisarja kirjoittaa kirjaa Viipurista 1918 ja, että kirja ilmestyy syksyllä. Tiedätkö jotain lisää?

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Vetehinen kirjoitti:Emma-Liisa:

Mainitsit toisaalla, että Teemu Keskisarja kirjoittaa kirjaa Viipurista 1918 ja, että kirja ilmestyy syksyllä. Tiedätkö jotain lisää?
Periaatteella "vastaa kun ei kysytä":

Kustantaja Siltala Publishingin sivuilla on parin kolmen rivin maininta kirjasta.

Pitempi ennakkotieto kirjan sisällöstä ja julkaisuajankohdasta löytyy haulla esim.verkkokauppa Adlibriksen sivuilta.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

Kiitos vinkistä Nylander.

Laitan kirjan ostoslistalle. Raatteen tie on hyvä kirja ja Viipuri 1918 voi olla samaa tasoa. Mielenkiinnolla odotan mitä Keskisarja kertoo teloittajista. Westerlundin venäläissurmissa oli viitteitä teloittajien henkilöllisyyksistä.

Jaakko Anttila
Viestit: 66
Liittynyt: 19.09.12 18:09

Re: Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

"Olinhan siellä minäkin...Länkipohjan taistelussa.

Kaikkien Suomen kansalaissodan tapahtumien yhteydessä on otettava huomioon niiden taustatekijät. Vapaaehtoisista koostunut punainen teloituskomennuskunta liikkui Längelmäellä ja Eräjärvellä teloittamassa luokkavihollisia: opettajia ja tilanomistajia. Lentävät punaiset hakivat Längelmäen kirkkoherran pappilasta, sohivat kirkkoherraa pistimillä jo pappilan portilla, kiduttivat kirkkoherran kuoliaaksi Längelmäveden rannassa ja piilottivat runnellun ruumiin riihen alle.

Körttiläisen talonpoikaisarmeijan kosto oli hirmuinen: körttiläiset lapualaiset teloittivat kostoksi 80 punaista Uotilan kivinavettaan.

Tohtori Juha Siltala toteaa tutkimuksensa "Sisällissodan psykohistoria" sivulla 23–24: "Pertti Haapalan mukaan sosiaaliset ongelmat eivät saavuttaneet lakipistettään vuonna 1917. Tilattoman väestön, eroarvoisuuden ja nälänkin kanssa oli sinnitelty jo pitkään tilanteen kärjistymättä. Haapalan arvio on nähtävä 1900-luvun viimeisen kolmanneksen mahdollistamaa historian uudelleenarviointia: lokakuun vallankumouksesta taistolaisuuteen saakka oli helppo selittää historian toimijat erittäin politisoituneiksi toimijoiksi, joille yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja puolueidentiteetti tuottivat elämän suurimmat ilot. 1900-luvun viimeisten aikojen kurkistusaukosta historiastakin nousee esiin uusia piirteitä, nimittäin arkisen selviämisen, joukkoidentiteettien taakse kätkeytyvän epäpoliittisen, tilannekohtaisen toiminnan näkymä."

Jukka Rahja lastasi Leninin käskystä Pietarissa suuren asejunan, jonka tuomilla aseilla Helsingin punakaarti ja Pietarin suomalainen punakaarti aloittivat Suomen kansalaissodan.

Punaiset murhasivat 50 valkoista marraskuussa jo 1917. Punainen terrori räjähti käyntiin Kangasalan Suinulan verilöylyn muodossa 30. tammikuuta 1918 ja jatkui koko kansalaissodan ajan. Punaiset syyllistyivät joukkomurhiin koko kansalaissodan ajan. Punaiset teloituskeskukset, joista kuuluisimpia olivat Akaa (Toijala) ja Koria (Kouvola). Teloituskeskuksissa murhattiin lähiseudun luokkavihollisia ja pohjoiseen rintamalle pyrkineitä valkoisia, joista viimeksi mainitut ammuttiin joukkoteloituksissa ilman kuulusteluja, sairaanhoitajat mukaan lukien.

Punaiset teloituskomennuskunnat liikkuivat ratsain 10–80 miehen kokoonpanoissa toteuttamassa komentajansa etsi- ja tuhoa –käskyjä: teloittamassa luokkavihollisia, pappeja ja suntioita, tilanomistajia, opettajia, lihavia porvareita ja maltillisia vasemmistolaisia.

Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”