Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Totuuden ystäville 3

Keskustelua seuraavat voivat itse päätellä, kuka tässä sotkee.

Mannerheimin "tunnekuohukirjettä" en kyllä yhtäkkiä tunnista. Pelho voinee julkaista sen.

Viipuri todella vallattiin - ei luovutettu - 20.6. 44. Muuta en ole koskaan esittänyt.

Kenraali Heinrichs antoi 20.6 44 käskyn karkurien käsittelystä. Hän on allekirjoittaja, joten yliviivaukset ovat hänen, ei tietenkään sota-arkiston. Käskyyn viitataan tuolla edellä PM.n kirjeessä. Se todetaan "tiedotteeksi".
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Tämän mukaisesti Yleisesikunnan Päällikkö 20.6.1944 tiedoitti, että sotilas, joka toistetusta käskystä huolimatta kieltäytyi palaamasta yksikköönsä, saatiin sotaväen järjestyssäännön 5 §:n nojalla tarpeen tullen ankarintakin pakkokeinoa käyttäen palauttaa järjestykseen.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Totuuden ystäville 4

Tässä näkyy, miten Heinrichsin käskyä noudatettiin.Huolimatta Pelhon ja monien muidenkin ikuisesta verenhimosta, on selvää, että kun sotilaalle annettiin mahdollisuus säilyttää henkensä, niin hän sen myös teki.

"2) Jos karkuri tavataan niin varhain, että on vaikeata todeta onko hän karannut vai eksynyt joukostaan, hänet saadaan kuulusteluitta palauttaa joukko-osastoonsa tai tarvittaessa perustettaviin kokoamispaikkoihin."

Tämä selittää sen, miksi kaikista ei ole kuulustelupöytäkirjoja.

"3) Yhtymän komentaja saa siirtää PM:n kirjelmässä n:o 735/Järj.2/sal./12.8.1941 hänelle määrätyn tehtävän muulle sopivalle upseerille."

Tämä tarkoittaa kysymystä: Palaatteko rintamalle?
Kielteisessä tapauksessa mies kuulusteltiin ja pantiin kenttäoikeuteen tuomittavaksi.



--------------
II ARMEIJAKUNNAN ESIKUNTA 29.6.44.
Hallinnollinentsto 19 HIV/KL
N:o 1713/X/8 a
Asia: sotilaskarkurien
käsittely ____________________
_______Järj.2________
Viite: 1018:n sähke n:o 25/ Saapui__2.7.1944 _____
27.6.44 N:o ___4944/____/____
1. Kpk. 3438 ____________________

Tiedoitetaan tarkoin noudatettavaksi, että yleisesikunnan päällikkö on antanut seuraavan käskyn:

“Kaikki rintamalinjojen takana kiinnisaadut sotilaskarkurit, [myöskin] ne, jotka on sotilasviranomaisten toimenpiteestä passitettu vankiloihin, on viipymättä palautettava a.o. yhtymänsä [h]Henkilötäydennyskeskukseen taikka, ellei [h]Henkilötäydennyskeskus ole selvillä, HTK 1:n yhteydessä toimivalle elimelle. Täällä on PM:n käskyn No 735/Järj.2/sal./12.8.1941 mukaisesti karkurille selitettävä, että hän on tehnyt raskaan rikoksen sekä käskettävä häntä viipymättä palaamaan yksikköönsä. Mikäli karkuri tottelee käskyä, on häneen nähden meneteltävä niinkuin mainitussa käskyssä on määrätty. Jos karkuri sitävastoin kieltäytyy käskyä noudattamasta eikä ota toistetustakaan käskystä ojentuakseen, on hänet pakkokeinoin, tarpeen tullen ankarintakin aseellista pakkokeinoa käyttäen, palautettava järjestykseen. [kappaleväli] Henkilötäydennyskeskuksesta edellä mainituin tavoin joukko-osastoon palautetuista karkureista on ilmoitettava viipymättä valvovan sk.piirin esikunnalle. Aseellista pakkokeinoa käytettäessä henkensä menettäneistä on ilmoitettava heti yksikköihin 1018 ja 1134/10. Kpk.

Yleisesikunnan päällikkö
Jalkaväenkenraali ___E._HEINRICHS.”___



Tämän käskyn lisäksi on Päämaja antanut seuraavat täydentävät määräykset:

” 1) Myöskin ne HTK:en lähetetyt, jotka eivät ole käyneet sk.piireissä, on palautettava käskyssä mainituin tavoin joukko-osastoonsa. HTK:ssa on tällöin laadittava lyhyt raporttimainen pöytäkirja, josta kappale on toimitettava karkurin joukko-osastoon ja toinen valvovan sk.piirin esikuntaan.

2) Jos karkuri tavataan niin varhain, että on vaikeata todeta onko hän karannut vai eksynyt joukostaan, hänet saadaan kuulusteluitta palauttaa joukko-osastoonsa tai tarvittaessa perustettaviin kokoamispaikkoihin.

3) Yhtymän komentaja saa siirtää PM:n kirjelmässä n:o 735/Järj.2/sal./12.8.1941 hänelle määrätyn tehtävän muulle sopivalle upseerille.

4) Er.SPol.Os., joka huolehtii karkurien kuljettamisesta sk.piireistä HTK:iin, on pidettävä tietoisina HTK:ien sijaintipaikoista.

Käskystä:

Järjestelyosaston päällikkö
Eversti ________T. HAAKI.”____________

Edelläolevan johdosta käsken:

1. Kotialueelta HTK:een passitetut sotilaskarkurit on edelleen toimitettava 5.SPol.K:an tarpeellisen tutkimuksen toimittamista ja asian edelleen käsittelyä varten.

2. AK:n ja yhtymien toimesta pidätetyt sotilaskarkurit on saatettava 5.SPol.K:an tai HTK:on, joka passittaa ne edelleen 5.SPol.K:an mainitussa tarkoituksessa.

3. Mikäli karkuri tavataan niin varhain ja sellaisissa olosuhteissa, että on vaikeata todeta onko hän karannut vaiko eksynyt joukostaan, on hänet kuulusteluitta palautettava joukko-osastoonsa.

4. Karkureille on selvitettävä, paitsi rikoksen raskas laatu, myöskin se, että heidät, mikäli he eivät annettua käskyä noudata, palautetaan järjestykseen pakkokeinoin tarpeen tullen ankarintakin aseellista pakkokeinoa käyttäen.

5. Ilmoitukset aseellista pakkokeinoa käytettäessä henkensä menettäneistä on tehtävä virkateitse.

II AK:n komentaja
Kenraalimajuri___ merk. E._MÄKINEN_____

Esikuntapäällikkö vs.
Everstiluutnantti ____[allekirjoitus]_________
(Y.A. Järvinen)

Liitteenä:

Jäljennös PM:n
kirj. n:0 ?35/
Järj.2/sal./
12.8.1941.

Jakelu:

A + E +
HTK 8:n päällikkö
5.SPol.K:n päällikkö
Rj.P 5 2kpl.
Hall.tsto/II AKE
--------------

Sotaväen rikoslain kovennuksen astuttua voimaan, täsmennettiin tätä ohjetta 5.7. 44, mutta periaate säilyi.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Toveri Ilmo Kekkoselle

Kesäkuun 22. päivänä 1944 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop (Rytin ja Mannerheimin hälyyttämänä) saapui valtuuskuntineen Hitlerin Suomeen neuvottelemaan Karjalan Kannaksen romahtamisen aiheuttamasta tilanteesta.

Ryti ja Mannerheim olivat jo aikaisemmin kerjänneet itsekin romahtamiskierteessä olevalta liittolaiseltaan ase- ja miehistöapua.

Hitler oli asettanut Suomen lisätukemiselle useita ehtoja.
Ehtojen mukaan mm. Suomen rintaman tulee pitää Viipuri-Vuoksi-linjalla.

Mainituista 22.6.1944 neuvotteluista laadittiin molemmin puolin muistiinpanoja ja asiakirjoja. Missä asiakirjat ovat Suomen puolelta? Entäs Saksan asiakirjat?

IKLn kansanedustajan, rikosoikeuden professori Bruno Salmialan useille henkilöille kesäkuussa 1944 kertoman mukaan “Hitler kyllä meitä auttaa mutta meidän täytyy asettaa kenttäoikeus, joka näiden Kannaksen tapahtumien johdosta langettaa kuolemantuomioita.”

Juhannuksen kahden puolen 1944 oli tilanne Kannaksella epätodellinen. Mukana ollut veteraanijärjestömme ensimmäinen liittopuheenjohtaja Erkki Kerojärvi on kertonut julkisessa haastattelussaan, että silloin upseerit jopa etsivät rivimiehiä, joilla ei ollut omaisia ja jotka olisivat vapaaehtoisesti valmiit teloitettaviksi muiden edessä. Kerojärven lausunnon mukaan heitäkin löytyi. Kerojärvi kertoo meille olleensa itse todistamassa tälläistä teloitusnäytöstä.

Kerojärven useiden julkisten lausuntojen ja niiden vankkojen perustelujen mukaan Huhtiniemessä toimi kesällä 1944 salainen kenttäoikeus, joka teloitti rintamakarkureita.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Totuuden ystäville 5

Otsikosta huolimatta lainaan tässä Pelhon viimeisimmät sadut. Tavan mukaan hänellä ei ole mitään todisteita. Kerojärvi on minullekin uusi satusetä.
Martti Pelho kirjoitti:Juhannuksen kahden puolen 1944 oli tilanne Kannaksella epätodellinen. Mukana ollut veteraanijärjestömme ensimmäinen liittopuheenjohtaja Erkki Kerojärvi on kertonut julkisessa haastattelussaan, että silloin upseerit jopa etsivät rivimiehiä, joilla ei ollut omaisia ja jotka olisivat vapaaehtoisesti valmiit teloitettaviksi muiden edessä. Kerojärven lausunnon mukaan heitäkin löytyi. Kerojärvi kertoo meille olleensa itse todistamassa tälläistä teloitusnäytöstä. Kerojärven useiden julkisten lausuntojen ja niiden vankkojen perustelujen mukaan Huhtiniemessä toimi kesällä 1944 salainen kenttäoikeus, joka teloitti rintamakarkureita.
Siinä Pelho toistaa väitteen, joka ei kesän 2007 heinäkuussa kelvannut enää Ylikankaallekan.

-------
Alla sen sijaan on koonnos autenttisista asiakirjoista. Se on selvitys siitä, mitä Lappeenrannassa todella tapahtui kesällä -44, ei mikään satuilu. Kyse on siis yhden keskeisen sotilaspoliisikomppanian toiminnasta.

10.SPol.K
(Posted on Lokakuu 4, 2008 by Jarmo Nieminen)

10. Sotapoliisikomppania toimi kesäkuun alussa Raivolan, Mustamäen, Kanneljärven, Perkjärven, Viipurin ja Koiviston lomautuskeskuksina. Kesäkuun alussa komppanian tehtävänä oli lomalaisten ja komennettujen tarkastus lomautuskeskuksissa ja junissa. Tuolloin komentopaikka sijaitsi Raivolassa.

Lomautuskeskuksista muodostettiin neljä joukkuetta 10.6.1944. Kapteeni M. Nikulan ja 28.6. alkaen kapteeni M.O. Järvisen noin satamiehisen [1] sotilaspoliisikomppanian päätehtävänä oli myös 10.6. alkaen lomalaisten vastaanotto ja ohjaus sekä eksyneiden ja karkureiden kiinniottaminen ja lähettäminen yksiköihinsä. [2] Opastus ja kiinniottotehtäviä varten oli komppania ryhmittänyt kiinteitä vartioita ja liikkuvia partioita vetäytymistien varteen teiden risteyksiin. Em. lisäksi komppania valvoi järjestystä ja auttoi siirtoväen evakuoinnissa.

Komentopaikka siirtyi 10.6. Mustamäkeen, I ja IV Joukkue toimivat tuolloin Viipurissa, II J Perkjärvellä ja III J Koivistolla. Joukkueet vetäytyivät suorittaen tehtäväänsä. 20.6. alkaen I J vetäytyi suunnassa Viipuri–Lauritsala–Lappeenranta, II J Kelkkala–Kilpeenjoki–Mustola–Lauritsala ja III sekä IV Tienhaara–Lappeenranta. Komppania perusti uuden komentopaikkansa Lappeenrantaan 22.6. Kokonaisuudessaan komppania oli Lappeenrannan–Lauritsalan-alueella 24.6.1944.

I Joukkue perusti sotavankien järjestelykeskuksen ja pidätettyjen säilytyspaikan Lappeenrannan vankilaan. Uusia vankeja saapui vielä kesäkuussa 147, heistä 40 lähetettiin Sv.Järj.leiri 1:en ja 22 vankia 65.Sotasairaalaan (65.SotaS:an).

II Joukkue asetti kiinteät vartiot Saimaan kanavan sillalle sekä Taipalsaarelle johtavalle tielle Tyysterniemen sillalla. Kesäkuun viimeisestä päivästä lähtien joukkueella oli käytössä kaksi partiomoottorivenettä Saimaan saariston etsintöihin.

III Joukkue vastasi karkurien etsimisestä Lappeenrannan eteläpuolisilta teiltä. Autoratsioita pidettiin lähes joka yö alueen kylissä ja taloissa.

IV Joukkue perusti 23.6.1944 karkurien kokoamispaikan Armilan kansakoululle. [3] Kesäkuun loppuun mennessä sen kautta lähetettiin 3.024 karkuria ja eksynyttä.

Kaikkiaan komppania ohjasi yksikköihinsä noin 18.000 lomalaista, eksynyttä ja karkuria. Komppanian päällikkö arvioi, että karkurien lukumäärä edellä mainitusta ”nousee enintään 20 % :iin”.

Kesäkuun toimintaraportissa komppanian päällikkö arvio yksikkönsä henkilöstön ruumiillisen ja henkisen kunnon hyväksi. Samaan arvioon hän päätyy myös heinäkuun toimintakertomuksessaan sanoin ”mieliala ja kuri ovat hyvät, eikä rangaistuksia ole määrätty”.

Heinäkuu
Heinäkuussa kiinteät vartiopaikat olivat samainen Saimaan kanavan silta Lauritsalassa, mutta Lappeenrannan–Taipalsaaren-tien vartio oli nyt Voisalmen sillalla. Molempien tehtävänä oli matkustaja- ja kaiken muun liikenteen valvonta.

Lappeenrannan varavankilan yhteydessä olleessa pidätettyjen säilytyspaikassa oli heinäkuun aikana 86 pidätettyä. Heistä kiinnisaatuja rangaistusvankeja oli 10, siviilihenkilöitä 2, työvelvollisia 8 ja 66 sotilasta.

Sotavankien järjestelykeskukseen tuotiin heinäkuussa 121 sotavankia, jotka myös kuulusteltiin ja kortitettiin. 119 sotavankia lähetettiin kotiseudun sotavankileireihin. Heistä terveet Nastolan Sv.Järj-leiri 1:een ja haavoittuneet 65. Sotasairaalaan Kokkolaan. vangeista noin puolet oli haavoittuneita ja he olivat saaneet ensiavun 10. SPol.K:n JSP:llä.

Peltolan kansakoululla [4] toimi edelleen karkurien kokoamispaikka. [5] Heinäkuussa kokoamispaikalle tuotiin 2.440 sotilaskarkuria tai joukko-osastostaan luvatta poistunutta. Heidät palautettiin kuulustelujen jälkeen omiin yksiköihinsä ”lukuun ottamatta muutamia, joiden suhteen on toisin erikseen määrätty” [6].

Heinäkuun toimintaraportin mukaan komppania hankki II Joukkueelle Lauritsalaan kaksi venettä 1.7. Lappeenrannan Vesipiiriltä. [7] Heinäkuussa tarkastettiin useimmat mantereen—Taipalsaaren väliset ja Lappeenranta—Joutsenon väliset saaret. Veneet kerättiin rannoilta pois. Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri teki saariston järjestelmällisen tarkastuksen useilla yksiköillä 21.–23. päivä. Etupäässä öisissä tarkastuksissa pidätettiin 124 sotilaskarkuria. Saimaan saarten karkuruus tyrehtyi heinäkuun loppuun tultaessa.

Heinäkuun toimintakertomuksessa todetaan karkuriliikkeen muutoinkin huomattavasti vähentyneen kuun loppupuolella.

III Joukkue oli asettanut neljä aliupseerin ja neljän miehen vahvuista polkupyöräpartiota. Niiden tehtävänä oli moottoriajoneuvoliikenteen valvonta, evakuoiden kylien yllätystarkastukset, päätehtävän kuitenkin ollessa kaikkien maantiellä liikkuvien sotilas- ja siviilihenkilöiden tarkistaminen. Partiointialue oli etupäässä Lappeenrannasta länteen–etelään johtavien teiden suunnissa ja niiden välisissä kylissä. Evakuoidut kylät tarkastettiin öisin. Lisäksi II Joukkue asetti kiinteiden siltavartioiden yhteyteen polkupyöräpartiot.

Polkupyöräpartiot pidättivät 243 karkuria …. Siviilihenkilöitä luovutettiin poliisille 79.
Komppanian päällikkö esittää tehokkaampien ja ankarampien toimenpiteiden käyttöön ottamista erityisesti karkurien osalta kun he tahallaan hävittävät aseensa parin päivän karkuruuden jälkeen.

VIITTEET

[1] 28.6.1944 komppanian vahvuus oli 6+26+76=108.
[2] Selostus 10.Spol.K:n toiminnasta kesäkuulta 1944 (SArk. T10554/20).
[3] Karkureiden kokoamiskeskus sijoitettiin Lappeenrantaan Armilan koululle. Eri yhtymien vastaanottoelimet toimivat kokoamiskeskuksen yhteydessä ja huolehtivat miesten kuljetuksesta takaisin rintamalle. (Kulomaa s. 305).
[4] Kesäkuun raportissa puhutaan Armilan koulusta.
[5] IV AKE:n hallinnollinen toimisto ilmoitti 2.7.1944, että 10.SPol.K:n perustama karkureiden kokoamispaikka oli muuttanut Armilan kansakoululta kaupungin vesitornin lähellä olevalle Peltolan koululle. IV AKE asiakirja numero 466/Hall./224.sal/2.7.1944: kokoamispaikan muutto (SArk. T 13578/14).
[6] Selostus 10.SPol.K:n toiminnasta heinäkuulta 1944. Kapteeni O.Järvinen. (SArk. T10554/20).
[7] Ks. Kesäkuun raportti, jossa sanotaan veneiden olleen käytössä jo kesäkuun lopussa.
This entry was posted in - 10.SPol.K. Bookmark the permalink.

----
"Heidät palautettiin kuulustelujen jälkeen omiin yksiköihinsä ”lukuun ottamatta muutamia, joiden suhteen on toisin erikseen määrätty” [6]."

Tämän on Ylikangas katsonut olleen todiste teloituksista. Se tarkoitti siis mm. haavoittuneita ja itseään vahingoittaneita, rangaistusvankeja, rikoksiin syyllistyneitä, tärähtäneitä sekä joitakin, jotka kieltäytyivät ilmoittamasta yksiköitään. Ainoatakaan teloitusta ei Lappeenrannassa tehty.

Tapio Onnela
Viestit: 4881
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Toveri Ilmo Kekkoselle

Martti Pelho kirjoitti:Mukana ollut veteraanijärjestömme ensimmäinen liittopuheenjohtaja Erkki Kerojärvi on kertonut julkisessa haastattelussaan, että silloin upseerit jopa etsivät rivimiehiä, joilla ei ollut omaisia ja jotka olisivat vapaaehtoisesti valmiit teloitettaviksi muiden edessä. Kerojärven lausunnon mukaan heitäkin löytyi. Kerojärvi kertoo meille olleensa itse todistamassa tälläistä teloitusnäytöstä.

Kerojärven useiden julkisten lausuntojen ja niiden vankkojen perustelujen mukaan Huhtiniemessä toimi kesällä 1944 salainen kenttäoikeus, joka teloitti rintamakarkureita.
Näiden tietojen todentamiseksi pitäisi saada nyt vähän lähdeviitteitä. Kuka tämä Kerojärvi on, missä ja koska hän on todennut tuon mitä väität hänen sanomakseen.

Haluaisin myös huomauttaa Martti Pelholle, että foorumin sääntöjen mukaan:
6. Asiallista keskustelua ei myöskään ole jonkin poliittisen aatesuunnan tai mielikuvituksellisten teorioiden itsepintainen esiin tuominen. Uudet avaukset ja rohkeat ajatukset ovat aina suotavia, mutta myös historian alalla esiintyy teorioita ja näkemyksiä, joita voi huoletta luonnehtia huuhaatieteeksi. Moderaattorit lupaavat olla kuitenkin suvaitsevaisia.
Puheenvuorosi, jotka sisältävät aika rankkoja ja yleisestä tiedosta poikkeavia väitteitä ja tietoja vaatisivat ehdottomasti kunnollisia viittauksia lähteisiin, joihin ne nojautuvat.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Tapio Onnelalle

Olet osoittanut huomautuksen jollekin "toveri Ilmo Kekkoselle". Pidän ilmausta halventavana, jos se on minulle tarkoitettu.
Ilmeisesti se on tarkoitettu Pelholle, jota minun puolestani voi kyllä kutsua "toveriksi" täydellä perustelulla. Hän saatttaa olla siitä mielissään.

Tämä Kerojärvi on tietysti voinut nähdä jonkun kenttäoikeuden määräämän teloituksen, mutta muuten tarina vapaaehtoisesti teloitettaviksi etsityistä ja peräti pyrkineistä on jo liian paksua.
Vaikka eihän sellainen Pelholta uutta ole.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Tapio Onnelalle

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Olet osoittanut huomautuksen jollekin "toveri Ilmo Kekkoselle". Pidän ilmausta halventavana, jos se on minulle tarkoitettu.
Otsikon ja puhuttelumuodon on ottanut tässä ketjussa käyttöön Pelho, ei siis suinkaan Tapio Onnela. Onnelan viestin otsikoksi se on jäänyt vain siksi, koska hän on vastannut tuohon nimenomaiseen Pelhon viestiin.

Pelho on kutsunut tässä viestiketjussa "tovereiksi" muitakin postittajia, ja myös varustanut viestejään otsikolla "totuuden ystäville".

Minustakin kyllä voinee jo tässä vaiheessa todeta, että Pelhon motiivit ja käytös tällä palstalla ovat jokseenkin eriskummallisia.




Best,

J. J.

Tapio Onnela
Viestit: 4881
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Tapio Onnelalle

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Olet osoittanut huomautuksen jollekin "toveri Ilmo Kekkoselle".
Jussi J. jo tämän korjasikin, mutta vielä sen verran, että foorumiohjelma toimii niin, että klikkaamalla "Vastaa"-painiketta vastausviestin otsikoksi tulee automaattisesti sen viestin otsikko jota kommentoidaan lisättynä Re: merkinnällä. Näin on helpompi havaita mitä viestiä ja kenelle kommentoidaan. Jos otsikoita muutellaan itse kuten esim Pelho tekee, muuttuu keskustelun seuraaminen aavistuksen hankalammaksi.
"Toveri" -sanaa käytti siis Pelho, en minä!

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Ilmo Kekkoselle

Toveri Ilmo Kekkonen todistelee meille näin:

Pelho jatkaa satuilujaan ja asioiden sotkemista. Faktat ja lähteet puuttuvat.

Piätetyt karkurit palautettiin yhtymiinsä. Se oli ohje jo sodan alusta.
Asiakirjojen perusteella Kannaksella palautettiin kesäkuussa 2 468, heinäkuussa
4 420 ja elokuussa 599 karkuria, yhteensä 7 487. Nämä siis koko Kannaksella ja osan ehdittyä kotiseudulle asti ja siellä pidätetyksi. Välittömästi selustasta tavoitetut palautettiin ilman kuulusteluja yksiköihinsä. Heistä ei ole tilastoja.

Lappeenrannan seudulla pidätettiin kesäkuussa lähes 1 000 karkuria ja heinäkuun alussa noin 3 00. Pääosa tavoitettiin "metsästä, maanteiltä ja tyhjistä rakennuksista". Aluehan oli evakuoitu. Pieni määrä löytyi etsinnöissä mm. Saimaan saaristosta. Nämä palautettiin yksiköihinsä kuulustelun jälkeen yhtymien opaselinten toimesta.
Pelhon luvut ovat mielikuvitusta.”


Ja Pelho vastaa näin:

Toisin mitä Kekkonen kirjoituksessaan vähättelee ”pieni määrä löytyi Saimaan saaristosta”, Saimaan saaristosta todistettavasti otettiin kesä-syyskuussa 1944 kiinni elävänä yli 3000 pitkäpartaista karkuria. Lisäksi kiinniottotilanteissa erityisesti suojeluskuntalaiset ampuivat satoja "punikki-ryssä" karkureita ”pakoyrityksissä”.

Asiakirjojen mukaan yksin Juhannuksena 1944 Saimaan saaristosta saatiin kiinni 1500 karkuria. Juhannuksen karkureiden kiinniottajina toimivat 300 suojeluskuntalaisen ja sotapoliisin lisäksi Lentokentän vartiopataljoonasta komennetut miehet.

Majuri Seppo Hakuli on kertonut meille seuraavaa:

”Lappeenrannan seudulla Erillisen sotapoliisiosaston 9. komppania on tilastoinut ajalta 15.-30.6.1944 yhteensä 1192 karkuripidätystä, mutta kertoo kiinniotetuiksi parhaina päivinä satoja sellaisia, joista ei ole vielä ehditty tehdä ilmoitusta.”

Toimittaja Antero Raevuori kirjoitti Seura-lehteen 11.3.2005 jutun ”Meidän piti haudata 150 teloitettua”.

Jutussa haastateltiin silloin 84-vuotiasta Erkki Huhdanpäätä. Huhdanpää kertoi olleensa kesällä 1944 Luumäellä Lappeenrannan lähellä Kaatuneiden evakointikeskuksessa arkuttamassa vainajia. Huhdanpää sai komennuksen Luumäen hautausmaalle.

”Näky oli kaamea. Auto oli kipannut noin 150 miestä kuopan reunalle. Kaikkia oli ammuttu takaapäin, rinta oli rikki. Ei ollut silminnäkijöitä kun vainajat oli paikalle tuotu.”

Huhdanpää totesi Seura-lehden haastattelussa , että ”miehet oli ammuttu vasta vähän aikaisemmin. Kuolinhetkestä ei ollut pitkä aika, sillä ruumit olivat puolijäykkiä. Heitä ei oltu tuotu kaukaa rintamalta. Kun Huhdinpää kahden muun miehen kanssa aloitti ruumiiden hautaamisen, työ yllättäen keskeytettiin ja paikalle tuli kuorma-autoja arkkulastissa. Kaikki lähes 150 vainajaa laitettiin arkkuihin ja vietiin pois.”

Autosotamies Eero Kärmeniemi kertoi meille seuraavan Lappeenrantalaisen maaliskuussa 1989 julkaiseman kuvauksen:

”Määräsivät sotasairaalasta kolmeksi viikoksi heinäkuussa 1944 autonkuljettajaksi Lappeerannan varuskuntaan. Päiväohjelma oli tälläinen:

5.30 Huhtiniemeen, pari sotapoliisia hyppäsi lavalle, ajettiin 400 metriä ampumaradan suuntaan. Siellä oli ammuttuja ukkoja alusvaatteisillaan. Poliisit heitti ukot lavalle ja ajettiin lentokentän päähän männikköön. Siellä oli kaksi metriä syviä kuoppia kaivettu. Minä kuskasi ainakin toistasataa kentän päähän.
Kuopat olivat harvakseen männikössä. Ukot kuoppaan ja vähän soraa päälle. Sotapoliisit tuli paluukyydissä esikunnan portille.

Ei ne kaikki ole kuopattu Huhtiniemeen, vaikka siellä ne ammuttiin. Venäläisiä vankeja kuoli linnoituksessa autokuorma yössä ja ne kaikki ajettiin Mattilan kankaalle.”

Kun Kärmeniemen juttu oli ollut Lappeenrantalaisessa, sen jälkeen oli kaksi pääesikunnan toveria käynyt puhuttelemassa häntä.

Ketä toverit olivat? Ja millä laillisella perusteella ”puhuttelu” maassa, jossa mukamas on kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla ja kansallisella perustuslailla turvattu jokaiselle sananvapaus?

Kärmeniemi oli kertonut heinäkuun 1944 Huhtiniemi-komennuksestaan veteraanikavereille jo vuosikymmeniä ennen Huhtiniemen teloituksista käynnistynyttä julkista kirjoittelua.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Viimeksi muokannut Martti Pelho, 24.08.11 13:43. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Tapio Onnelalle

Veteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Kerojärven lainauksen olen poiminut toimittaja Antero Raevuoren Seura-lehdessä vuonna 2003 julkaistusta kolmiosaisesta sotiemme vaiettuja salaisuuksia arvioineesta jutusta.

"Toveri"-sanan olemme saaneet sivistykseemme brittien saarilta maasta nimeltään Cymru. Cymru ja sen kieli cymru, on vanhaa kelttiä ja tarkoittaa tovereiden tai ystävien maata. Englannin kielen sana "comrade" on tästä.

Historiamme aamuruskossa englantilaiset valloittivat Cymrun. Kun miehittäjät eivät tunteneet maata, sen kansaa tai kulttuuria, he antoivat maalle uudeksi nimeksi "Wales", joka tarkoittaa "muukalaisten maata".

Kun presidentti Barak Obama oli muutama vuosi sitten valtiovierailulla Moskovassa, hän sai järjestymään tapaamisen Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatshovin kanssa. Barak ja Mihail nimittivät tapaamisessa toisiaan "toveriksi".

Obama muuten kertoi Gorbatshoville omien venäjän kielen ja kulttuurin opintojensa alkaneen jo äidinmaidossa: hänen vanhempansa tapasivat toisensa Havajin yliopistolla vuonna 1959 venäjän kielen ja kulttuurin alkeiskurssilla.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Desantti

Martti Pelho kirjoitti:
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Tässä sinulle todellinen arvoitus ratkaistavaksi, löydettiin heinäkuussa 2009 Kouvolan Karhusuolta ihmisruumiin jäänteet
http://users.kymp.net/ilmakilta/ilmataistelu.htm
Verlan ilmataistelu
ja jälkinäytös Verlan Pitkäniemessä 7.10.2002
"Kaksi Verlasta kaivettua lentäjää ja Karhusuon turvetyömaalta löydetty desantti siunattiin venäläisten sotavankien hautausmaalle Uttiin 2009."
Todettiin "suutarina" ( laskuvarjo ei auennut ) Kouvolan Karhusuolle pudotetuksi desantiksi.

Mutta mitä kansallisuutta tämä desantti oli syntyessään?

Veikko Palvo

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Totuuden ystäville

Kaikki minuna antamani tiedot perustuvat autenttisiin asiakirjoihin. Pelhon tarinat ovat kopioitu Arposen kirjasta, jonka tiedot teloituksista on aika päivää todettu perättömiksi.
Martti Pelho kirjoitti:Autosotamies Eero Kärmeniemi kertoi meille seuraavan Lappeenrantalaisen maaliskuussa 1989 julkaiseman kuvauksen:
Tämän nimistä miestä ei ole koskaan ollut. Kyse on Holapan esiintymisestä väärällä nimellä.
Martti Pelho kirjoitti:Jutussa haastateltiin silloin 84-vuotiasta Erkki Huhdanpäätä. Huhdanpää kertoi olleensa kesällä 1944 Luumäellä Lappeenrannan lähellä Kaatuneiden evakointikeskuksessa arkuttamassa vainajia. Huhdanpää sai komennuksen Luumäen hautausmaalle.
Asai on tarkisettu. Kyse on tunnistamattomien vainajien tilapäisestä hautauksesta Luumäellä toimineessa KEK:ssä.
----------
Tässä taas autenttista aineistoa Lappeenrannan tapahtumista kesällä -44 lyhennettynä tähän tarkoitukseen.

-----------------------------------------
Lappeenranta 15.6.–30.7.1944
Posted on Lokakuu 6, 2008 Karmo Nieminen

18.6.1944

Kotijoukkojen Esikunta antoi eversti S. Tiaisen allekirjoittaman puhelinsanoman Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin esikuntaan ja Savonlinnan suojeluskuntapiirille. Käsky perustui päämajan antamaan tiedotukseen, että ”eräillä paikkakunnilla on tavattu taistelevista joukoista lähteneitä sotilaskarkureita”. Heidät käskettiin pidättämään ja asettamaan syytteeseen kenttäoikeudessa. Tämä käsky tuli välittää alueen varuskuntien päälliköille, komendantinvirastoon ja toimistoille.[1]

Kello 14.00 Viipurin komendantin virasto sai käskyn HTK 1:ltä olla liikkeellelähtövalmiina ja valmistautua seuraamaan HTK 1:tä samaan suuntaan.[2]

Kello 16.00 lähettiin Viipurin poliisiosaston toimiston ja poliisiosaston naishenkilöstö pois kaupungista Sotilashallinto-osastoon Imatralle.[3]

Kello 20.00 Komendantinvirasto lähti Viipurista autokuljetuksena ensin Lappeenrantaan ja sieltä Taavettiin.[4]

19.6.1944

Kello 03.30 Viipurin komendanttivirasto saapui Taavettiin.[5]

Lähetettiin vanhempia ja siviilipukuisia poliisimiehiä Lappeenrantaan, jonka myös Sotilashallinto-osasto oli määrännyt Viipurin poliisimiesten kokoontumispaikaksi.[6]

Päämajan järjestelyosasto muistutti 19.6.1944 antamassaan käskyssään sotilaskarkurien käsittelyssä, että voimassa on vuonna 1941 annetut määräykset.[7] Niiden mukaan tuli karkuri kiireesti tutkia. Sen jälkeen suojeluskuntapiirin komentaja taikka yhtymän komentaja tuli päättää syytteeseenpanosta tai antaa uuden tilaisuuden karkurille täyttää tehtävänsä rintamassa. Kyseisten määräysten mukaisesti tuli uusitti karkuruus rangaistu tuomittuna molemmista karkuruuksista.[8]

20.6.1944

Kello 05.00 poistui viimeiset poliisit Viipurista. Matkalla mukaan tulivat Sorvalin poliisiaseman ja Tienhaaran sekä Uuraan ala-asemien miehistöt. Kello 09.00 poliisiosasto saapui Lappeenrantaan. Sen käyttöön annettiin 60 miestä vartio- ja partiopalvelukseen sekä liikenteen ohjaukseen.[9]

Kello 17.00 Viipurista tullut poliisiosasto alistettiin Päämajan Ilmasuojeluosaston Läntiselle Evakuoimisesikunnalla. Osaston tehtäviksi määrättiin 1) liikenteen ohjaus, 2) järjestyksen ylläpito, 3) evakuoinnin valvonta ja 4) evakuoidun omaisuuden suojeleminen.[10]

Päämajan antaman käskyn mukaan kapteeni Niiranen jatkoi 20.6. Taavetin varuskunta-alueella komendantin tehtävissä, ”joten hän edelleen hoitaa virkaansa”. Edellinen lainaus on Viipurin komendantin viraston sotapäiväkirjasta, jota piti Taavettiin siirtynyt Viipurin varuskunnan adjutantti, kapteeni Erik Nyberg.[11] Hän kertoi, että on vaikea toimia ilman käskyvaltaa. Ilmeisesti tuolloin johtosuhteet Taavetissa olivat vielä epäselvät.

21.6.1944

Lappeenrannan poliisiosastosta komennettiin 13 miestä Imatralle Sotilashallinto-osaston käyttöön. Myös Uudenkirkon sotilashallintopiirin henkilöstö (1 + 14) ilmoittautuivat Lappeenrannassa.[12]

Kello 20.15 kävivät eversti Räsänen ja luutnantti Äimä neuvottelemassa KanRE:n hallinnollisessa toimistossa karkurien etsimisen aiheuttamista toimenpiteistä. Neuvottelun tuloksena annettiin asiasta joukoille kirjallinen käsky.[13]

Kello 22.30 Lappeenrannan (Viipurin poliisiosasto) otti vastaan päävartion.[14]

IV AKE tiedotti yleisesikunnan päällikön edellisenä iltana lähettämän sähkeen joukoilleen[15] asiakirjalla karkurien käsitteleminen. Käsky käskettiin tarkoin noudatettavaksi ja joukkojen tietoon saatettavaksi. Armeijakunnan käskyn allekirjoitti armeijakunnan komentaja ja varmensi va. esikuntapäällikkö.[16]

Tiedotteessa myös tarkennettiin kiinniottomenettelyä. Kiinnisaadut karkurit oli noudettava yhtymien toimesta viipymättä HTK 1:stä, Uron pysäkiltä. Armeijakunnan alueella tavatut eksyneet tai karanneet sotilaat tuli toimittaa suoraan yksiköihinsä tai yhtymiinsä tai kerättävä sotapoliisimuodostelmien perustamiin keräyspaikkoihin. Näillä pakoilla tuli laatia lyhyt selvitys karkaamistapauksista ja toimittaa se saattajien matkassa yksikköön.[17]

HTK 1 velvoitettiin pitämään yhtymät (vast.) tietoisina niihin kuuluvien karkurien kerääntymisestä HTK 1:een. Kirjaamis- ja ilmoitusmenettely käskettiin siten, että suojeluskuntapiirin lyhyt ilmoitus tai sen puuttuessa HTK 1:n laatima ilmoitus toimitetaan karkurin saattajan mukana kyseiseen yksikköön. Niin, että ilmoituksen perusteella asia voidaan myöhemmin ottaa tarkemmin tutkittavaksi. 21.6. allekirjoitettu käsky oli kirjattu HTK 1:ssä saapuneeksi 24.6.44 kello 15.00. [18]

Edellä mainitulla käskyllä ohjeistettiin karkurien palauttamismenettely päämajan käskyn mukaisesti ja sitä tarkentaen. Armeijakunta jakoi palautusmenettelyn kolmeen luokkaan:

1) HTK 1:en toimitettiin suojeluskuntapiirien kiinniottamat ja/tai vankiloissa säilytetyt IV Armeijakunnan karkurit. Heidät tuli yhtymien noutaa yksiköihinsä Taavetista Uron asemalta.

2) Armeijakunnan alueelta kiinniotetut karkurit tuli toimittaa suoraan takaisin yksiköihinsä tai joukko-osastoihinsa tai

3) heidät tuli kerätä sotilaspoliisien perustamiin keräyspaikkoihin.

Karkureista tuli laatia lyhyt ilmoitus ja karkuri-ilmoitukset tuli lähettää kaikissa tapauksissa yksiköihin mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

22.6.1944

Armeijakunnan esikunta pyrki tehostamaan karkurien pidättämistä ja yksiköihinsä palauttamista jakamalla niihin liittyvät tehtävät kahdelle taholle 22.6.1944 käskyssään karkurien etsiskely: IV AKE:n Hallinnollisen toimiston päällikkö sai tehtäväkseen sulkea Taipalsaarelle johtavat, armeijakunnan oikean sivurajan sekä alueelta pohjoiseen johtavat tiet sekä partioida armeijakunnan alueella; Viipurin varuskunnan päällikkö eversti V.Räsänen apunaan Viipurin Komendantin Virasto sulki linjan Taipalsaari-Taavetti-Hamina sekä vastasi partioinnista linjan ja armeijakunnan oikean sivurajan välillä. Pidätettyjen karkurien suhteen tuli menetellä ”niin kuin siitä oli erikseen määrätty”.[19]

Kello 16.00 käskettiin noutaa Imatran seurakuntatalolta sinne viedyt sotilaskarkurit Lappeenrantaan Armilan koululle. Samalla käsky kokoamispaikan perustamisesta tuli viedä kapteeni Nikulalle.[20]

Lappeenrannassa varuskunnallisten toimintojen uudet ”viipurilaiset” johtosuhteet kohtasivat aluksi samanlaista vastustusta kuin Taavetissakin oli ollut. Muun muassa Lappeenranta kieltäytyi aluksi luovuttamasta Armilan koulun ajoitustilojaan kapteeni Nikulalle.[21]

Alkuillasta aikaan sai IV AKE:n hallinnollinen toimisto tiedon, että Lappeenrannan kaupunkivaruskunta oli alistettu armeijakunnalle ja eversti Räsänen olio määrätty varuskunnan päälliköksi apunaan Viipurin komendanttivirasto.[22]

Kello 18.00 ilmoittautui Viipurin ympäristön sotilashallintopiirin miehistö, 14 miestä, Lappeenrannassa.[23]

Kello 19.00 IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirjan merkinnässä todettiin, että Räsänen oli aloittanut toimintansa Taavetissa ja ensimmäinen karkuriryhmä oli toimitettu HTK:een. oli Taavettiin toimitettu ensimmäinen karkuriryhmä. Eversti Räsänen ja HTK 1:n päällikkö everstiluutnantti Hirsa totesivat kuitenkin tapaamisessaan, että karkureita ei voitu toimittaa HTK:hon täydennysmiesten joukkoon. Karkurien puheet ja esiintyminen todettiin vaikuttavan epäedullisesti täydennysmiesten mielialaan. Räsänen ja Hirsa sopivat, että karkurit toimitetaan eversti Räsesen toimesta Taavettiin eikä HTK 1:een ja karkurit pyritään pitämään erillään täydennysmiehistä.[24] Räsänen jatkaa toimintaansa Taavetissa toistaiseksi ja Lappeenrannan varuskunnan päällikön tehtävät hoitaa sillä aikaa majuri Simelius.

Kello 20.00 kapteeni Nikulalle annettiin käsky heti perustaa Lappeenrantaan Armilan koululle karkureiden kokoamispaikan, jonne kaikki karkurit kootaan ja josta ne luovutetaan yhtymiensä vastaanottoelimille. Ne sijoitetaan kasarmialueelle.[25]

Päivän aikana Lappeenrannan poliisiosasto lähetti kolme partiota Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueelle autojen ja sotilaskarkurien pidättämiseksi sekä jatkoi kaupunkipartiointia. Osasto avusti Alkon Lappeenrannan myymälän viinavaraston tuhoamisessa. Osasto luovutti päävartion, pidätettynä oli ollut 53 sotilaskarkuria.[26]

23.6.1944

Kello 08.30 Majuri Simelius ilmoitti AKE:an saapuneensa Lappeenrantaan, sekä ryhtyneensä hoitamaan komendantin tehtäviä.

Kello 09.15 pidettiin Lappeenrannassa IV AKE:N järjestämä neuvottelutilaisuus.[27] Aiheena oli karkurien kiinnioton järjestelyt ja järjestyksen ylläpito kaupungissa. Neuvotteluihin osallistuivat Simelius, Viipurin kaupungin ____ poliisiasianupseeri, luutnantti Hintsa, Erillisen Sotapoliisiosaston luutnantti Massinen ja Suur-Saimaan Suojeluskuntapiirin Esikunnan edustaja. [28]

Em. tilaisuudessa luutnantti Hintsa ilmoitti saaneensa käskyn jäädä 118 poliisimiehen kanssa Lappeenrannan varuskunnan päällikön käytettäväksi järjestyksen ylläpitotehtäviin. Er.Spol.Os (=Os. Hintsa) otti vastuulleen kaupungista luoteeseen, länteen ja lounaaseen vievät tiet sekä Simolan aseman ympäristön. Muu alue jäi armeijakunnan suljettavaksi.[29]

Edellä mainitussa neuvottelussa sovittiin majuri Simeliuksen kanssa siitä, että karkurien kokoamispaikka sijoitetaan Armilan koululle ja yhtymien vastaanottoelimet kasarmialueelle. Kokoamispaikan perustaminen oli määrätty kapteeni Nikulan 10. Sotilaspoliisikomppanialle. Kokoamispaikka oli jo päivällä toiminnassa tai sinne tuotiin miehiä, mutta muutoin puoleen yöhön mennessä ei varsinainen toiminta ollut käynnistynyt. Nikula ilmoitti kello 23.15, että karkurien käsittelystä annettuja määräyksiä ei vielä voitu saattaa voimaan. Syyksi tähän hän ilmoitti sen, että vielä ei kaikkien yhtymien vastaanottoelimet olleet saapuneet kasarmialueelle. Nikula sai käskyn heti ryhtyä toimenpiteisiin järjestyksen ylläpitämiseksi koululla ja siellä syntyneen ruuhkan selvittämiseksi.[30]

Viipurin läänin poliisitarkastaja järjesti neuvottelutilaisuuden Lappeenrannan poliisilaitoksella.[31]

Kello 03.00 Poliisiosaston sotapäiväkirjaan oli kirjattu, että Lappeenrannassa oli nähty saksalaisia panssarivaunuja.[32]

Kello 10.00 otti Viipurin Komendanttivirasto (majuri Simelius ja kapteeni Nyberg) Lappeenrannassa vastaan Lappeenrannan komendanttiviraston ja henkilökunnan. Lappeenrannan komendanttivirasto oli alistettu Viipurin Komendanttivirastolle IV AK:n kirjelmällä[33] 22.6.1944. Eversti Räsänen otti samalla johtoonsa Lappeenrannan varuskunnan päällikön tehtäviä.[34]

IV Armeijakunnan esikunta määräsi jokaisen Lappeenrantaan tulevan sotilaan ilmoittautumaan heti tullessaan Lappeenrannan komendantin virastossa.[35]

Lappeenrannan poliisiosasto järjesti katu-, sulku- ja satamapartiot Lappeenrannassa. Jälkipartio pidätti desantin, joka oli vihollisen vangiksi joutunut suomalainen sotamies.[36]

24.6.1944

Pidettiin Lappeenrannan komendantinvirastossa neuvottelu, johon ottivat osaa majuri Simelius, kapteeni Rautapää ja luutnantti Massinen. Neuvottelun tuloksena päätettiin ryhtyä jyrkkiin toimenpiteisiin Lappeenrantaan johtavien teiden sulkemiseksi ja sotilaskarkurien pidättämiseksi. Samalla päätettiin järjestää ympärivuorokautinen upseeripäivystys. Järjestyksen palauttamiseksi varuskunnassa annettiin käsky vartio- yms. varuskuntapalveluksesta. [37]

Em. käskyssä vartioiden asettajaksi määrättiin Lappeenrannan Ilmasuojelualue aiemman useamman yksikön käytännön sijaan. Yleisestä järjestyksestä ja partioinnista huolehti Viipurin poliisiosasto. Aiemmin partiointitehtävät olivat olleet em. yksiköillä, jotka olivat asettaneet myös vartiot. [38]

Kello 16.30 ilmoitettiin IVE AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Lappeenrannan varavankilan alueella olevasta 65.Sotasairaalasta, että alueelle oli tuotu 25 sotavankia mutta sinne ei vielä ollut tullut ketään sotavankijärjestelypaikan miehistöstä.[39]

Illan kuluessa 10. SPol.K oli perustanut Sotavankien järjestelykeskuksen Linnan mäelle.[40]

Päämajan ilmasuojeluosaston Läntisen Evakuointiesikunnan nimitys muutettiin Evakuointi Esikunta R:ksi. [41]

25.6.1944

Aamulla 25.6.1944 antoi kapteeni Partanen Päämajan Järjestely 2:sta IV AKE:n hallintotoimistolle tiedusteltaessa ohjeeksi, että mikäli kiinnisaatu karkuri on syyllistynyt muihinkin rikoksiin kuin karkaamiseen voidaan asian laatuun nähden nämä sotilaat tekemiensä muiden rikoksien takia vangita ja passittaa vankilaan ja rikos on joka tapauksessa tutkittava.

Kello 09.45 kapteeni Partanen ilmoitti, että Jos HTK 1:een toimitetaan vankiloista vanhojen karkaamisrikosten johdosta vangittuja, tulee heidän suhteen menetellä kuten muidenkin karkureiden.

Partanen myös lupasi ilmoittaa Kotijoukkojen Esikuntaan, että em. vankeja ei saa passittaa HTK:een.

Kello 10.30 em. tiedot välitettiin Taavetissa eversti Räsäsen alaisuudessa toimivalle Viipurin Komendantinvirastolle.[42]

Ilmoituksen yhteydessä ohjeistettiin, että mikäli saadaan kiinni eestiläisiä karkureita, jotka kieltäytyvät taistelusta Suomen armeijassa, on heidät säilytettävä eversti Räsäsen toimesta, siksi kunnes kapteeni Kirstai Päämajan valvontatoimistossa saapuu heidät kuulustelemaan.

Järjesti Lappeenrannan komendanttivirasto ilmoittautumis- ja opastustoimiston Armilan kansakoululle. Kapteeni Nikula sai tehtäväkseen suorittaa pidätettyjen vastaanoton ja lajittelun samalla koululla. Kasarmialueelle järjestettiin eri divisioonien opastuselimet vastaanottamaan karkureita ja harhailijoita, sekä toimittamaan heitä edelleen asianomaisiin divisiooniin. [43]

Kello 14.30 annettiin kapteeni Nikula käskyn perustaa vankila-alueelle pidätettyjen säilytyspaikan.[44]

Kello 17.00 ilmoitettiin hallinnolliseen toimistoon, että Kausalan kylässä riehuu 20 karkuria aiheuttaen hämminkiä siviiliväestön keskuudessa.[45]

Kello 18.45 lähetti Lappeenrannan poliisiosasto Pulsaan osaston (1 + 16)
- kiinteän partion Pulsan rautatieaseman eteläpuoliseen tienhaaran
- liikkuvan partion maantielle Pulsa-Tapavainiola ja
- maantielle Pulsa-Ylämaan kirkokylä

ja toisen osaston Taipalsaarelle (1 + 10)
- kiinteä partio Taipalsaaren kirkonkylään ja
- liikkuva partion tielle Lappeenranta-Taipalsaaren kirkonkylä.[46]

Simolan alueella oli liikkunut noin 20 miehen vahvuinen karkurijoukko. Se kuljetti mukanaan hevosia ja karjaa.[47]

Kello 22.45 poliisiosasto lähetti osaston (1 + 24) Savitaipaleelle
- kiinteä partio Savitaipaleen kirkonkylään
- liikkuva partio maantielle Savitaipale-Iitiä
- liikkuva partio Savitaipale-Lyytikkälä.[48]

Samalla määrättiin luutnantti Yrjö Leppäsen valvontaan
- Lappeenrannan-Kouvolan maantiellä Sunisen kylän kiinteä partio ja
- Lappenrnanta-Lemi maantiellä oleva liikkuva partio.

Edellä lueteltujen osastojen tehtävän oli poliisiosastolle yleisesti määrättyjen tehtävien lisäksi tehtävänään erityisesti KH-autojen liikehtimistä j sotilaskarkureita.[49]

26.6.1944

Kello 12.00 muutti Lappeenrannan poliisiosasto Seurahuoneelta Lappeenrannan Lyseolle. Siirto johtui varuskunnan päällikön käskystä lopettaa sotilasmajoitukset hotelleissa. [50]

Kello 12.45 ilmoitettiin IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Oravalan maastossa armeijakunnan alainen pioneeriosasto harjoittaa ilkivaltaa ja hävittää siviiliväestön omaisuutta. Lauritsalasta oli takavarikoitu it-miehiltä mm. 600 kiloa nauloja.[51]

Kello 14.30 kapteeni Rautapää lähti 18.D:aan ja 6 D:aan, jossa hän selosti komento-osaston päälliköille karkurien kiinniottamisen järjestelyn.[52]

Kello 15.30 Lappeenrannan poliisiosasto komensi ylikonstaapeli Sulo Kolin ja konstaapeli Eenokki Pietiläisen kuljettamaan pidätetyt Eino Merikanto ja Uuno Nevalainen sekä vankikarkuri Pekka Tuhkasen Mikkelin lääninvankilaan. [53]

Eversti Räsänen määräsi liikkumiskiellon varuskunnassa kello 22.00–05.00 välisenä aikana.[54]

Iltapäivällä lähti kapteeni Rautapää 18.D:aan ja 6.D:aan selostamaan komento-osaston päälliköille karkurien kiinniottamisen järjestelyn. Iltapäivällä ilmoittautui IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa kapteeni Matti Olavi Järvinen määrättynä 10.SPol.K:n päälliköksi.

27.6.1944
Evakuointi Esikunta R:n nimi muutettiin Lappeenrannan Evakuointi Esikunnaksi. [55]

Lappeenrannan komendanttiviraston adjutantti, kapteeni E. Nyberg järjesti HTK 1:lle majoituksen kasarmialueelle.[56]

Kapteeni Järvinen ryhtyi ottamaan vastaa 10.SPol.K:a Lappeenrannassa iltapäivällä. [57]

Evakuointiesikunnan poliisiosasto antoi edelleen miehiään liikenteen ohjaukseen ja partiointia varten Lappeenrannan poliisilaitoksen käyttöön. [58]

Kello 16.15 tuli kapteeni Hongisto 6.DE:sta ottamaan yhteyttä IV AKE hallinnolliseen toimiston. Hänelle annettiin selostus sotapoliisitoiminnasta.[59]

Kello 20.50 kerrotaan IV AKE:n hallintotoimiston sotapäiväkirjassa, että Imatralla oleva 2.SPol.KN vartiopaikka on sijoitettavissa paremmin tarkoitukseensa sopivaan paikkaan Imatran yhdyskuntaan. Siellä olisi mm. sopivampia suojia sotilaskarkurien säilyttämistä varten. Vartiopaikka käskettiin siirtää 28.6.1944 lähtien.[60]

28.6.1944

Ilmoittautui luutnantti Intovaara Lappeenrannan komendanttivirastossa. Hän sai käskyn ruveta viipymättä partioimaan mahdollisimman tehokkaasti.[61]

Kello 12.00 luovutti Evakuointiesikunnan poliisiosasto ylimmän oikeuskuulustelijan ja kaksi etsivää Lappeenrannan rikospoliisiosaston käyttöön ja kello 18.00 yhden rikoskuulustelijan ja yhden rikosetsivän Lappeen piirin apulaisnimismiehen käyttöön Lauritsalaan. Poliisiosasto jatkoi kaupunkipartiointia ja liikenteen ohjausta. [62]

Kello 13.30 Konnunsuon keskusvankilan johtaja Vuori pyysi saada jättää käyttöönsä 100 miehen komennuskunnan huolehtimaan vankilan maatilan töistä. IVE AKE ilmoitti, että asialle ei ole esteitä, mutta se tapahtuu omalla vastuulla.[63]

Kello 19.10 IV AKE ilmoitti V AKE:en, että eversti Räsäsen toiminta Taavetissa loppuu 29.6.1944. Tuolloin karkurien kiinniotto taka-alueella jää V AKE:n huoleksi.

Em. viestin yhteydessä kapteeni Tulikoura V AKE:sta ilmoitti, että HTK 4 on aloittanut toimintansa Taavetissa.

HTK 1 tuli toimintavalmiiksi Lappeenrannan kasarmialueella.[64]

Kello 23.15 ilmoitettiin, että 11.D:sta oli lähtenyt joukko sotilaskarkureita kohti pohjoista. DE pyysi tukea kiinniottamisessa armeijakunnalta, koska divisioonan oma sotapoliisijoukkue ei ollut vielä saapunut.[65]

29.6.1944

Kello 10.30 IV AKE ilmoitti Lappeenrannan seudun evakuointikeskuksen päällikölle, everstiluutnantti Turuselle, että Savitaipaleen tie tarvitaan armeijakunnan huoltotieksi, evakuoinnit on suunnattava muita teitä pitkin.[66]

Siirtyi Viipurin komendanttiviraston viimeiset osat Taavetista Lappeenrantaan ja vartiosto ryhtyi hoitamaan järjestyksen ylläpitoa varuskunnassa.[67]

Henkilöstö ohjausjärjestelmää muutettiin jälleen 29.6.1944. Lappeenrannassa ohjaustoiminnan johtovastuun saaneen edellisenä päivänä toimintavalmiiksi tulleen HTK 1:n välittömään läheisyyteen käskettiin yhtymien asettaa erikoiset opaselimet tai pystyvä henkilö. Hänen tai opaselinten tuli kyetä huolehtimaan henkilöstön ohjauksesta HTK 1:n ja ao. yhtymän välillä. Erityisesti painotettiin alleviivaten käskyssä, että yhtymän opaselimen päällikön tulee olla selvillä yhtymäänsä kuuluvien yksikköjen peiteluvuista ja että yhtymien on pidettävä jatkuvaa yhteyttä opaselimensä päällikköön. Yhtymien tuli viipymättä noutaa omat miehensä opaselimistä kuten aiemminkin. Panssaridivisioonan henkilöstön ohjaus käskettiin toteutettavaksi suoraan HTK 6:n kautta Luumäen asemalla.[68]

Samana päivänä IV AKE ilmoitti Järjestelykeskus 1:n (Järj.K 1) siirtymisen Kontiolahdelta Pieksämäelle, jonka kautta henkilöstön ohjaus alkaa 3.7.1944 kello 24. Pieksämäen kautta käskettiin ohjattavan kaikki muut sotilaat paitsi meri- ja ilmavoimiin menevät sekä B II-henkilöstö. Järj.K 1:n tehtävänä oli ohjata henkilöstö Pieksämäeltä edelleen HTK:ien kautta joukko-osastoihinsa.[69]

Evakuointiesikunnan poliisiosasto jatkoi kaupunkipartiointia ja liikenteenohjausta. [70]

30.6.1944

Evakuointiesikunnan poliisiosaston uudelleen järjestelyn yhteydessä alistettiin 60 poliisimiestä IV AK:n ilmasuojelukomentajalla, eversti Veistarolle. Em. osaston esimiehenä oli kapteeni Emil Kokko. Hän ja luutnantti Arno Salminen määrättiin IV AKE:n ilmasuojeluesikuntaan. [71]

Evakuointiesikunnan poliisiosastosta alistettiin 32 poliisimiestä V AK:n ilmasuojelukomentajalle, eversti Rautiaiselle. Osastosta määrättiin ilmasuojeluesikuntaan luutnantti Reino Hintsa. [72]

Kello 18.00 IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa pidetyssä puhuttelussa neuvoteltiin, että karkurien etsiskelyssä on edullisinta noudattaa nykyistä toimintatapaa. Sotapoliisikomppanian päälliköille (Järvinen ja Ahtola) korostettiin että sotapoliisien on kiinnitettävä huomiota siviiliväestön omaisuuden suojaamiseen. [73]

Kello 19.17 pommitti noin 20 konetta Lappeenrannan asemaa ja ratapihaa. 50 kg pommeja pudotettiin noin 40 kappaletta. Pommituksessa kuoli kaksi ja haavoittui viisi henkilöä. 12 rakennusta vaurioitui.[74] Mm. Evakuointiesikunnan poliisiosasto avusti haavoittuneiden kuljetuksessa. [75]

1.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lappeenrannan evakuointi. [76]

Kello 09.00 pidettiin neuvottelu Lappeenrannan komendanttivirastossa. Siihen osallistuivat eversti Räsänen, majuri Falin, majuri Simelius, kapteeni Kokko, kapteeni Rautapää, paikallispoliisin, huollon ja Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin edustajat (LIITE 6).[77] Neuvottelussa olivat läsnä varuskunnan päällikkö, komendantti, IV AKE:n hallinnollisen toimiston päällikkö, IV AKE:n liikenneupseeri, Lappeenrannan poliisilaitoksen edustaja, Lappeenrannan kaupungin edustaja, Lappeenrannan Evakuointitoimiston edustaja ja kapteeni E.Kokko. [78]

Neuvottelussa pohdittiin miten pidetään järjestystä Lappeenrannan kaupungin evakuoinnin tapahtuessa. Neuvottelun tuloksena laadittiin esitys armeijakunnan ilmasuojelukomentajalle järjestyksen ja liikenteen valvontaa varten. [79]

Neuvottelussa sovittiin, että liikenteen ohjaus ja valvonta kuuluu varuskunnan päällikölle. AK:n sotapoliisille ei annettu tehtäviä. [80]

Kello 12.45 yhdeksän konetta pommitti Lappeenrannan asemaa ja ratapihaa. Pommituksessa kuoli 17 sotilasta, vaikeasti haavoittuneita oli 19. Seitsemän asuintaloa ja junatoimisto tuhoutuivat. Kolme rakennusta vaurioitui ja tavaratalon toinen pää paloi. Armeijan hevosia kuoli 26. Tavaravaunuja tuhoutui 19 kappaletta, niistä kuusi oli ammusvaunuja. 50 kg pommeja pudotettiin 26 kappaletta.[81] . [82]

Kello 13.00 lähti V AK:lle alistettu poliisiosasto Evakuointiesikunnasta sijoituspaikkaansa Ylämaalle. [83]

Lappeenrannan kaupunkialueen poliisitoimi järjestettiin uudelleen:

- kaupunki jaettiin viiteen partiopiiriin. Kuhunkin määrättiin partio, jonka johtajana on poliisimies. Patiomiehet tulivat kuhunkin (5) HTK:sta.

- liikenteenohjauselimiksi asetettiin kaupungille kolme liikennevartioita huomioiden erityisesti kaupungin läpi tapahtuva evakuointiliikenne. Se järjestettiin yksisuuntaisesti siten, että Kouvolan tieltä tuleva liikenne ohjattiin Valtakadulle ja Imatralta tuleva liikenne Koulukatua myöten [84]

Lappeenrannan poliisilaitos asetti lisäksi
- liikennevartion Valta- ja Kauppakadun risteykseen
- satamapartion (1 + 2) jatkuvasti satama-alueelle sekä
- kaupunkipartion (1 + 2) keskikaupungille.
Evakuointiliikenteen ohjausta varten kaupungin ulkopuolella pidettiin (pol.os/1200)
- kiinteä vartio Kouvolan ja Savitaipaleen teiden risteyksessä sekä
- Taipalsaaren tiellä Tyysterniemessä.
EM. lisäksi satamassa ja kaupungilla oli jatkuvasti kaksimiehiset rikosetsiväpartiot.
Kello 16.00 kävi hallinnollisessa toimistossa 18.D:n sotatuomari Candelin neuvottelemassa karkaamis- ja kieltäytymisrikoksien rankaisemiseen liittyvistä seikoista.[85]
Kello 16.40 ilmoitettiin, että IV Armeijakunnalla tullaan lähipäivinä alistamaan 21.SPol.K.[86]
Kello 19.10 ilmoitti 10.SPol.K:n päällikkö, kapteeni Järvinen siirtäneensä karkurien vastaanottokeskuksen Armilan koululta Peltolan koululle. Syynä tähän oli rautatieaseman seudun oleminen vihollisen pommitusten kohteena.[87]

Kello 19.45 piti kapteeni Kokko puhuttelun paikalla olleelle IV AKE:lle alistetulle Lappeenrannan poliisimiehistölle (siis Pol.os/1200:n Is.tsto) sekä HTK:sta komennetuille miehille. Hän korosti erityisesti nykyisen sotatilan aiheuttamista vaatimuksista poliisimiehille. Kokko määritti nykytärkeiksi tehtäviksi:

1. sotarosvouksen estämisen,
2. aiheetta kaupungilla liikkumisen estämisen,
3. ilmasuojelukurin aikaansaamisen väestön ja sotilaiden keskuudessa,
4. liikenteen ohjaamisen ja
5. sotilaskarkureiden pidättämisen. [88]

Kello 21.40 ilmenee hallinnollisen toimiston sotapäiväkirjasta, että tärkeimmät sillat ja laitokset olivat valmiiksi miinoitettuja. Näiden vartioinnista vastasivat pioneerit.

2.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lauritsalan kauppalan evakuointi. [89]
Kello 03.03 pommitti 22 konetta muuntoasemaa ja ratapihaa. Pommituksissa kuoli kahdeksan henkilöä[90], vaikeasti haavoittuneita oli kuusi ja lievästi haavoittuneita kaksi henkilöä. Kuusi puutaloa tuhoutui ja neljä vaurioitui. 100 kg:n pommeja pudotettiin neljä ja 50 kg:n painoisia pommeja 25 kappaletta.[91]

Kello 11.00 Er.SPol.Os:n kapteeni Asteljoki ja luutnantti Saarinen neuvottelivat IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa toimintatavoista armeijakunnan alueella liikkuvien sotilaskarkurien kiinniottamiseksi. Sovittiin, että Er.SPol.Os jatkaa partioimista Lappeenrannan länsipuolella sekä aloittaa partioimista Imatra–Joutseno–Enso-alueella.[92]

Vanhan Lappeenrannan komendanttiviraston henkilöstö komennettiin takaisin Jv.Koul.K 3:n käyttöön. [93]

IV AKE käski 2.7.1944 kaupungin opastuselimessä[94] päivittäin kuljetuksiaan odottelevat 500–700 aliupseeria ja miestä käytettäväksi Lappeenrannan kaupungin lähistöllä kiireellisiin kenttävarustustöihin. Henkilöstön kuljetukset joukkoihinsa tuli tehdä yöllä. Käskyssä kerrottiin toimettomina odottelevien miehien aiheuttavan kaupungilla häiriötä.[95]

Kello 19.55 pommitti 48 pommi- ja maataistelukonetta leirikenttää ja rantatietä. Kaksi sotilasta kuoli ja viisi haavoittui. Armilan koulurakennuksen kattoon osui pieni pommi, Imatran johto katkesi muuntoasema länsipuolelta. Kaksi omaa pommikonetta paloi maassa ja yksi teki pakkolaskun. Pieni bensiinivarasto paloi. Vihollisen pommikone syöksyi maahan leirikentän laitaan. Ilmatorjunta pudotti kolme konetta ja hävittäjät useampia kaupungin ulkopuolella.[96]

Kello 20.40 ilmoitettiin Taipalsaarella soutelevista mahdollisista desanteista. Asia määrättiin 10.SPol.K:n hoidettavaksi.[97]

Kello 21.40 majuri Matilainen soitti komendanttivirastoon ja käski sijoittaa varuskunnassa sijaitsevat opastuselimet enemmän hajalle. HTK 1:n Täyd.P 1 ilmoitettiin sijoitettavan lähiympäristön maastoon.[98]

Kello 21.59 ilmoitettiin aseettomasta sotilaspukuisesta miehestä (Karhusjärven kylä, 6 km Mustolasta Saimaan kanavan tietä), joka oli haastattanut asukkaita evakuoinnista, yms. Hänen arveltiin olevan vihollisen asiamiehen.[99]

Kello 22.20 käski eversti Räsänen, että veneiden siirtoa ei vielä aloiteta. [100]

3.7.1944

Kello 09.00 6. DE ilmoitti IV AK:an huomattavasta karkurimäärästä, joka oli lähtenyt divisioonasta edellisenä yönä.
Kello 10.30 ilmoitti kapteeni Järvinen/10.SPol.K, että desantteja ei Taipalsaarelta tavoitettu, mutta joku määrä saarissa piileskellyitä sotilaskarkureita oli pidätetty.[101]
Kello 11.00 komennettiin Eino Kettunen Sotilashallinto-osastoon Savonlinnaan saattamaan Poliisiaseman toimiston ja Poliisiosaston Viipurin Sotilashallintopiirin arkistot luovutuskuntoon. [102]

4.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lappeen pitäjän evakuointi. [103]
Kello 16.00 oli Lappeenrannassa neuvottelu paikallisen poliisin siirtymisestä sotapoliisiksi ja heidän tehtävistä. Neuvotteluun osallistuivat kapteeni Rantapää IV AKE:n hallinnollisesta toimistosta sekä tuomari Salonen Lappeenrannasta. Rantapää ilmoitti, että tavoitteena on käyttää Lappeenrannan poliisia omalla alueellaan.[104]

Sotilaita oli murtautunut Chymoksen tehtaalle ryöstämään siellä olevaa viinavarastoa. Viipurin Poliisiosastosta lähetettiin partio. Osasto Enkovaaralle (ltn) annettiin käsky kokonaisuudessaan keskittyä tehtaan ympäristöön sen puhdistamiseksi ja varmistamiseksi. Vartiomiehistölle annettiin käsky avata tuli tunkeilijoita vastaan, jos he kiellosta huolimatta lähestyvät rakennusta.[105]

5.7.1944

Ilmoittautui IV AKE:ssa 21.SPol.K:n päällikkö, kapteeni Miettinen. Hän ilmoitti komppaniansa vahvuudeksi 5 + 23 + 63 = 91 henkilöä.
Kello 09.00 pidettiin Lappeenrannan komendantinvirastossa neuvottelu, johon osallistuivat eversti Räsänen, majuri Simelius ja kapteeni Kokko.[106] Neuvottelun aiheena oli järjestyksen pidon tehostaminen Lappeenrannassa. [107]

Kello 15.00 annettiin 21.SPol.K:lle käsky komentaa miehiä yhtymien käyttöön. Jäljellä oleva komppania jäi Lappeenrantaan sille annettavia rikostutkimustehtäviä varten.[108]

Kello 23.45 ilmoitettiin, että naistyöleirien naisia oli kokoontunut Kalkkitehtaan lähellä olevalle viestimiesten majoitusalueella telttoihin. Naistyöleirin rouva Starkin yrittäessä saada pois hoidokkejaan hän oli saada selkäänsä. Kello 24.00 adjutantti lähetti luutnantti Enkovaaran miehineen paikalle. Kello 01.10 ilmoitti 10.SPol.K:n partio olleen kahinassa naistyöleirien ympärillä parvelleiden sotilaiden kanssa. Partio oli pidättänyt neljä sotilasta ja muutamia naisia. Lisäksi takavarikoitiin yksi henkilöauto ja erilaisia kotitekoisia juomia. [109]

6.7.1944

Kello 01.00 ilmoitettiin, että Martinpellon talossa Viipurin tien ja kanavan välisessä maastossa majailee toistakymmentä karkuria. Adjutantti ilmoitti asiasta Kärki 20:een, josta käskettiin välittää käsky kapteeni Järviselle ryhtyä toimenpiteisiin.[110]
IV AKE:n ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto lopetti tarpeettomiksi käyneinä liikennevartiot Lappeenrannan keskustasta Kauppa- ja Koulukatujen risteyksestä sekä Valta- ja Kirkkokatujen risteyksestä. Sen sijaan Savitaipaleen ja Taipalsaaren teiden liikennevartioita/-partioita vahvistettiin yhdellä miehellä. . [111]
Lappeenrannan varuskunnan adjutantti totesi sotapäiväkirjassaan, että Lappeenrannan saaristossa asuu jatkuvasti ihmisiä, jotka tarvitsevat veneensä. Tämä on otettava huomioon veneiden kokoamisessa.[112]

Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja päättyy adjutantti, kapteeni Erik Nybergin allekirjoitukseen ja toteamaan, että hän on pitänyt sotapäiväkirjaa 7.7.1944 saakka.[113]

8.7.1944

Kello 13.30 järjesti pol.os/1200 ratsian karkureiden kiinniottamiseksi Taipalsaaren Merenlahdessa. [114]
Kello 15.30 ilmoitettiin IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Kananojan seuduilla, olivat eräät siviilit kätkeneet ja suosineet sotilaskarkureita. Asia määrättiin 2.SPol.K:n tutkittavaksi.[115]

IV AK:n käskyllä muodostettiin Lappeenrannan, Lappeen ja Joutsenon sotapoliisipiirit päällikkönä poliisimestari Laaksonen. Sotatoimien siirtyessä em. alueille lakkautetaan kyseiset sotapoliisipiirit ja niiden miehistöt siirretään sisäasianministeriön käyttön. [116]

IV AK:n Ilmasuojeluesikunta siirtyi Lappeenrannasta kaupungin ulkopuolelle Kaukaan alueelle. [117]

Kello 16.30 tulivat IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon Päämajasta kapteeni Partanen ja xxxxxx tutustumaan armeijakunnan karkuritilanteeseen ja siihen liittyviin seikkoihin. He lähtivät kapteeni Rautapään mukana 6.DE hallinnolliseen toimistoon ja 10.SPol.K:aan.

10.7.1944

Kello 12.15 kapteeni Rautapää kävi Lappeenrannassa neuvottelemassa ilmasuojelutoimiston kapteeni Kokon kanssa sotapoliisia koskevista asioista.[118]
Kello 13.00 oli IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnassa neuvottelut IV AKE:n hallinnollisen toimiston päällikön, kapteeni Rautapään kanssa. Hän selvitti

1. AKE:n laatimat periaatteet evakuoiduille ja evakuoitaville alueille jäävälle väestölle oleskelulupien järjestämiseksi.
2. Toiseksi hän otti esille armeijakunnan määräykset joukoille ja sotapoliisille sotarosvouksen estämiseksi sekä
3. rosvojen edesvastuuseen saattamiseksi. [119]

Pol.os/IV AKE Is.E lakkautti tarpeettomaksi käyneenä Taipalsaaren tiellä Tyysterniemessä sijainneen evakuointiliikenteen ohjauspartion. [120]

11.7.1944

Kello 15.30 järjesti IV AK:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto ratsian Vainikkan Hiivaniemessä. [121]

12.7.1944

Kello 09.00 kapteeni Rautapää IV AKE:n hallinnollisesta toimistosta kävi Lappeenrannan komendanttivirastossa neuvottelemassa eversti Räsäsen kanssa järjestyksen ylläpidon johtamisesta varuskunnassa. Neuvottelun tuloksista annettiin kirjallinen käsky.[122]

Kello 16.10 kävivät HTK 1:n päällikkö everstiluutnantti Ursin ja uusi päällikkö majuri Toiviainen IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa keskustelemassa karkureiden käsittelystä. Heille selvitettiin annettujen käskyjen mukaista menettelyä.[123]

Poliisiosasto lakkautti tarpeettomaksi käyneenä Lappeenrannasta Valta- ja Snellmanninkatujen risteyksessä olleen liikennevartion sekä Savitaipaleen tien evakuointiliikennevartion. . [124]

13.7.1944

Kello 13.50 sovittiin IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa, että täällä kiinnisaadut Kannaksen varavankilan vangit saadaan toimittaa suoraan Luumäelle luutnantti Söderströmin yksikköön 7858.[125]

14.7.1944

Kello 15.40 läksi kapteeni Rautapää Lappeenrantaan HTK 1:en neuvottelemaan karkurien käsittelystä. Neuvottelussa sovittiin majuri Toiviaisen kanssa, että kaikki ne kiinnisaadut karkurit, joita ei ollut kuulusteltu, toimitetaan Peltolan koululle 10.SPol.K:n kuulusteltaviksi. Näin tuli menetellä myös HTK 1:en mahdollisesti joutuvien kuulustelemattomien karkurien osalta.

Kaikki ne karkurit, jotka kotiseudulla suojeluskuntapiirien välityksellä tulevat kuulusteltuna, sijoitetaan HTK 1:n Linnanmäelle sijoitettuun järjestelykomppaniaan.

10.SPol.K toimittaa Peltolan koululta karkurit em. järjestelykomppaniaan sitä mukaan heidät ehditään kuulustella. Karkurit tulisi toimittaa kello 10 ja kello 16 aikaan riippumatta siitä, mihin yhtymään he kuuluvat. Em. koskee myös IV AK:aan kuuluvia karkureita.
HTK 1 huolehtii karkurien vartioimisesta ja toimittamisesta omiin yhtymiinsä.

16.7.1944

Ylämaan Ylijärvellä oli jalkapallo-ottelu osasto Hintsa vastaan saksalainen sotilasyksikkö (122). Hintsan vahvennuksena oli Eero Kettunen ja alikersantti Keinonen. Ottelun voitti osasto Hintsa 5-2 (3-2). [126]

17.7.1944

Kello 17.45 lähti kapteeni Rautapää kapteeni Hongiston kanssa 6.D:aan ja 2.D:aan.

18.7.1944

Kello 12.15 lähti kapteeni Rautapää HTK 1:en neuvottelemaan karkureiden käsittelystä. Samalla Rautapää kävi Huolto.os/IV AKE:ssa neuvottelemassa evakuoidu väestön palaamisesta.[127]
Kello 18.00 IV AKE:n poliisiosasto lähetti partion (1+2) Taipalsaaren ja Lemin teille tehtävänään estää luvattomasti kotiseudulleen pyrkivän evakuoidun väestön palaaminen. [128]
Kello 20.45 kapteeni Kokko ilmoitti, että Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin esikunnan toimesta tullaan järjestämään 21.7. suuri ratsia karkurien etsimiseksi Saimaan eteläosissa. Sovittiin, että tuolloin 10. SPol.K:n moottoriveneet partioivat Merenlahti–Viskarila-linjan eteläpuolella olevilla alueilla.[129]

19.7.1944

Kello 08.00 lopetettiin IV AK:n poliisiosastojen kapunkipartiot ja rikospoliisipartiot Lappeenrannassa.. [130]

21.7.1944

Kello 11.30 kapteeni Rautapää läksi V AKE:n hallinnolliseen toimistoon osallistumaan siellä pidettävään sotatuomarien ja hall.toimistojen päälliköiden neuvottelutilaisuuteen. Hän palasi kello 17.30.[131]

22.7.1944

Savitaipaleen ja Iitiän teiden liikennevartiot olivat käännyttäneet päivittäin 20–30 luvattomasti takaisin kotiseudulleen pyrkivää, siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä. . [132]

23.7.1944

Poliisiosaston partiot poistivat Lemiltä noin 150 luvatta sinne jäänyttä, siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä. [133]
Kello 13.15 kapteeni Hyppälä Er.SPol.Os:sta kävi ottamassa yhteyttä IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon. Tilaisuudessa neuvoteltiin karkurien toimittamisesta HTK 1:en.[134]

23.7.1944

Kello 14.00 pidettiin IV AKE hallinnollisessa toimistossa sotatuomarien ja hallinnollisten toimistojen päälliköiden neuvottelutilaisuus, jossa keskusteltiin erikoisesti karkuri- ja pelkuruusjuttujen käsittelemisestä KO:ssa. Tilaisuus päättyi kello 17.00.[135]

28.7.1944

Lakkautti IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto Savitaipaleen ja Iitiän teiden evakuointiliikennevartiot tarpeettomiksi käyneinä. [136]
IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto suoritti siviiliväestön poistamista koskevan tarkkailun Lauritsalassa, jonka tuloksena todettiin alueella olevan veilä ainakin neljä alle 15-vuotiasta lasta . [137]
--------
Kekkonen huom: viitteinä on siis 137 alkuperäistä asiakirjaa. Ne löytyvät ebntisestä sota-arkistosta. en pannut tähän luetteloa.

__________

En usko Pelhon tajuavan näitä tekstejä. Totuutta rakastaville ne kertovat totuuden.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Totuuden ystäville 7

Palaan vielä Pelhon väitteisiin 24.8. Kumosin jo aiemmin pari. Kumoamatta on jäänyt keskustelun aikana montakin Pelhon puutaheinää-tarinaa. Monta on tosin kumottukin.
Tapio Onnela kirjoitti:Puheenvuorosi, jotka sisältävät aika rankkoja ja yleisestä tiedosta poikkeavia väitteitä ja tietoja vaatisivat ehdottomasti kunnollisia viittauksia lähteisiin, joihin ne nojautuvat.
Näon siis moderaattori Pelholle. Entä mitä tapahtui?
Martti Pelho kirjoitti:Toisin mitä Kekkonen kirjoituksessaan vähättelee ”pieni määrä löytyi Saimaan saaristosta”, Saimaan saaristosta todistettavasti otettiin kesä-syyskuussa 1944 kiinni elävänä yli 3000 pitkäpartaista karkuria. Lisäksi kiinniottotilanteissa erityisesti suojeluskuntalaiset ampuivat satoja "punikki-ryssä" karkureita ”pakoyrityksissä”.Asiakirjojen mukaan yksin Juhannuksena 1944 Saimaan saaristosta saatiin kiinni 1500 karkuria. Juhannuksen karkureiden kiinniottajina toimivat 300 suojeluskuntalaisen ja sotapoliisin lisäksi Lentokentän vartiopataljoonasta komennetut miehet.Majuri Seppo Hakuli on kertonut meille seuraavaa:”Lappeenrannan seudulla Erillisen sotapoliisiosaston 9. komppania on tilastoinut ajalta 15.-30.6.1944 yhteensä 1192 karkuripidätystä, mutta kertoo kiinniotetuiksi parhaina päivinä satoja sellaisia, joista ei ole vielä ehditty tehdä ilmoitusta.”
Saimaan saariston karkureista, saati ammutuista ei ole taaskaan esittää mitään todisteita tai asiakirjaviitettä. Mitään lentokentän vartiopataljoonaa ei edes ollut olemassa.

Minun mainitsemani ( kuten myös Hakulin) karkurimäärä on siis 9. SPolK:n pidätykset kesäkuussa Lappeenrannan ympäristöstä, ei Saimaan saaristosta. Osa tosin lienee sieltäkin.Lähteenä on Kulomaan väitöskirja, joka pohjautuu sotapoliisin raportteihin.Se pitää täysin yhtä Hakulin kanssa. Lähde on sama. Hakuli tosin ei ole majuri vaan reservin majuri ja sotahistorian harrastaja.

Pelhon väitteet ovat mielikuvitusta. Kulomaan mukaan Saimaan saaristosta pidätettiin "vähintään 200-300 karkuria koko kesän aikana". Määrä on siis voinut olla joitakin satoja, ei tuhansia.

Lappeenrannan pidätysmääristä on paras todistus 10.SpolK:n ilmoitus kokonaispalautuksista kesän aikana eli noin 3 600, josta heinäkuun pidätykset
2 440. Luvuissa on aina otettava huomioon, että pidätetyt ja palautetut ovat eri asioita.

Etsintää saaristossa on varmaan toimeenpantu myös juhannuksena, mutta mistään Pelhon esittämästä suuretsinnästä ei ole tietoja. Sellainen on kyllä järjestetty 21-23. 7. Suur-Saimaan sk-piirin johdolla. Silloin pidätettiin 124 karkuria. Sotapoliisin kertomuksen mukaan pidätetyt eivät tehneet vastarintaa.Heitä ei tietenkään ammuttu, vaan käsiteltiin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Pelhon ilmoittamat juhannuksen pidätys- ja teloitusluvut ovat mielikuvitusta.Saimaan saaristoon pakeni kyllä jo ennen juhannusta ainakin noin 130 Kannakselta III/JR 5:stä eli vankipataljoonasta peräisin olevaa miestä. Joukko tietysti kasvoi, kun kontrolli tiukkeni, mutta tuskin se muutamaa sataa suurempi on ollut. Moni karkuri jatkoi matkaansa kohti kotiseutua.Saaristohan oli evakuoitu, joten muonitus saattoi tehdä tiukkaa.
Huvittavaa on todeta, että Pelhon alkuun ilmoittamat 2 000-3 000 teloitettua ovat nyt huvenneet "satoihin". Onko verenhimo vähentynyt?

Moderaattorit ovat osoittaneet Pelhoa kohtaan ymmärrystä. Hän taas ei ole ottanut onkeensa saamiaan opastuksia.

Ihmettelen tämän menon jatkumista. Tämä on sentään Turun Yliopiston ylläpitämä ja käsittääkseni kohtuullisen arvostettu keskusteluareena.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Ilmo Kekkoselle

Ilmo Kekkonen kirjoittaa 24.8. seuraavasti:

"En usko Pelhon tajuavan näitä tekstejä. Totuutta rakastaville ne kertovat totuuden."

Kerropa, Ilmo, mihin tosiasioihin uskosi, " En usko Pelhon tajuavan näitä tekstejä, perustuu?

Toisaalla tulkitset etten rakastaisi totuutta. Molempien väitteitesi osalta olet väärässä: muidenkin kuin omasta mielestäni olen tasapainoinen ja sivystynyt kansalainen. Kielet ja niiden kautta toiset tavat ja kulttuurit ovat olleet harrastuksenani vuosikymmenet.

Kommentoin lyhyesti tuota kesän 1944 sota-arkiston säilyneistä (ei-tuhotuista)asiakirjoista koostettua päiväkirjaa seuraavassa.

Julkaisemasi kooste sisältää poimintoja yli 100 asiakirjasta. Niiden mukana olo koosteessa perustuu siihen, etta koosteen laatija on ne poiminut ja katsonut asialliseksi liittää koosteeseen. Ne perustuvat siis laatijan valintoihin. Päiväkirjojen alkuperäisetkin laatijat ovat luonnollisesti jättäneet kirjoistaan pois kaikki raskauttavat seikat tai todisteet.

Koosteesta puuttuvat ne asiat tai viittaukset, joita laatija katsoi ettei ole tarkoituksenmukaista ottaa mukaan. Poistotkin ovat laatijan valintoja. Koosteesta luonnollisesti puuttuvat ne Lappeerannan seudun ja Saimaan saariston kesän 1944 karkureita koskevat eri viranomaisten (ja suojelukuntien) tuhannet asiakirjat ja karkuriluettelot, jotka ovat todistettavasti hävitetty ja tuhottu.

Puutteineenkin koostetta voi tulkita niin, että kesän 1944 rintamakarkuruus oli erittäin vaikeasti hallittavissa Lappeenrannan seudulla.

Kun karkureiden käsittely oli Lappeenrannan sekavissa oloissa keskellä evakointia delegoitu koosteenkin mukaan kymmenille valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, on lopputulema ollut totaalinen kaos.
Lisäksi koosteenkin mukaan merkittävä osa ns. kunnon sotilaistakin syyllistyi Lappeenrannan seudulla erilaisiin rikoksiin kantaväestoä ja erityisesti naisia kohtaan.

Koostetta voi lukea niinkin, että virallisten karkureiden ankaraa rangaisemista koskevien Mannerheimin 20.6.1944 ja 22.6.1944 käskyjen toimeenpanona ja eri viranomaisten lukuisista neuvottelujen 10.-24.6.1944 tuloksena Lappeenrantaan perustettiin puoliviranomaisorganisaatioon eli suojeluskuntaan erillinen kenttäoikeus karkureiden teloittamiseksi.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Martti Pelholle

Todistat jo itsekin, että et tajua esitettyjä faktoja.
Esität uudelleen väitteitäsi ilman TODISTEITA. Suurin osa on kumottu tutkimuksissa.
Martti Pelho kirjoitti:Koostetta voi lukea niinkin, että virallisten karkureiden ankaraa rangaisemista koskevien Mannerheimin 20.6.1944 ja 22.6.1944 käskyjen toimeenpanona ja eri viranomaisten lukuisista neuvottelujen 10.-24.6.1944 tuloksena Lappeenrantaan perustettiin puoliviranomaisorganisaatioon eli suojeluskuntaan erillinen kenttäoikeus karkureiden teloittamiseksi.
Jaaha. Nyt kenttäoikeus on sitten siirtynyt suojeluskuntaan!!! Se onkin taas uusi keksintö. Kuvitteluissasi hakkaat jo Veli Holapan ja Ylikankaan mennen tullen.

Esitä todisteet väitteellesi.

Se kaatuu jo siihen,että Mannerheim ei ole antanut käskyä 20.6. 44. Sen on antanut Heinrichs ja se on siitä erikoinen, että sitä ei ole noudatettu, kuten asiakirjoista ilmenee. Mutta niitähän et tajua.
Ja esitä väittämäsi Mannerheimin teloituskäsky 22.6. 44.

Et näy tietävän sitäkään, etta suojeluskuntapiirit olivat osa sotilashallintoa eli ne olivat sotilasviranomaisia ei mitään "puoliviranomaisia".

Ymmärrän kyllä, että kuvitelmasi perustuvat ideologiaan ja uskot niihin. Tosiasiat eivät kuitenkaan muutu miksikään, vaikka kuinka kuvitellaan ja kuvitelmat toistetaan uudelleen ja uudelleen sopivasti niitä muutellen. Muuttelut voivat olla sinulle uskottavia, mutta valitettavasti jäät aina kiinni asiantuntemattoimuudesta ja tietämättömyydestä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”