jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Ryssävihaperinteemme

Ei rock-musiikki tietääkseni täysin kiellettyä ollut, vain sen länsimaisimmat ja kaupallisimmat ja luonnollisesti kapinallisimmat ilmentymät. Jo 1960-luvulta lähtien Neuvostoliitossa ja sosialistimaissa oli artisteja, jotka oli lanseerattu länsimaisten esikuvien sosialistisiksi (ja siistityiksi) vastineiksi. Maassa järjestettiin jopa rock-festivaaleja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_rock

http://en.wikipedia.org/wiki/Tbilisi_Ro ... val_(1980)

Jo 1980-luvulla Neuvostoliitossa oli runsaasti artisteja, jotka lainailivat läntisistä musiikkivirtauksista. Tuolloin myös neuvostoliittolaiset yhtyeet pääsivät levyttämään. Näitä myös markkinoitiin Suomessa varsin kiihkeästi, ilmeisesti Yleisradion ja muiden "virallisten tahojen" toimesta. Tässä lienee muuten yksi Suomen lähihistorian unohdettuja jaksoja.

Neuvostoliiton rajoittava linja rockiin ei sinänsä ollut erityisen sosialistinen. -Muistetaanpa vielä sekin, että Suomen viranomaiset eväsivät vuonna 1977 maahanpääsyn sittemmin legendaariseksi muodostuneelta englantilaiselta Sex Pistols-yhtyeeltä. Toisaalta Suomessakin vielä 1960-70-luvulla pyrittiin luomaan markkinoille artisteja, joista joillakin oli selkeät angloamerikkalaiset esikuvat, ja he esittivät käännöskappaleita.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

jsn kirjoitti: Tuolloin myös neuvostoliittolaiset yhtyeet pääsivät levyttämään. Näitä myös markkinoitiin Suomessa varsin kiihkeästi, ilmeisesti Yleisradion ja muiden "virallisten tahojen" toimesta. Tässä lienee muuten yksi Suomen lähihistorian unohdettuja jaksoja.

Onko se unohdettu? Kyllähän kaikki varmaan "Säveliä Neuvostoliitosta" -ohjelman muistavat. Minäkin, vaikka olin hädin tuskin teini-ikäinen.

jsn kirjoitti: Muistetaanpa vielä sekin, että Suomen viranomaiset eväsivät vuonna 1977 maahanpääsyn sittemmin legendaariseksi muodostuneelta englantilaiselta Sex Pistols-yhtyeeltä.

Varsinaista maahanpääsyä ei sentään evätty, yhtyeelle myönnetty työlupa vain peruttiin. Antero Leitzingerin mainion "Mansikkamaan vartijat" -teoksen mukaan tästä olisi ollut vastuussa sisäministeri Eino Uusitalo, joka sai esityksen ulkomaalaistoimiston Siljanmäeltä.

Yleisradion tietoisku kuitenkin esittää eriävän tulkinnan, ja väittää että asialla oli oikein "kommunistinen työministeri Arvo Aalto". Leitzingerin mukaan työministeriö ilmoitti selkeästi, ettei heillä ollut syytä muuttaa päätöstä ja ratkaisu lankesi juuri tämän vuoksi sisäministeriölle. Olen taipuvainen luottamaan Leitzingerin tulkintaan.

Tekisi mieli kerrankin ryhtyä salaliittoteoreetikoksi ja pohtia, onko Yleisradion tuossa tekemällä korostuksella "kommunistisesta sisäministeristä" joku syvällisempi, uutta "virallista linjaa" edustava tarkoitus, mutta jospa nyt ei kuitenkaan. Veikkaan, että kyseessä on vain silkka laiskuus.



Best,

J. J.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Ryssävihaperinteemme

Jussi Jalonen kirjoitti:Varsinaista maahanpääsyä ei sentään evätty, yhtyeelle myönnetty työlupa vain peruttiin.
Tuskinpa ko. yhtye olisi ollut tulossa Suomeen turisteina tai hakemaan poliittista turvapaikkaa? Työluvan evääminen tarkoitti luonnollisesti esiintymisen eväämistä.
Jussi Jalonen kirjoitti:Onko se unohdettu? Kyllähän kaikki varmaan "Säveliä Neuvostoliitosta" -ohjelman muistavat. Minäkin, vaikka olin hädin tuskin teini-ikäinen.
Tarkoitin lähinnä, että perestroikan vuosina neuvostoliittolaisia rock-levyjä tuotiin maahan hyvin laajasti, luonnollisesti osana tavaranvaihtosopimuksia. Varsinainen laatu on luonnollisesti hyvin subjektiivinen käsite. Unohtumattomia klassikoita ei joukossa liene ollut, jos jätetään luvuista pois virolaisen Villu Tammen legendaarinen ja avoimen kriittinen Tere perestroika-kappale. Se ei enää kuitenkaan tainnut olla varsinaista perest-rockia...

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ryssävihaperinteemme

Jussi Jalonen kirjoitti: Länsimaisia keksintöjä ne sosialismi ja kommunismikin olivat.



Best,

J. J.
Ehkäpä - keksintöinä.
Mutta Neuvostoliiton ja erityisesti Stalinin soveltama kommunismi oli kyllä NL:n oma kehitelmä, väkivaltainen omille kansalaisilleen ja agressiivisen laajenemishaluinen.

Sodan jälkeen meillä alettiin kirjoittaa historiaakin uudelleen, ennen sotaa oli harjoitettu "väärää ulkopolitiikkaa," joka johti Talvisotaan.
Osmo Jussila, Suomen historian suuret myytit, wsoy 2007 kirjoittaa:
"J.K.Paasikiven olleen elämänsä loppuun asti sitä mieltä, että se oli "Erkon sota", joka olisi pienillä alueluovutuksilla voitu välttää."
"Nyt kuitenkin tiedämme, että Stalin oli syksyllä 1940 valmistautunut hyökkäämään Suomeen huomattavasti vahvemmilla voimilla kuin marraskuun lopussa 1939."
Olikohan
Paasikivi todellakin tuolla kannalla vai oliko se "uutta ulkopolitiikkaa"?

Ja
Paasikiven - Kekkosen linjan sanotaan olleen suuri menestys ja taitavan valtiomiestaidon näyte.
Osmo Jussila: "Entäpä jos Joskus Kremlissä avautuu sellaisia arkistoja, jotka osoittavat, ettei tuota linjaa olisi koskaan tarvittukaan, sillä Suomen asema oli jo ratkaistu Talvi- ja Jatkosodassa"?
ETYK-myytissä
voi olla muhimassa omahyväinen kuva Suomesta Idän ja Lännen sillanrakentajana Kylmässä Sodassa.

"Todellisuudessa jo lahoamassa ollut NL sai vain joksikin aikaa näennäisen takuun valloituksilleen mutta samalla blokkinsa sisään sitä sisältä nakertaneen ryhtyneen
´kolmannen korin.´"
Onkohan historian pohjalta ihmeellistä Venäjää kohtaan tunnettu epäluulo?

Veikko Palvo

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Populaarimusiikista

jsn kirjoitti:Ei rock-musiikki tietääkseni täysin kiellettyä ollut, vain sen länsimaisimmat ja kaupallisimmat ja luonnollisesti kapinallisimmat ilmentymät. Jo 1960-luvulta lähtien Neuvostoliitossa ja sosialistimaissa oli artisteja, jotka oli lanseerattu länsimaisten esikuvien sosialistisiksi (ja siistityiksi) vastineiksi. Maassa järjestettiin jopa rock-festivaaleja.

Sosialistimaiden populaarikulttuurin liikkumavara vaihteli kovasti, ja välillä
tehtailtiin länsimaisten esikuvien innoittamana esim. lännenelokuvia tai
nuorisomusikaaleja, joista hyvä esimerkki on esim. DDR:ssä isolla
budjetilla vuonna 1968 tehty "Heisser Sommer" - propagandaa, totta kai,
muttei niin kovin erilainen kuin vastaavat länsimaiset 1960-luvun alkupuolen
ja puolivälin tuotokset:

http://www.youtube.com/watch?v=jzH3uG9Qqbk (traileri)
http://www.youtube.com/watch?v=zUqk9yWseco (elokuvan alku)
http://www.youtube.com/watch?v=X_R9ruHlsUI (pätkä elokuvasta)

Sinänsä sosialistiblokin usein jähmeän byrokraattinen koneisto
sopi varsin huonosti etenkin juuri rock-musiikin kaltaisen nopeasti
muuttuvan ja hetkessä elävän populaarikulttuurin mesenaatiksi.
Mutta vaikka Googlen digitoiman Billboard-lehden (=johtava
amerikkalainen musiikkibisnestä käsitellyt viikkolehti) 1960-luvun
vuosikertoja selaamalla saa nopeasti sen kuvan, että esim.Puolassa
saatettiin tuntea ajankohtaiset länsimaiset musiikkivirtaukset
ihan siinä missä esim. Suomessakin.
Jo 1980-luvulla Neuvostoliitossa oli runsaasti artisteja, jotka lainailivat läntisistä musiikkivirtauksista. Tuolloin myös neuvostoliittolaiset yhtyeet pääsivät levyttämään. Näitä myös markkinoitiin Suomessa varsin kiihkeästi, ilmeisesti Yleisradion ja muiden "virallisten tahojen" toimesta. Tässä lienee muuten yksi Suomen lähihistorian unohdettuja jaksoja.
En kyllä jaksa uskoa, että tässä oli taustalla mitään suurta poliittista
salaliittoa - kyse oli myös ihan viattomasta uteliaisuudesta, neuvostoliittolainen
rock-yhtye kun oli jo kuriositeettinä ihan mielenkiintoinen. Tähän vaiheeseen
liittyi tietysti myös se, että monet Suomi-rockin silloiset suuret nimet
kävivät esiintymässä Neuvostoliiton puolella ja kaveerasivat venäläisten
rock-starojen kanssa. Ainakaan ihan kaikki eivät olleet mitenkään erityisesti vasemmalle kallellaan poliittisilta näkemyksiltään.

Näitä kuvioita on sittemmin muisteltu runsaastikin, eli minään varsinaisena
unohdettuna ilmiönä tätä ei oikein voi pitää.
Neuvostoliiton rajoittava linja rockiin ei sinänsä ollut erityisen sosialistinen. -Muistetaanpa vielä sekin, että Suomen viranomaiset eväsivät vuonna 1977 maahanpääsyn sittemmin legendaariseksi muodostuneelta englantilaiselta Sex Pistols-yhtyeeltä.

Näin todella on: vaikka reaalisosialistiset taidenäkemykset olivat keskimäärin
varsin porvarillisia ja rock-musiikki esitettiin neuvostopropagandassa
usein esimerkkinä länsimaiden kulttuurisesta rappiosta, monet kommunismin
kiivaimmista länsimaisista vastustajista olivat tismalleen samaa mieltä. Sikäli
kuin muistan, Sex Pistolsiin kohdistunut kauhistelu oli pinnalla myös täkäläisissa
"porvarillisissa" tiedotusvälineissä ja heijasteli suurimmaksi osaksi Britanniassa
käytyä keskustelua.
Toisaalta Suomessakin vielä 1960-70-luvulla pyrittiin luomaan markkinoille
artisteja, joista joillakin oli selkeät angloamerikkalaiset esikuvat, ja he esittivät
käännöskappaleita.
Tämä taas liittyy enemmän musiikkibisneksen historiaan kuin poliittisiin
asetelmiin. Taustalla pidemmän aikavälin murros, jossa huomio siirtyi musiikki-
kappaleista (sävellyksistä/sanoituksista) yksittäisiin esityksiin ja esiintyjiin:
siinä missä vielä 1950-luvulla hittikappaleesta saattoi olla tarjolla monta
kilpailevaa versiota, vähitellen ollaan tultu tilanteeseen, jossa versioiden
tekeminen muiden kappaleista on harvinaista. Suomessa kehitys oli hitaampi,
koska ulkomaisten hittikappaleiden kääntäminen suomeksi pysyi yleisenä
toimintamallina aina 1980-luvun alkuun saakka.

Lisäksi kannattaa huomata, että täällä versioitiin toki myös paljon
itäistä perua olevia kappaleita, pikemminkin siksi että niistä oikeasti
tykättiin kuin siksi, että taustalla olisi ollut mitään varsinaista poliittista
motivaatiota. Kuten etnomusikologitkin voivat kertoa, suomalaisen
populaarimusiikin traditiossa slaavilaisilla vaikutteilla on pitkät perinteet,
jotka ulottuvat myös aikaan ennen Neuvostoliittoa.

(Tämä kuuluisi jo johonkin ihan muuhun ketjuun...)

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Ryssävihaperinteemme

Veikko Palvo kirjoitti:Sodan jälkeen meillä alettiin kirjoittaa historiaakin uudelleen, ennen sotaa oli harjoitettu "väärää ulkopolitiikkaa," joka johti Talvisotaan.
Olikohan Palvon mielestä sitten jossain vaiheessa, ennen kuin "meillä alettiin kirjoittaa historiaakin uudelleen", vallinnut jonkinlainen optimitilanne, jolloin "totuus ja oikeus" olisivat hallinneet suomalaista historiankirjoitusta? Itselläni on sellainen kuva, että maamme historiajulkisuudessa on päinvastoin ollut hyvin näkyvä asema suuntauksella, jota Michael Jonas tutkimuksessaan Kolmannen valtakunnan lähettiläs. Wipert von Blücher ja Suomi (2010) luonnehtii näin:

"[S]uomalaisen historiankirjoituksen tulkintojen kirjosta löytyy antikommunistinen, osaksi perinteinen russofobinen koulukunta, jonka edustajat ovat saavuttaneet viime vuosikymmenellä kannatusta samalla lailla kuin Neuvostoliiton varsinaisissa satelliittivaltioissakin. - - Neuvostoliton ulkopolitiikkaa jäsentymättömästi demonisoiva tulkintakaava siirtää painopisteen Neuvostoliiton ekspansioon perustuviin - - motiiveihin ja vaikeuttaa siten Suomen välittömästi ennen sotaa harjoittaman politiikan ja diplomatian kriittistä tarkastelua."

Sen sijaan Juhani Suomen Talvisodan taustaa, johon Kekkonenkin 1970-luvulla vetosi, Michael Jonas luonnehtii "tasapuolisuudessaan yhä varteenotettavaksi".

Mutta ehkäpä Palvo kykenee osoittamaan Jonasinkin työn "uushistoriankirjoitukseksi", onhan hän taidehistoriankin tuntijaksi heittäytymällä osoittanut Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton taiteen kaikkinensa olevan "lähellä AgitPropin julistetaidetta". Sivumennen sanoen: Neuvosto-Venäjän avantgardistisen taiteen (esim. Kasimir Malevits, Vladimir Tatlin, El Lissitzky jne.) merkitystä ja arvostusta, julistetaide mukaan luettuna, Palvo voisi vakavasti puhuen kerrata jostain alan perusteoksesta.

Tulkoon lopuksi mainituksi, että mielestäni jatkuva "PunaValpo"- ja "Kominternin maailmanvalloitus" -fobioiden propagandistinen hokeminen voisi sekin ansaita jonkinlaisen huomautuksen, kun niitä nyt kerran on ruvettu jakamaan.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

Kas vain, tämä Vetehisen kommentti jäi huomiotta.
Vetehinen kirjoitti: Oma erikoinen kuvionsa on vasemmiston suhtautuminen. Sehän tuntuu suhtautuvan venäläisiin myönteisesti tai ainakin Venäjän valtioon, vaikka nyky-Venäjä on ehkä yksi maailman kapitalistisimmista maista.

En oikein tiedä, mitä Vetehinen mahtaa tarkoittaa suomalaisen vasemmiston "myönteisellä suhtautumisella Venäjän valtioon"? Jotain näistä seuraavistako:

Vasemmistoliiton puoluejohtaja Paavo Arhinmäki:

"Venäjän seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt yrittivät organisoida Moskovassa 16.5.2009 seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tukevan homoparaatin. Kieltoa uhmaten homoparaatin järjestäjät kuitenkin kokoontuivat mielenilmaukseen, jonka Moskovan miliisin erikoisjoukot lopettivat erittäin kovaotteisesti. Samana päivänä Moskovassa pidätettiin myös kolme Suomen kansalaista. Mihin toimenpiteisiin hallitus ja pääministeri Matti Vanhanen aikovat ryhtyä nostaakseen esiin seksuaalivähemmistöjen aseman ja tilanteen Venäjällä keskusteluissa Venäjän hallituksen kanssa?"

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka:

"Sirpa Puhakka vaatii Suomen virallisia edustajia puuttumaan vahvemmin Venäjällä tapahtuneisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Räikeimpinä esimerkkeinä tästä ovat kesän aikana Tsetseniassa tehdyt ihmisoikeusaktivistien murhat."

Vasemmistoliiton edellinen puoluejohtaja, kansanedustaja Martti Korhonen:

"Venäjällä on viime vuosina tapettu, uhkailtu ja vangittu useita sananvapauden puolustajia ja toimittajia, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti taloudellisen ja poliittisen eliitin toimiin. Tämä poliittinen väkivalta on saatava loppumaan."

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Minna Sirnö:

"Ihmisoikeuksien kunnioittamista edistetään parhaiten kytkemällä avoimesti taloudellinen hyöty eettisesti kestävällä tavalla ihmisoikeuksiin. Silloin Kiinan tai vaikkapa Venäjän poliittiselle johdolle ei enää ole yhdentekevää, minkälainen maine kyseisillä mailla on ihmisoikeuskysymyksissä."


Tietysti puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lapintie on väläytellyt Venäjän EU-jäsenyyttä, mutta yleisesti ottaen voisi todeta nykyisen vasemmiston olevan kohtalaisenkin kriittinen itänaapurin sisäpolitiikkaa kohtaan. Suomalaisen politiikan oikealle laidalle se on enemmänkin yhdentekevä asia, ja vastaava kritiikki suunnataan sen sijaan Venäjän ulkopolitiikkaa kohtaan; linja on se, että on yhdentekevää mitä naapuri tekee kotona, kunhan ei häiritse meitä.

Mutta minkäänlaista myönteistä suhtautumista nyky-Venäjän valtiorakenteisiin on kyllä hankala suomalaisessa nykyvasemmistossa havaita. Paremminkin sitä esiintyy eräiden vanhojen historian professorien keskuudessa, lähinnä Klingen ja Vihavaisen.



Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ryssävihaperinteemme

Jussi Jalonen kirjoitti:Mutta minkäänlaista myönteistä suhtautumista nyky-Venäjän valtiorakenteisiin on kyllä hankala suomalaisessa nykyvasemmistossa havaita.
Vasemmistoliiton nettisivuilta, niiltä samoilta joista etsit kritiititkin, löytyy.

Lapintien mielestä Venäjä tulee saada EU:n jäseneksi. Korhonen kannattaa Medvedevin turvallisuuspoliittista aloitetta. Arhinmäen mielestä on laadittava Venäjä-ohjelma, joka sisältää valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan tekemän Venäjä-yhteistyön.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

Vetehinen kirjoitti:
Jussi Jalonen kirjoitti:Mutta minkäänlaista myönteistä suhtautumista nyky-Venäjän valtiorakenteisiin on kyllä hankala suomalaisessa nykyvasemmistossa havaita.
Vasemmistoliiton nettisivuilta, niiltä samoilta joista etsit kritiititkin, löytyy.

Ei oikeastaan. Eiväthän nuo nimeämäsi esimerkit edusta minkäänlaista myönteistä suhtautumista Venäjän valtiorakenteisiin. Ne edustavat vain sitä kotimaan vasemmistolle ominaista maltillista suhtautumista Venäjän ulkopolitiikkaan, samalla kun maan sisäpolitiikkaa kritisoidaan. Jälkimmäinen nimenomaan liittyy keskeisesti Venäjän valtiorakenteissa tapahtuneeseen kehitykseen, ja Vasemmistoliitto on kyllä ollut johdonmukaisen kriittinen sitä kohtaan.

Vetehinen kirjoitti: Lapintien mielestä Venäjä tulee saada EU:n jäseneksi. Korhonen kannattaa Medvedevin turvallisuuspoliittista aloitetta. Arhinmäen mielestä on laadittava Venäjä-ohjelma, joka sisältää valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan tekemän Venäjä-yhteistyön.

Lapintien aloitteen mainitsin jo, tuo aloite sai suopean lausunnon myös ulkoministeri Stubbin suusta, ja myös Suomen ulkoministeriöllä on Venäjä-ohjelmansa. Muutenkin pätee se, mitä sanoin yllä.



Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ryssävihaperinteemme

Jussi Jalonen kirjoitti:Jälkimmäinen nimenomaan liittyy keskeisesti Venäjän valtiorakenteissa tapahtuneeseen kehitykseen, ja Vasemmistoliitto on kyllä ollut johdonmukaisen kriittinen sitä kohtaan.
Ei tule mieleen, että vasemmisto olisi ollut äänekäs ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustaja arvona sinänsä. Neuvostoliiton aikaan se tuki Neuvostoliittoa lännen ihmisoikeus ja sananvapaus -vaatimuksia vastaan.

Venäjämyönteisistä vasemmistolaisista mainittakoon Johan Bäckman ja Leena Hietanen.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

Vetehinen kirjoitti: Ei tule mieleen, että vasemmisto olisi ollut äänekäs ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustaja arvona sinänsä. Neuvostoliiton aikaan se tuki Neuvostoliittoa lännen ihmisoikeus ja sananvapaus -vaatimuksia vastaan.
Esitin tuossa ylempänä juuri useamman esimerkin suomalaisesta nykyvasemmistosta. Neuvostoliiton ajoista jutustelulla nyt ei paljoa ole tekemistä sen kanssa, mistä alunperin mainitsit, eli kotimaisen vasemmiston suhteesta nykyiseen Venäjään.

Enin osa vasemmiston nykyvaikuttajista oli Neuvostoliiton aikoihin joko vaipoissa tai vasta vienona välähdyksenä vanhempiensa silmäkulmissa. Sikälikin on aika hassua repiä Neuvostoliittoa esiin joka käänteessä kun tämän päivän vasemmiston suhde Venäjään tulee esille. Venezuelan ihailijoitakin on enemmän.

Vetehinen kirjoitti: Venäjämyönteisistä vasemmistolaisista mainittakoon Johan Bäckman ja Leena Hietanen.
No jopas oli valtavirtaiset esimerkit. Edustavatko suomalaista "oikeistoa" vastaavasti mielessäsi Olavi Mäenpää ja Väinö Kuisma?




Best,

J. J.
Viimeksi muokannut Jussi Jalonen, 28.09.11 20:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ryssävihaperinteemme

nylander kirjoitti: Olikohan Palvon mielestä sitten jossain vaiheessa, ennen kuin "meillä alettiin kirjoittaa historiaakin uudelleen" Michael Jonas tutkimuksessaan Kolmannen valtakunnan lähettiläs. Wipert von Blücher ja Suomi (2010) luonnehtii näin:
Tuossa kirjoituksessani, josta kiukustuit, tukeuduin lähedetietona paljolti mm.
Osmo Jussila, Suomen historian suuret myytit, WSOY 2007
esille tuomaan myyttien hiljattaiseen rikkoutumiseen.
J.K.Paasikiven "Erkon sota" ja Osmo Jussila sanoo "myytin saattavan muhia" Paasikiven - Kekkosen linjan "suuressa menestyksessä ja taitavan valtiomiestaidon näytteessä."

Michael Jonas, Kolmannen valtakunnan lähettiläs, Ajatus 2010 -kirjan on arvostellut mm. Erkki Tuomioja:
http://www.tuomioja.org/index.php?mainA ... category=3

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ryssävihaperinteemme

nylander kirjoitti: Tulkoon lopuksi mainituksi, että mielestäni jatkuva "PunaValpo"- ja "Kominternin maailmanvalloitus" -fobioiden propagandistinen hokeminen voisi sekin ansaita jonkinlaisen huomautuksen, kun niitä nyt kerran on ruvettu jakamaan.
Hyväksytkö lähdeteokseksi esim. Eric John Ernest Hobsbawm´n
Äärimmäisyyksien ajan, Gummerus 1999 ?

Eric Hobsbawn kannatti Englannin kommunistipuolueen jäsenenä NL:n hyökkäystä Suomeen 1939 pitäen sitä ideologiansa mukaisena "oikeutettuna sotana."
Tosin
myöhemmin E.Hobsbawn on tarkistanut kantaansa reaalisosialismista kirjoittaen "bolshevikkien omistautuneen maailmanlaajuisen sosialismin rakentamiselle."
em. kirj. sivu 468.
ja sivu 577 - 624.: "Sosialismi tulee tiensä päähän."

Miten luonnehtisit "kohudosenttikoulukunnan" historian ja nykypäivän kirjoituksia?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Ryssävihaperinteemme

Jos puhutaan "ryssävihaperinteestä", Neuvostoliittoa on vaikea jättää pois keskustelusta. Kominternin tavoitteena oli todellakin levittää kommunismin vaikutusvaltaa kaikkialle maailmaan. Sen intensiivisyys silti vaihteli eri aikoina huomattavasti Neuvostoliiton ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden mukaan. Tämä ei ole vihapropagandaa vaan fakta, jonka sitä koskeva tutkimus on täydellisesti vahvistanut. Mainittakoon Suomesta vaikkapa Kimmo Rentolan, Tauno Saarelan ja Jukka Paastelan tutkimukset. Kominternin seuraaja Kominform pyrki sekin nimenomaan levittämään ja pitämään yllä Neuvostoliiton vaikutusvaltaa. Tämä on silti vain yksi asia muiden, laajempien joukossa.

Koko Neuvostoliiton rooli Suomessa oli siinä määrin monisäikeinen ja monipuolinen, jopa ubiikki, ettei sitä ole syytä yksiulotteistaa puoleen jos toiseenkaan vaan tarkastella mahdollisimman avoimesta näkökulmasta. Suurin osa sen kannattajista on paljastunut myötäilijöiksi ja opportunisteiksi. Näin oli asianlaita myös Neuvostoliiton sisällä. Juuri he kaatoivat järjestelmän, eivät dissidentit.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Ryssävihaperinteemme

jsn kirjoitti: Koko Neuvostoliiton rooli Suomessa oli siinä määrin monisäikeinen ja monipuolinen, jopa ubiikki, ettei sitä ole syytä yksiulotteistaa puoleen jos toiseenkaan vaan tarkastella mahdollisimman avoimesta näkökulmasta.
Samaa mieltä. Asioiden yksinkertaistaminen oikeisto-vasemmisto akselille ei kuvaa menneisyyttä totuudenmukaisesti vaan käyttää historiaa nykypäivän poliittisessa propagandassa.
jsn kirjoitti:Suurin osa sen kannattajista on paljastunut myötäilijöiksi ja opportunisteiksi. Näin oli asianlaita myös Neuvostoliiton sisällä. Juuri he kaatoivat järjestelmän, eivät dissidentit.
Toisaalta en usko, että ilman "dissidenttien" työtä mitään olisi kuitenkaan tapahtunut, kyllä heidän paineellaan jokin osuus järjestelmän romahtamiseen varmaankin oli.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”