Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 11:13

Jussi Jalonen kirjoitti:Esitin tuossa ylempänä juuri useamman esimerkin suomalaisesta nykyvasemmistosta. Neuvostoliiton ajoista jutustelulla nyt ei paljoa ole tekemistä sen kanssa, mistä alunperin mainitsit, eli kotimaisen vasemmiston suhteesta nykyiseen Venäjään.
Painotamme varmaan asioita eri tavalla. Sinulle kuvaavaa vasemmiston suhtautumisessa Venäjään on Arhinmäen kriitiikki homokulkueesta ja minulle Lapintien ehdotus Venäjän EU-jäsenyydestä.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 11:22

Vetehinen kirjoitti:
Jussi Jalonen kirjoitti:Esitin tuossa ylempänä juuri useamman esimerkin suomalaisesta nykyvasemmistosta. Neuvostoliiton ajoista jutustelulla nyt ei paljoa ole tekemistä sen kanssa, mistä alunperin mainitsit, eli kotimaisen vasemmiston suhteesta nykyiseen Venäjään.
Painotamme varmaan asioita eri tavalla. Sinulle kuvaavaa vasemmiston suhtautumisessa Venäjään on Arhinmäen kriitiikki homokulkueesta ja minulle Lapintien ehdotus Venäjän EU-jäsenyydestä.

Niin, siis luettelin myös Puhakan ja Korhosen vaatimukset puuttumisesta Venäjällä tapahtuneisiin yleisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, poliittiseen väkivaltaan ja toimittajien murhiin. Sekä myös Sirnön vaatimukset kauppasuhteiden kytkemisestä ihmisoikeuskehityksen seuraamiseen.

Minusta nämä kuvaavat varsin hyvin nykyvasemmiston kriittistä suhdetta nykyiseen Venäjään, ja riittävät todistamaan ettei nykyvasemmisto ole kohottanut Venäjän valtiota millään tavoin jalustalle. Omasta mielestäsi taas vasemmiston myönteinen suhtautuminen Venäjään "valtiona" on osoitettu tuolla Lapintien ehdotuksella.

Oma mielipiteeni on se, että olettamukset suomalaisen vasemmiston ja Venäjän erityissuhteesta kuvastavat lähinnä sitä, että havainnoija on tullut itse hieman jämähtäneeksi jonnekin 1970-luvulle. Mutta ihan miten vain. En taida viitsiä jatkaa tästä aiheesta.



Best,

J. J.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 11:29

Jussi Jalonen kirjoitti: Niin, siis luettelin myös Puhakan ja Korhosen vaatimukset puuttumisesta Venäjällä tapahtuneisiin yleisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, poliittiseen väkivaltaan ja toimittajien murhiin. Sekä myös Sirnön vaatimukset kauppasuhteiden kytkemisestä ihmisoikeuskehityksen seuraamiseen.
Noin ylipäätään poliitikot on olleet Venäjän ihmisoikeustilanteesta kovin hiljaa, lähinnä tulee kriitikoista mieleen Heidi Hautala (joka kuuluu vihreisiin, joita Vetehinen taitaa pitää lähinnä taistolaisina).

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 12:05

skrjabin kirjoitti: Noin ylipäätään poliitikot on olleet Venäjän ihmisoikeustilanteesta kovin hiljaa, lähinnä tulee kriitikoista mieleen Heidi Hautala (joka kuuluu vihreisiin, joita Vetehinen taitaa pitää lähinnä taistolaisina).

Muuan vasemmistolainen ystäväni - siis oikein puolueen jäsenkirjan omistava - tokaisi kerran, että Hautalan masinoima Vihreiden suuri Venäjä-kritiikki juontaisi yksinomaan Hautalan isän rooliin Viipurin puolustuksessa. Vasemmiston harrastama Venäjä-kritiikki olisi sitten tähän verrattuna kai jotenkin "aidompaa".

Meikäläisen ulkopuolisen silmissä nämä Vihreiden ja Vasemmiston väliset nokittelut ovat tavallaan huvittavia, ja niitähän näkee yliopistolla paljon.

Mutta se on tosiaan totta, että kotimaiset poliitikot eivät pahemmin itänaapurin ihmisoikeustilanteesta ole huomauttaneet. En tiedä, tulinko yksinkertaistaneeksi, mutta oma vaikutelmani tosiaan on se, että porvarispoliitikoille se, mitä naapuri tekee kotona, on yhdentekevä asia. Sen sijaan Venäjä koetaan enemmänkin vain ulko- ja turvallisuuspoliittisena haasteena. Vasemmiston kohdalla suhtautuminen kulkee toisinpäin; turvallisuuspolitiikka on toissijainen asia, ja sen sijaan huomio kiinnitetään enemmänkin Venäjän sisäiseen kehitykseen kriittisin silmin.

Nykyisessä tilanteessa, jossa keitosta hämmentävät osaltaan Perussuomalaisten kansanedustajat, on paletissa tarjolla myös vieläkin persoonallisempia näkemyksiä Venäjän asemasta.



Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 13:08

skrjabin kirjoitti:Noin ylipäätään poliitikot on olleet Venäjän ihmisoikeustilanteesta kovin hiljaa, lähinnä tulee kriitikoista mieleen Heidi Hautala (joka kuuluu vihreisiin, joita Vetehinen taitaa pitää lähinnä taistolaisina).
Ei ole ollut tapana puuttua naapurien ihmisoikeuksiin eikä sananvapauteen, jotka olivat pääasiassa amerikkalaisten vaatimuksia Neuvostoliiton suhteen (joista Suomi sanoutui irti), eikä Suomella ole itselläänkään mikään kovin kunniakas sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perinne omia kansalaisiaan kohtaan kuten monet tuomiot ihmisoikeusrikkomuksista ja avoimesti rasistinen hallinto osoittavat. Eikä demokratiakaan ole Suomessa sellainen kova juttu, jonka pohjalta voisi ohjeistaa muita.

Vasemmistoliiton parin kolmen edustajan vuosien takaisesta lausunnosta Venäjän sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta tuskin kannattaa vetää johtopäätöstä, että Vasemmistoliitto olisi kova sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta puhuja, vaan kyse lienee pikemminkin siitä, että on ajateltu "sanotaan mekin nyt jotain" Politskajan murhasta ja tsetseeneistä.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 13:13

Jussi Jalonen kirjoitti: Mutta se on tosiaan totta, että kotimaiset poliitikot eivät pahemmin itänaapurin ihmisoikeustilanteesta ole huomauttaneet. En tiedä, tulinko yksinkertaistaneeksi, mutta oma vaikutelmani tosiaan on se, että porvarispoliitikoille se, mitä naapuri tekee kotona, on yhdentekevä asia. Sen sijaan Venäjä koetaan enemmänkin vain ulko- ja turvallisuuspoliittisena haasteena. Vasemmiston kohdalla suhtautuminen kulkee toisinpäin; turvallisuuspolitiikka on toissijainen asia, ja sen sijaan huomio kiinnitetään enemmänkin Venäjän sisäiseen kehitykseen kriittisin silmin.
Kai sitä voisi jonkinlaisia "perinteisiä" painotuseroja vasemmisto- ja oikeistopoliitikkojen välillä siitä hakea että ihmisoikeudet eivät ole olleet kovinkaan suuressa roolissa esim. kokoomuksen aatemaailmassa, vaikka sinällään yksilönvapautta korostetaankin. Puhe ihmisoikeuksista koetaan jossain määrin vasemmistolaisesti värittyneeksi aatteeksi, ja ylipäätään tuntuu siltä että kokoomuslaisten keskuudessa on "seksikkäämpää" ajatella isoja linjoja ja suuria asioita kuten taloutta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kuten joskus patakonservatiivi Kari Suomalainen totesi, "vasemmistolaisuudessa on jotain akkamaista".

On kokoomuksessakin tietty ollut ihmisoikeusasioista ja esim. YK-asioista enemmänkin keskustelevia, kuten vaikkapa Pietikäinen. Mutta yleensä he on jääneet vähän sivuraiteelle kun "pojat" tekee politiikkaa. Vanhastaan oli tietysti Junnilat sun muut kriitikot, jotka oli oppositiossa omassa puolueessaan ja myöskin keskittyivät suurimmalta osin ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan. Ne ketkä puhuivat gulageista jne. olivat sitten jo aivan ulkokehällä, jos mahtuivat enää koko puolueeseen.

Nämä nyt tällaisina hajamietteinä entiseltä kokoomusaktiivilta.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 13:28

Vetehinen kirjoitti: Ei ole ollut tapana puuttua naapurien ihmisoikeuksiin eikä sananvapauteen, jotka olivat pääasiassa amerikkalaisten vaatimuksia Neuvostoliiton suhteen (joista Suomi sanoutui irti), eikä Suomella ole itselläänkään mikään kovin kunniakas sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perinne omia kansalaisiaan kohtaan kuten monet tuomiot ihmisoikeusrikkomuksista ja avoimesti rasistinen hallinto osoittavat.
Joo eihän ne "perinteet" niin kunniaikkaita ole täälläkään. Ihmisoikeuksista minun käsittääkseni puhuttiin 1970-luvulla lähinnä yhteydessä läntisen systeemin kritiikkiin, ihmisoikeusrikkomukset tapahtuivat siellä missä amerikkalaiset yrittivät padota kommunismia. Ne maat olivat kaukana, ja sana siten vapaa. Ihmisoikeuksien liitto oli leimallisesti vasemmistolainen, ja samoin taitavat nykyään kokea vasemmistolaiseksi monet mm. Amnestyn.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 14:05

Tapio Onnela kirjoitti:
jsn kirjoitti: Asioiden yksinkertaistaminen oikeisto-vasemmisto akselille ei kuvaa menneisyyttä totuudenmukaisesti vaan käyttää historiaa nykypäivän poliittisessa propagandassa.
Urho Kekkonenkin sovelsi historiaa poliittisiin tarkoituksiin mm. paljastaessaan Smolnassa 1957 marmorilaatan, jossa kullatuin kyrillisin kirjaimin todettiin Leninin tunnustaneen 31.12.1917 samassa huoneessa Suomen itsenäisyyden.
UKK oli myös ajoittanut laatan paljastuksen Lenin-kultin uuteen kukoistuskauteen Hrushtshovin paljastettua vuosi aiemmin Stalinin rikokset.

Ja eihän NL voinut uhata Leninin tunnustamaa Suomen itsenäisyyttä.

Ja Smolnan puheessaan pres. UKK esitti jopa oman tulkintansa leninismin ja marxismin tarkoittamasta internationalismista, kyse oli kansainvälisestä työnjaosta ja yhteistyöstä talouden ja kulttuurin kaikilla aloilla.

Leninin syntymän 100-v.-juhlia vietettiin 1970 näyttävästi NL:ssa ja Suomessa ja UKK piti juhlapuheen Leninin kunniaksi.
SNSeurakin innostui 1970 esittämään Opetusministeriölle Leniniä käsittelevän työryhmän asettamista ja tuon työryhmän työn tuloksena syntyi kolmeosainen teos:
Lenin ja Suomi.

( Kirjeessään Arvo poika Tuomiselle 23.4.1970 Urho Kekkonen kirjoitti: "Yritin rakentaa puheeni Leninin johdonmukaiseen Suomen valtiollisten oikeuksien tunnustamisen linjaan.........Todennäköisenä on myös pidettävä, että Lenin silloisissa oloissa odotti Suomen muuttuvan kommunistiseksi," lopetti UKK kirjeensä 1970.)

Luottamus-elokuvakin tehtiin 1976 Suomi-NL -yhteistyönä vahvistamaan myyttiä
"Leninin lahjasta" ja elokuvassa vedettiin suora linja Leninin allekirjoituksesta Helsingin ETY-Kokoukseen.
Ja
Intouristin oppaatkin mm. Leningradissa julistivat NL:n virallisen kannan mukaisesti:
"Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden, muistakaa se"!
UKK
puhui myös ennen sotaa harjoitetusta "väärästä ulkopolitiikasta" ja Moskovassa sekin ilmeisestikin hyväksyttiin vaikkakin tuon "väärän ulkopolitiikan" harjoittajia olikin
mm. UKK itsekin?

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4816
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 14:24

Veikko Palvo kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:
jsn kirjoitti: Asioiden yksinkertaistaminen oikeisto-vasemmisto akselille ei kuvaa menneisyyttä totuudenmukaisesti vaan käyttää historiaa nykypäivän poliittisessa propagandassa.
Urho Kekkonenkin sovelsi historiaa poliittisiin tarkoituksiin mm. paljastaessaan Smolnassa 1957 marmorilaatan, jossa kullatuin kyrillisin kirjaimin todettiin Leninin tunnustaneen 31.12.1917 samassa huoneessa Suomen itsenäisyyden.
Onko tarkoituksesi osoittaa, että suomalaisten suhtautumisen Neuvostoliittoon voisi asettaa yksinkertaiselle vasemmisto-oikeisto akselille? Vai mihin tuo postauksesi pyrkii antamaan vastauksen?

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ryssävihaperinteemme

29.09.11 16:09

Tapio Onnela kirjoitti: Onko tarkoituksesi osoittaa, että suomalaisten suhtautumisen Neuvostoliittoon voisi asettaa yksinkertaiselle vasemmisto-oikeisto akselille? Vai mihin tuo postauksesi pyrkii antamaan vastauksen?
Tarkoituksenani oli osoittaa Urho Kekkosen käyttäneen taitavasti historiaa muuntaen
sitä Suomen eduksi siten, että äärivasemmistokin ja Neuvostoliittokin sen hyväksyi tuossa
"Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden"-myytissä.
Ja
"Leninin antamaa" itsenäisyyttä eivät NL:n myöhemmätkään johtajat voisi uhata, eikö Kekkosen voisi katsoa hyväksyttäneen tuon myytin Kremlissäkin?

Jonka
UKK samanaikaisesti kirjeessään Arvo Tuomiselle totesi olevan todellisen historian vastaista. "todennäköisesti Lenin silloisissa ( 31.12.1917 ) oloissa odotti Suomen muuttuvan kommunistiseksi."

Ja UKK:n puhe "väärästä ulkopolitiikasta" ennen 1939 Talvisotaa ja Jatkosotaa
näyttäisi sekin olleen tietoista ´historian pahoinpitelyä´ päivänpoliittisiin tarkoituksiin.

Samoin tavoin sodan jälkeen näyttäisi toimineen sodanaikaisen Valtion Tiedotuslaitoksen apulaispäällikkö L.A.Puntila, joka 1941 puheessaan esitti ajatuksen:
"lyhyt raja, pitkä rauha?"
SHS 102, 1993, Antti Laine
Ja mm. UKK:n sodanjälkeinen avustaja Kustaa Vilkuna oli sodan aikana Valtion Tiedotuslaitoksen päällikkönä ja myöskin Itä-Karjalan (tutkimus)toimikunnan sihteerinä.
Puheet ovat puheita.
Mutta
Kylmän sodan aikainen idänkauppa oli Neuvostoliitollekin osoituksena Suomen ja NL:n välisistä suhteista konkreettisesti, eikö se Kremlin kannalta katsottuna sitonut Suomea NL:oon?
Ja Lännessäkin taidettiin epäillä samaa ja käytiin kauppaa Suomen kanssa poliittisistakin syistä.

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Ryssävihaperinteemme

30.09.11 21:48

Olisikohan oikeiston ja vasemmiston suhtautuminen Neuvostoliittoon muuttunut ja näkökannat hieman lähentyneet toisiaan Kylmän sodan aikakaudella?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Internatio ... ournalists todetaan IOJ:n olleen NL:n propagandaa välittämään tarkoitetun ja vaikka järjestön presidenttinä olikin suomalainen prof. Nordenstreng 1976 - 1991 Suomessa IOJ:n ( & YLL:n ) sanotaan toimineen vain SKDL:n lehdistössä.
Mutta
Lauri Haataja, Jyrki Pietilä, Tuomo Pietiläinen -- Demokraattinen journalisti, Suuri suomalainen sillanrakennus maailman mahtavimmassa toimittajajärjestössä --
WSOY 1996

Kirjoitetaan Aleksander Losev´n 1972 panneen H:gin Eurocut-kokouksessa 1972 merkille suomalaisen Nordenstrengin ja H:gin ETYKin 1975 jälkeen N. "valittiin" Berliinissä IOJ:n presidentiksi. Nordenstreng soitti UKK:n ulkopoliittiselle erityisavustajalle Jaakko Kalelalle ja matkusti Losevin kanssa Moskovaan, jossa vastassa olivat Zassourski ja Reino Paasilinna.
Nordenstreng kertoo tavanneensa H:gissä myöhemmin pres. Urho Kekkosen ja tämän pitäneen asiaa ( IOJ:n puheenjohtajuutta ) positiivisena, koska N.:n status palveli Kekkosen pyrkimykstä pitää yhteyttä neuvostojohtoon laajalti käsitettynä.
Nordenstreng
valittiin 23.9.1976 yksimielisesti IOJ:n presidentiksi H:gin Finlandia-talolla.

Tuon
Demokraattinen journalisti- kirjan mukaan pres. UKK näytettäisiin asetetun tapahtuneen tosiasian eteen,--- IOJ:n presidentti - puheenjohtajan olivat jo neuvostoliittolaiset valinneet, --- paljoakaan sananvaltaa UKK:lla ei näyttäisi olleen?
Ja
em. kirjassa tuodaan esille mm. YLE:n johtajia, toimittajia ja kirjeenvaihtajia läheisessä yhteistyösuhteessa IOJ:hin.
Harjoittikohan YLE tuohon aikaan esim. "puolueettomuuskasvatusta"?
NL:n
olot lienee ainakin esitetty parhain päin ilman epäluuloja ja USAn olot ja tekemiset huonossa valossa?

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Ryssävihaperinteemme

01.10.11 23:19

UNESCO perustettiin 11.1945 ja NL liittyi siihen 1954 ja Suomi 1956, Unescon päämajassa Pariisissa senegalilaisen pääjohtaja Ahmadou-Mahtar M´Bow´n kaudella
1974 - 1987 Unesco siirtyi NL:n vaikutuspiiriin.
Ns. Kolmannen maailman maat olivat jo aiemmin havainneet muodostavansa YK:ssa enemmistön.

USA ja Britannia jättivät Unescon 1985 ja aiemminkin kolmanneksen Unescon menoista maksava USA oli viivytellyt rahoitustaan NL:n vaikutuspiiriin luisuvalle järjestölle.
Göteborgin yliopiston Ulla Carlsson 5.2003 Venetsiassa: NWICOn nousu ja romahdus:
http://www.bfsf.it/wsis/cosa%20dietro%2 ... ordine.pdf
NWICO=
A new International Information Order
Ja
International Organization of Journalists´n ( IOJ ) suomalainen johtaja, Tampereen yliopiston professori K.Nordenstreng toi julki 1984 NWICOn neljän D:n ohjelman:
1. Democratization 2. Decolonization
3. Demonopolization 4. Development
K.Nordenstreng oli IOJ:n johtajana itsekin mm. Tansaniassa tutustumassa Afrikan oloihin.
Olisikohan tuo toiminta ollut sitä "Suomen sillanrakentamista"?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Ryssävihaperinteemme

02.10.11 12:28

Martti Pelho kirjoitti:Mikä kumma on tuo "länsimainen sivistyksemme"?

Kuka tai ketkä sen meille määrittivät, mitkä ovat sen rajat ja miten voimme sen muuttaa, jos on niin haluamme?

Kun olen tutkinut satoja niteitä IKL:n ja suojeluskuntajärjestöjen eri julkaisuja,
Ehkä kannattaisi lukea saman verran muitakin julkaisuja, ja jo paljon aiemmalta ajalta. Eikä määrä korvaa laatua, vaan joka aiheesta on perustavat jutut, joiden teesejä kaikki sen jälkeen (tietämättäänkin) lainailevat.

Kannattaa myös perehtyä aiheeseen kansainvälisesti, myös venäläiselta kannalta. Silloin se ei enää näytä niin oudolta kuin nykyperspektiivistä.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Ryssävihaperinteemme

02.10.11 12:39

skrjabin kirjoitti: Kai sitä voisi jonkinlaisia "perinteisiä" painotuseroja vasemmisto- ja oikeistopoliitikkojen välillä siitä hakea että ihmisoikeudet eivät ole olleet kovinkaan suuressa roolissa esim. kokoomuksen aatemaailmassa, vaikka sinällään yksilönvapautta korostetaankin. Puhe ihmisoikeuksista koetaan jossain määrin vasemmistolaisesti värittyneeksi aatteeksi, ja ylipäätään tuntuu siltä että kokoomuslaisten keskuudessa on "seksikkäämpää" ajatella isoja linjoja ja suuria asioita kuten taloutta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kuten joskus patakonservatiivi Kari Suomalainen totesi, "vasemmistolaisuudessa on jotain akkamaista".
Eivätkö ihmisoikeudet ainakin kansainvälisesti kuulu perinteisten liberaalien aatemaailmaan? Siis ne perinteiset ihmisoikeudet (vapaus jostakin) kuten sanan- ja kokoontumisvapaus. Vasemmisto on korostanut enemmän vapaus johonkin -tyyppisiä ihmisoikeuksia (esim. oikeus työhön). Joskin esim. edellisiin kuuluvilla ihmisoikeuksilla on nimenomaan luotu jälkimmäisiä oikeuksia.

Toisaalta tietysti äärimmäiset markkinaliberaalit eivät ole esim. Kiinan ihmisoikeuksista piitanneet, kunhan voittoa on tullut. Pitemmällä tähtäimellä kuitenkin jättiläsmaan kehitys ilman demokratiaa olisi haitaksi myös heille.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Ryssävihaperinteemme

03.10.11 11:55

Emma-Liisa kirjoitti:Eivätkö ihmisoikeudet ainakin kansainvälisesti kuulu perinteisten liberaalien aatemaailmaan? Siis ne perinteiset ihmisoikeudet (vapaus jostakin) kuten sanan- ja kokoontumisvapaus.
Liberalismi on alkujaan varsinkin Manner-Euroopassa tarkoittanut sama kuin vasemmisto, konservatismi taas on tarkoittanut heidän vastustajiaan eli oikeistoa. Tämä historiallinen vasemmistoperinne näkyy vaikkapa mm. Tanskan Venstre-puolueen nimessä. Kyseessä ei ole Vasemmistoliiton kaltainen puolue vaan jo vuonna 1870 perustettu perinteikäs maltillinen oikeistopuolue.

Liberaalit ajoivat yleensä kaikissa maissa perustuslaillista hallitustapaa, kavennuksia hallitsijan valtaoikeuksiin, parlamentarismia, yhdistymis- ja kokoontumisvapauksia. Kun nämä saavutettiin useimmissa maissa 1800-luvun puolivälissä, liberaalit keskittyivät puolustamaan niitä. Myös vapaakauppa ja taloudellisen sääntelyn purkaminen oli yleensä liberaalipuolueiden ohjelmassa, kuten myös Tanskan Venstrellä, jossa maan vahvat maatalousintressit olivat edustettuina.

Suomessa tällainen kehitys puuttui pitkään. Suomen 1800-luvun liberaalit jäivät kahden kielitulen väliin ja puolue kuihtui. Tärkein yksittäinen taustatekijä oli tietenkin poliittinen yhteys Venäjään. Venäjällä liberalismia edustivat vuoden 1905 jälkeen duuman Kadetit, jotka suhtautuivat Suomen autonomian vahvistamiseen torjuvasti. Suomalaisten tuli tulla mukaan duumaan kuten muidenkin. Tällainen ei ollut ensinkään Suomen perustuslaillisten mieleen.

Sittemmin Suomen maanviljelijät suhtautuivat vapaakauppaan torjuvasti, erityisesti itsenäistymisen aikana. Pitkään sinnitellyt LKP:kin joutui lopulta yhdistymään Keskustapuolueeseen.

Myöhempi uusliberalismi, joka 1980-luvulla sai vahvan jalansijan myös Suomessa, ei ole ollut yhtä kiinnostunut ihmisoikeuksista, mutta sen sijaan markkinoiden vapaudesta ja yrittäjyydestä kansalaisen ylivoimaisesti tärkeimpänä vapautena. Nykypäivän konservatiivipuolueet edustavat kaikkialla pääosin markkinaorientoitunutta uusliberalismia. Heillekin silti lainsäädäntö ja talouden pelisääntöjen luonti ovat tärkeää, vaikka tämä joskus voi olla vaikeata uskoa.

Liberaalien perinteinen käsitys oli yövartijavaltio, jossa valtion tehtävät on tiukasti rajattu lähinnä tienpitoon, poliisiin ja puolustukseen ja verot vastaavasti keveät. Heidän taistelemansa absolutistinen monarkia kun oli pyrkinyt puuttumaan valtiolle sopimattomiin asioihin. Ajattelutapa on uusliberalismissa edelleen voimissaan. Erityisen vahva suuntaus tämä on USA:ssa, mistä nykypäivän poliittiset vaikutteet ovat paljolti peräisin.

Kun konservatiivit ja vasemmisto löivät eri maiden parlamenteissa kättä, ne kykenivät pääsemään sopuun siitä, että valtiolla tulee olla paljon laajempia tehtäviä mm. sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. 1900-luvun mittaan perinteinen konservatismi on kuivunut pois, mutta jäljelle ovat jääneet vasemmistopuolueet, jotka edelleen vastustavat uusliberalismia, joka oikeastaan pyrkii palaamaan henkisesti 1800-luvulle.

Suomessa perinteistä liberalismia edusti pitkään Edistyspuolue, jonka tunnetuimpia edustajia oli tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg. Usein liberalismin kannattajat olivat asianajajia ja juristeja.

Sosialistiset vasemmistopuolueet taas omaksuivat ihmisoikeudet liberaaleilta, kun nämä olivat paljolti saaneet tahtonsa läpi perustuslakien muodossa.

Oikeastaan siis ajatuksia on valunut oikeistosta vasemmistoon ja vasemmistosta oikeistoon. Jopa siinä määrin, että voidaan kysyä, onko mielekästä puhua niistä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”