Vetehinen kirjoitti:ekyto kirjoitti:Kymijoki kuuluu Pähkinäsaarenrauhan rajaan, jonka on havaittu olevan geneettinen, folkloristinen ja murreraja Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuoli on edelleen Suomen EU- ja maataloustuilla elävää kehitysaluetta.
Pähkinäsaaren raja kulki kaukana Kymistä, eikä Kymi minun tietääkseni ole mikään merkittävät raja millekään.
Kehityslaueita on tietenkin pohjoisessa ja idässä. Vihjauksesi että syy on geeneissä on paksu. Ahvenanmaalaiset saavat eniten tukea asukasta kohti.
En minä vihjannut geeneihin, vaan Venäjältä tulleeseen kulttuuriin ja löysään hälläväliä-asenteeseen. Jo Topelius huomasi itäisten karjalaisten olevan huikentelevaisia ja läntisten hämäläisten vakaita ja pitkälle ajattelevia:
http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_ki ... sist%C3%A4
Kaikki lauhkeus, selvyys ja vilpittömyys, jota mahdollisesti voidaan havaita Suomen luonteessa, on perintöä Karjalaisista; kaikki yksivakaisuus, hiljaisuus ja jurous kansassamme on erinomaittain Hämäläisiltä perittyä. On se varsin kummallista, että Jumala on pannut nämät kaksi erilaista kansakuntaa niin likitysten toisiaan, että toinen täyttäisi toisensa vajavuutta. Ja jos Jumala ei olisi asettanut virkeäluontoisempia ja huikentelevaisempia Karjalaisia itään Wenäjätä vastaan, kun hän asetti jurot ja jäykät Hämäläiset länteen Ruotsia vastaan, niin olisi totisesti nyt paljo maassamme toisin.
Hämäläinen on enemmän roteva, kankea ja hartiakas, enemmän kestävä, juro ja jäykkä, kuin hänen veljensä Karjalainen. Hänellä on suorempi tukka, usein ruskea, välistä pellavan karvainen; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaalean siniset; muoto on leveämpi, iho harmaampi, näkö tylympi. Hämäläinen on myös enemmän hiljainen ja vakaamielinen mies, pitkälle ajatteleva ja itsepintainen, hidas vihastumaan ja hidas suomaan anteeksi. Hänen uppiniskaisessa luonnossaan on paljo uskollisuutta, paljo auttavaisuutta, paljo kärsivällisyyttä. Hän ottaa hyvin ja pahan päivän vastaan samalla järkähtämättömällä mielellä.
Näköjään muuten Sinebrychoffkin aloitti bisneksensä Suomessa jo Ruotsin vallan aikaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinebrychoff_(suku)
Ensimmäinen Suomeen saapunut Sinebrychoff oli 1700-luvun lopulla Kymin Ruotsinsalmen varuskuntaan asettunut ja siellä kauppiaana toiminut Pjotr, Suomeen tultuaan Peter. Hän kuoli vuonna 1805.[1]