Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Erikoista tietokirjallisuutta

06.08.06 21:23

Internet on luonut kovin eriskummallisen aikaansaannoksen, Wikipedia-nimisen netissä olevan tietosanakirjan, jota kuka tahansa saa olla tekemässä.

Wikipedian luojat ilmeisesti uskovat, että tietosanakirjan tekeminen on niin simppeliä puuhaa, että kuka tahansa pystyy sitä tekemään. Yhtä luontevaa on ilmeisesti sekin, että tietosanakirjaa tehdään anonyymisti. Ei ole mitään väliä, kuka tietoa tuottaa.

Mikä on lopputulos, jos oletamme Wikipedian tekijöiden olevan pääasiassa esim. keskimäärin 25-vuotiaita miehiä, joilla on korkeakouluopintoja? Lopputuloksessa jää vähiin vaikkapa naisnäkökulma.

Päätoimittajakunta on korvattu Wikipediasssa “demokratialla”, joka sekin on netissä varsin virtuaalista. Esim. nyt Wikipediassa on käynnissä äänestys siitä, onko suomenruotsalaista sotilaskarkuruutta käsittelevä artikkeli relevantti aihe http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_Soutukerho .

Oman lisukkeensa soppaan tarjoaa Suomen Sisu -niminen organisaatio, joka kannustaa osallistumaan äänestykseen
http://www.network54.com/Forum/171225/m ... 4%E4nestys .

Jos Suomen Sisu ei ole tuttu liike, kehotan tutustumaan sen sivuihin. Eiköhän sieltä selviä koko kuva.

Mikä on tällaisen “tietokirjallisuuden” lopputuote? Wikipediassa on kylläkin galaksien kokoisia mustia aukkoja, mutta asianharrastuksen kanssa lienee mahdollista tuottaa sinne vaikkapa tuhat artikkelia natsi-Saksan kenraaleista, SS-upseereista ja NSDAP:n puoluepampuista. Onkohan Vihtori Kosolankaan kaikki kummin kaimat mainittu?

Anonymous

Keskitä ja yritä hallita.

07.08.06 19:53

Valitettavasti todellisuus tekee nykyään akateemisuudelle oharin. On käynnissä ilmiö joka laajenee ja jota ei voikaan hallita kuin koulu- ja sivistyslaistosta tai valtionhallinnon muita alueita.

Omat havaintoni Wikipediasta eivät ole kovinkaan negatiivisia. Sen artikkelit ovat yhtä puolueellisia tai puolueettomia kuin hyllyni kunnioitettujen tietosanakirjojen. Ja joskus yhtä harhaanjohtavia.

Mutta sen suurin pointti on sen dynaamisuus. Se muuttuu koko ajan käyttäjien toimesta ilman erillistä vuosia istuvaa toimituskuntaa omine pikku riitoineen Sampuen merkityksestä.

Ennenkaikkea Wikipedia ei yritäkään esiintyä auktoriteettina. Se on kollektiivista toimintaa ja sukua demokratialle.

Sitä ei voi hallita. Ja semmoinen on leviämään päin, kuten sanomalehtien toimituksissa on jo alettu huomaamaan: viesti ei enää ole yksisuuntainen. Ihmiset haluavat sanoa itsekin jotakin, kuten minäkin täällä.[/quote]

Klaus Lindgren
Viestit: 1080
Liittynyt: 30.11.05 13:31

08.08.06 18:32

Wikipedian idea poikkeaa tosiaankin hyvin paljon aikaisemmista tietosanakirjoista ja muista sellaisista. Sinänsä ajatus "elävästä" tietosanakirjasta, joka ajan mittaan korjaa itse itsensä, on varsin kiehtova, mutta ei itsestään selvästi hyvä tai huono. Kuten kaikessa muussakin julkisessa keskustelussa, jokin aktiivisesti rummutettu näkökulma voi saada hyvinkin vakiintunen aseman riippumatta siitä, miten päätön se saattaa olla. Tällöin kai ainoa tapa estää tällaisten näkemysten vakiintuminen, on esittää toisenlaisia näemyksiä ja ajaa niitä läpi - se kai se on Wikipedian ideakin, vähän samaan tapaan kuin tieteessäkin - ja tiedekään ei tunnetusti aina toimi ideaalimallin mukaisesti. Tällöin eri alojen asiantuntijoille langennee jonkinmoinen velvoite pitää Wikipediaakin silmällä. Rooli kuulostaa autoritaariselta "oikean tiedon" vartioimiselta, mutta entäs sitten? Oikeasta tiedostahan siinä onkin kyse, hyvin monissa tapauksissa, ja siksihän esimerkiksi historioitsijat ovat historian asiantuntijoita, että he ovat muita paremmin perehtyneet historiaan. Kun kyseessä on Wikipedian kaltainen vapaa systeem8i, se vaikuttaminen ei vain voi oikein toimia vetoamalla omaan auktoriteettiin, vaan se oma näkemys pitä pystyä perustelemaan ihan muilla keinoin.

Anonymous

Sculpting in Time

09.08.06 00:03

"Kun kyseessä on Wikipedian kaltainen vapaa systeemi, se vaikuttaminen ei vain voi oikein toimia vetoamalla omaan auktoriteettiin, vaan se oma näkemys pitä pystyä perustelemaan ihan muilla keinoin."

Tämähän minusta Wikissä on tavattoman viehättävää: se haastaa alan tuntijat vastaamaan todellisuuteen tasamaalla. Wiki on dialogia, joka aina on mielestäni hyvä asia.

En kuitenkaan oleta, että Wikipedia "korjaa itse itsensä" -- se vain on dynaaminen. Hyvässä ja pahassa.

Vieressäni keittiön pöydällä on taas syrjään pantu Maamme Kirja (Topelius), jonka sekä väärintulkintoihin, propagandaan että silkkaan tietämättömyyteen taas kerran kyllästyin. Hyvä ajankuva. Mutta pysäytetyn ajan.

Anonymous

Scriptum Posted:

09.08.06 00:08

"..Tällöin eri alojen asiantuntijoille langennee jonkinmoinen velvoite pitää Wikipediaakin silmällä. Rooli kuulostaa autoritaariselta "oikean tiedon" vartioimiselta, mutta entäs sitten? Oikeasta tiedostahan siinä onkin kyse, hyvin monissa tapauksissa, ja siksihän esimerkiksi historioitsijat ovat historian asiantuntijoita, että he ovat muita paremmin perehtyneet historiaan."

Aivan, samoin kuin tarkkailla Otavaa, WSOY:tä sekä Tieteen Kuvalehteä. Maallikkona en ole havainnut Wikissä vielä yhtään suurta outoutta -- kokonaisuuden ja osien suhteita lukuun ottamatta (klassisessa "kirjassahan" annetaan järjestelmän mukaisesti kullekin tiedon murenalle ikonografian mukainen tilansa: iso asia = iso tila jne. Netissä tätä ei ole.)

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Wikipedia ja historioitsijat

09.08.06 12:25

Roy Rosenzweig on kirjoittanut Wikipediasta ja sen historiaa
käsittelevästä sisällöstä todella hyvän ja ajatuksia herättävän
artikkelin, jonka otsikko on "Can History Be Open Source?
Wikipedia and the Future of the Past
". Juttu ilmestyi Journal of
American History –lehden kesäkuun numerossa ja se on
luettavissa myös verkossa osoitteessa
http://chnm.gmu.edu/resources/essays/d/42

Rosenzweig käy artikkelissaan läpi Wikipedian syntyhistoriaa ja
toimintaperiaatteita. Hänen mukaansa jopa puolet Wikipedian
sisällöstä voi luokitella historiaa käsitteleväksi: vaikka sitä
on osin aiheestakin moitittu nörttikulttuurin tuotteeksi, se sisältää
puutteistaan huolimatta runsaasti etenkin länsimaista historiaa
käsittelevää materiaalia, joka on Googlen ja muiden hakukoneiden
ansiosta helposti kaikkien tiedonhakijoiden tavoitettavissa.

Wikipedia on nimenomaan ensyklopedia. Tarkoituksena ei ole
julkaista uutta tietoa tai tehdä uusia tulkintoja (tämä on itse
asiassa jopa kiellettyä). Kyse on sen sijaan jo olemassa olevan
tiedon keräämisestä, jäsentämisestä ja kirjoittamisesta uudelleen.
Uuden tiedon ja uusien tulkintojen tuottamiseen tähtäävien
tutkijoiden näkokulmasta tämä voi luonnollisesti olla turhauttavaa.

Rosenzweig analysoi kokeeksi englanninkielisen Wikipedian
henkilöhistoriallisia artikkeleita, ja toteaa että ne ovat faktasisällöltään
yllättävän luotettavia, eivätkä ne häviä tältä osin oleellisesti
perinteisille asiantuntijavoimin tuotetuille ensyklopedioille. Toisaalta
Wikipedian elämäkerrat eivät kirjalliselta tasoltaan tai kokonais-
näkemykseltään pärjää esim. ammattilaisten tekemille USA:n
kansallisbiografian artikkeleille. Rosenzweig korostaa kuitenkin
sitä, että vapaasti saatavilla olevana aineistona Wikipedian artikkeleilla
voi olla enemmän arvoa kuin kansallisbiografian kaltaiseen
maksulliseen palveluun sisältyvillä elämäkerroilla, vaikka ne
sinällään olisivat laatunsa puolesta parempia.

Yksi Rosenzweigin artikkelin keskeisistä teemoista on historian
ammattilaisten ja harrastajien keskinäinen suhde ja näiden
ryhmien historianäkemysten väliset erot. Wikipedian koko historia
valaiseekin mielenkiintoisesti näitä kysymyksiä. Vaikka Wikipedia
virallisesti toivottaa asiantuntijat lämpimästi tervetulleiksi mukaan,
kaikkien kärsivällisyys ei välttämättä riitä jatkuvaan kiistelemiseen
mukana olevien hankalien persoonallisuuksien ja kiihkeästi omia
uskomuksiaan puolustavien maallikoiden kanssa. Lisäksi harrastajat
suhtautuvat historiaan usein antikvaarisesti, kokoelmana faktoja,
kun taas historioitsijat pyrkivät pikemminkin hahmottamaan
laajempia kokonaisuuksia ja erottamaan oleelliset asiat triviasta.

Kysymys on tietysti pohjimmiltaan myös siitä, palveleeko historian-
tutkimus ensisijaisesti ns. suurta yleisöä vai kirjoittavatko
historioitsijat historiaa pikemminkin tutkijayhteisön omiin tarpeisiin.
Vaikka monet historioitsijat toki esiintyvät ahkerasti julkisuudessa
ja julkaisevat populaariteoksia, akateeminen urakehitys perustuu
lähes pelkästään tiedemaailman sisäisiin arvostelukriteereihin.
Niinpä ajan tuhlaaminen Wikipedian kaltaiseen yleishyödylliseen
ja yhteistyönä tehtävään projektiin ei välttämättä ole oman uran
tai työllistymisen kannalta lainkaan palkitsevaa.

(Nämä samat kuviot tulevat itse asiassa mieleen myös Agricolan
keskustelupalstan kaltaisella foorumilla. Miksi historian ammattilaiset
ovat niin paljon hiljaa ja miksi suurin osa viesteistä näyttää
tulevan pikemminkin historian harrastajilta?)

Rosenzweigin laaja artikkeli ansaitsisi oikeastaan kunnon referaatin
ja kommentaarin, mutta tässä kuitenkin vain muutamia pikaisia
huomioita. Kannattaa toki huomata, että Rosenzweig käsittelee
englanninkielistä Wikipediaa, joka on huomattavasti suomenkielistä
laajempi. Suomenkielinenkin Wikipedia sisältää sekin hyviä ja
luotettavia historiaa käsitteleviä artikkeleita, mutta myös runsaasti
ammottavia aukkoja ja selkeästi keskeneräisiä tekstejä. Wikipedia
on tietysti edelleen – ja kenties pysyvästi – keskeneräinen projekti,
mutta suomenkielisen Wikipedian ilmeinen heikkous on se, että
aktiivisten kirjoittajien ja päivittäjien määrästä huolimatta sillä ei ole
ainakaan vielä tukenaan englanninkielisen version kaltaista laajaa
kriittistä massaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4814
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Wikipedia ja historioitsijat

22.08.06 09:58

Jyrki Ilva kirjoitti:
Kysymys on tietysti pohjimmiltaan myös siitä, palveleeko historian-
tutkimus ensisijaisesti ns. suurta yleisöä vai kirjoittavatko
historioitsijat historiaa pikemminkin tutkijayhteisön omiin tarpeisiin.
Vaikka monet historioitsijat toki esiintyvät ahkerasti julkisuudessa
ja julkaisevat populaariteoksia, akateeminen urakehitys perustuu
lähes pelkästään tiedemaailman sisäisiin arvostelukriteereihin.
Niinpä ajan tuhlaaminen Wikipedian kaltaiseen yleishyödylliseen
ja yhteistyönä tehtävään projektiin ei välttämättä ole oman uran
tai työllistymisen kannalta lainkaan palkitsevaa.

(Nämä samat kuviot tulevat itse asiassa mieleen myös Agricolan
keskustelupalstan kaltaisella foorumilla. Miksi historian ammattilaiset
ovat niin paljon hiljaa ja miksi suurin osa viesteistä näyttää
tulevan pikemminkin historian harrastajilta?)
Ehkä jokin näistä voisi olla syynä:
a. Ei ole mitään sanottavaa.
b. Ei ehditä osallistua kun on ns. "tärkeämpääkin" tekemistä, kuten oikeasti meritoivien artikkelien kirjoittaminen.
c. Ei uskalleta sanoa mitään, jotta ei vaarantaisi mahdollista tulevaa urakehitystään.
d. Suomalainen keskustelukulttuuri ei suosi aitoa, kepeää mielipiteen vaihtoa. Kun täällä aletaan keskustella, otetaan heti halot käyttöön ja aletaan mätkiä vastustajaa hengiltä. Emme ilmeisesti osaa olla eri mieltä rakentavasti ja kevysti, loukkaantumatta erilaisten näkemysten esille noususta.
e. Laiskuus

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

23.08.06 10:42

d. Suomalainen keskustelukulttuuri ei suosi aitoa, kepeää mielipiteen vaihtoa. Kun täällä aletaan keskustella, otetaan heti halot käyttöön ja aletaan mätkiä vastustajaa hengiltä. Emme ilmeisesti osaa olla eri mieltä rakentavasti ja kevysti, loukkaantumatta erilaisten näkemysten esille noususta
Kirjallinen viestintä on työlästä. Mitä yksinkertaisin viesti "lähetä se tänne", saataa laukaista vastareaktion, piruako se minua komentelee ja millä valtuuksilla. Ilmankos liikekirjeenvaihdossa korostetaan kohteliaisuutta: "Mikäli Sinulle suinkin sopii, et olisi niin ystävällinen, että viitsisit jossain vaiheessa, kun Sinulle sopii, lähettää sitä minulle". Siinä ajassa kun tämän rustaa, soittaa puhelimella jo kolmasti. Ilmankos hymiöt ovat niin suosittuja, mistäs ne tänne muuten saa?

Tapio Onnela
Viestit: 4814
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

24.08.06 12:56

Valfrid kirjoitti: "Mikäli Sinulle suinkin sopii, et olisi niin ystävällinen, että viitsisit jossain vaiheessa, kun Sinulle sopii, lähettää sitä minulle". Siinä ajassa kun tämän rustaa, soittaa puhelimella jo kolmasti. Ilmankos hymiöt ovat niin suosittuja, mistäs ne tänne muuten saa?
Näin se varmaan on, taidamme olla siirtymässä pois kirjoitetusta ja puhutusta kielestä kohti kuvakekieltä. :-?

Nyt pitäisi olla mahdollista keskustella historiasta myös hymiöiden avulla.:-)
ne tulevat nyt näkyviin uutta viestiä kirjoitettaessa klikkaamalla vasemmalla näkyviä kuvakkeita. :!:

Anu Lahtinen
Viestit: 49
Liittynyt: 19.12.05 17:18
Paikkakunta: Helsinki - Turku

19.09.06 20:48

d. Suomalainen keskustelukulttuuri ei suosi aitoa, kepeää mielipiteen vaihtoa. Kun täällä aletaan keskustella, otetaan heti halot käyttöön ja aletaan mätkiä vastustajaa hengiltä. Emme ilmeisesti osaa olla eri mieltä rakentavasti ja kevysti, loukkaantumatta erilaisten näkemysten esille noususta.


Tämä tuntuu valitettavan yleiseltä - eikä lajityypillisesti vain Suomessa. Muistan lukeneeni myös mannermaisia ja anglosaksisia "keskusteluja", joissa asiantuntijat siteeraavat toistensa edellisiä puheenvuoroja kärjistetysti ja näiden kärjistettyjen tulkintojensa pohjalta suomivat toisiaan. Kun toinen sanoo, että "tutkija X:n teoreettinen näkökulma vaatisi vielä terävöittämistä", niin tutkija X tulkitsee asian siten, että hänen tutkimuksensa halutaan mitätöidä kokonaan; loputon toinen toisensa ohi jänkkääminen voi alkaa, ja myötähäpeä alkaa punoittaa sivusta seuraavien kasvoilla. En nyt toisaalta halua ruveta erotuomarimaisesti jakamaan väittelysääntöjä - kai saa mätkiäkin jos mätkityttää, mutta usein sivusta seuraajan on vaikea hahmottaa, miten ja miksi keskustelu muuttuu laajan rintaman offensiiviksi. Ainakin vanhempien sukupolvien aikana tällaiset poleemiset suhteet ovat ilmeisesti voineetkin vaikuttaa urakehitykseen, mihin Tapio myös viittasi. Tällaisia vanhan ajan legendoja ainakin liikkuu apuraha-, virka- ja muiden nimitysten aktualisoituessa.

Pohdin vielä tuota Wikipedian roolia ja käyttökelpoisuutta. Omien tutkimusintressieni näkökulmasta Wikipedia voi joskus tarjota kiintoisia ensivaikutelmia - ainakin siitä, millaisia historiajulkaisuja ja muita lähteitä tekijät käyttävät. Lukemissani henkilöhistoriallisissa introissa oli käytetty paljon (myös lainattu suoraan) 50-100 v. vanhaa tutkimusta, josta henkilökuvauksiin on periytynyt tietty vanhahtavuus - esitetyt anekdootit ja esim. kuninkaallisista esitetyt persoonallisuustulkinnat jne. eivät vastaa uudemman tutkimuksen tulkintoja. Tämä perustuu parin vuoden takaisiin havaintoihini. Olen joskus kommentoinut Ruotsin Wikipediassa elämäkertaintroja ja eri tulkintojen taustoja, mutta tutkijan kommentit lähteenä käytettyjen teoksen tendensseistä ja nyansseista eivät välttämättä ole keskivertokäyttäjälle kovin mielenkiintoisia. Keskusteluyhteyttä ei välttämättä synny, kun intressit kiertyvät eri suuntiin.

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Wielä wanhasta Wikipedia-aiheesta

30.09.06 15:35

HS:n kuukausiliitteessä oli mielestäni varsin positiivinen juttu Wikipediasta. Seuranneessa nettikeskustelussa esitettiin oman - tietysti perin subj. - tulkintani mukaan paljon varauksellisempia näkemyksiä Wikipediasta, kuin mitä yllä olevassa ketjussa on luettavissa.

http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=32994

Avatar
ajnyga
Viestit: 36
Liittynyt: 28.06.05 12:21

01.10.06 10:44

Nature lehti teki myös taannoin tuosta Wikipedian luotettavuudesta tutkimuksen. Tuloksia on nähtävillä täällä: http://www.nature.com/news/2005/051212/ ... 0a_m1.html
Eli vertailukohtana on suurella rahalla tehty Encyclopedia Britannica.
Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että mitä ajankohtaisempi aihe sitä vaarallisempi tietolähde tuo Wikipedia on. Siitä on tullut jossain tapauksissa väline, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja tämä on pakottanut sivuston hallinnoijat välillä lukitsemaan liian "suosittuja" aiheita.

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Kun totuus ei löydy kaurapuurosta

03.10.06 15:07

Vähän paremmalla tarkastelulla vaikuttaa siltä, että HS:n keskustelupalstan käsityksen mukaan Lopullinen Totuus löytyy lukemalla useampia lähteitä, ja vertailemalla tietoja. Kenelläkään kirjoittajalle ei näytä olevan tuttu sellainen periaate, että myös tiedon alkuperällä olisi merkitystä. Eikö tällaista näkemystä ole tosiaankaan historiantutkimuksen ulkopuolella? Jos tiedon tarkistaa esim. 10 Suomessa tällä vuosikymmenellä ilmestyneestä lähteestä, todistusvoima lienee vähäisempi kuin käyttämällä yhtä ranskalaista, venäläistä ja amerikkalaista lähdettä.

Ja kun hyväksymme lähteen alkuperällä olevan merkitystä, päädymme ongelmaan, jonka etenkin englanninkielisen Wikipedian anonyymius aiheuttaa. On relevanttia, onko kirjoittaja USA:sta, Iso-Britanniasta (mistä sieltä) vai Australiasta olettaen, että useimmilla kirjoittajilla on englanti äidinkielenään. Ja jos kirjoittaja on anglosaksisen kielialueen ulkopuolelta, sekin jää havaitsematta.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Wikipedian käyttö kielletty

07.02.07 13:21

Wikipedian käyttö kielletty

Vermontilaisen Middlebury Collegen historian laitoksen
viime kuussa tekemä päätös kieltää viittaukset Wikipediaan
opiskelijoiden esseissä on herättänyt runsaasti keskustelua
parin viime viikon aikana, ks. mm. seuraavat artikkelit:

- Scott Jaschik: A Stand Against Wikipedia
(Inside Higher Education, January 26, 2007 - ks. myös kommentit!)
- Vernon Horn: Wikipedia Banned by Middlebury College for History Students
(American Historical Association Blog, January 26, 2007)
- John Sunderland: Something wiki this way comes
(EducationGuardian.co.uk, February 7, 2007)

Laitoksen johtaja professori Don Wyatt myöntää, että Wikipedia
voi toimia perehtymisen lähtökohtana ja johdattaa hyödyllisten
lähdeteosten äärelle. Hän pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että
opiskelijoiden tulee oppia etsimään mahdollisimman laadukasta
ja oikeaa tietoa, eikä vain tyytyä verkon kautta helpoimmin
saatavilla olevaan informaatioon.

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Koska kielletään muistelmat?

07.02.07 17:16

Kategoriset kiellot eivät ole ylen järkeviä. Grimbergin teossarja on jossain oppiaineessa ollut "kiellettyjen kirjojen listalla". Ei siis saanut sanoa, että on esitetty virheellinen väite (ks. Grimberg), kun tämä toi G:n lähdeluetteloon. Samoin kiellettyjä olivat kaikki tietosanakirjat, joista sentään voisi selkeimmin osoittaa "valtavirran" Sitten vielä kehdataan väittää yo:ssa juututtavan epäolennaisuuksiin!

Kritisoin eräitä Suomen W:n toimintatapoja. Toki se on nettikeskustelussa kätevin tapa dokumentoida. Toisaalta voi kyseenalaistaa HS:n myöntämän tavan tarkistaa vähän kaikki W:stä. Toimittajan ja tutkijan on hankittava itse omat lähteensä!

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”