Sivu 1/2

Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 07.11.11 22:34
Kirjoittaja Martti Pelho
Kirjailija Väinö Linna ja Suomen Filmiteollisuus Oy tekivät tammikuussa 1955 sopimuksen WSOY:n julkaiseman Linnan sensuroidun sotaromaanin “Tuntematon sotilas” elokuvaamisesta. Elokuvan ohjasi Edvin Laine.

30 vuotta myöhemmin (1985) asialla oli tuottaja-ohjaaja Rauni Mollberg. Mollberginkin “Tuntematon” perustuu Linnan sensuroituun sotaromaaniin.

Kun vuonna 2115 tulee kuluneeksi 60 vuotta Laineen ohjauksesta ja 30 vuotta Mollbergin ohjauksesta, on paikallaan tuottaa ja ohjata Linnan alkuperäiseen sensuroimattomaan sotaromaanikäsikirjoitukseen perustuva realistinen elokuva.

Linnan kustantaja, WSOY, julkaisi vasta vuonna 2000 alkuperäiseen Linnan käsikirjoitukseen perustuvan romaanin alkuperäisellä nimellään “Sotaromaani”.

Linnan käsikirjoituksesta kustantaja omavaltaisesti poisti runsaasti ainesta. Linna ei itse pitänyt kustantajansa sensuroinnin kohteita tai poistojen perusteluja mitenkään oikeina saati rehellisinä (Linnan kirje kustantajalle 12.11.1954) muttei silloisessa tilanteessaan ryhtynyt riitelemään tai käräjöimään kirjailijan sananvapaudesta.

Kustantajan mukaan Linnan sotaromaaniin kohdistetun sensuroinnin perustalla ollut kustantajan kirjallisuuskäsitys vastasi senhetkisen Suomen lukevan yleisön sietokykyä 1950-luvun puolessavälin.

Tuolloin ei voitu vielä kustantajan mukaan julkaista Suomessa realistista jatkosodan sotaromaania, jossa olisi ollut mukana ev.lut. kirkkoa tai sen sotilaspappeja kritisoivaa ainesta, sotilaiden alapäähuumoria, viitauksia lottien raiskauksiin tai tuhansien naisten joukkoraiskauksiin Petroskoin valloituksen yhteydessä.

Myös Linnan alkuperäisen sotaromaanin kaikki tekstikohdat, joissa oli päällystön tai sotajohdon, myös Mannerheimin, toiminnan arvostelua, kustantaja joutui vuonna 1954 julkaistusta kirjasta poistamaan.

Erityisesti sensurointi kohdistettiin lukuisiin tekstin kohtiin, joissa esitetään dialogeissa ja kerronnassa voimakasta kritiikkiä omissa joukoissa rintamalla ja selustassa toimeenpannuista teloituksista ja ampumisista.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 07.11.11 22:38
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Martti Pelho kirjoitti:Tuolloin ei voitu vielä kustantajan mukaan julkaista Suomessa realistista jatkosodan sotaromaania, jossa olisi ollut mukana ---
--- viitauksia lottien raiskauksiin tai tuhansien naisten joukkoraiskauksiin Petroskoin valloituksen yhteydessä.

Erityisesti sensurointi kohdistettiin lukuisiin tekstin kohtiin, joissa esitetään dialogeissa ja kerronnassa voimakasta kritiikkiä omissa joukoissa rintamalla ja selustassa toimeenpannuista teloituksista ja ampumisista.
Pelho voisi toki kirjoittaa tuon romaanin tai ohjata elokuvan itse. Kehoittaisin olemaan kutsumatta sitä "realistiseksi".

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 07.11.11 22:55
Kirjoittaja Martti Pelho
Saatan tietoonne etten omaa ammattitaitoa elokuvan ohjaamiseen. Toisaalla vaatimaton taloudellinen tilanteeni estää sen etten voi ryhtyä tuottamaan kolmatta Tuntematonta.

Mutta uskallan lyödä veikkaa vaikkapa kossupullosta toveri Lindgrenin kanssa siitä, että Linnan alkuperäinen sensuroitu "Sotaromaani" saa tuottajansa ja ohjaajansa.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 07.11.11 23:27
Kirjoittaja Emma-Liisa
Martti Pelho kirjoitti: on paikallaan tuottaa ja ohjata Linnan alkuperäiseen sensuroimattomaan sotaromaanikäsikirjoitukseen perustuva realistinen elokuva.
Suuri osa poistoista koski kertojan osuutta. Mitenkähän se elokuvassa esitettäisiin? Niinkö että joka kohtauksen jälkeen joku lukisi ääneen nuo kommentit, joissa varsin usein selitetiin sitä, mikä oli ajattelevalle ihmiselle tullut selväksi jo tapahtumista ja repliikeistä.

Kieltämättä tuloksena olisi aivan uuden tyylinen elokuva. Katsoisiko sitä kukaan, on toinen juttu.

Sitäkin epäilen, miten elokuvassa toimisi se, että esim. Lahtinen mutisee itsekseen noin sivun verran (muistaakseni) mielipiteitään sodan syistä. Kas kun elokuvassa - vielä enemmän kuin romaanissa - asiat pitää tehdä periaatteella "näytä, älä selitä".

Siis jos ko. aihe halutaa ottaa käsittelyyn, pitäisi tehdä uusi versio "Sodan ja rauhan miehistä".
Martti Pelho kirjoitti: Linnan käsikirjoituksesta kustantaja omavaltaisesti poisti runsaasti ainesta. Linna ei itse pitänyt kustantajansa sensuroinnin kohteita tai poistojen perusteluja mitenkään oikeina saati rehellisinä (Linnan kirje kustantajalle 12.11.1954) muttei silloisessa tilanteessaan ryhtynyt riitelemään tai käräjöimään kirjailijan sananvapaudesta.
Siinä sitä olisikin ollut uudenlainen oikeusjuttu, kun Linna olisi vaatinut, että kustantaja julkaisee hänen teoksensa sellaisessa muodossa kuin hän sen itse haluaa. Tätä ei sananvapaus suinkaan takaa.

Linnalla oli vapaa valta viedä teos toiselle kustantajalle. Tilanne ei ollut sama kuin Haanpäällä 30-luvulla. Kansankulttuuri olisi teoksen varmaan julkaissut sellaisena kuin Linna sen halusi. Taisi vain raha ratkaista Linnallakin? Ja ehkä myös se, että hän tajusi romaanin poistoista paranevan taideteoksena.

PS. Mika Waltarin pienoisromaaneja WSOY kieltäytyi julkaisemasta, vaikka takana oli Sinuhen jättimenestys. Waltari julkaisi nöyrästi niitä omakustanteina, kunnes aika oli kypsä. Linna sentään oli 1954 vasta uransa alussa.

Se kirja, joka kannattaisi julkaista alkumuodossaan (jos se on jäljellä) on Toivo Pekkasen Ne menneet vuodet, jonka Pekkanen joutui kirjoittamaan uudelleen.

Ja entäpä nuoren Mika Waltarin Lauluja Saatanalle, joka jäi kokonaan julkaisematta. Tämä tosin oli onneksi Waltarille, sillä teos olisi leimannut hänet.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 07.11.11 23:47
Kirjoittaja Jussi Jalonen
Emma-Liisa kirjoitti: Suuri osa poistoista koski kertojan osuutta. Mitenkähän se elokuvassa esitettäisiin?
Poistojen joukossa oli myös dialogia, kuten Kariluodon ja Koskelan keskustelu rintamalla tapahtuneista sotilaiden ampumisista.

Sopii muistaa sekin, että lopullisesta elokuvasta leikattiin vielä lisäksi kokonaisia valmiiksi filmattuja kirjaan sisältyneitä kohtauksia, kuten Lammion ja Honkajoen keskustelu, jossa esiintyi kielletty sana "kommunisti". Tarmo Manni ei ikinä antanut kohtauksen poistamista Edvin Laineelle anteeksi. Enkä kyllä anna minäkään, vallankin kun tämä Jurkan ja Mannin, kahden erinomaisen näyttelijän vuoropuhelun sisältänyt filmikela ilmeisesti tosiaan tuhottiin kokonaan.

Emma-Liisa kirjoitti: Sitäkin epäilen, miten elokuvassa toimisi se, että esim. Lahtinen mutisee itsekseen noin sivun verran (muistaakseni) mielipiteitään sodan syistä. Kas kun elokuvassa - vielä enemmän kuin romaanissa - asiat pitää tehdä periaatteella "näytä, älä selitä".
Miten niin? Toistakymmentä vuotta sitten tehdyt amerikkalaiset sotaelokuvat, kuten "Veteen piirretty viiva" ja "Pelastakaa sotamies Ryan" olivat paikoitellen hyvinkin selitteleviä. Siitä huolimatta ne olivat kassamenestyksiä ja keräsivät myös kelpo kritiikit.

Kolmanteen otteeseen filmattu "Tuntematon" toimisi oikein hyvin psykologis-filosofisena elokuvana, jossa voitaisiin ottaa samanaikaisesti eroa sekä Laineen että Mollbergin versioihin.
Emma-Liisa kirjoitti: Linnalla oli vapaa valta viedä teos toiselle kustantajalle. Tilanne ei ollut sama kuin Haanpäällä 30-luvulla. Kansankulttuuri olisi teoksen varmaan julkaissut sellaisena kuin Linna sen halusi. Taisi vain raha ratkaista Linnallakin? Ja ehkä myös se, että hän tajusi romaanin poistoista paranevan taideteoksena.
Millaiset ehdot Linnalla oikeastaan oli kustannussopimuksessaan? Oliko hän vapaa viemään kässäriään jollekulle muulle?



Best,

J. J.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 10:53
Kirjoittaja Emma-Liisa
Jussi Jalonen kirjoitti: Kolmanteen otteeseen filmattu "Tuntematon" toimisi oikein hyvin psykologis-filosofisena elokuvana, jossa voitaisiin ottaa samanaikaisesti eroa sekä Laineen että Mollbergin versioihin.
...edellyttäen että ohjaaja ei olisi Timo Honkasalo.

En muutenkaan oikein syty ajatukselle, koska Linnan repliikit ovat liian tuttuja. Niitä siis pitäisi nimenomaan karsia, ja näyttää asiat elkuvallisin keinoin. Elokuva ei ole "kirjan filmaamista"!

Sodasta olisi aika saada muitakin näkökulmia kuin Linnan. Puhumattakaan että Suomen historiasta pitäisi löytää muitakin aiheita.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 12:14
Kirjoittaja Martti Pelho
Syksyllä 1954 WSOY:n toimitusjohtaja Yrjö A. Jäntti luetutti Linnan sotaromaanin tuoreen käsikirjoituksen isällään, yhtiön entisellä toimitusjohtajalla, silloin 78-vuotiaalla Jalmari Jäntillä.

Luettuaan Linnan käsikirjoituksen Jalmari Jäntin arvio kustantajalle oli:

“Tämä on hyvä kirja, eri asia on uskallatteko sen kustantaa.

Kustantaja ei uskaltanut. Linnan Sotaromaani julkaistiin vasta vuonna 2000.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 12:29
Kirjoittaja Derkku
Emma-Liisa kirjoitti:Sodasta olisi aika saada muitakin näkökulmia kuin Linnan. Puhumattakaan että Suomen historiasta pitäisi löytää muitakin aiheita.
Totta, Suomen historiankuvaus elokuvan keinoin on jo pitkään kärsinyt tietynlaisesta sotahulluudesta. Puhtaasti viihdesyistä voisi olla vaihteen vuoksi edes joitain muita sotia kuin perinteiset vuosien 1918-1945 sodat. Tai kenties jotain todella radikaalia, eli sodatonta historiallista draamaa.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 13:13
Kirjoittaja Jussi Jalonen
Emma-Liisa kirjoitti: ...edellyttäen että ohjaaja ei olisi Timo Honkasalo.
Tämä varmaan tarkoittaa nyt Koivusaloa, ei siis Naisunionin entisen puheenjohtajan Veronika Honkasalon tuonnimistä veljeä.
Emma-Liisa kirjoitti: En muutenkaan oikein syty ajatukselle, koska Linnan repliikit ovat liian tuttuja. Niitä siis pitäisi nimenomaan karsia, ja näyttää asiat elokuvallisin keinoin. Elokuva ei ole "kirjan filmaamista"!
Mjaa, kun ne tavalliset one-linerit on leikattu, niin kyllähän siihen ennen filmatisoimatonta dialogia jäisi aivan kotivaroiksi. Sen lisäksi kerronnassa selostettuja kohtauksia tai taka-alalle jätettyä dynamiikkaa voisi dramatisoida uusiksi kohtauksiksi. Kirjassa vihjaistuista Sarastien ja Karjulan huonoista väleistä olisi mahdollista tehdä uusi juonikuvio. Saisihan siitä vielä omanlaisensa elokuvan.

Vaikka periaatteessa olen kyllä samaa mieltä, ettei sitä ainakaan nyt kannata tehdä. Ehkä joskus, no jaa, vuonna 2021 aika saattaa olla sille kypsä, ja silloinkin voisi televisiosarja olla parempi vaihtoehto.

Derkku kirjoitti: Totta, Suomen historiankuvaus elokuvan keinoin on jo pitkään kärsinyt tietynlaisesta sotahulluudesta. Puhtaasti viihdesyistä voisi olla vaihteen vuoksi edes joitain muita sotia kuin perinteiset vuosien 1918-1945 sodat. Tai kenties jotain todella radikaalia, eli sodatonta historiallista draamaa.
Onhan sitäkin tehty. Esimerkiksi muutaman vuoden takainen "Piru ja peijooni", joka kertoi Kekkosen presidenttikaudesta. Jäätteenmäen taannoinen Irak-skandaali on sekin filmatisoitu Kotikatsomolle. Nämä nyt tosin eivät olleet teatterilevitykseen päässeitä elokuvia vaan televisiosarjoja ja televisiodraamaa, mutta kuitenkin.

Sotavuosien toistuva käyttö teemana taiteessa ja kulttuurissa on kaiketi ollut tietynlaista eskapismia, jonka turvin on ollut mahdollista välttää tämän päivän kipeiden aiheiden käsittely. Politiikan tekijöillekin tämä on sopinut mainiosti. Päävastuussa on tietysti vahva, poliittisesti tyyrpuuriin kallistunut uuspatriotistinen virtaus, jonka degeneroituneena versiona nyttemmin on syntynyt ja politisoitunut uusiin tuotettuihin viholliskuviin nojaava täydellisen ontto ja historiaton kansalliskiihko. Vastapainoksi noussut kriittisempi ja pasifistisesti sävyttynyt sotahistorian tutkimus ei tosin sekään saa aivan puhtaita papereita; mieleen palaa jälleen Kauhajoen ja Jokelan tapahtumien sitominen "vaiettuihin sotatraumoihin".

Kaikki osapuolet ovat tuijottaneet itsensä sokeiksi vanhoihin sotiin. Välillä tulee ajatelleeksi, että uusi sota tai ainakin pulakausi voisi hyvinkin tehdä terää tälle kansakunnalle.



Best,

J. J.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 14:57
Kirjoittaja Emma-Liisa
Jussi Jalonen kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti: ...edellyttäen että ohjaaja ei olisi Timo Honkasalo.
Tämä varmaan tarkoittaa nyt Koivusaloa, ei siis Naisunionin entisen puheenjohtajan Veronika Honkasalon tuonnimistä veljeä.
Aivan. Sorry.

Toki sota-aihetta voi edelleen käsitellä, jos asiasta on jotain uutta sanottavaa.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 15:06
Kirjoittaja Emma-Liisa
Martti Pelho kirjoitti:Syksyllä 1954 WSOY:n toimitusjohtaja Yrjö A. Jäntti luetutti Linnan sotaromaanin tuoreen käsikirjoituksen isällään, yhtiön entisellä toimitusjohtajalla, silloin 78-vuotiaalla Jalmari Jäntillä.

Luettuaan Linnan käsikirjoituksen Jalmari Jäntin arvio kustantajalle oli:

“Tämä on hyvä kirja, eri asia on uskallatteko sen kustantaa.

Kustantaja ei uskaltanut. Linnan Sotaromaani julkaistiin vasta vuonna 2000.
No ei kai se kirjan nimestä ole kiinni? Sitä vaihdellaan usein.

Valittavana oli kaksi vaihtoehtoa:
1. kirja on yhteiskunnallisesti rajumpi, mutta taiteellisesti huonompi
2. kirjan yhteiskunnallista rajuutta karsitaan hiukan, mutta sitä jää kohtullisesti jäljelle, ja tuloksena on taiteellisesti parempi teos

Tapauksessa 1 kirja herättää aikanaan enemmän väittelyä, mutta tapauksessa 2 kirjasta tulee suuremmalla todennäköisyydellä klassikko.

Se, kumman vaihtoehdon ihminen valitsee, riippuu siitä, kummalle hän antaa enemmän arvoa. (Luonnollisesti kolmaskin vaihtoehto on olemassa, mutta sitä ei Linna osannut.)

Jälkeenpäin Linna ei näytä olleen tyytymätön ratkaisuun.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 16:45
Kirjoittaja Martti Pelho
Tuossa lainaamassani WSOY:n entisen toimitusjohtaja Jalmari Jäntin arviossa Linnan alkuperäisestä Sotaromaanista on kaksi tasoa.

Jäntti piti Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen luotettuaan kirja on hyvänä. Jäntin arviota kustantajalle voinee tulkita niin, että hänen mielestään Linnan käsikirjoitus tulisi julkaista sellaisenaan ilman sensurointia. Jäntin tulkinnassa kirjailijan sananvapaus olisi saanut aidon oikeutuksensa. Nykyään voisimme sanoa Jäntin vuoden 1954 tulkinnan olleen perusoikeusmyönteisen.

Jalmari Jänttihän epäili jo arvioissaan, uskaltaako WSOY kustantaa kirjaa sellaisenaan?

Ei uskaltanut. Linnan toteaakin kirjeessään kustantajalle "yleisiin kysymyksiin suuntautunut arvostelu on tarkasti pyyhitty pois."

Linna piti sensurointia valitettavana: vastaiset lukijat ehkä ajattelevat, ettei kirjailijalla ollut mitään huomautettavaa sitä henkeä vastaan, joka oli sodan henkinen käyttövoima.

Elettiin vuotta 1954. Yhteiskunnan hallitseva ideologia Helsingissä oli vielä silloin ankkuroitunut tiivisti sotapolitiikan oikeutuksen puolustumiseen ettei hyvälläkään kirjailijalla, joka Linna eittämättä jo tuolloin oli, ollut oikeutta pohtia julkisesti sotapolitiikan ja jatkosodan kiellettyjä aiheita.

Jatkosotamme varjopuolet ovat edelleen sotapolitiikkamme oikeutuksen hyväksyville valtaapitäville ja suojeluskuntalaisen ideologian autuuttamille arka aihe.

Maaliskuussa 2011 sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja sensuroi ja poistatti ilman sanankaan perustelua lehden suosituimman, jatkosodan rintamakarkureiden kohtaloita pohtineen keskustelun johtamastaan lehdestä.

Kahdessa viikossa Keskisuomalaisen keskustelussa julkaistiin 527 kirjoitusta yli 40 omalla nimellä ja nimimerkkillä kirjoittaneelta. Päätoimittajan perustelematon sensurointipäätös on nyt kanteluna julkisen sanan neuvoston arvioitavana ja ratkaistavana.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 17:31
Kirjoittaja Jussi Jalonen
Martti Pelho kirjoitti: Jäntti piti Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen luotettuaan kirja on hyvänä. Jäntin arviota kustantajalle voinee tulkita niin, että hänen mielestään Linnan käsikirjoitus tulisi julkaista sellaisenaan ilman sensurointia. Jäntin tulkinnassa kirjailijan sananvapaus olisi saanut aidon oikeutuksensa. Nykyään voisimme sanoa Jäntin vuoden 1954 tulkinnan olleen perusoikeusmyönteisen.
Emme voisi. Kyseessä on edelleenkin vain kustannustoimittajan silmin tehty arvio teoksen taiteellisista arvoista ja sen kaupallisista mahdollisuuksista. Ei sillä ole mitään tekemistä "perusoikeuksien" kanssa; tässä maassa toki on sananvapaus, mutta sananvapaus ei tarkoita julkaisuvelvollisuutta.
Martti Pelho kirjoitti: Elettiin vuotta 1954. Yhteiskunnan hallitseva ideologia Helsingissä oli vielä silloin ankkuroitunut tiivisti sotapolitiikan oikeutuksen puolustumiseen ettei hyvälläkään kirjailijalla, joka Linna eittämättä jo tuolloin oli, ollut oikeutta pohtia julkisesti sotapolitiikan ja jatkosodan kiellettyjä aiheita.
Tämä on tietysti totta, vaikka siitä huolimatta teos sellaisenaan oli omana aikanaan riittävän provosoiva, rajoja murtava ja myös niitä "kiellettyjä aiheita" pohdiskeleva. Mutta ei tällä ole mitään tekemistä "sananvapauden" kanssa.
Martti Pelho kirjoitti: Maaliskuussa 2011 sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja sensuroi ja poistatti ilman sanankaan perustelua lehden suosituimman, jatkosodan rintamakarkureiden kohtaloita pohtineen keskustelun johtamastaan lehdestä. Kahdessa viikossa Keskisuomalaisen keskustelussa julkaistiin 527 kirjoitusta yli 40 omalla nimellä ja nimimerkkillä kirjoittaneelta. Päätoimittajan perustelematon sensurointipäätös on nyt kanteluna julkisen sanan neuvoston arvioitavana ja ratkaistavana.
Jaaha. Taidan kenties arvata, kuka on ammattivalittajan ominaisuudessa tehnyt tämän kantelun.



Best,

J. J.

Re: Kolmas Tuntematon!

Lähetetty: 08.11.11 20:55
Kirjoittaja Emma-Liisa
Martti Pelho kirjoitti: Jalmari Jänttihän epäili jo arvioissaan, uskaltaako WSOY kustantaa kirjaa sellaisenaan?
Ei, vaan uskaltaako WSOY julkaista kirjaa ollenkaan. Kuten kävi mm. Helvi Hämäläisen Kadotetulle puutarhalle, ja Hämäläinen oli sentään tunnettu kirjailija toisin kuin Linna.

WSOY olisi myös voinut määrätä Linnan kirjoittamaan kirjan uudelleen kuten Toivo Pekkasen Ne menneille vuosille kävi.

Jussi Jaloselle ja Emma-Liisalle

Lähetetty: 15.11.11 21:13
Kirjoittaja Martti Pelho
Huomasin erehdyksessä unohtaneeni lainaamastani Jalmari Jäntin arviosta pois ensimmäisen lauseen.

Syksyllä 1954 WSOY:n toimitusjohtaja Yrjö A. Jäntti luetutti Linnan sotaromaanin tuoreen käsikirjoituksen isällään, yhtiön entisellä toimitusjohtajalla, silloin 78-vuotiaalla Jalmari Jäntillä. Jalmarilla oli yli puolen vuosisadan kokemus käsikirjoitusten lukijana.

Luettuaan Linnan käsikirjoituksen Jalmari Jäntin arvio kustantajalle oli:

Mitään näin vaikuttavaa en ole koskaan lukenut. Tämä on hyvä kirja, eri asia on uskallatteko sen kustantaa.”

Mielestäni sen pohtiminen, kuka tai ketkä ovat kannelleet Risto Uimosen johtamalle julkisen sanan neuvostolle sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittajan päätöksestä, ei ole asiassa olennaista.

Kerrottakoon kuitenkin, että kantelijoita on enemmän kuin kaksi.

Asiassa on mielestäni olennaista vain se, minkä keskusteluteeman päätoimittaja päätöksellään poistatti kokonaan lehdestään ja mitä perusteluja päätoimittajaa esitti poistopäätökselleen maaliskuussa ja ja mitä nyt jälkikateen julkisen sanan neuvoston asiallisten kysymysten vastauksissaan?

Kanteluratkaisussa jouduttaneen arvioimaan myös armeijalle edelleen vaikean ja aran, armeijan johdon kesäkuussa 1944 suorituttamien omien sotilaiden ampumisten ja joukkoteloitusten, asiakirjojen tuhoamisten ja asiakirjaväärennösten salaamisia eli sotahistoriamme varjopuolten kätkemistä.

Eli sitä, mitkä ovat sananvapauden rajat vuonna 2011 perusoikeuksien mallimaaksi itseään maailmalla mainostavassa Suomen tasavallassa sen oman armeijan johdon kesäkuussa 1944 Lappeenrannan seudulla ja Saimaan saaristossa suorituttamien omien sotilaiden murhien suhteen, jotka murhina ovat rikosoikeudellisesti - ja myös valtion vahingonkorvausvastuun osalta - ikuisesti vanhentumattomia?

Keskisuomalaisen päätoimittaja poistatti maaliskuussa 2011 lehtensä keskustelufoorumilta kahden viikon jälkeen sen suosituimmaksi nousseen kesäkuun 1944 Kannaksen kadonneiden rintamakarkureiden kohtaloita käsitelleen aiheen.

Sivujuonteena poistetussa keskustelussa pohdittiin myös Lappeenrannan Huhtiniemessä ja sen ympäristössä vuosina 2005-07 suorittuja Suomen armeijan maatutkailuja ja niiden toistaiseksi salattuja tuloksia.

Keski-Suomen Keuruun pioneeripataljoonan asiantuntijat kun olivat mukana kun Huhtiniemessä ja sen ympäristössä Lappeenrannan ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmät ohjattiin armeijan maatutkailujen osatulosten perusteella löytämään ja kaivamaan Huhtiniemestä vain vanha venäläisten sotilaiden kalmisto useiden silminnäkijätodistajien Huhtiniemestä, Taivalsaaresta ja Valkealasta tarkasti osoittamien kesällä 1944 teloitettujen rintamakarkureiden joukkohautapaikkojen sijasta.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia