Oireellista, eikö vain?

[ekyto]

Tämän mukaan karjalaisevakkoja oli ainakin Paraisilla, joka oli ruotsinkielistä seutua. Joko kirjoittaja valehtelee, tai sitten evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisille seuduille:

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi. ... i%E2%80%9D

Ryssänlapsi oli se nimitys, jota isästäni Paraisilla käytettiin, kun hänen perheensä loppujen lopuksi sinne sijoitettiin. Jatkosodassa isäni piti perheensä paikoillaan kuin aavistaen, kuinka hommassa tulisi käymään. Rintamalta palattuaan hän sai rinatamamies tontin, jolle sitten rakensi maatilan talkoohengellä muiden karjalaisten evakkojen avustuksella ja niin teki moni muukin.
Asuminen evakkotaustalla ruotsinkielisessä kauppalassa oli pelkkää taistelua ja lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin isäni joutui puolustamaan perheensä nuorempia sisaruksia. Tulivat yleensä kuulemma porukalla unohtaen sen, että karjalainen ei ole niitä helpompia vastuksia ja jos ei sillä kertaa pärjännyt, niin sitten ne haettiin yksitellen. Vainoaminen ainakin loppui.

[Vetehinen]

Vetehisen yritti viimeisimmässä kommentissaan ilmeisesti esittää, että RKP edustaa puolueena "freudenthalismia" ja tähän kuuluu ajatus pienestä isänmaasta, siis ruotsinkielisten alueiden säilyttäminen ruotsinkielisenä. Se on hänen mielestään ilmeisesti suurikin vääryys.

En usko sinun olevan oikeasti sitä mieltä, että olisi oikein. Et vaan ole miettinyt asiaa loppuun saakka. Miksi se olisi oikein? Kerro niin joudut miettimään ja todennäköisesti muutat näkemyksesi.

Tuo "freudenthalismi" on minulle aivan uusi termi, mutta jos se tarkoittaa tosiaan sitä, ettei suomenruotsalaisia saa sulauttaa suomenkielisiin, en näe siinä yhtään mitään pahaa.

Sulauttamisen merkitys saattaa sinulle olla tarkkaan mielessä, mutta en minä ymmärrä mitä sillä tarkoitat.

Minun mielestäni on aivan oikein, jos vähemmistöasemassa olevat kieliryhmät haluavat varjella omaa kieltään, olivat he sitten suomenruotsalaisia, pohjoissaamelaisia,ruotsinsuomalaisia tai vienankarjalaisia.

Suomen ruotsalaiset eivät ole vähemmistöasemassa vaan enemmistöasemassa, mutta tietenkin vain laissa ja todellisuudessa he ovat vähemmistöasemassa. Miten mahtaa ajatuksesi suomalaisten tai miksei muidenkin muutosta "vähemmistön" alueelle istua yhteen suomenruotsalaisalueille muuton kanssa? Mietipä vielä hetki ja havaitset, että on parempi muuttaa näkemystä.

Itse asiassa Emma-Liisa mainitsikin sen tärkeän syyn siihen maanhankintalain erikoisuuteen; suomenkielisten kyläkuntien ilmestyminen keskelle ruotsinkielistä maaseutua olisi saattanut ainakin Uudellamaalla edistää alueiden sulautumista suomenkieliseen enemmistöön.

Alueiden sulatuminen lienee kirjoitusvirhe ja tarkoitat ihmisten sulautumista. Ovatko petertikat sulautuneita niin kuin sinä sulautumisella käsität?

Ai niin, ja minneköhän ne Porkkalan evakot mahtoivat mennä? Etteivät vain ruotsinkelisille alueille? Että alue palautettaisiin niin pian ei vielä ollut kenenkään nähtävissä.

Porkkalan evakot saattoivatpa hyvinkin mennä ruotsinkielisille alueille, koska lienevät olleet ruotsinkielisiä, kuten Jussi Jalonenkin omassa kirjoituksessaan tuntuu ilmaisevan.

Muuten suosittelen Vetehiselle lyhyempien lauseiden käyttämistä. Yksi ajatus yhteen lauseeseen, niin ajatus välittyy selkeämmin ja itse ajatuskin selkeytyy.

Lyhennelty.

[Vetehinen]

Tämän mukaan karjalaisevakkoja oli ainakin Paraisilla, joka oli ruotsinkielistä seutua.

Parainen oli kuitenkin kaksikielistä seutua eikä ruotsinkielistä. Asukkaista 27 % oli suomenkielisiä ja 73 % ruotsinkielisiä ja talvisodan jälkeen Paraisille sijoitettiin 406 henkilöä siirtoväkeä. Siirtoväen kielestä ei ole tietoa. Luvut sain taulukosta asiakirjassa SUOMEN VÄESTÖ JOULUKUUN 31 P:NA 1940.

[Emma-Liisa]

Ai niin, ja minneköhän ne Porkkalan evakot mahtoivat mennä? Etteivät vain ruotsinkelisille alueille?

Olen ennenkin muutamilla toisilla historiapalstoilla kysellyt, onko ruotsinkielisistä evakoista olemassa artikkeleita tai tutkimuksia? Ei siis pelkästään näistä tilapäisesti Kirkkonummelta lähteneistä, vaan myös esimerkiksi Viipurin ruotsinkielisistä.

Teeman lytytsarjassa suomalaisista myyteistä väitettiin, että kaupunkilaiset eivät omaksuneet evakkoidentiteettiä, vaan säolyivät esim. viipurilaisina.

Tiedä häntä, mutta kaupunkilaisten asema oli sikäli erilainen, että heitä ei asutettu pitäjittäin kuten maanviljelijöitä, vaan he itse hakeutuivat tiettyihin kaupunkeihin (esim. Lahteen).

[Emma-Liisa]

Ennen kaikkea pitäisi muistaa, että Paasikivi katsoi pohjoismaiset suhteet tuolloin tärkeämmiksi.

Toisaalta katsottuna on hyvä muistaa sellainen seikka, että poliitikot eivät aina puhu totta ja epäonnistumisia, huonoja ja epäsuosittuja päätöksiä saatetaan selittää miten milloin ja joskus suorastaan epätoivoisesti valehtelemalla.

Paasikiven toteamus olisi uskottava, jos olisi todisteita siitä, että Pohjoismaat olisivat painostaneet Suomen hallitusta estämään karjalaisten muuton suomen ruotsalaisten asuma-aluille, mutta en ole tietoinen moisesta painostuksesta.

Varsin kummallinen näkemys. Sodan jälkeen Suomessa elettiin valvontakommission painostuksen alla, ja sitten olisi pitänyt tahallaan huonontaa suhteita Ruotsiin aikana, jolloin aineellisen ja henkisen avun saaminen sieltä oli elinkysymys.

Kuten Johannes Virolainen muistelmissaan (Sanoi Paasikivi) kertoi, Paasikiven näkemys Ruotsista ainoana maana, joka Suomesta edes jossain määrin välittää, ja johon suhteita eivät saa häiritä lyhytnäköiset sisäpoliittiset intressit, säilyi samana, saiöyi samana myöhemminkin.

[Emma-Liisa]

Tuo sana "epäisänmaallinen" on kyllä aika kulunut. Olen saanut kuulla sen liian monta kertaa. Yhdellä työpaikalla oli työkaveri joka koko ajan painotti sitä, miten "isänmaallinen" ja "suomalainen" hän on. Vertauksena hän käytti usein minua ja minun sukulaisiani. Totuus oli, että isäni ja sen veljet olivat tehneet koko elämänsä kovaa työtä pienellä palkalla ja taistelleet molemmissa sodissa etulinjassa ja haavoittuneet. Silti nämä olivat kaverin mielestä "epäisänmaallisia" .Tämä mies oli hakenut useita kertoja lykkäystä ja lopulta hän haki vapautuspaperit ja jätti asevelvollisuuden kokonaan suorittamatta. Se ei kuitenkaan estänyt häntä olemasta yhtä "isänmaallinen" jatkossakin.

Niinpä.

Ester Stålbergin muistelmista käy ilmi, että 30-luvulla oikeisto oli monopolisoinut termin isänmaallinen, mikä oikeutti lain rikkomisen.

[jsn]

Oheisessa kartassa näkyy evakkojen sijoittaminen, ei kuitenkaan sijoituspitäjän vaan kihlakunnan muaan.

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/ ... kartta.htm

Huomionarvoista on, ettei käsittääkseni mikään ei myöhemmin estänyt henkilöitä muuttamasta tai sijoittumasta minne halusi, myös ruotsinkielisille alueille. Mutta luonnollista lienee, että useimmat pysyivät niillä sijoilla. Kiinnostava tutkimusaihe olisi, miten paljon evakkoja muutti pois alkuperäisestä sijoituspaikastaan ja minne, vaikkapa heti 1940-luvun lopulla tai 50-luvulla. Sittenhän kaupungistuminen alkoi vaikuttaa.

Joku voisi väittää, että myös pohjoissuomalaisia suosittiin, koska sinne ei sijoitettu Karjalan evakkoja...petsamolaiset kylläkin. Ja voisi väittää niinkin, että Oulun myöhempi menestys on hankittu sillä, ettei sinne sijoitettu evakkoja? Lapin ja Pohjois-Suomen jättämiseen pois oli kuitenkin painavia syitä.

Maanhankintalaki oli hetkellisesti tehokas instrumentti. Sen tarkoitus oli ennen muuta pikainen yhteiskuntarauha ja kommunistisen vaikutuksen eliminointi. Tässä on myös tärkeä peruste sille, miksi kieliasiaa ei haluttu kärjistää. Kommunistisen vaikutuksen torjuminen oli kiistatta korkealla poliittisella agendalla.

Sittemminhän maanhankintalaki vaikeutti Suomen maatalouspolitiikkaa 1960-70-luvuilla, osin vielä 80-luvullakin. Eli lyhyellä tähtäimellä toimiva ja tehokas, pitemmällä tähtäimellä ei ehkä niin toimiva. Tiedä sitten, hyötyivätkö ruotsinkieliset viljelysalueet saamastaan edusta millään tavalla? Ainakin Ahvenanmaan maatalous kehittyi varsin suotuisasti, mutta tähän lienee vaikuttanut enemmän ilmasto kuin sosioekonomiset tekijät. Ahvenanmaan asuttaminen suomenkielisillä olisi ollut jo ulkopoliittisesti mahdotonta.

Usein unohtuu, että ruotsinkieliset viljelijät joutuivat kyllä maksamaan evakkojen sijoituksesta hieman ylimääräistä korvausta.

[Klaus Lindgren]

Sulauttamisen merkitys saattaa sinulle olla tarkkaan mielessä, mutta en minä ymmärrä mitä sillä tarkoitat.

Sulauttamisella tarkoitan siis assimilaatiota, sitä, että vähemmistöryhmä menettää kulttuuriset erityispiirteensä ja sulautuu valtaväestöön. Suomenruotsalaisten tapauksessa se merkitsisi siis sitä, että heistä tulisi suomenkielisiä. (Varmuuden vuoksi mainittakoon, että assimilaatio on eri asia kuin integraatio, siis se, että ryhmä sopeutuu enemmistön dominoimaan yhteiskuntaan. Eräs oikein hyvä esimerkki onnistuneesta integraatiosta ovat Suomen tataarit.) Mutta tosiaankin, minun mielestäni tällainen assimilaatio ei ole hyvä asia, eikä vähemmistöjen assimiloiminen oikein. Ei ole oikein, jos esimerkiksi tornionlaaksolaisista ja muista Ruotsin suomalaisista yritetään tehdä ruotsinkielisiä ruotsalaisia. Onko Vetehisen mielestä?

Suomen ruotsalaiset eivät ole vähemmistöasemassa vaan enemmistöasemassa, mutta tietenkin vain laissa ja todellisuudessa he ovat vähemmistöasemassa.

Mitä ihmettä? Jos suomenruotsalaiset ovat vähemmistöasemassa ainoastaan laissa ja todellisuudessa, niin mitä jää jäljelle? Miten he voivat olla enemmistöasemassa, jos he ovat todellisuudessa vähemmistöasemassa?

Muuten, mitä lainsäädäntöön tulee, niin perustuslaissa ja monissa muissain laeissa he eivät ole vähemmistöasemassa, vaan tasa-arvoisessa asemassa suomenkielisten kanssa. Arkielämässä ja itse asiassa monissa lainsäädännön osissa he ovat faktisesti vähemmistöasemassa.

Porkkalan evakot saattoivatpa hyvinkin mennä ruotsinkielisille alueille, koska lienevät olleet ruotsinkielisiä, kuten Jussi Jalonenkin omassa kirjoituksessaan tuntuu ilmaisevan.

Juuri niin he tekivät. Ja ruotsinkieliset luovuttivat maata.

[nylander]

Ester Stålbergin muistelmista käy ilmi, että 30-luvulla oikeisto oli monopolisoinut termin isänmaallinen, mikä oikeutti lain rikkomisen.

Tämän tosiasian tietämiseksi ei tarvita edes Ester Ståhlbergin muistelmia. Kun tässä on ollut puhetta maanluovutuksista, niin sopii muistaa, että jo kesäkuussa 1940 säädetty pika-asutuslaki oli isänmaallisille piireille, täysin kielikysymyksestä riippumatta, todella raskas isku. Niin raskas, että halussa välttää "isän maan" luovuttaminen karjalaisevakoille on nähty yksi lisämotiivi liittoutumiseen natsi-Saksan kanssa. (Vrt. Mauno Jokipii: "Pika-asutuksen vaikeudet altistavat Suomen.")

[Klaus Lindgren]

Maan luovuttamisesta voisin muuten mainita, että kyllä niitä karjalaisia jonkin verran päätyi ruotsinkielisillekin alueille, joskaan ei paljon. Tunnen nimittäin yhden tapauksen, jossa veljekseille tarjottiin joko tiloja suomenkielisestä pitäjästä tai sitten kahta vierekkäistä tilaa viereisestä ruotsinkielisestä pitäjästä. Valitsivat jälkimmäisen, ja päätyivät siis seudulle, jossa harva siihen aikaan edes osasi suomea. Toinen veljeksistä ei kuulemma koskaan oppinut ruotsia, mutta tuli silti loistavasti toimeen kyläläisten kanssa. Aikamoinen tyyppi, siis.

[Peter Tikka]

Itse asiassa Emma-Liisa mainitsikin sen tärkeän syyn siihen maanhankintalain erikoisuuteen; suomenkielisten kyläkuntien ilmestyminen keskelle ruotsinkielistä maaseutua olisi saattanut ainakin Uudellamaalla edistää alueiden sulautumista suomenkieliseen enemmistöön.

Alueiden sulatuminen lienee kirjoitusvirhe ja tarkoitat ihmisten sulautumista. Ovatko petertikat sulautuneita niin kuin sinä sulautumisella käsität?

Havaitsen, että jatkat samoilla tutuilla linjoilla, joiden nimeä en sano ääneen, koska Klaus Lindgrenin on kehottanut minua välttämään sinun loukkaamista.

Jäin tietysti ihmettelemään, miten "ihmiset" sinusta "sulautuvat"? Kysymyksessä olisi ilmeisesti lapsus, ellei seuraava lauseesikin olisi täyttä potaskaa. Lindgren tarkoitti tietysti, kuten hän on sinulle joutunut sinulle selventämään, assimilaatiota. Sen kaikki muut (ja sinäkin) ymmärsivät.

En tiedä - enkä oikein välitäkään tietäää - mitä tarkoitat jatkossa esittämälläsi kysymyksellä (jota et onneksi ole osoittanut minulle): "Ovatko petertikat sulautuneita niin kuin sinä sulautumisella käsität?". Kysymyksessä lienee jonkin pallopelin selostustermi tms. Sillä alallahan viljellään kuulemma tuonkaltaisia päättömyyksiä, kysymyksiä kuten vaikkapa "kaivatko herneitä nenästäsi?" yms.

Petsku

[Vetehinen]

Varsin kummallinen näkemys. Sodan jälkeen Suomessa elettiin valvontakommission painostuksen alla, ja sitten olisi pitänyt tahallaan huonontaa suhteita Ruotsiin aikana, jolloin aineellisen ja henkisen avun saaminen sieltä oli elinkysymys.

Voi tietenkin kuvitella, että karjalaisten evakkojen asuminen suomen ruotsalaisella alueella huonontaa suhteita Ruotsiin, joka esitetään ainoana ystävänä, ystävänä joka painostaa ja puuttuu Suomen sisäpolitiikkaa, mutta kuitenkaan tietääkseni ei ole olemassa mitään tietoa siitä, että ystävämme Ruotsi olisi puuttunut karjalaisten evakkojen asutukseen, joten ajatus lienee kotitekoisesti luotu uhkakuva tai jotain muuta sellaista humpuukia, jolla poliitikot ovat yrittäneet selitellä tekosiaan ja josta voi käyttää myös suoraa suomenkielistä sanaa valehtelu.

[Peter Tikka]

Ester Stålbergin muistelmista käy ilmi, että 30-luvulla oikeisto oli monopolisoinut termin isänmaallinen, mikä oikeutti lain rikkomisen.

Tämän tosiasian tietämiseksi ei tarvita edes Ester Ståhlbergin muistelmia. Kun tässä on ollut puhetta maanluovutuksista, niin sopii muistaa, että jo kesäkuussa 1940 säädetty pika-asutuslaki oli isänmaallisille piireille, täysin kielikysymyksestä riippumatta, todella raskas isku. Niin raskas, että halussa välttää "isän maan" luovuttaminen karjalaisevakoille on nähty yksi lisämotiivi liittoutumiseen natsi-Saksan kanssa. (Vrt. Mauno Jokipii: "Pika-asutuksen vaikeudet altistavat Suomen.")

Aivan niin.

Oireellista on, että täällä esitettiin, että ne, jotka olivat pyrkineet vapautumaan velvollisuudestaan luovuttaa "faijan maita" Suomen valtiolle tämän tarpeeseen paikata oikeiston sotaan johtanutta politiikan seurauksia, olivat "epäisänmaallisia". Sen sijaan kirjoituksessa jätettiin mainitsematta, että ne, jotka olivat politiikallaan aiheuttaneet tuon tarpeen, olivat olleet ne varsinaiset "epäisänmalliset".

Ymmärrän varsin hyvin niitä pienviljelijöitä, jotka eivät halunneet luovuttaa "faijansa maita" valtiolle. Ruotsinkielisillä oli kuitenkin käytössään kielipoliittiset perusteet asettaa valtion tarpeita vastaan. En tiedä, miten hyvin he onnistuivat pyrkimyksissään.

Ymmätääkseni historian kirjoituksen tehtävänä ei ole tuomita sen ajan poliittiset toimijoit - olivatko ne, jotka eivät onnistuneet nujertamaan ruotsinkielisten(kin) pyrkimyksiä vapautua velvollisuudesta luovuttaa "faijan maita" muka epäonnistuneita politiikkoina? Sen tiedän, että tuttavapiirissäni on useita pienviljelijöitä, jotka ovat saaneet lunastaa maansa ruotsinkielisilllä paikunnilla Uudellamaalla ns. rintamamiehinä sotien jälkeen.

Asia joka tapauksessa päätettiin eduskunnassa 1945, eikä sitä asiaa voida päättää uudelleen jotenkin "isänmaallisemmin" nyt 2011. Poliittista leimakirvestä pienviljelijöiden kuvitellusta isänmaallisuudesta 1945 voi tietysti käyttää, jos joku haluaa.

Petsku

[skrjabin]

tietääkseni ei ole olemassa mitään tietoa siitä, että ystävämme Ruotsi olisi puuttunut karjalaisten evakkojen asutukseen

http://www.luovutettukarjala.fi/histori ... uminen.pdf

[Vetehinen]

Epäilin ja oikeastaan olin varma, ettei Klaus Lindgren ole miettinyt loppuun saakka suhtautumistaan suomalaisten muuttoon suomen ruotsalaisille alueille ja Lindgrenin vastauksen perusteella käsitykseni vain vahvistui. Ei ole loppuun asti mietitty.

Erikoinen on ajatusmaailma, kun enemmistöaseman menettäminen eli joutuminen, tai pääseminen vähemmistöasemaan on muka assimilaatiota, mutta sellaiset, kuten tataarit, joilla ei ole edes vähemmistöasemaa, ovat onnistuneesti integroituneita. Selitäpäs tuo Lindgren!

En usko Lindgrenin ajattelevan selkesti ja loppuun saakka.

Jos ruotsinkieliset luovuttivat maata Porkkalan ruotsinkielisille evakoille vahvistaa se mielestäni käsitystä omasta pienestä isänmaasta eli suomen ruotsista.