Heikki_Tala
Viestit: 5
Liittynyt: 20.11.11 23:06

Oireellista, eikö vain?

Uutena rekisteröityneenä ja omalla nimelläni kirjoittavana oli tosi mielenkiintoista havaita, että aivan ylivoimaisesti keskustelluimpia aiheita täälläkin ovat kielipolitiikkaan liittyvät aiheet. Suomalaisuuden Liiton uuden kirjan "Itämaasta itsenäisyyteen" suomiminen on saanut 595 puheenvuoroa ja 5691 lukukertaa.
Toinen aihe on kielikysymys ja vastaavat luvut 671/18996. Siis aivan omassa ylhäisessä yksinäisyydessään ja todistavat, että Åbo akademin tutkimus kieli-ilmapiirin radikaalista muuttumisesta Suomessa on täyttä totta.

Suosittelen kotisivujeni kuva-albumin tutkimista, sillä siellä on melko paljon erilaisten tutkimusten tuloksia kielipoliittisista ja kielipolitiikan historiallisista tutkimuksista ja selvityksistä:
http://www.simplesite.com/Tala

Suomalaisten historiaa on kirjoitettu moneen kertaan uudelleen ja esimerkiksi nyt on menossa suomenruotsalaisen näkemyksen kirjaaminen miljoonilla euroilla ja kirjoittajana on professori Henrik Meinander. Hänen uudehko kirjansa "Suomi 1944" on erittäin kuvaava, sillä hän on jättänyt kaikki suomenruotsalaisten kannalta kiusalliset asiat käsittelemättä; maanhankintalaki, Rkp:n liittoutuminen kommunistien ja skdl:läisten kanssa vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotalsyyllisyystuomioita, valtioneuvostoon asti noussutta kysymystä suomenruotsalaisten joukkosiirtymisestä Pohjanlahden yli käpykaartiin Uumajaa, jossa Ruotsin valtio antoi heille kaiken "hammasharjoista alkaen". :cool:

Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Oireellista, eikö vain?

Heikki_Tala kirjoitti:Suomalaisten historiaa on kirjoitettu moneen kertaan uudelleen ja esimerkiksi nyt on menossa suomenruotsalaisen näkemyksen kirjaaminen miljoonilla euroilla...
Jos tarkoitat hanketta/kirjasarjaa Finlands svenska historia niin voin suositella lämpimästi Nils Erik Villstrandin kirjoittamaa kakkososaa, josta näkyy miten varsinaisen Ruotsin puolella Suomea ei todellakaan nähty integroituna valtakunnan osana vaan usein epäilyttävänä takamaana. Kari Tarkiaisen ensimmäisessä osassa puolestaan on tuorein tieto varhaisista ajoista suomenkielisessä laitoksessa Ruotsin Itämaa : esihistoriasta Kustaa Vaasaan. Itsekin suhtauduin tutkimushankkeeseen hieman ihmetellen, mutta tulokset ovat toistaiseksi julkaisemisensa ansainneet.

Itse en ole Meinanderin kirjaa Suomi 1944 lukenut, mutta kuulemani esitelmän perusteella se tosiaankin keskittyy vuoteen 1944, joten ei siinä mielessä ole erikoista, että siinä ei käsitellä vuonna 1945 säädettyä maanhankintalakia.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Oireellista, eikö vain?

Heikki_Tala kirjoitti:Uutena rekisteröityneenä ja omalla nimelläni kirjoittavana oli
tosi mielenkiintoista havaita, että aivan ylivoimaisesti keskustelluimpia aiheita
täälläkin ovat kielipolitiikkaan liittyvät aiheet.
Tämä kertoo siitä, että Agricolaankin on eksynyt muilta nettifoorumeilta
muutamia trolleja (kielipolitiikan osalta toistaiseksi 2 kpl, liekö nyt
tullut kolmas?), jotka jatkavat sitkeästi samojen suurimmaksi osaksi
virheellisten ja erittäin rajalliseen historiantuntemukseen pohjautuvien
argumenttien toistamista - huolimatta siitä, että ne on kumottu palstalla
moneen kertaan.

Asiantuntevien keskustelijoiden kannalta tilanne on turhauttava, sillä ko.
kirjoittajille kielipoliittiset teemat ovat selkeästi uskon asia, johon ei ole
mahdollista vaikuttaa rationaalisilla argumenteilla. Monilla muilla avoimilla
keskustelufoorumeilla onkin aikojen kuluessa käynyt niin, että erilaisten
uskonlahkojen propaganda on vähitellen jyrännyt asiallisen keskustelun alleen
sitä mukaa kun asialliset keskustelijat ovat väsyneet yksipuoliseen
puolustustaisteluun.

Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy Agricolassa. Minusta olisi tavoittelemisen
arvoista, että Agricolassa olisi edelleen mahdollista keskustella sellaisten
ihmisten kesken, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita historiasta ja
historiaa koskevasta keskustelusta, eivätkä vain käytä omia historiaa koskevia
uskomuksiaan oman poliittisen agendansa edistämisen välineenä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oireellista, eikö vain?

Heikki_Tala kirjoitti: kirjoittajana on professori Henrik Meinander. Hänen uudehko kirjansa "Suomi 1944" on erittäin kuvaava, sillä hän on jättänyt kaikki suomenruotsalaisten kannalta kiusalliset asiat käsittelemättä; maanhankintalaki, Rkp:n liittoutuminen kommunistien ja skdl:läisten kanssa vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotalsyyllisyystuomioita, valtioneuvostoon asti noussutta kysymystä suomenruotsalaisten joukkosiirtymisestä Pohjanlahden yli käpykaartiin Uumajaa, jossa Ruotsin valtio antoi heille kaiken "hammasharjoista alkaen". :cool:
Mikähän noista asioista kuuluu nimenomaan vuoteen 1944 eikä esimerkiksi vuoteen 1945 tai 1946? Se iso asia, jota Meinander ei käsittele, on tietysti lähtö Itä-Karjalasta, jolloin jää käistteleemättä myös Suomi miehittäjänä.

Luettelossasi ainoa asia, joka liityy vuoteen 1944, taitaa olla siirtyminen Ruotsiin. Ainoa ryhmä, joka "joukolla" sinne siirtyi, taisi olla Stella Polariksen upseerit perheineen. Muut pakenivat ihan yksilöinä. Käsittääkseni taustatekijänä oli esim. Munsalassa pasifismi eikä äidinkieli.

Noin yleisesti ottaen, on paheksuttavaa käyttää historiaa lietsomaan vihantunteita jotakin ryhmää kohtaan.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oireellista, eikö vain?

Emma-Liisa kirjoitti:Se iso asia, jota Meinander ei käsittele, on tietysti lähtö Itä-Karjalasta, jolloin jää käistteleemättä myös Suomi miehittäjänä.
Se isoin, nimenomaan vuoteen 1944 liittyvä asia, jota Meinander ei käsittele muuta kuin yläluokkaisesta "vaaran vuosien" näkökulmasta, on syksyn 1944 henkinen murros. Tämä on sitäkin merkillisempää, kun kirjan alaotsikkona on "Sota, yhteiskunta ja tunnemaisema". "Oireellista, eikö vain?" Mutta tästä olen jo aikaisemmin kirjoittanut pitkästi; nyt riittäköön Erkki Tuomiojan, jonka historioitsijaeetos totuudellisuuteen pyrkimisen osalta tuntuu olevan kokonaan toista luokkaa, luonnehdinta puheena olevasta ajasta:

Välirauhansopimus ja sitä seurannut aika merkitsi sille osalle maamme porvaristoa, joka oli sitonut kohtalonsa Saksaan ja sen edustamaan aate- ja arvomaailmaan, pelon ja epätoivon kautta, "vaaran vuosia". Tänä aikana heidän uskoaan sekä porvarillisen yhteiskuntajärjestyksen että Suomen itsenäisyyden säilymiseen koeteltiin ankarasti. Toiselle osalle kansaa se taas merkitsi mahdollisuuksien aikaa ja demokraattista muutosta niiden yhteiskuntaluokkien ja ryhmien hyväksi, joiden oikeudet siihen saakka olivat olleet hyvin vähäarvoinen asia. Virallisen Suomen vankiloista ja maan alta nousi ensimmäistä kertaa laillisin toimintaoikeuksin se mielipidesuunta, jonka hävittämiseen sekä 30-luvun alun kansanliike että 40-luvun alun ristiretkeläiset olivat omistautuneet.

(Tuomioja, K. H. Wiik 2, 1982)

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oireellista, eikö vain?

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Se iso asia, jota Meinander ei käsittele, on tietysti lähtö Itä-Karjalasta, jolloin jää käistteleemättä myös Suomi miehittäjänä.
Se isoin, nimenomaan vuoteen 1944 liittyvä asia, jota Meinander ei käsittele muuta kuin yläluokkaisesta "vaaran vuosien" näkökulmasta, on syksyn 1944 henkinen murros. Tämä on sitäkin merkillisempää, kun kirjan alaotsikkona on "Sota, yhteiskunta ja tunnemaisema". "Oireellista, eikö vain?" Mutta tästä olen jo aikaisemmin kirjoittanut pitkästi; nyt riittäköön Erkki Tuomiojan, jonka historioitsijaeetos totuudellisuuteen pyrkimisen osalta tuntuu olevan kokonaan toista luokkaa, luonnehdinta puheena olevasta ajasta:

Välirauhansopimus ja sitä seurannut aika merkitsi sille osalle maamme porvaristoa, joka oli sitonut kohtalonsa Saksaan ja sen edustamaan aate- ja arvomaailmaan, pelon ja epätoivon kautta, "vaaran vuosia". Tänä aikana heidän uskoaan sekä porvarillisen yhteiskuntajärjestyksen että Suomen itsenäisyyden säilymiseen koeteltiin ankarasti. Toiselle osalle kansaa se taas merkitsi mahdollisuuksien aikaa ja demokraattista muutosta niiden yhteiskuntaluokkien ja ryhmien hyväksi, joiden oikeudet siihen saakka olivat olleet hyvin vähäarvoinen asia. Virallisen Suomen vankiloista ja maan alta nousi ensimmäistä kertaa laillisin toimintaoikeuksin se mielipidesuunta, jonka hävittämiseen sekä 30-luvun alun kansanliike että 40-luvun alun ristiretkeläiset olivat omistautuneet.

(Tuomioja, K. H. Wiik 2, 1982)
Hm, tässä on kieltämättä perää, suomalaisia oli monenlaisia. Tosin täytyy muistaa, että se joka tehokkaimmin vastusti kommunismia oli Linnallakin demari Janne Kivivuori ja että suurin osa "lahtisistakaan" ei ollut jatkosodan aikana vankilassa eikä käpykaartissa vaan koki ihan sen saman kuin toisetkin suomalaiset sotilaina, evakkoina, kotirintaman pommitukset jne., joskin ehkä erilaisin tuntein.

Muistelen, että Kai Laitinen oli 60-luvulla kirjallisuushistoriassaan niin tasapuolinen, että asetti Waltarin Sinuhen rinnalle Elvi Sinervon Viljami vaihdokkaan.

PS. Eikös joku Meinander ollut rauhanopposition jäsen? Lienee sukua.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oireellista, eikö vain?

Emma-Liisa kirjoitti:täytyy muistaa, että se joka tehokkaimmin vastusti kommunismia oli Linnallakin demari Janne Kivivuori ja että suurin osa "lahtisistakaan" ei ollut jatkosodan aikana vankilassa eikä käpykaartissa vaan koki ihan sen saman kuin toisetkin suomalaiset sotilaina, evakkoina, kotirintaman pommitukset jne., joskin ehkä erilaisin tuntein.
En pyrkinyt rajaamaan tarkoittamaani kansanosaa pelkästään tai edes ensisijaisesti turvasäilöläisiin tai käpykaartilaisiin, vaikka Tuomioja-sitaatista voikin saada sellaisen kuvan. Taannoin käydyssä keskustelussa harmittelin sitä, ettei Meinander lainkaan käsittele kirjassaan sitä kansanosaa, joka iloitsi siitä, ettei Suomesta tullut Suur-Saksan protektoraattia. Sitä paitsi: tuskin läheskään kaikki demaritkaan olivat henkisesti kiinni aseveliakselissa. Kun aikoinaan puhutin sodankäyneitä miehiä, hyvin monet mainitsivat tärkeimpinä muistikuvinaan syksyltä 1944 ilon ja helpotuksen tunteet sodan päättymisestä ja hengissä selviämisestä. "Vaaran vuosien" alkamisen tunnelmista en muista oikein kenenkään puhuneen. Toissavuotisessa yleisöesitelmässään myös tutkija Jenni Kirves viittasi syksyn 1944 suureen helpotuksen tunteeseen: suomalaisten naisten hedelmällisyyskin kohosi joulukuussa 1944 tasolle, jota ei ole koskaan myöhemmin saavutettu.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oireellista, eikö vain?

nylander kirjoitti: Kun aikoinaan puhutin sodankäyneitä miehiä, hyvin monet mainitsivat tärkeimpinä muistikuvinaan syksyltä 1944 ilon ja helpotuksen tunteet sodan päättymisestä ja hengissä selviämisestä.
Helpotus lienee ollut yleistä, mutta iloa tuskin tunsivat ne, joilta on mennyt koti ja/tai läheisiä. Sotahan kohteli ihmisiä eri tavoin.
Toissavuotisessa yleisöesitelmässään myös tutkija Jenni Kirves viittasi syksyn 1944 suureen helpotuksen tunteeseen: suomalaisten naisten hedelmällisyyskin kohosi joulukuussa 1944 tasolle, jota ei ole koskaan myöhemmin saavutettu.
Tästähän Meinanderkin kirjoitti.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oireellista, eikö vain?

Meinander jää kyllä "tunnemaiseman" suhteen selvästi jälkeen Orlando Figesin Stalinin aikaa käsittelevään Kuiskaajista, mutta se perustuikin perusteellisiin haastatteluihin:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx ... 02&lang=fi

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Oireellista, eikö vain?

Emma-Liisa kirjoitti:Meinander jää kyllä "tunnemaiseman" suhteen selvästi jälkeen Orlando Figesin Stalinin aikaa käsittelevään Kuiskaajista, mutta se perustuikin perusteellisiin haastatteluihin:
Oletko ehtinyt Figesiä jo lukea? Pikaisella vilkaisulla vaikutti tosiaan aika perusteelliselta.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oireellista, eikö vain?

skrjabin kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Meinander jää kyllä "tunnemaiseman" suhteen selvästi jälkeen Orlando Figesin Stalinin aikaa käsittelevään Kuiskaajista, mutta se perustuikin perusteellisiin haastatteluihin:
Oletko ehtinyt Figesiä jo lukea? Pikaisella vilkaisulla vaikutti tosiaan aika perusteelliselta.
Olen lukenut kirjan englanniksi.

Poikkeuksellista ja esimerkiksi kelpaavaa siinä on massiivinen pohjatyö. Esim. haastateltavat saivat ensimmäisellä kerralla puhua vapaasti, toisella kerralla tehtiin kysymyksiä. Myös dokumentteja käytettiin, koska eihän muuten saa selville esim. että joku oli tehnyt ilmiantoja.

Tällainen hanke ei olisi vielä liian myöhäinen Suomessakaan, vaikka osaksi täytyisi käyttää kirjoitettuja elämäkertoja SKS:sta, Työväen arkistosta, Kansan arkistosta yms.

Heikki_Tala
Viestit: 5
Liittynyt: 20.11.11 23:06

Re: Oireellista, eikö vain?

Kiva, että myös kielipolitiikan historia kiinnostaa. Tosin ei se minulle ollut yllätys. ;-)
Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön historian professori Henrik Meinanderin kirjan nimi on "Suomi 1944", mutta hän käsittelee huomattavan paljon myös vuoden 1945 tapahtumia. Ne ovaqtkin hyvin mielenkiintoisia kielipolitiikan ja suomenruotsalaisuuden kannalta, sillä heti vuoden alussa julkaistiin ruotsinkielisten vaatimuksesta asetetun kielirauhakomitean mietintö (1:1945). Siinä sovittiin pelisäännöistä, jotta rauha suomen- ja ruotsinkielisten välillä voitaisiin saada aikaan. Nyt vain kävi niin, että suomenruotsalaiset ovat viis veisanneet komiteassa sovitusta. Lukekaapa, niin ehkä jopa hämmästytte.
Asia, jonka professori Meinander sujuvasti unohtaa on myös RKP:n ja Svenska vänsternin kansanedustajien liittoutuminen kommunistien ja SKDL:n kanssa vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita. Myöhemmin allekirjoittajiksi saatiin muutama hassu demari ja jopa yksi maalaisliittolainen. RKP:n kansanedustajista ylivoimaisesti suurin osa veti nimensä paperiin (eduskunnan arkistot 1945).
Maanhankintalaki (1945) oli ruotsinkielisten epäisänmaallisuuden eräänlainen huipentuma, kun suomenruotsalaiset vapautettiin lähes kokonaan maan luovutuksesta karjalaisille sotaevakoille. Kannattaa lukea Opetusministeriön teos Kansakunta sodassa, 3. Kuilun yli, s 302-311.

Viime sotien aikaisista ja heti niiden jälkeen sattuneista tapahtumista johtuu, että tutkimusten mukaan huomattava osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia edelleen epäisänmaallisina (folktinget 1996, Civic-tutkimus 2000, Virrankoski 2003).

Nyt RKP ajaa pakkoruotsin aikaistamista ja lisäämistä kuin käärmettä pyssyyn, koska tammikuussa tänä vuonna Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoittaa, että 48 % suomalaisista haluaa Suomeen pohjoismaisen mallin mukaisesti virallisen yksikielisyyden, 41 % kannattaa nykykäytäntöä ja 11 % ei ole määritellyt kantaansa.
Kyllä se siitä!

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Oireellista, eikö vain?

Heikki_Tala kirjoitti:Ne ovaqtkin hyvin mielenkiintoisia kielipolitiikan ja suomenruotsalaisuuden kannalta, sillä heti vuoden alussa julkaistiin ruotsinkielisten vaatimuksesta asetetun kielirauhakomitean mietintö (1:1945). Siinä sovittiin pelisäännöistä, jotta rauha suomen- ja ruotsinkielisten välillä voitaisiin saada aikaan. Nyt vain kävi niin, että suomenruotsalaiset ovat viis veisanneet komiteassa sovitusta. Lukekaapa, niin ehkä jopa hämmästytte.
Asia, jonka professori Meinander sujuvasti unohtaa on myös RKP:n ja Svenska vänsternin kansanedustajien liittoutuminen kommunistien ja SKDL:n kanssa vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita. Myöhemmin allekirjoittajiksi saatiin muutama hassu demari ja jopa yksi maalaisliittolainen.
Olikohan maalaisliittolainen allekirjoittaja Yrjö Schildt, jonka muistelmien katkelmia sisältyy Ylikankaan kirjaan sisällissodasta 1918.

Onko mainitsemasi komiteamietintö saatavissa jostain linkistä?
Heikki_Tala kirjoitti:Viime sotien aikaisista ja heti niiden jälkeen sattuneista tapahtumista johtuu, että tutkimusten mukaan huomattava osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia edelleen epäisänmaallisina (folktinget 1996, Civic-tutkimus 2000, Virrankoski 2003).
Tuokin voi osaltaan vaikuttaa käsityksiin, mutta havaitsin myös, että ruotsalaisen kansanpuolueen henkisen isän Axel Freudenthalin halu oli erottaa Suomi Venäjästä ja liittää Ruotsiin, joka ei ole Suomen kannalta varmaankaan isänmaallista, mutta saattaa olla sitä Ruotsin kannalta.

Sisällissotaan liittyy myös Ruotsiin liittämisen alavire, jota ilmeni ainakin eräissä sisällissotaan osallistuneissa ruotsalaisissa, joka toki vaikuttaa kohtuullisen utopistiselta idealta, mutta sellaista kuitenkin ilmeni.

Heikki_Tala kirjoitti:Nyt RKP ajaa pakkoruotsin aikaistamista ja lisäämistä kuin käärmettä pyssyyn
Kahden kansalliskielen tilanne on aika ongelmallinen koska toinen niistä on niin vähäpätöinen vähemmistökieli reaalimaailmassa eli todellisuudessa. Ruotsinkielisiä on hyvin vähän ja jos ruotsinkielisiksi lasketaan vain ne, joilla ruotsi on parempi kieli, on osuus aika olematon.

Mutta lait on laadittu niin, että ruotsi on enemmistökieli.

On melkoinen ristiriita voimassa olevien lakien ja todellisuuden välillä ja siitä syystä hallinto, eli poliitikot, ainakin eräät, pyrkivät muuttamaan todellisuuden lakeja vastaaviksi. Todellisuuden muutos edellyttää pakkoruotsia, kielikiintiöitä ja muuta positiivista syrjintää, jolla pyritään ylläpitämään illuusiota, että ruotsi on enemmistökieli.

Kun puhutaan ruotsin enemmistökielen aseman muuttamisesta vähemmistökieleksi, esitetään väitteitä, että pyritään sortamaan vähemmistöä, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että vähemmistöllä olisi vähemmistökielen asema, joka vastaa elävää todellisuutta.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Oireellista, eikö vain?

Nyt minun täytyy esittää pyytää herroille "Vetehinen" ja Heikki Tala pyyntö: voisitteko lukea tämän palstan säännöt, vaikkapa tästä. Huomannette, että ylläpitäjät voisivat poistaa viestinne jo nyt. Jättänette suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten parjaamisen ja salaliittoteoriat pois tältä palstalta. Kiitos.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Oireellista, eikö vain?

Jyrki Ilva kirjoitti:
Heikki_Tala kirjoitti:Uutena rekisteröityneenä ja omalla nimelläni kirjoittavana oli tosi mielenkiintoista havaita, että aivan ylivoimaisesti keskustelluimpia aiheita täälläkin ovat kielipolitiikkaan liittyvät aiheet.
Tämä kertoo siitä, että Agricolaankin on eksynyt muilta nettifoorumeilta
muutamia trolleja (kielipolitiikan osalta toistaiseksi 2 kpl, liekö nyt
tullut kolmas?), jotka jatkavat sitkeästi samojen suurimmaksi osaksi
virheellisten ja erittäin rajalliseen historiantuntemukseen pohjautuvien
argumenttien toistamista - huolimatta siitä, että ne on kumottu palstalla
moneen kertaan.
Tarkennan hieman, kun Jyrkin kommentista saattaisi joku tulkitsija saada sen kuvan kuin tietty mielipide (pakkoruotsin vastustaminen) tekisi kirjoittajasta automaattisesti trollin, vaikka Jyrki tuskin tätä tarkoittikaan.

Esimerkiksi itse vastustan myös valtakunnallista pakkoruotsia, ja olen perustellut kantani täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin ... ttinen.pdf

Olen myös keskustellut aiheesta täällä ja muilla foorumeilla, mutta kukaan ei ole osannut perustelujani kumota - keskustelu on päättynyt siihen, koska minä en ole jankuttava trolli. :-) Siitä olen samaa mieltä, että mainitsemasi kaksi trollia ovat rasittavia, mutta pyydän silti ettei ketään leimata trolliksi pelkästään mielipiteensä vuoksi - se nimitys pitää ansaita tolkuttomalla, perusteettomalla jankkaamisella.
Klaus Lindgren kirjoitti:Nyt minun täytyy esittää pyytää herroille "Vetehinen" ja Heikki Tala pyyntö: voisitteko lukea tämän palstan säännöt, vaikkapa tästä. Huomannette, että ylläpitäjät voisivat poistaa viestinne jo nyt. Jättänette suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten parjaamisen ja salaliittoteoriat pois tältä palstalta. Kiitos.
Foorumin sääntöjen mukaan kiellettyjä ovat mm. "Erilaisiin sukupuolen, kielen, etnisyyden, uskonnon tai jonkin muun perusteella määrittyneisiin ihmisryhmiin kohdistuva syyttely, herjaaminen ja vihankylvö."

En kyllä onnistu löytämään Heikin viesteistä herjaamista ja vihankylvöä - syyttely on tulkinnanvarainen juttu: ilmeisesti lasket syyttelyksi kaiken missä paljastetaan jotain ryhmää koskeva negatiivinen seikka menneisyydestä? Historian pitäisi kuitenkin olla objektiivista, sekä positiivisia että negatiivisia seikkoja tasapuolisesti esittelevää. Se, että perustelee suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti, ei minusta täytä syyttelyn määritelmää vaan on pelkästään menneisyyden seikkojen tasapuolista esiintuomista.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”