Sivu 3/4

Re: Akateemikko Paavo Haavikko – suomalaisen stalinismin uhri?

Lähetetty: 08.12.11 23:35
Kirjoittaja Vetehinen
Emma-Liisa kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:
laitman kirjoitti: Minä näen asian niin, että ainoa joka on vastuussa tapahtuneesta on kaappari.
Siirtäessäsi vastuun myös poliisin teoista rikolliselle, poliisi ei ole vastuussa mistään ja voi toimia seurauksista piittaamatta.
Tietenkin poliisi on vastuussa omistateoistaan, mutta kuten edellä on todettu, kyseessä oli yllättävä ja poikkeuksellinen tilanne
Panttivankitragedia oli kestänyt 12 tuntia ja poliisit tiesivät Takalalla olevan dynamiittia, jonka Takala uhkasi räjäyttää, joten se ei ollut yllättävää, että hän toteutti uhkauksensa.

Re: Akateemikko Paavo Haavikko – suomalaisen stalinismin uhri?

Lähetetty: 09.12.11 09:24
Kirjoittaja Emma-Liisa
Vetehinen kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti: Tietenkin poliisi on vastuussa omistateoistaan, mutta kuten edellä on todettu, kyseessä oli yllättävä ja poikkeuksellinen tilanne
Panttivankitragedia oli kestänyt 12 tuntia ja poliisit tiesivät Takalalla olevan dynamiittia, jonka Takala uhkasi räjäyttää, joten se ei ollut yllättävää, että hän toteutti uhkauksensa.
En tietenkään tarkoittanut tuota, vaan sitä että poliisi ei ollut ennen joutunut vastaavaan tilanteeseen. Sitähän osoittaa selvästi sekin, että tilannetta yritettiin johtaa Helsingistä käsin.

Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 09:25
Kirjoittaja Heikki Jansson
laitman kirjoitti: Minä näen asian niin, että ainoa joka on vastuussa tapahtuneesta on kaappari.
ja
Emma-Liisa puolestaan kirjoitti:Tietenkin poliisi on vastuussa omistateoistaan, mutta kuten edellä on todettu, kyseessä oli yllättävä ja poikkeuksellinen tilanne
Korkeimman oikeuden Mikkelin tapahtumia koskevassa päätöksessä mainitaan, että:

”A on tiennyt, että Mikkeliin saapumisen jälkeen poliisiylijohdon tavoitteena on ollut erityisesti panttivankien turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tavoite on selvästi ilmennyt lukuisista Helsingistä Mikkeliin puhelimitse toimitetuista ohjeista. Aseiden käyttö on sanottujen ohjeiden mukaan ollut neuvottelujen aikana kiellettyä. Poliisiylijohdon aluksi antamien ohjeiden mukaan kaappaaja oli taivuteltava myöntymään panttivankien vapauttamiseen sekä räjähteiden luovuttamiseen. Tällöin hänen olisi sallittava jatkaa matkaa pankista anastettuine rahoineen.”

Edelleen päätöksestä ilmenee, että ellei kaappari suostuisi panttivangin luovuttamiseen oli tämän matkan jatkuminen sallittava.

Poliisit paikan päällä rikkoivat näitä ohjeita onnettomin seurauksin. Ehdottomasti viimeistään kello 03.44 olisi poliisien pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin ohjeiden vastaisen sulutuksen purkamiseksi. Sulutusta ei olisi alun perinkään saanut tehdä eikä missään tapauksessa niin tiiviiksi kuin oli tehty. Sulutusta kuitenkin tiivistettiin vielä entisestäänkin seurauksin, että tilanne ryöstäytyi poliisien käsistä kun toimet ajoivat Takalan syyntakeettomaan raivoon.

Lopputulos oli hirvittävä. Poliisien toiminta aiheutti päätöksessä mainitun Takalan syyntakeettoman tilan ja sai lopuksi Takalan räjäyttämään hallussaan olleen dynamiittipanoksen tuhoisin seurauksin jossa Häkkinen ja Takala saivat surmansa. Poliisit olivat tuolloin jo olleet yli 12 tuntia tietoisia sekä Takalan vaarallisuudesta ja tämän hallussa olleesta dynamiitista.

Laitmanin mukaan ”Ainoa joka on vastuussa tapahtuneesta on kaappari.”

Itse olen puolestani Korkeimman oikeuden päätöksen kannalla. En saata pitää nimim. Laitmanin mielipidettä jonka mukaan ””Ainoa joka on vastuussa tapahtuneesta on kaappari.” sen enempää Suomen lakia kuin järkevyyttä vastaavana. Mielestäni ei laitmanin omituinen ”kannanotto” ole edes kannanotto, van mitäänsanomaton fraasi.

Suomen laissa, rikoslain 4 luvun 4-6 §:ssä määrätään, että poliisi on oikeutettu ryhtymään ns. julkisoikeudelliseen hätävarjeluun vain seuraavien määräysten täyttyessä ja niiden osoittamissa rajoissa:

”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.”

Edelleen lainkohdissa säädetään että:

”Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta avustaa järjestystä ylläpitämään asetettuja henkilöitä säädetään erikseen lailla.
Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.

Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.”

Nimimerkit laitman ja Emma-Liisa ovat toista mieltä kuin Suomen laki. Heistä on laki korvattavissa fraaseilla, kuten käytetyllä ”Ainoa joka on vastuussa tapahtuneesta on kaappari.” Olisikoi Korkeimman oikeuden pitänyt toimia tuon fraasin mukaan eikä Suomen lain mukaan?

Minä en saata yhtyä mainittujen nimimerkkien perustelemattomaan näkemykseen. En saata katsoa että poliisimiehillä oli oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin, jotka päätöksessä selostetuissa olosuhteissa johtivat kaapparin surmaamaan itsensä sekä Jukka Häkkisen ja vaaransi lisäksi kymmenien ihmisten hengen ja terveyden.

Kaappari oli ryöstänyt Kansallispankin ja saanut haltuunsa noin kaksi miljoonaa markkaa, siis n. 300 000 euroa. Poliisit Mikkelissä – vastoin kymmeniä ohjeita ja määräyksiä - ajoivat tuon sairaan miehen loukkuun päätöksestä ilmenevin tavoin suluttamalla ja lopuksi räjäyttämään itsensä ja Häkkisen ja samalla nämä vaaransivat kymmenien, ellei satojen ihmisten hengen. Olihan hyvä näin?

Minusta voisi ajatella ennen kuin kirjoittaa. Yleensäkin on syytä perehtyä asian ennen kuin esittää siitä mielipiteitä. Sitä ei sen enempää laitman kuin Emma-Liisa ole tehnyt.

JK

Lakia on muutettu vuonna 2003 mutta oli asiallisesti samansisältöisenä voimassa Mikkelin tapahtumien aikaan.

Poliisivirkarikos Puijolla 16.3.1996

Lähetetty: 09.12.11 11:23
Kirjoittaja Martti Pelho
Opiskelijoiden liikuntaliitto järjesti Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kanssa Puijon mäkimontussa ja pujottelurinteella - poliisin luvin ja valvonnassa - opiskeijoiden keväisen liikuntatapahtuman 16.3.1996.

Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta runsaalla alkoholin käytöllään pitkin iltapäivää tunnelmaa kohottanutta opiskelijaa. Poliisille oli ilmoitettu 50 nimettyä opiskelijaa järjestyksenvalvojiksi.

Tuhannet opiskelijat laskettelivat kuitenkin ilman minkäänlaista ohjeistusta, tai turvajärjestelyja pujottulerinteen eri tasanteilta 200-300 metrin liut yksin ja ryhmissä erilaisilla alustoilla.

Tilanteessa alaslaskevat törmäilivät samanaikaisesti samaa rinnettä ylöskapuaviin laskijoihin. Laskettelu muuttui iltapäivän mittaan humalahakuisessa riehassa suoranaiseksi hevosleikiksi: alaslaskettijat ottivatkin harrasteekseen törmäysten aikaansaamisen ulosnouseviin laskettelijoihin.

Puijon pujottelurinteellä tapahtuikin satoja laskettelijoiden yhteentörmäyksijä, joiden ehkaisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi tapahtuman järjestäjät, järjestyksenvalvojat ja valvova poliisi eivät lainkaan toimineet.

Yhteentörmäyksissä loukkaantui kymmeniä laskettelijoita, joista kolmisenkymmentä (tarkalleen 27) toimitettiin KYS:n ensiapuun. Sairaala tekikin heti lasketteluriehasta ilmoituksen poliisille. Kutsuttu poliisipartio ei kuitenkaan koskaan saapunut riehapaikalle.

Vasta kun kolme opiskeljatyttöä törmäsi laskussaan kovalla vauhdilla härkätaistelijoita leikineeseen nousijaporukkaan seurauksella, jossa yksi tytöistä sai kallovamman ja kuoli välittömästi, tapahtumaa “päivystänyt” poliisipartio saapui läheisen huoltoaseman baarista ambulanssin kutsumana paikalle.

Riehapaikalle saapunut poliisipartio keskeytti laskemisen välittömasti, lopetti tapahtuman ja aloitti kuulemiset.

Poliisipartio raportoi esimiehilleen tapahtumassa tuhansien osallistujien, osa selvästi myös alaikäisiä, olevan tapahtuma-alueella eri asteisessa humalatilassa. Poliisin ilmoituksen mukaan myös tapahtuman järjestyksenvalvojat olivat järjestään humalassa, osa poliisin tavoittamista järjestysmiehistä niin vahvisti etteivät pysyneet poliisin raportin mukaan edes pystyssä eikä heitä voi kuulla tai kuulustella.

Poliisipartio pyysi lisäautoja paikalle, joilla humalaiset järjestyksenvalvojat olisi kuljetettu putkaan selviämistään ja kuulusteluja varten. Pyydettyjä lisäpartioita ei kuitenkaan koskaan saapunut Puijolle.

Paikalla ollut poliisipartio sai sen sijaan yllättävät ohjeet: tuhannet laskettelijat määrättiin heti poistumaan tapahtuma-alueelta. Saatujen ohjeiden mukaisesti yhtään humalaista järjestysmiestä ei pidätetty tai kuulusteltu.

Poliisipartio määräsi saamiensa ohjeiden mukaisesti lasketelurinteen hissin työmiehet ottamaan tamppauskoneet heti käyttöön ja hävittämään rinteestä eri puolilta kaikki runsaat verijäljet ja särkyneitten pullojen jätteet. Työmiehet ihmettelivätkin jälkeenpäin poliisin siivouskäskyä kun poliisi perusteli rinteen pikaista tamppaamis- ja puhdistamismääräystään sillä “ettei kukaan pääse kuvaamaan siivotonta rinnettä ja verijälkiä”.

Seuraavana aamuna (17.3.1996) Kuopion poliisilaitos järjesti tiloissaan rinteen laskettelutörmäyksessä menehtyneen naisopiskelijan vanhempien ja poliisin valitseman tapahtuman “silminnäkijän”, miesopiskelijan, tapaamisen.

Krapulaisen opiskelijan sekavassa muisteluyritetyksessä vanhemmille ei ollut tolkkua. Myöhemmin samana päivänä “todistaja” osoitti vanhemmille rinteestä virheellisen onnettomuuspaikan. “Todistajan” kertoma paikka oli kokonaan rinteen toisella puolella, missä heidän tyttärensä välittömään menehtymiseen johtanut törmäys oli laskussa mukana olleiden kahden selvän opiskelijatoverin mukaan todellisuudessa tapahtunut.

Vanhempien ihmetellessä rinteen työmiehille miksei poliisi ollut eristänyt nauhoin törmäyspaikkaa, rinteen työmiehet kertoivat poliisin määränneen heidät tamppaamaan ja siivoamaan rinteen heti onnettomuuden jälkeen.

Vanhemmat tekivätkin heti Kuopion poliisilaitoksen virkatoimista poliisirikosilmoituksen. Sen seurauksena Kuopion poliisilaitos “lopetti” onnettomuustutkinnan - hävitettyään sitä ennen kaikki todisteet ja todistajat!

Keskusrikospoliisi päätyikin aikanaan näennäisessä lume-esitutkinnassaan - todistusten ja todistajien puutteessa - tulkintaan ettei ole näyttöä, että tapahtumaan liittyisi virkarikosta tai poliisivirkarikoksia.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 13:06
Kirjoittaja Emma-Liisa
Heikki Jansson kirjoitti: Poliisit paikan päällä rikkoivat näitä ohjeita onnettomin seurauksin. Ehdottomasti viimeistään kello 03.44 olisi poliisien pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin ohjeiden vastaisen sulutuksen purkamiseksi. Sulutusta ei olisi alun perinkään saanut tehdä eikä missään tapauksessa niin tiiviiksi kuin oli tehty. Sulutusta kuitenkin tiivistettiin vielä entisestäänkin seurauksin, että tilanne ryöstäytyi poliisien käsistä kun toimet ajoivat Takalan syyntakeettomaan raivoon.

Lopputulos oli hirvittävä. Poliisien toiminta aiheutti päätöksessä mainitun Takalan syyntakeettoman tilan ja sai lopuksi Takalan räjäyttämään hallussaan olleen dynamiittipanoksen tuhoisin seurauksin jossa Häkkinen ja Takala saivat surmansa. Poliisit olivat tuolloin jo olleet yli 12 tuntia tietoisia sekä Takalan vaarallisuudesta ja tämän hallussa olleesta dynamiitista.
On selvää, etteivät poliisit toimineet kovin viisaasti, mutta kai hekin olivat rasittuneita pitkään jatkuneen vaarallisen tilanteen johdosta, jollaiseen he eivät olleet tottuneet.

Tämä ei kuitenkaan riitä siihen, että kaapparia voisi pitänyt syyntakeettomana. Hän oli kuitenkin hankkinut dynamiitin ja uhannut käyttää sitä.

Ja lopuksi, emme voi millään tietää, että jos kaappari olisi päästetty menemään, hän ei olisi surmannut kaikkia panttivankeja tajutessaan viimein, että pakoon ei ole mahdollista päästä.

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 13:28
Kirjoittaja tsadilainen
Heikki Jansson kirjoitti: Suomen laissa, rikoslain 4 luvun 4-6 §:ssä määrätään, että poliisi on oikeutettu ryhtymään ns. julkisoikeudelliseen hätävarjeluun vain seuraavien määräysten täyttyessä ja niiden osoittamissa rajoissa:
Päätöksestä päätellen ne täyttyivät:
B [laukaukset ampunut poliisi] on toiminut hätävarjelutilanteessa torjuakseen kaappaajan taholta tuossa vaiheessa välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen.

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 15:07
Kirjoittaja Heikki Jansson
Emma-Liisa kirjoitti:Ja lopuksi, emme voi millään tietää, että jos kaappari olisi päästetty menemään, hän ei olisi surmannut kaikkia panttivankeja tajutessaan viimein, että pakoon ei ole mahdollista päästä.
Aivan niin. Olisi taivaaltakin voinut alkaa sataa piruja ja perkeleitäkin jos... , sitä ei kukaan voi tietää. Se mitä jos-maailmassa olisi voinut tapahtua "jos..." ei kuitenkaan ole mikään peruste, joka oikeuttaisi lainvastaiseen toimintaan. Sen pitäisi olla tuttua myös aiemmista keskusteluistamme, joissa olen niinikään torjunut jossittelut.
Tämä ei kuitenkaan riitä siihen, että kaapparia voisi pitänyt syyntakeettomana. Hän oli kuitenkin hankkinut dynamiitin ja uhannut käyttää sitä.
Kas, 'kele, olen näemmä käyttänyt väärää sanaa. Se oli virhe. Pahoittelen.

Alioikeus on todennut että ”Kaappaaja oli kääntyillyt autossa osoitellen kädessään olleella haulikolla eri suuntiin ja tarkkaillut, mistä suunnasta hänet voitaisiin ampua. Neuvotteluja käynyt poliisi oli kertonut kaappaajan olleen tuolloin sellaisessa raivotilassa, että hän saattoi toteuttaa räjäytysuhkauksensa, ja panttivankien olleen aivan epätoivoisia..." ja edelleen, että "Kaappaaja oli paniikkiin joutuneena huutanut kovaäänisiä uhkauksia kohtapäätä uhkaavasta auton räjäyttämisestä.”

Korkein oikeus puolestaan lausui: ”Saamansa erikoiskoulutuksen perusteella A:n on pitänyt tietää, että panttivankien sieppaajan joutuessa paniikkitilaan parhaimpana ratkaisuna on yleensä pidettävä poliisitoimenpiteiden välitöntä löysäämistä...”

Kumpikin oikeusaste käyttää termiä ”paniikki”. Oletettavasti tämä termi on näennäisestä asiallisuudestaan huolimatta hiukan virheellinen sikäli, että tämä sana viittaa voimakkaaseen, hallitsemattomaan pelkoon tai kauhuun, mitä vastaan puhuu erityisesti alioikeuden päätöksessä mainitun poliisin käyttämä termi ”raivo” ja käytetty sana ”epätoivoinen”. Parempi olisi tämän vuoksi ehkä vain todeta, että kaappaaja oli ”suunniltaan”. Kun sanottu mielentila on ollut siinä määrin voimakas, että kaappaaja on tässä mielentilassa räjäyttänyt ison dynamiittipanoksen jolloin Häkkinen sekä kaappaaja itse on saanut välittömästi surmansa niin nettifoorumilla käytettävän kärkkäämpien sanakäänteiden vuoksi oli mielestäni jokin johdannainen sanasta ”syyntakeeton” ollut paikallaan muttei tietysti sanaa syyntakeeton sellaisenaan, se kun on oikeudellinen termi, jota ei suinkaan ollut tietysti tarkoitukseni käyttää.

Voisi tuohon tietysti harkita jotain lievempää sanakäännettä kuten että Takala oli ”hieman kiihtynyt”. Silloin ei kukaan voisi ainakaan syyttää liiottelusta.

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 15:19
Kirjoittaja Heikki Jansson
tsadilainen kirjoitti:Päätöksestä päätellen ne täyttyivät:
B [laukaukset ampunut poliisi] on toiminut hätävarjelutilanteessa torjuakseen kaappaajan taholta tuossa vaiheessa välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen.
Aivan niin. KKO hylkäsi, paitsi B:hen myös C:hen ja D:hen kohdistetut syytteet, muttei kuitenkaan päätekijään, A:han kohdistettua syytettä. Huomautinkin tästä jo heti ensimmäisen viestini aluksi 7.12 kirjoittamalla, että Korkein oikeus oli ”Mikkelin panttivankidraamaa koskeneessa asiassa ja tuomitsi jutussa päätekijän, Karhuryhmän toimintaa johtaneen komisarion...” sakkorangaistukseen. Tämän jälkeen olen yksinomaan käsitellyt A:ta vastaan ajettua syytettä ja A:n saamaa rangaistusta.

Semmottii...

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 16:10
Kirjoittaja Emma-Liisa
Heikki Jansson kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ja lopuksi, emme voi millään tietää, että jos kaappari olisi päästetty menemään, hän ei olisi surmannut kaikkia panttivankeja tajutessaan viimein, että pakoon ei ole mahdollista päästä.
Aivan niin. Olisi taivaaltakin voinut alkaa sataa piruja ja perkeleitäkin jos... , sitä ei kukaan voi tietää. Se mitä jos-maailmassa olisi voinut tapahtua "jos..." ei kuitenkaan ole mikään peruste, joka oikeuttaisi lainvastaiseen toimintaan. Sen pitäisi olla tuttua myös aiemmista keskusteluistamme, joissa olen niinikään torjunut jossittelut.
Jossiteluilla on jossitteluilla on eroa. "Taivaasta putoava kivi" ei tapahtuma, jota ei voi ennakoida, eikä se riippunut kaappajan käytöksestä. Itse asiassa myös jäljempänä lainaamasi oikeuden päätös perustuu jossitteluun: "koska näytti siltä, että kaappaaja oli valmis surmaamaan panttivangit, jos hänen tiensä suljettaisiin, olisi ollut viisainta päästää hänet menemään, odottaen että hän myöhemmin esim. nukahtaa tai tulee järkiinsä".
Heikki Jansson kirjoitti:
Tämä ei kuitenkaan riitä siihen, että kaapparia voisi pitänyt syyntakeettomana. Hän oli kuitenkin hankkinut dynamiitin ja uhannut käyttää sitä.
Kas, 'kele, olen näemmä käyttänyt väärää sanaa. Se oli virhe. Pahoittelen.

Alioikeus on todennut että ”Kaappaaja oli kääntyillyt autossa osoitellen kädessään olleella haulikolla eri suuntiin ja tarkkaillut, mistä suunnasta hänet voitaisiin ampua. Neuvotteluja käynyt poliisi oli kertonut kaappaajan olleen tuolloin sellaisessa raivotilassa, että hän saattoi toteuttaa räjäytysuhkauksensa, ja panttivankien olleen aivan epätoivoisia..." ja edelleen, että "Kaappaaja oli paniikkiin joutuneena huutanut kovaäänisiä uhkauksia kohtapäätä uhkaavasta auton räjäyttämisestä.”

Korkein oikeus puolestaan lausui: ”Saamansa erikoiskoulutuksen perusteella A:n on pitänyt tietää, että panttivankien sieppaajan joutuessa paniikkitilaan parhaimpana ratkaisuna on yleensä pidettävä poliisitoimenpiteiden välitöntä löysäämistä...”

Kumpikin oikeusaste käyttää termiä ”paniikki”. Oletettavasti tämä termi on näennäisestä asiallisuudestaan huolimatta hiukan virheellinen sikäli, että tämä sana viittaa voimakkaaseen, hallitsemattomaan pelkoon tai kauhuun, mitä vastaan puhuu erityisesti alioikeuden päätöksessä mainitun poliisin käyttämä termi ”raivo” ja käytetty sana ”epätoivoinen”. Parempi olisi tämän vuoksi ehkä vain todeta, että kaappaaja oli ”suunniltaan”. Kun sanottu mielentila on ollut siinä määrin voimakas, että kaappaaja on tässä mielentilassa räjäyttänyt ison dynamiittipanoksen jolloin Häkkinen sekä kaappaaja itse on saanut välittömästi surmansa niin nettifoorumilla käytettävän kärkkäämpien sanakäänteiden vuoksi oli mielestäni jokin johdannainen sanasta ”syyntakeeton” ollut paikallaan muttei tietysti sanaa syyntakeeton sellaisenaan, se kun on oikeudellinen termi, jota ei suinkaan ollut tietysti tarkoitukseni käyttää.
Oikeus oli sinänsä oikeassa vedotessaan siihen, että poliiseilta on edellytettävä tietoja siitä, miten kaappari ko. tilanteessa käyttäytyy.

Syyntakeettomuus kuitenkin on oikeudellinen termi, joka tarkoittaa, että ihminen ei osaa arvioida tekojensa seurauksia, koska on esim. psykoosissa.

Onko mielestäsi mies, joka surmaa vaimon/naisystävänsä, kun nainen "ärsyttää häntä", myös "syyntakeeton"?

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 16:14
Kirjoittaja Emma-Liisa
Heikki Jansson kirjoitti:
tsadilainen kirjoitti:Päätöksestä päätellen ne täyttyivät:
B [laukaukset ampunut poliisi] on toiminut hätävarjelutilanteessa torjuakseen kaappaajan taholta tuossa vaiheessa välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen.
Aivan niin. KKO hylkäsi, paitsi B:hen myös C:hen ja D:hen kohdistetut syytteet, muttei kuitenkaan päätekijään, A:han kohdistettua syytettä. Huomautinkin tästä jo heti ensimmäisen viestini aluksi 7.12 kirjoittamalla, että Korkein oikeus oli ”Mikkelin panttivankidraamaa koskeneessa asiassa ja tuomitsi jutussa päätekijän, Karhuryhmän toimintaa johtaneen komisarion...” sakkorangaistukseen. Tämän jälkeen olen yksinomaan käsitellyt A:ta vastaan ajettua syytettä ja A:n saamaa rangaistusta.
KKO on tehnyt oikean ratkaisun, koska se joka kohtalokkaan erehdyksen teki, oli tietenkin päällikkö. Ei ole tuollaisella tilanteessa ole mahdollisuutta, että jokainen polisii rupeaisi itsekseen arvoimaan, mitä tehdä.

Kuitenkin perustavat virheet ovat olleet koulutuksessa ja käskysuhteiden epämääräisyydessä.

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 16:16
Kirjoittaja Vetehinen
Heikki Jansson kirjoitti:En saata katsoa että poliisimiehillä oli oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin, jotka päätöksessä selostetuissa olosuhteissa johtivat kaapparin surmaamaan itsensä sekä Jukka Häkkisen ja vaaransi lisäksi kymmenien ihmisten hengen ja terveyden.
Olen samaa mieltä.

Tarkennuksena lisään, että Korkeimman oikeuden päätöksen perusteella poliisit ovat omalla toiminnallaan saattaneet aiheuttaa räjähdyksen.

Saarrostuksen purkamatta jättäminen on olennaisesti lisännyt panttivankina olleen Jukka H:n henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaa vaaraa. A:n on täytynyt ymmärtää tämä seikka. Vaarantaminen on ollut oikeudetonta ja siihen sisältynyt riski on toteutunut auton räjähtäessä ja Jukka H:n saadessa surmansa. Räjähtäminen on voinut tapahtua kaappaajan tietoisesta toiminnasta, hänen hallitsemattomasta liikkeestään tai välittömästi luodeista.

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 09.12.11 21:30
Kirjoittaja Emma-Liisa
Vetehinen kirjoitti: Tarkennuksena lisään, että Korkeimman oikeuden päätöksen perusteella poliisit ovat omalla toiminnallaan saattaneet aiheuttaa räjähdyksen.

Saarrostuksen purkamatta jättäminen on olennaisesti lisännyt panttivankina olleen Jukka H:n henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaa vaaraa. A:n on täytynyt ymmärtää tämä seikka. Vaarantaminen on ollut oikeudetonta ja siihen sisältynyt riski on toteutunut auton räjähtäessä ja Jukka H:n saadessa surmansa. Räjähtäminen on voinut tapahtua kaappaajan tietoisesta toiminnasta, hänen hallitsemattomasta liikkeestään tai välittömästi luodeista.
Toisaalta kaapparin heti tappanut laukaus olisi voinut estää räjähdyksen.

Tarkoitan tässä sitä, että kahden panttivangin paettua päätös piti tehdä silmänräpäyksessä. Sekä päätös jättää ampumatta olisi voinut olla kohtalokas.

Ratkaiseva päätös oli tietysti se, ettei sulutusta purettu. Toisaalta sekin, että Suomea kiersi auto, jossa oli kaappari ja dynamiittia, muodosti yleisen vaaran.

Suoritettinko poliisijohdon virkatoimista esitutkintaa?

Lähetetty: 10.12.11 18:27
Kirjoittaja Martti Pelho
Mikkelin vuoden 1986 poliisin virkarikoksen osalta on syytä muistaa myös se tosiasia, että heti tapahtuman jälkeen poliisi ryhtyi, “omassa asiassaan”, poliisivirkatoimin tapahtumaa koskevan todistusaineiston hävittämiseksi. Sama poliisin virkatoimintakaava toistui mm. Puijolla maaliskuussa 1996.

Yleishallinto-oikeuden termein: poliisin todistusaineiston hävittämisvirkatoimet ilmensivät virkatoimissa kiellettyjen sivuvaikutteiden sallimista eli olivat virkarikoksia. Poliisi oli luonnollisesti myös esteellinen hävittämisvirkatoimiinsa.

Toisaalla poliisijohdolla oli erityisen painava lakiin perustuva virkavastuu pidättäytyi kaikista Mikkelin tapahtuman jälkiselvittelyjä koskevista virkatoimistaan.

Puolueettomassa ulkopuolisessa tarkastelussa poliisin jälkikäteiset virkatoimet olivat suoraa tai välillistä osallistumista tai sekaantumista omien virkatointen asianmukaisuuden jälkiselvittelyihin.

Olisi mielenkiintoista kuulla keskustelijoilta, selvitettiinkö esitutkinnassa koskaan sitä, kenen poliisijohdon jäsenen muodolliseen virkapäätöksen perustui Mikkelin tapahtuman todistusaineiston hävittäminen?

Tai sitä, kuka poliisijohdossa oli virkavastuussa alaisten suorittamasta laittomasta todistusaineiston hävittämisvirkatoimista?

Tai se, miten tämä virkavastuun kanto toteutui tai jäi toteutumatta?

Suoritettiinko asiassa koskaan poliisin virkatoimia koskevaa esitutkintaa syyttäjän johdolla?

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Re: Virkamiesvastuu ja Mikkelin panttivankidraama

Lähetetty: 10.12.11 19:06
Kirjoittaja Heikki Jansson
Emma-Liisa kirjoitti:Syyntakeettomuus kuitenkin on oikeudellinen termi, joka tarkoittaa, että ihminen ei osaa arvioida tekojensa seurauksia, koska on esim. psykoosissa.

Onko mielestäsi mies, joka surmaa vaimon/naisystävänsä, kun nainen "ärsyttää häntä", myös "syyntakeeton"?
No hyvä että ymmärsit. Mainitsin tosiaan sen, että kysymyksessä on oikeudellinen termi.

Perussäännös syyntakeettomuudesta sisältyy rikoslain 3 luvun 4 §:ään, jossa säädetään, että:

”Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus).

Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.

Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä.”

Mainitsemasi psykoosi voinee tulla kysymykseen. Kysymyksessä on siinä tapauksessa lain jaottelussa kaiketi tajunnan häiriötila. Ilmeisesti vaikkapa viime aikoina esillä ollut Anders Beering Breivik on ollut ymmärrystä vailla vaikean mielisairauden (skitsofrenian) vuoksi, joskaan en kyllä ole tarkemmin seurannut tapausta.
Onko mielestäsi mies, joka surmaa vaimon/naisystävänsä, kun nainen "ärsyttää häntä", myös "syyntakeeton"?
Huh? Miksi yrität vierittää niskoilleni moista idiotiaa?

Kun tuomioistuimessa kysymys syytetyn syyntakeisuudesta tulee esille (joko syytetyn omasta mutta usein tämän puolustajan tai syyttäjän aloitteesta) seura pitkä prosessi. Tällön, ennen kuin tuomioistuin julistaa päätöksen, jossa tuomioistuin katsoo, että syytetty on vapaa rikosoikeudellisesta vastuusta, koska tämä on teon tehdessään ollut ymmärrystä vailla, (tai alentuneesti syyntakeinen eli kuten joskus juristipiireissä sanotaan ns. ”kolmevarttihullu”, eli saako tämä ”onnenpotkun”) tapahtuu huomattavasti työtä josta suuri yleisö ei tiedä mitään. Sinä aikana puheenjohtaja hankkii tekijästä mielentilalausunnon kirjoittamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka puolestaan määrää, missä mielentilatutkimus tehdään. Kun asiakirjat sitten aikanaan (usein yli puolen vuoden jälkeen) palautuu takaisin tuomioistuimelle, puheenjohtaja esittelee sen muille tuomioistuimen jäsenille, jonka jälkeen oikeus harkitsee kysymystä syytetyn syyntakeisuudesta. Silloin siellä ei toden totta käsitellä sitä, onko kysymyksessä olevassa tapauksessa ”mies, joka surmaa vaimon/naisystävänsä, kun nainen "ärsyttää häntä", kuten jostain syystä esitit vaan silloin tutkitaan esillä olevaan konkreettiseen asiaan Terveyden ja hyvinvoinnin lausunnosta ilmenevää psykiatrin vastausta puheenjohtajan tiedusteluun erittäin vakavasti.

Että semmottii...

Joensuun poliisin pikkujoulurieha

Lähetetty: 10.12.11 19:12
Kirjoittaja Martti Pelho
Professori Jyrki Virolainen kirjoitti taannoin blogissaan Joensuussa poliisin pikkujoulussa tapahtuneesta hengenriistosta ja sen tutkinnasta:

"Viime perjantaina Krp:n Joensuun yksikön pikkujouluissa tapahtui lehtitietojen mukaan kuolemaan johtanut välikohtaus. Surmansa sai Krp:n rikosylikomisario. Hän kuoli poliisin virka-aseen laukaukseen.

Pikkujoulujuhlaa oli vietetty poliisin omissa tiloissaan. Iltalehden mukaan yhtäkkiä yksi juhlaan osallistunut oli hakenut aseen lukitusta kaapista. Vielä ei tiedetä, mitä, mitä tapahtui ennen laukausta tai kuka aseella ampui. Iltalehden mukaan juhlissa ei riidelty eikä ase liittynyt juhlan ohjelmaan. Pikkujoulut olivat poliisin yksityistilaisuus eikä tiloissa ollut paikalla ulkopuolisia.

Lehtitietojen mukaan tapausta selvitetään tällä hetkellä kuolinsyyn tutkintana. Tämä ei sulje pois rikoksen mahdollisuutta. Olisi parasta, että tällaiset tapaukset tutkittaisiin alusta lähtien syyttäjän johtamassa esitutkinnassa. Näin ehkä vältettäisiin asioiden mahdollinen sotkeminen ja tarvittavien tietojen pimittäminen. Tämä tietenkin edellyttäen, että tutkinnanjohtaja on tehtäviensä tasalla.

Tapaus herättää toki taas samoja tuttuja kysymyksiä kuten vuosi sitten Pudasjärvellä ja jo sitä ennen vastaavanlaisissa tapauksissa. Miksi poliisin ase laukesi, miksi ase haettiin ilmeisesti lukitusta kaapista, miten runsaasti tilaisuudessa oli nautittu alkoholia, harjoiteltiinko tilaisuudessa kenties aseen "vetämistä" tai jotain muuta aseen käyttöä, onko paikallaan, että poliisit juhlivat ilmeisesti alkoholia nauttien virkapaikallaan jne. jne?

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on - tietysti ja kuinkas muuten - ehtinyt jo antaa oman lausuntonsa lehdistölle. Hän sanoo miettivänsä, olisiko poliisi "juhlakäytäntöä" kenties aihetta muuttaa.

Pitäisikö Paateron johtamaan poliisihallitukseen, jonka henkilökunnan kerrotaan paisuvan paisumistaan, palkata erityinen juhlamenojen ohjaaja ja hänelle apulaisiksi muutamia tarkastajia eri puolille maata valvomaan poliisien pikkujoulunviettoa ja muutakin juhlimista?

Vuosi sitten tapahtuneen Pudasjärven jutun syyteharkinta on ilmeisesti edelleen kesken. Tapauksessa 49-vuotias putkavartija kuoli 16.12.2010 poliisimiehen öiseen vahingonlaukaukseen Pudasjärvellä.

Paikallista poliisimiestä epäillään Pudasjärven tapauksessa törkeästä kuolemantuottamuksesta, tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vaaran aiheuttamisesta. Ampuminen tapahtui öisten (!) aseenkäsittelyharjoituksen jälkeen poliisiaseman kahviossa. Miehet olivat hetkeä aiemmin olleet aseenkäsittelyharjoituksessa, mutta sen olisi jo pitänyt päättyä, kun he siirtyivät kahvion puolelle puolen yön jälkeen. Jostain syystä he alkoivat harjoitella kahviossa uudestaan. Vartija kuoli heti. Kahviossa oli tapahtumahetkellä kaksi muutakin poliisia, jotka olivat jatkaneet harjoitusta tyhjillä aseilla.

Viimeksi elokuussa Kaleva kertoi asian syyteharkinnan olevan edelleen kesken. Syyttäjän mukaan syyteharkinta valmistuisi syys-lokakuussa. Nyt eletään jo marras-joulukuun vaihdetta, eikä syytepäätöstä ole tullut, jollei se sitten ole mennyt minulta ohitse.

Pudasjärven tapauksessa(kin) Mikko Paatero kiirehti - ennen kuin esitutkintaa oli edes aloitettu (!) - antamaan julkisuuteen lausuman, jossa hän piti tapausta puhtaana tapaturmana.

No, Suomessahan voi toki näin tehdä - poliisi tai ainakin sen ylipäällikkö voi tehdä ihan mitä vain. Ei heitä kukaan näytä valvovan. Ylimmät laillisuusvalvojamme tuntuvat uinailevan hyvin varustetuissa virastoissaan pahasta maailmasta onnellisen tietämättöminä.

PS

Joensuussa viime perjantaina surmansa saanut rikoskomisario oli kansanedustaja ja ex-liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk) aviopuoliso."

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia