Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Ruotsiin ja Norjaan myöhemmän ajan Savosta ja Karjalasta muuttaneista metsäsuomalaisista, joista monet lienevät lähteneet edelleen siirtolaisiksi USAan, kirjoittaa FT Kari Tarkiainen http://www.suku.fi/genos/68/68_98.htm pääministeri Tage Erlander´kin polveutui metsäsuomalaisista, Suhoisten suvusta.
Ja
nykyisen Loviisan Ruotsinpyhtään kappalaisen poikana 1796 syntynyt
Carl Axell Gottlund muutti Juvalle isä Matthiaksen saatua sieltä kirkkoherran toimen.
Carl Axell oppi jo pienenä savon murteen, jolla seikalla oli vaikutuksensa myöhemminkin.
Carl Axell Gottlund keräsi metsäsuomalaisten parista kahdella tutkimusretkellään runoja ja merkitsi muistiin metsäsuomalaisten tapoja ja tottumuksia, tutki elinkeinoja yms. 1817 Taalainmaalla ja 1821 - 22 Värmlannissa ja kaavaili jopa autonomista metsäsuomalaisaluettakin.
Carl Axell palasi aut. Suomen Kuopioon 1834 ja oli
kirjoittanut OTAVA-teoksen jo 1828-1832 Ruotsissa, mutta savon murteella ja lisäksi
Gottlund oli "aikaansa edellä" kirjoittaen myöskin metsäsuomalaisten seksuaalitavoistakin ja eihän se sopinut siihen aikaan.
C.A.Gottlund otti 1839 Suomen kielen lehtorin viran vastaan H:gin yliopistossa Carl Niclas Keckmanin jälkeen ja C.A.Gottlund julkaisi RUNOLA - eepoksen haastamaan
KALEVALAA, mutta jälleen ilmeisesti nuorena opittu savonmurrekin haittasi ja se, että
metsäsuomalaisen tuli olla jalo ja siveellinen.
C.A.Gottlund haki turhaan 1850 perustettua Suomen kielen professorin virkaa H:gin yliopistossa ja
suuttunut Carl Axell ryhtyi perheineen puuhailemaan arkeologian parissa tehden tutkimusmatkoja Savossa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Porvoon ja Sipoon saaristossa.

RUNOLA-eepos voisi ehkä tänä päivänä mennä hyvinkin kaupaksi realistisine metsäsuomalaisten tapojen kuvauksineen?
Ja
Gottlundin Taalainmaalta ja Värmlannista keräämät kansantiedot puuttunevat joiltain osin Lönnrotin Kalevalasta, vaikkakin runo- yms.-tiedot lienevätkin pitkälti samanlaiset?

Veikko Palvo

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Kiitos Veikko Palvolle Karl Axel Gottlundin elämäntyön esillenostamisesta.
KAG syntyi Ruotsinpyhtäällä 24.2. 1796 Ruotsinpyhtään silloisen kappalaisen Matthias Gottlundin ja Ulrika Sofia Orraeuksen perheeseen.

Suvun juuri johtaa saman pitäjän Haaviston Eerolan ja Pyhtään Hirvikosken Kottilan kautta Michel Skotte-nimiseen majoitusmestariin, joka kruunulle tekemistään palveluksista sai läänityksiä Hirvikoskelta 1600-luvun alussa.

Mieskantainen Gottlund-sukulinja jatkuu nykyisin Yhdysvalloissa, jossa Axel Wolmar Gottlundin ja paronitar Zoe Fredericsin jälkeläiset ovat kunnostautuneet mm. yliopistomaailmassa.

Tuolla toisessa keskusteluketjussa esilletullut Paavo Haavikko, itseasiassa, korotti pitkään unohduksissa olleen Gottlundin "kansakunnan kaapin päälle" 1900-luvun loppuvuosikymmeninä. Ruotsissa Gottlundin elämäntyö on aina ollut korkeammassa kurssissa, kuin Suomessa. Hänestä on mm. siellä julkaistu useita kirjoja. Ilmari Heikinheimon lupaavasti alkanut Gottlund-biografia Suomessa jäi harmittavasti loisteliaaseen ensimmäiseen osaan, joka on ilonani täällä Riadissa.

Olen myös hankkinut kokoelmiini Gottlundin pääteoksen & Kalevalan kilpailijana mainitun Otavan ensipainoksen, jonka kuvien käsinväritykseen Gottlund itse osallistui, tulipalon turmeltua valtaosan teoksen alkuperäisaineistosta.

Gottlund rakasti palavasti savonmurretta, jota hän oli ajamassa Suomen viralliseksi kirjakieleksi, vaikkakin hallitsi sitä itse korkeintaan tyydyttävästi.

Gottlundien tuolloinen koti- ja opiskelukieli oli ruotsi.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

c. A. Gottlund on tosiaankin kiehtova hahmo Suomen historiassa. Hän oli ruotsinkielinen, mutta innostui Turussa opiskellessaan kirjallisuuden ja filosofian romantiikasta ja niiden mukana kansanrunoudesta ja suomen kielestä, ja sitten Upsalassa opiskellessaan päätyi Vermlantiin, josta hän löysi ja toi laajemman yleisön tietouteen nuo metsäsuomalaiset. Sittemmin hän palasi Suomeen ja jatkoi varsin värikästä elmäänsä täällä.

Gottlundin teoksista Otavaa ei aiottu Kalevalan kilpailijaksi, vaan se on antologiamainen kokoelma erilaisia Gottlundin kirjoittamia tai kääntämiä tekstejä. Sitä myytiin aikoinaan paljon, ja se lienee ollut varsin merkittävä tekijä suomalaisuusaatteiden leviämisessä itsäsuomalaisten talonpoikien keskuuteen – Jak. Juteinia unohtamatta. Suomalaiseksi eepokseksi Gottlund aikoi Runolaansa, joka ei todellakaan ole mikään metsäsuomalaisten Kalevala, vaan kokonaan Gottlundin omasta päästä syntynyt fantasia. Teos ei saanut mitenkään mairittelevaa vastaanottoa, sillä sen runojalka ontui, mukana oli eroottissävyisiä kohtauksia, joita aikalaiset pitivät lähinnä "iljettävinä", siis poronografisina (sellaiset olivat ajat) ja muutenkin koko teos jätti paljon toivomisen varaa. Lönnrotin Kalevala taas perustui ihan aitoihin kansanrunoihin ja Lönnrotin suomen-taitokin oli paljon Gottlundia parempi. Kansalliseepokseksi oli tarjolla kaksi teosta, ja parempi voitti. Tästä Gottlund kuitenkin katkeroitui kovasti, ja riitaantui mm. Lönnrotin kanssa. Aikaa myöten hän riitaantui kaikkien muidenkin fennomaanien ja suomalaisuusmiesten kanssa, mutta nämä sentään nostivat hänet taas kunniaan hänen vanhoilla päivillään.

Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Halutessaan voi Runolaan tutustua ainakin tässä http://books.google.fi/books?id=wNIGAAAAYAAJ
Myös Otavan osat on digitoitu:
1. https://www.doria.fi/handle/10024/58996
2. https://www.doria.fi/handle/10024/58997
3. https://www.doria.fi/handle/10024/43447
Samoin kuin Gottlundin Bellman-käännökset: http://books.google.com/books?id=QjYwAAAAYAAJ

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Klaus Lindgren kirjoitti:c. A. Gottlund on tosiaankin kiehtova hahmo Suomen historiassa. Hän oli ruotsinkielinen, mutta innostui Turussa opiskellessaan kirjallisuuden ja filosofian romantiikasta ja niiden mukana kansanrunoudesta ja suomen kielestä
Klausin kommentti antaa pikkuisen puutteellisen ja vääristyneen epätarkan kuvan ja siksi rohkenen hiukan oikaista, että Carl Axel Gottlundin isä oli suomenkielinen Mattias Gottlund ja äiti oli ruotsinkielinen. Isä Mattias oli suomenkielen ystävä ja aktiivinen raamatun suomentamisessa. Carl Axelin kiinnostus suomenkieleen lienee herännyt hänen isältään.

Kun Jaakko Juteini oli Juvan tienoilla oleskellessaan kuullut Carl Axelin kirjoittaneen runoja suomeksi, hän kävi tapaamassa Carl Axelia ja antoi neuvon:
Elä sinä veikkonen huolik näistä Ruohtalaisista Runoista! Heillä on kyllä niitä, jotka runoilee heijän kielleänsä, ja jotka ylös-harjottaavat heijän puhettansa; mutta meijän Suomalaisesta puheesta ei huolik ykskään muu. Harjoita kultainen ihtiäs ainoasti tästä omasta kielestäis, sitten sinusta tuloo aikoa myöten aika mies. Ja tulet moa-miehiltäis siunatuks
Tuo tapahtui 1805-1807 tienoilla jolloin Carl Axel on ollut 9-11 vuotias eli poikkeuksellisen nuori runoharrastaja.

Tiedot ovat Risto Pulkkisen tutkimuksesta
Vastavirtaan C.A. Gottlund 1800-luvun suomalaisena toisinajattelijana: psykobiografinen tutkimus (Väitöskirja, Helsingin yliopisto, toukokuu 2003.)

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Vetehinen kirjoitti: Carl Axelin kiinnostus suomenkieleen lienee herännyt
Carl Axel Gottlundin kiinnostus suomenkieleen lienee herännyt Ruotsissa ja hän teki
matkat Taalainmaalle 1817 ja Värmlandiin 1820-1821 kooten aineistonsa 1580 alkaen Ruotsiin siirtyneiden metsäsuomalaisten parista.
Kirjoitti Ruotsissa mm. Otawan ja palasi Suomen Kuopioon 1834 ja 1839 alkaen hän
oli H:gin yliopistossa Suomen kielen lehtorina ja kirjoitti lehtorina ollessaan
suomalaiseksi eepokseksi aikomansa Runolan.
Mutta
1835 ilmestynyt Elias Lönnrotin ns. vanha Kalevala oli parempi ja samoin myöhemmin ns. uusi Kalevala.

C.A.Gottlund kirjoitti Runolan 1840-luvulla.

Carl Axel syntyi 1796 Ruotsinpyhtään kappalaisen Matthias Gottlundin ja
Ulrika Sofia Orreuksen pojaksi, jonka äidinkieli ja kotikieli ja opiskelukieli oli ruotsinkieli.
Isä Matthias siirtyi 1805 Juvan kirkkoherraksi ja onko edes varmaa, ettei Carl Axel ollut jo aiemmin lähtenyt opiskelemaan esimerkiksi Porvooseen?
Ja
varsinaista sukututkimusta vartenhan on omat sivunsa, esim. SUKU Forum.

Veikko Palvo

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Koska keskustelu nyt auttamattomasti on siirtynyt vähemmän kiinnostavasta "Runolasta" sen kirjoittajan persoonaan ja kieleen, oheistan
seuraavan lainauksen Ilmari Heikinheimon teoksesta Kaarle Aksel Gottlund, elämä
ja toiminta (I).

"Perheen kotikieli oli tietysti ruotsi. Rouva Gottlundhan oli porvoolainen syntyjäänkin ja siis alkujaan varmasti ummikkoruotsalainen. Missä määrin hän nastolalaisessa herraskartanossa viettäminään vuosina oli kyennyt hankkimaan itselleen suomen kielen taitoa, on vaikea tietää; todennäköisesti hän oli tuona aikana hiukan oppinut suomea. Joka tapauksessa pastori Gottlundin lapsilta kotona puuttui tyystin tilaisuus suomen oppimiseen, palvelijatkin kun olivat ruotsia puhuvia. Mattias Gottlund näyttää pitäneen tätä pahana puutteena, ja jo v. 1803 hän hankki kotiisan askolalaisen pojan Mikon, jonka oli määrä puhua Kaarle Akselin kanssa suomea. Hyvä ajatus ei kuitenkaan onnistunut; ennenkuin arvattiinkaan, oli sukkela Mikko oppinut ruotsia, eikä hänen oppilaansa ollut entistä paljoakaan pitemmällä suomen taidossa."

Se, mistä Gottlund juniorin "palava rakkaus" savonkieleen sikisi, on houkutteleva
spekuloinnin aihe. Olisiko ajoittain ongelmallisella suhteella äitiin ollut vaikutusta tähän? Muistaakseni Karl Axel harrasti nuoruusvuosinaan myös "salakirjoitusta".

Kirjalliset taipumukset suvussa eivät rajoittuneet pelkästään Matthiakseen ja poikaansa. Samaa mieskantaista Skotte-juurta ovat myös Pekkola-sukunimellä tunnetut veljekset Sulo-Weikko & Wäinö Henrik. Heidän isänsä, Ruotsinpyhtäältä
Jyväskylään opintielle lähtenyt Henrik Johan, käytti aluksi Gottlund-sukunimeä, mutta "suomensi" sen myöhemmin ruotsinkyläläisen kotitalonsa mukaan Pekkolaksi.

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Giösling kirjoitti:Koska keskustelu nyt auttamattomasti on siirtynyt vähemmän kiinnostavasta "Runolasta" sen kirjoittajan persoonaan ja kieleen
Vaikuttaa myös siltä, että Gottlundin isän suomenkielisyys on kyseenalainen. Mitä tarkoittaa suomenkielinen? Matthias G osasi ruotsia. Hän oli silloin siis ainakin ruotsinkielinen Vetehisen ketjussa ”Oireellista, eikö vain?” esittämän määritelmän mukaan.

Esimerkiksi Juhani Pesu kirjoitti:

”Edelleen askartelen myös Heikinheimon Gottlund-elämänkerrassa Matthias Gottlundin opintiellelähdöstä annetun kuvauksen parissa.

Heikinheimon mukaan isä-Matthias pääsi kirjanmakuun oleskellessaan eräässä lähiseudun pappilassa ja kuunnellessaan siellä papinlapsille annettua opetusta. Kun “kuokkavieras” osoittautui isäntäväen jälkikasvua oppivaisemmaksi; hänet hyväksyttiin riviin.

Huomattavaa on se, että Matthias tuolloin oli n. kahdeksan vuoden vanha ja kaikki opetus tapahtui ruotsinkielellä.

Tähän ei hyvin istu yleinen käsitys Gottlundien supisuomalaisesta sukujuuresta, jota kirjallisuudentutkijat poikkeuksetta tarjoilevat, ei siksikään, että Karl Axel jo varhain aloittamassaan päväkirjassa tietää sukunsa tulleen Gotlannin saarelta ja Matthiaksen ottaneen sukunimensä juuri tämän riikinruotsalaisen saaren mukaan.” (Pesun kirjoitus löytyy täältä: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-480.html

Siis täytyy laittaa iso kysymysmerkki Gotttlundien äidinkielen perään? Nimestä voisi todellakin päätellä Gottlundien olleen ruotsinkielisiä. Carl Axel näyttää ainakin olleen ruotsinkielinen.


Petsku

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Kompromissi:

aivan tuorein Gottlundien sukujuuriin syventyminen on tuonut esille sen
mahdollisuuden, että mm. skottikenraali Samuel Cockburnin (Cobron) joukoissa
palvellut, Gottlundien varhaisin tunnettu kantaisä, Michel Skotte, olisi ollut Vasojen tuolloin Skotlannista värväämiä sotilaita, joka nokkelana eteni urallaan, päätyi
majoitusmestariksi ja sai läänityksiä & verovapauksia Hirvikoskelta.

KAG:n kielellinen lahjakkuus (s.o. kyky omaksua vieraita kieliä, kielillä leikittely,
"oman kielen keksiminen" jne) saisivat näin luonnollisen selityksen.
Viimeksi muokannut Giosling, 09.12.11 11:44. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Kahdeksan vuotiaan Mattias Gottlundin seuratessa papin lasten ruotsinkielistä opetusta on voinut käydä niin, että Mattias on oppinut ruotsia, joka on havaittu ja todettu, että Mattias on oppivainen poika ja ruotsi on voinut olla myös pappien lapsille se kieli, jota he ovat osanneet huonosti tai ei juuri lainkaan, joten on puhuttu ruotsia ja suomea sekaisin.

Mattias Gottlund oppi siis tuon ajan pakkoruotsia seuratessaan pappien lasten ruotsinopetusta.

Yksityisopetusta tarvittiin ruotsin opettamiseksi lapsille, jotta lapsi voisi aloittaa varsinaisen opiskelun. Elias Lönnrot on eräs esimerkki sellaisesta. Aleksis Kivi otti yksityisiä ruotsintunteja Katajanokalla eräältä ruotsinkieliseltä merimieheltä.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Gottlundin isä oli siis talonpoikaissyntyinen pappi, joka oman aikansa tapaan joutui kouluissa opettelemaan ruotsia, ja sosiaalisen nousun myötä joutui ruotsinkielistymään. Näin se kävi siihen aikaan, onneksi ei enää. Gottlundin äiti oli ruotsinkielinen, ja osasi auttavaa suomea. Gottlund itse kasvoi kaksivuotiaaksi Ruotsinpyhtäällä ja sitten Porvoossa, molemmat siihen aikaan ruotsinkielisellä Itä-Uudellamaalla, ja sitten muutti perheensä mukana Juvalle. Tämä selittääkin varsin hyvin sekä Gottlundin innon savon murteeseen että sen, että hänen suomen kielensä pysyi pitkälle hänen aikuisiälleen paitsi omintakeisena, myös hieman onnahtelevana.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Klaus Lindgren kirjoitti: Tämä selittääkin varsin hyvin sekä Gottlundin innon savon murteeseen että sen, että hänen suomen kielensä pysyi pitkälle hänen aikuisiälleen paitsi omintakeisena, myös hieman onnahtelevana.
Ei ollut sitä tytärtä
Ei sitä emoisen lasta
Jot´ei vierys vietellynnä
Lauluini lauhtuttatunna
Pettänyt pehmeet puheeni,
sanat hyvät houkutellut
Kirjoittaa Carl Axell Gottlund, Runola XVI laulu , 98-103 tyylinäytteenään.
http://www.arkisto.org/envision/images/ ... 050907.pdf
Prof. Juha Pentikäisen esitelmä.

Turun Akatemiassa C.A.Gottlund tutustui saksalaisen Herderin ajatuksiin, tämä oli
keksinyt mm. termin "kansanomainen."
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirj ... ksa/herder ja kesällä 1815 C.A.G. keräsi kansanrunoja Juvalta lähtien 1816 Uppsalaan, jossa
tutustui mm. Friedrich Ruhs´n: Suomi ja sen asukkaat, ruotsiksi 1813 teokseen.
Ruotsissa
kirjoittamassaan Otawassa C.A.G. sanoo: "Minä olen syntynyt ja ylöskasvatettu Ruohtalaisessa kielessä ja vasta sitten olen harjoittanut oppiaksein tätä Suomalaista puhetta."
Suomalaismetsien ytimeen n. 6000 suomenkielisen alueelle C.A.G puuhaili omaa kihlakuntaa, personaaliunioni Ruotsin ja Norjankin puolelle, pitäjiä olisi ollut kaksi:
Juvanniemi ja Lautasalmi. Carl Axelin aie ei saanut Tukholmassa kannatusta.
Ja
Värmlandin tutkimusretkensä päiväkirjoissaan Carl Axel Gottlund kertoo suorasukaisesti omasta seksuaalisesta aktiivisuudestaankin ja prof. Juha Pentikäinen esitelmässään sanoo uskovansa päiväkirjamerkinnät aidoiksi, ei Carl Axelin fantasioiksi.

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Gottlundista kirjoitti muuten myös Pia Isojärvi kiinnostavassa artikkelissaan
Pia Isojärvi: Seksuaalifantasioita 1800-luvun alun kalevalamittaisessa runoudessa Elektroloristi 1/1997 alotsikkona: C. A. Gottlund seksirunojen tallentajana

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Vetehinen kirjoitti:... että Mattias on oppivainen poika ja ruotsi on voinut olla myös pappien lapsille se kieli, jota he ovat osanneet huonosti tai ei juuri lainkaan, joten on puhuttu ruotsia ja suomea sekaisin.

Mattias Gottlund oppi siis tuon ajan pakkoruotsia seuratessaan pappien lasten ruotsinopetusta.
Johtopäätöksesi perustuu jälleen virheellisen anakronistiseen käsitykseen kielen asemasta 1800-luvun alun ihmisten identiteetissä. Myös termi pakkoruotsi kehitettiin paljon myöhemmin kielipoliittisiin tarkoituksiin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:... että Mattias on oppivainen poika ja ruotsi on voinut olla myös pappien lapsille se kieli, jota he ovat osanneet huonosti tai ei juuri lainkaan, joten on puhuttu ruotsia ja suomea sekaisin.

Mattias Gottlund oppi siis tuon ajan pakkoruotsia seuratessaan pappien lasten ruotsinopetusta.
Johtopäätöksesi perustuu jälleen virheellisen anakronistiseen käsitykseen kielen asemasta 1800-luvun alun ihmisten identiteetissä. Myös termi pakkoruotsi kehitettiin paljon myöhemmin kielipoliittisiin tarkoituksiin.
Myönnän että harmittaa vietävästi se, että kun kirjoitan aivan harmittoman, ainakin minun mielestäni harmittoman tuntuisen kuvauksen, että lapsille opetettiin ruotsia, joka oli pakollista, jotta pääsi kouluun, niin palstan moderaattori kääntää sen identiteetin kaapuun puetuksi linnunpelättimeksi, jota tietenkin, onhan se hänen oma rakennelmansa, alkaa tulittaa vääräksi.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”