Kalevalan haastajaksi kirjoitettu eepos

[Giosling]

Tämä selittääkin varsin hyvin sekä Gottlundin innon savon murteeseen että sen, että hänen suomen kielensä pysyi pitkälle hänen aikuisiälleen paitsi omintakeisena, myös hieman onnahtelevana.

Ei ollut sitä tytärtä
Ei sitä emoisen lasta
Jot´ei vierys vietellynnä
Lauluini lauhtuttatunna
Pettänyt pehmeet puheeni,
sanat hyvät houkutellut
Kirjoittaa Carl Axell Gottlund, Runola XVI laulu , 98-103 tyylinäytteenään.
http://www.arkisto.org/envision/images/ ... 050907.pdf
Prof. Juha Pentikäisen esitelmä.

Turun Akatemiassa C.A.Gottlund tutustui saksalaisen Herderin ajatuksiin, tämä oli
keksinyt mm. termin "kansanomainen."
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirj ... ksa/herder ja kesällä 1815 C.A.G. keräsi kansanrunoja Juvalta lähtien 1816 Uppsalaan, jossa
tutustui mm. Friedrich Ruhs´n: Suomi ja sen asukkaat, ruotsiksi 1813 teokseen.
Ruotsissa
kirjoittamassaan Otawassa C.A.G. sanoo: "Minä olen syntynyt ja ylöskasvatettu Ruohtalaisessa kielessä ja vasta sitten olen harjoittanut oppiaksein tätä Suomalaista puhetta."
Suomalaismetsien ytimeen n. 6000 suomenkielisen alueelle C.A.G puuhaili omaa kihlakuntaa, personaaliunioni Ruotsin ja Norjankin puolelle, pitäjiä olisi ollut kaksi:
Juvanniemi ja Lautasalmi. Carl Axelin aie ei saanut Tukholmassa kannatusta.
Ja
Värmlandin tutkimusretkensä päiväkirjoissaan Carl Axel Gottlund kertoo suorasukaisesti omasta seksuaalisesta aktiivisuudestaankin ja prof. Juha Pentikäinen esitelmässään sanoo uskovansa päiväkirjamerkinnät aidoiksi, ei Carl Axelin fantasioiksi.

Veikko Palvo

Ruotsin suomalaismetsissä kulkiessaan Gottlundin pramea pukeutuminen ja
hänen rotukoiransa herättivät ansaittua huomiota. Kansa piti häntä suorastaan
"kuninkaanpoikana", niin grandiöösi oli tulijan astunta ja olemus.
Sitä suurempi oli heidän hämmästyksensä, kun "prinssi" puhutteli heitä metsäväen omalla kielellä, suomeksi! Ruotsissa Gottlundin kihlakunnanperustamispuuhia ei katsottu hyvällä, häntä epäiltiin myös Pietarissa. Outo lintu!

Olen edelleen sitä mieltä, että Gottlundin suhde savonkieleen, ainakin aluksi,
oli hiukan kuin "herraspojan pelehdintä piian kanssa pahnoilla" - se liittyi kaikkeen siihen, mitä Ulrika Sofia Orraeus ei osannut arvostaa.

[Veikko Palvo]

Olen edelleen sitä mieltä, että Gottlundin suhde savonkieleen, ainakin aluksi,
oli hiukan kuin "herraspojan pelehdintä piian kanssa pahnoilla" - se liittyi kaikkeen siihen, mitä Ulrika Sofia Orraeus ei osannut arvostaa.

Ulrika Sofia lienee hyvinkin ollut oman aikansa tavoin "arvonsa tunteva" äiti,
joka vastusti Axel-pojan "kansanomaisia" tuttavuuksia ja savonkielen opettelua piikojen kanssa - piiat Axel lienee salannut äidiltään.
Näin
jossain sanotun Ulrika Sofia Orraeuksen ja Matthias Gottlundin menneen naimisiin
Nastolassa 16.4.1795, pitäneeköhän paikkansa?
Ostin joskus Nastolan historia I- ja II.teokset, Nastolan kunnan 1979 kustantamat.
( liittyy omaan sukuuni, isoäiti ja 10-v. setäni siskonsa kanssa "pudotettiin" evakkojunasta 1939 joulukuussa Nastolaan tai Lahteen, asuivat 1945 Nastolan Villähteellä, jonne jotkin sodasta palaavatkin sukulaiset olivat "kotoutuneet" väliaikaisesti.)
Nastolan
historiassa hakemisto-osasta ei löydy U.S.Orraeusta tai Matthias Gottlundin nimeä,
Yrjö Maunu Sprengtporten on esim. 1782-1784 asunut Seestan kartanossa.
Liittyisivätkökö
Orraeus ja Gottlund joihinkin alueen kartanoista? Koiskalan kartano ja monia muitakin. Ja Nastola on tuohon aikaan 1700-luv. lopulla ollut Hollolan kappeliseurakunta.

Veikko Palvo

[Giosling]

Padasjoella syntyneen ja Porvoossa vaikuttaneen lehtori Gustaf Orraeuksen
ja Ulrika Helena Gudzeuksen tytär Ulrika Sofia avioitui ensiavioonsa 26.12.1790
Nastolan Villähteen Orrilassa. Ylkä oli Gotlannista kotoisin ollut sotakomissaarius Georg Eberhardt Ekholtz, kuten HisKin oheisesta merkinnästä käy ilmi:

26.12.1790 Borgå Gottland Secret. vid Kongl. Gener. Krigs-Rätt Högädla Hr. Georg Eberhardt Ekholtz jgfr. Ulr. Soph. Orraeus Willächtis Orrila

Ekholtz kuoli 30-vuotiaana jo seuraavana keväänä, vain neljän aviokuukauden jälkeen. Ulrika-leski löysi sitten lohduttajakseen Matthiaksen ja avio solmittiin Orrilassa vuonna 1795. Samassa paikassa kuoli myös Ulrikan äiti Ulrika Helena
Gudzeus 13.1.1813.

KAG:n "isäpuolen" Gotlannissa syntymisellä ei tietenkään ole linkkiä isä-Matthiaksen sukunimenvalintaan, joka tapahtui jo tämän opintielle lähtiessä 1780-luvulla.

Orraeusten puolelta Gottlundeille periytyi, lahjakkuuden ohella, sukurasitteita, joita esim. Heikinheimo on opuksessaan kuvannut.

[Veikko Palvo]

Orraeusten puolelta Gottlundeille periytyi, lahjakkuuden ohella, sukurasitteita, joita esim. Heikinheimo on opuksessaan kuvannut.

FT Ilmari Heikinheimon tutkimus C.A.Gottlundista näyttää ulottuvan vuoteen 1825 saakka.
C.A.Gottlund näyttäisi olleen originelli persoonallisuus, Porvoon lukion jälkeen hän tuli ylioppilaaksi Turussa 1814 ja jatkossa opinnot näyttäisivän jääneen sivuasiaksi ja
isä-Gottlund kustansi poikansa Uppsalaan opiskelemaan vuosiksi 1816-1821, mutta loppututkintoa Carl Axel ei saanut aikaiseksi viettäessään yliopistoelämää juhlineen ja tappeluineen.
Ruotsin ja Norjan Vermlandin Finnskogenin retken aikana ja jälkeen Carl Axel Gottlund
puuhaili Rödgen- ( Röyvvynjärven ) rannalle "Juvanniemeä", jolle oli tarkoituksena rakentaa metsäsuomalaisten oma pääkirkko.
Tukholmassa Carl Axel tapasi jopa ex.ranskalaisen marsalkan Jean-Baptiste Bernadotten 8.5.1822, Kaarle XIV Juhanan.
Mutta 1823 ilmeni C.A.Gottlundin pitävän yhteyttä Venäjän lähettilääseenkin ja hänet karkotettiin Uppsalaan.

C.A.G. katsoi parhaaksi lähteä Suomeen aikeenaan kirjoittaa teos metsäsuomalaisista ja rahoitusta saadakseen hän otti yhteyttä piispa Tengströmiin ja valtiosihteeri Rehnbinderiin.
Ja Carl Axell alkoi nyt suunnitella tutkimusmatkojakin Karjalaan, mutta päätyi vain Pietarissa käyntiin 1824 ja poliisi pidätti C.A.G.:n ja hänet kuljetettiin santarmikyydillä Helsingin kautta Kuopioon, karkotuspaikkaansa saaden oleskeluoikeuden Juvallekin, jossa äiti vielä asui.

Kesällä 1824 C.A.G.
lähti Tukholmaan ollen seuraavat 10 v. jonkinlaisessa maanpakolaisuudessa.
Ja
kesällä 1834 C.A.G. sai suhteillaan järjestetyksi luvan palata Suomeen, ja asuinpaikaksi määrättiin taas Kuopio.

Ja
1839 C.A.Gottlund sai viran H:gin yliopiston suomenkielen lehtorina, mutta Gottlundin viranhoidon sanotaan olleen vähän sitä sun tätä.
Ja C.A.G.:lle palkattiin apulaislehtori.
Carl Axel
lienee keskittynyt RUNOLA-eepoksensa kirjoittamiseen, jonka Gottlund selvästikin ajatteli KALEVALAn kilpailijaksi.

Autonominen Suomi tai kenties Venäjä tarvitsi enemmän suomenkielen opetusta papeille ja tuomareille, olisikohan siinä ollut syy C.A.G.:kin virkaan palkkaamiseen?
Ja suosiko Suuriruhtinaskunnan hallinto Pietarissa suomenkieltä
haluten vähentää Ruotsin vaikutusta?

Veikko Palvo

[Klaus Lindgren]

Autonominen Suomi tai kenties Venäjä tarvitsi enemmän suomenkielen opetusta papeille ja tuomareille, olisikohan siinä ollut syy C.A.G.:kin virkaan palkkaamiseen?
Ja suosiko Suuriruhtinaskunnan hallinto Pietarissa suomenkieltä
haluten vähentää Ruotsin vaikutusta?

Virka oli perustettu jo 1828, joten Gottlund sai paikan, koska se oli jäänyt auki, Keckmanin ja von Beckerin jälkeen.
Vielä tuohon aikaan venäläiset eivät pyrkineet suosimaan suomea ruotsin kustannuksella, mutta kaikenlainen hallinnon tehostaminen oli pyrkimyksenä kyllä. Se, että paikallishallinto ja papit osasivat paremmin suomea, palveli juuri näitä tarpeita. SItten 1800-luvun loppupuoliskolla venäläiset suosivat fennomaaneja juuri vieroittaakseen ruotsalaisuudesta – pidemmällä aikavälillä päästäkseen venäläistämään.

[Veikko Palvo]

Virka oli perustettu jo 1828, joten Gottlund sai paikan, koska se oli jäänyt auki, Keckmanin ja von Beckerin jälkeen.

Onkohan von Beckerin tai Keckmanin kirjoituksia suomenkielisinä säilynyt vai
ovatko he olleet lähinnä keskittyneet Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnon tehostamiseen suomenkieltä opettamalla?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Halutessaan voi Runolaan tutustua ainakin tässä http://books.google.fi/books?id=wNIGAAAAYAAJ
Myös Otavan osat on digitoitu:
1. https://www.doria.fi/handle/10024/58996
2. https://www.doria.fi/handle/10024/58997
3. https://www.doria.fi/handle/10024/43447
Samoin kuin Gottlundin Bellman-käännökset: http://books.google.com/books?id=QjYwAAAAYAAJ

Tukhulmissa 1831 painetussa C.A.Gottlundin Otawassa "eli Suomalaisia huvituksia
C.A.Gottlundilta" ei näytettäisi tuotavan esille C.A.G.:n Suomessa H:gin yliopiston lehtorina 1840 kirjoittamassaan Runola af C.A.Gottlund
esiintyviä "Ite vanha Väinämöinen"- tai "Kaikki Karjalan kielet"- jne. ilmaisuja.
Olikohan
Runolan "gamle Väinämöinen" yms. lainattu Elias Lönnrothilta?
Vai olisiko Gottlund "ylöskirjoittanut" Karjalan ja Väinämöisen tutkimusretkillään metsäsuomalaisten parissa?
Myös
C.A.Gottlundin Bellman-käännökset suomeksi ovat mielenkiintoisia.

Veikko Palvo

[heehak]

[quote="Veikko Palvo.
Olikohan
Runolan "gamle Väinämöinen" yms. lainattu Elias Lönnrothilta?
Vai olisiko Gottlund "ylöskirjoittanut" Karjalan ja Väinämöisen tutkimusretkillään metsäsuomalaisten parissa?


Veikko Palvo[/quote]

Ainakin tämän mukaan Väinämöinen oli tuttu Gottlundille:http://dbgw.finlit.fi/skvr/hakutulos.php

[nylander]

[quote="Veikko Palvo.
Olikohan
Runolan "gamle Väinämöinen" yms. lainattu Elias Lönnrothilta?
Vai olisiko Gottlund "ylöskirjoittanut" Karjalan ja Väinämöisen tutkimusretkillään metsäsuomalaisten parissa?


Veikko Palvo

Ainakin tämän mukaan Väinämöinen oli tuttu Gottlundille:http://dbgw.finlit.fi/skvr/hakutulos.php[/quote]
---------------------------------------------------
Jos edellisessä on tarkoitus jäljittää Väinämöis-hahmon alkulähteitä, niin kuin ymmärrän, on syytä lisätä seuraavaa:

Ensimmäinen maininta Väinämöisestä esiintyy Mikael Agricolan 1551 julkaisemassa Psalttarin suomennoksen esipuheessa ("Aeinemöinen / wirdhet takoi"), jossa hän nimesi Väinämöisen hämäläisten jumalaksi. Näin pantiin alulle kalevalaisen runouden myyttinen tulkinta, joka hallitsi kansanrunousharrastuksen vanhinta vaihetta aina 1800-luvun alkuun saakka. Merkittävimmän myyttisen tulkinnan Väinämöisestä esitti Christfried Ganander vuonn 1789 teoksessaan Mythologia Fennica. Samanlaisena kulttuuriheeroksena Väinämöisen esittää myös Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä Erik Cainberg Turun akatemiantalon juhlasalin tunnetussa reliefissä, joka on aloitettu vuonna 1813.

Gottlundin merkittävin panos puheena olevassa asiassa on siinä, että hän esitti vuonna 1817 Väinämöisestä ensimmäisen historiallisen tulkinnan, jonka mukaan Väinämöinen ei ollut jumala vaan muinainen sankari. Lönnrot aloitti opintonsa Turun akatemiassa vasta lokakuussa 1822 (mistä muistuttaa Turun yliopistonmäellä oleva Lönnrotia, Runebergia ja Snellmania esittävä veistosryhmä), joten Gottlundin ja Lönnrotin välinen vaikutussuhde kulkee toiseen suuntaan kuin edellisissä puheenvuoroissa on annettu ymmärtää.

Toinen asia on, että Gottlund 1830-luvulla tunnetusti jäi täysin Lönnrotin varjoon. Niinpä hän katkerana moitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa siitä, että se oli muut unohtaen "huutaa hojottaen" ylistänyt Lönnrotia ja tämän aikaansaannosta, jota hän paremman puutteessa kutsui "pehmeröksi".

[Veikko Palvo]

Jos edellisessä on tarkoitus jäljittää Väinämöis-hahmon alkulähteitä, niin kuin ymmärrän, on syytä lisätä seuraavaa:

Ensimmäinen maininta Väinämöisestä esiintyy Mikael Agricolan 1551 julkaisemassa


Toinen asia on, että Gottlund 1830-luvulla tunnetusti jäi täysin Lönnrotin varjoon.

Tarkoitus oli löytää Väinämöisen alkulähteitä.
Väinämöisen ja Sammon K.A.Gottlund näyttäisi löytäneen metsäsuomalaisten piiristäkin 30.8.1817 http://dbgw.finlit.fi/skvr/ (Verlamti x & kaikki keräilijät)
Taalai, Säfsen, kirkonk. Gottlund 490. Maja Hindriksdoter Turpoinen 10. ja 10a:
(Kirkonk.?)
"Vanha Väjnämöinen, ja nuori Jomajnen, lähättiin pohjan muaale Sammasta hakemaan.."

Kirjoittihan K.A.G. ensimmäisen suomenkielisen kirjan, Otawan Ruotsissa 1831, mutta palasi Suomeen 1934 ollen ilmeisestikin Ruotsissa vieraantunut suomalaisesta todellisuudesta jääden Lönnrotin ja SKS:n varjoon jo Suomeen palatessaan?

Veikko Palvo