Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 17:00

Totean taas kerran huvittuneena ja kyllästyneenä, että Pelho kirjoittelee moneen kertaan toistamiaan puppuja tähänkin säikeeseen kaikista varoituksista huolimatta.

Esitänkin, että ryhdymme lyömään vetoa siitä, saavatko pitkämieliset moderaattorimme Pelhon kuriin, vai pitääkö tämä edelleen heitä pilkkanaan.

Kieltämättä teemasta poikkeavia on muitakin.Minäkin olen vastallut Pelholle, vaikka olen nuo asiat selvittänyt lukuisia kertoja aiemminkin. Eikö moderaattorit voisi siirtää niitä omiin uusiin säikeisiinsä. Ehkä keskustelussa säilyisi edes jokin tolkku. Nyt sitä ei juuri ole ainakaan siltä osin kuin asia Pelhosta riippuu.

JariL
Posts: 435
Joined: 13.02.09 15:40

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 17:41

Geust käsitteli lähinnä sotavankeja koskevia tietoja ja niiden hävittämistä. Valvonta- ja tiedustelusosastojen kortistojen hävittämisessä tai ulkomaille viennissä ei ole mitään uutta. Se tapahtui syksyllä -44 jonkinlaisena hätävarjelun liioitteluna.
Eikös tästä ollut joku uusi tutkimus jonka mukaan kortistot hävitettiin suomalaisten (ja saksalaisten) kanssa yhteistyöhön ryhtyneiden sotavankien ja loikkareiden suojelemiseksi? Ei niinkään ehkä hätävarjelun liioitteluna.

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 17:55

Tarkoitin hätävarjelun liioittelulla sitä, että tiedustelujohtajat pelkäsivät miehitystilanteessa joutuvansa oikopäätä ammuttaviksi, kuten Baltiassa oli tapahtunut. Polttokäskyäkin kai yritettiin peruuttaa, mutta se oli myöhäistä.
Monet keskeiset tiedustelujohtajat pakenivat ulkomaille. Jotkut jäivät pysyvästi, jotkut palasivat.

Se on totta, että samalla suojeltiin niitä NL:n kansalaisia, jotka olivat ryhtyneet Suomen palvelukseen. Useimmat toimitettiin Ruotsiin väärillä papereilla.

laitman
Posts: 211
Joined: 12.11.07 23:08

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 19:14

Jos laittaisin vielä yhden postauksen tähän ennen kuin siirryn sankarivainajiin! Jukka Kulomaa korostaa väitöskirjassaan talvisodan puolustustahtoa ja monoliittista kuvaa yhtenäisestä kansasta. Tämä on aivan totta, mutta jos asia käännetään tulee mieleen tämä kysymys: Jos jossain komppaniassa/pataljoonassa on purnareita ja kieltäytjiä niin miten halukas komentaja olisi ollut raportoimaan tästä ylöspäin? Silloin reaktio olisi varmasti ollut tähän tyyliin: Mitä teillä on vikana? Muualla yhtenäinen kansa taistelee yksimielisenä ja siellä vain purnataan.

Olen törmännyt lukuisiin epäilyttäviin ampumistapauksiin, mutta en lähde spekuloimaan sen enempää niistä. Olen joskus lukenut, että jotkut komentajat olisivat turvautuneet valeteloituksiin saadakseen purnarit ojennukseen. Ei ole kuitenkaan mitään todisteita siitä. Yksi tapaus kuitenkin askarruttaa, koska minulla oli syytä uskoa, että tämä ampuminen liittyi kurinpitoon.

Tapaus sattui 7. Divisioonassa, 7.Tal.K:ssa 15.2.1940. Silloin yksi sotamies, jolla oli romaaninimi ( ei mitään rasistista tässä !) kuoli hämärissä oloissa. En löytänyt mitään dokumenttia joka olisi kertonut mitä tapahtui. Kantakortissa sanotaan "vartiomies ampui päähän, koska hän luuli että ase oli tyhjä!"

Tietääkö joku enemmän tästä tapauksesta?

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 19:53

laitman wrote: Jukka Kulomaa korostaa väitöskirjassaan talvisodan puolustustahtoa ja monoliittista kuvaa yhtenäisestä kansasta. Tämä on aivan totta, mutta jos asia käännetään tulee mieleen tämä kysymys: Jos jossain komppaniassa/pataljoonassa on purnareita ja kieltäytjiä niin miten halukas komentaja olisi ollut raportoimaan tästä ylöspäin? Silloin reaktio olisi varmasti ollut tähän tyyliin: Mitä teillä on vikana? Muualla yhtenäinen kansa taistelee yksimielisenä ja siellä vain purnataan.
Ainakin alkuvaiheen joukkopakokauhuista tiedetään. Taisi olla yksi kuvaus jopa Palolammen Kollaa kestää -kirjassa. Siinä taisi riittää nuhtelu ja vetoaminen.

Sampo Ahto pitää Talvisodan hengessä pakokauhujen syynä joukkojen tottumattomuutta. Niitä sattui hyvillekin yksiköille.

Mutta oliko se niin, että Talvela olisi vaatinut kovia rangaistuksia, mutta Mannerheim vastusti?

Veikko Palvo
Posts: 853
Joined: 12.10.09 13:13

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

23.12.11 20:27

laitman wrote:
Eli Lapin Ryhmän pika-oikeus istui illalla 15.2.1940 Rovaniemellä. Oikeus käsitteli neljän desantin tapausta ja klo 23.50 se tuomitsi kuolemaan ( SRL 67 § 2.mom ) neljä vakoilijaa. Juho Salminen, Heikki Sergejeff, Mehvo Langujeff ja Juho Vasiljeff teloitettiin 16.2.1940 klo 7.25 sorakuopassa Rovaniemellä. Täydennysprikaatin VIII pataljoonan teloitusjoukkue pani tuomiot täytäntöön.

Siis, virallisten tutkijoiden luvut teloitetuista eivät pidä paikkaansa! virheellisiä jo talvisodan kohdalla.

Laitman
Kyllähän laskuvarjodesanttien, vakoilijoiden teloituksista on dokumentoitukin ja
SNSeura pystytti 1972 mm. Kärsämäellekin muistomerkin tähtineen ja kyrillisin kirjaimin
14:sta vakoilusta teloitetun muistoksi:
S.Kaatonen, I.Pyykönen, O.Sarvi, R.Vanhanen, E.Gåsström, B.Lang, U.Petterson,
M.I.Kirs, K.V.Aseev, V.V.Bogdan, I.P.Gerasimenko, V.D.Ozerov, A.T.Paramonov,
I.N.Ustinov
Teloitettiin 14.2.1942 ja haudaksi räjäytettiin kuoppa.
Jukka Rislakin mukaan maastossa liikkui myöskin suomalaisia metsäkaartilaisia, jotka olivat yhteydessä laskuvarjolla pudotettuihin desantteihin.
Vakoilija "Jänis" teloitettiin Hämeenlinnassa, kuka hän lienee ollut?

Jänis ei ollut koskaan aiemmin käynyt NL:n ulkopuolella.
Yrjö Helenius oli
15.9.1941 loikannut Pärmin pataljoonasta vihollisen puolelle ja E.G.Gåsström oli hänen radistinsa.
E.G.Gåsström oli syntynyt USA:ssa isä Viktorin muutettua Amerikkaan ja Neuvosto-Karjalaan siirryttyään Leningradin kautta Viktor siirrettiin jonnekin Siperiaan.
Tunnetuin desanttivakoilija lienee Kerttu Nuorteva ja häntä avustanut Hella Wuolijoki.
Mutta
kuinka paljon laskuvarjodesantteja on ollut, jossakin kirjoitetaan 400:sta tai 700:sta kiinnijääneestä?
Entä heitä avustaneet, onko siitä tietoja?

Ja kuinka moni heistä teloitettiin, kuinka monta siirtyi Suomen tiedustelun palvelukseen ja kuinka moni lähti Länteen 1944 tai myöhemmin?
Ja
kuinka moni onnistui piiloittelemaan punaValpoa Suomessa?

Veikko Palvo

J.Rislakin ym. lisäksi lähdet.: Antero Tammisto, Suomalaiset sotamuistomerkit 1998

Martti Pelho
Posts: 168
Joined: 11.03.11 14:16

Kannatan evp. Jarmo Niemisen tulkintaa!

23.12.11 22:09

Ilmo Kekkonen wrote:Totean taas kerran huvittuneena ja kyllästyneenä, että Pelho kirjoittelee moneen kertaan toistamiaan puppuja tähänkin säikeeseen kaikista varoituksista huolimatta.

Esitänkin, että ryhdymme lyömään vetoa siitä, saavatko pitkämieliset moderaattorimme Pelhon kuriin, vai pitääkö tämä edelleen heitä pilkkanaan.

Kieltämättä teemasta poikkeavia on muitakin.Minäkin olen vastallut Pelholle, vaikka olen nuo asiat selvittänyt lukuisia kertoja aiemminkin. Eikö moderaattorit voisi siirtää niitä omiin uusiin säikeisiinsä. Ehkä keskustelussa säilyisi edes jokin tolkku. Nyt sitä ei juuri ole ainakaan siltä osin kuin asia Pelhosta riippuu.
Kun tunnettu ja arvostettu, armeijamme piireissä yleisesti vihattu ja inhottu professorimme, Heikki Ylikangas, on tutkinut vuosikymmeniä historiaamme ja myös sotahistoriaamme ja julkaissut tutkimuksiensa johtopäätökset, joidenka mukaan sota-arkistoa on todistettavasti peukaloitu, ja sen, että armeijan kontrolloiman arkiston ja armeijan tulkintoja tukevien tutkijoiden ilmoittamat (nykyiset) ammuttujen ja teloitettujen karkureiden ja kieltäytyjien määrät eivät voi pitää paikkaansa, niin maallikon on perusteltua uskoa, että näin on.

Kun armeijamme johto on laajalti hävittänyt ja hävityttänyt kesäkuun 1944 massiivista karkuruutta, kieltäytymisiä ja joukkopakoja sekä niiden hillitsemiseksi käytettyjä laittomia rintaman ja selustan pakkokeinojaan koskevia asiakirjoja, ja kun sota-arkiston säilyneetkin asiakirjat ovat osin väärennettyjä - esimerkiksi ammutut karkurit on varsin uskottavasti ja laajalti kirjattu aluksi kadonneiksi ja myöhemmin julistettu kuolleiksi, niin on täysin perusteltua pohtia sitä, mitä todella tapahtui ja mihin me sotiemme varjopuolista vaikenevaa sotahistoriaamme todella tarvitsemme?

Huomasin Jarmo Niemisen kirjoittaneen tähän ettemme tiedä vielä mitä kaikkea sodissamme todella tapahtui. Olen samaa mieltä! Kerrankin.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Jarmo Nieminen
Posts: 72
Joined: 01.04.11 22:34

Re: Kannatan evp. Jarmo Niemisen tulkintaa!

24.12.11 01:50

Martti Pelho wrote:armeijamme piireissä yleisesti vihattu ja inhottu professorimme, Heikki Ylikangas,
Pelhon olisi syytä perustella väitteensä.

Jarmo Nieminen
Tietokirjailija
Helsinki

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

24.12.11 10:15

Martti Pelho wrote:Kun tunnettu ja arvostettu, armeijamme piireissä yleisesti vihattu ja inhottu professorimme, Heikki Ylikangas, on tutkinut vuosikymmeniä historiaamme ja myös sotahistoriaamme ja julkaissut tutkimuksiensa johtopäätökset, joidenka mukaan sota-arkistoa on todistettavasti peukaloitu, ja sen, että armeijan kontrolloiman arkiston ja armeijan tulkintoja tukevien tutkijoiden ilmoittamat (nykyiset) ammuttujen ja teloitettujen karkureiden ja kieltäytyjien määrät eivät voi pitää paikkaansa, niin maallikon on perusteltua uskoa, että näin on.
Palvelin armeijassa aikanaan 28 vuotta. Mitään vihaa tai inhoa Ylinkaaseen en iole koskaan tavannut, en myöskään armeijasta erottuani.Ylikangas mainittiin joskus tutkijana hieman vähätellen. Kritiikki johtui hänen heikoksi arvioidusta kiinnostuksestaan sota-arkistosta löytyviin dokumentteihin sekä kyvystä löytää niitä. Samaa kritiikkiä esiintyy vieläkin eräillä tutkijoilla, joiden kanssa olen keskustellut.
Itse olen arvostellut - enkä ainoana - Ylikangasta tavattoman huolimattomasta työstä ja perusteettomista johtopäätöksistä ilman todisteita mm. "Romahtaako rintama"-kirjassa.

Ylikankaan tutkimustulokset ja johtopäätökset kesästä -44 on yksiselitteisesti osoitettu virheellisiksi parhaiden asiantuntijoiden toimesta. Tarkoitan tällä sekä tutkijoita että veteraaneja.

Ylikangas ei tietääkseni ole missään esittänyt väitteitä sota-arkiston peukaloinnista. Eikä kukaan muukaan tutkija. Asia on Pelhon mielikuvitusta. Se, ettei arkistoon ole kaikkia asiakirjoja koskaan lähetettykään, on täysin eri asia.
On selvää, ettei hänen keksimistään teloituksista voi löytyä arkistotietoja, sen enempää kuin Pelhonkaan kuvitelmista.

Totta on, että monet maallikot uskovat yhä Ylikankaaseen. Myös eräät tutkijat ovat asettuneet hänen kannalleen, mutta yksikään ei ole esittänyt Ylikangasta tukevia tutkimustuloksia. Kukaaan tutkija ei ole väittänyt sota-arkistoa "peukaloidun". Pelhohan esittää täysin ristiriitaisia väitteitä Ylikankaaseen ja kaikkiin muihinkin teloitususkovaisiin verrattuna.

Sanotaan nyt vielä vakuudeksi, että pidän suuressa arvossa Ylikankaan vauhdikasta teosta "Tie Tampereelle". Vain heikko sotilasasiantuntemus ja Ylikankaalle tyypillinen vahva nojautuminen johonkin kirjeeseen tai päiväkirjaan yleispätevänä lähteenä häiritsee välillä.

Saa nähdä, reagoivatko moderaattorit Pelhon kovakorvaisuuteen. Vaikeahan tämä tilanne järkevän keskustelun kannalta on. Muutkin kuin Pelho loikkivat yli teeman aidan.

MM
Posts: 344
Joined: 23.09.08 09:47

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

24.12.11 14:38

Ylikangas ei tietääkseni ole missään esittänyt väitteitä sota-arkiston peukaloinnista.

No oikeastaan on esittänyt. Kirjassaan "Yhden miehen jatkosota" hän kirjoittaa:

"Ja edelleen: sotapoliisiyksikköjen sotapäiväkirjoja kesältä 1944 on todistettavasti tuhottu. 5. sotapoliisijoukkueen yhdestä niteestä kyseisiä asiakirjoja löytyvät vain kannet, sisältö on tiessään. Toinen nide puuttuu kokonaan. Kannet lienee säilytetty siksi, että sisällön poishakenut on luvannut virkailijoille materiaalin myöhemmin palauttaa. Tämä aineisto on luovutettu Sota-arkistolle 1945 ja vielä 1950 se oli siellä tallella." Sivut 147 - 148.

Kadonneista asiakirjoista on kirjassa enemmänkin esimerkkejä ja mm. kohta, joka kiinnosti minua, kun olen juuri lukemassa Linnan "Sotaroomaania", jossa tapausta kuljetetaan poistetuissa ja poistamattomissa monologeissa pitkin kirjaa:

"Kuvaavaa armeijan menettelylle on, että kahdesta joulukuussa 1941 Syvärillä pikaoikeuden tuomiolla ammutusta sotilaasta, Voitto Ahomäestä ja Toivo Mäkelästä ei löytynyt armeijan lähteistä vielä minkäänlaista merkintää vielä silloin, kun aloitin tutkimukseni. Tapaukset tunnettiin vain kirjallisuuden perusteella. Kirjani jälkeen miehet ilmestyivät jopa sotavainajien internet-tiedostoon sijoitettuna menehtymisluokkaan "kuoli"." Sivut 113 - 114.

Tuomari Nurmion tapauksen kohdalla olen tyytyväinen, että Ilmo Kekkonen hoiti asian jatkoselvittelyn, koska asian arkaluontoisuuden vuoksi en historianlukijana kokenut, että kompetenssini olisi siihen riittänyt.

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

24.12.11 16:37

Kiitokset MM:lle yhteistyöstä, tarkistuksesta ja Hyvää Joulua.

Ajattelin noista sota-arkiston tuhoamisia koskevissä väitteissäni vahän isompia asioita kuin erillistä sotapoliisjoukkuetta ja sen yhden vaiheen päiväkirjaa. Taustalla oli tuon Pelhon väite sota-arkiston laajamittaisesta kenraalien toimeenpanemasta puhdistuksesta. Sellaisesta ei kirjoita Ylikangaskaan, vai?
Ellen nyt ihan väärin muista (taas? ), niin hän on nimenomaan todennut, että asiakirjojen laajamittainen väärentäminen on käytännössä mahdotonta. Ja saanut väitteelleen ymmärrystä.

Todettakoon 5. Spoljoukkueesta,että se oli alistettuna 8.D:lle ja lähes koko sodan Aunuksessa. Lappeenrannan kanssa sillä ei ollut ollut mitään tekemistä, minkä Ylikangas tietysti jättää mainitsematta.
Pikatarkistuksella totesin 8. D.ssa teloitetun karkaamisesta yhden niehen 1.8. 44. Enempää ei löydy myöskään PM:n tilastosta.

Mitä tulee tuohon 7.D:n pikatuomioistuimessa määrättyyn kahden miehen teloitukseen, niin sehän käskettiin tiedottaa koko Karjalan Armeijalle. Ei vaikuta varsinaiselta salaamiselta.

Tietysti siitä tehtiin myös ilmoitukset Päämajaan ja Oikeusministeriöön. Kuten todettua Ylikangas ( tai avustaja) osasi etsiä tiedot näistä arkistoista vasta 2007.

Martti Tapio Pelho
Posts: 322
Joined: 24.12.11 17:05

Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

24.12.11 17:11

Päämajan yleisesikunnan päällikön Erik Heinrichsin nimissä 20.6.1944 panikkitilanteessa annetussa karkureiden ampumiskäskyssä ja sen ohjekäskyissä 21.4.1944 selustan henkilötäydennyskeskusten yhteyteen määrättiin heti perustettavaksi karkureiden ja kieltäytyjien seulontaelimet ampumisvaltuuksineen.

Kyseiset Päämajan karkureiden ampumiskäskyt toimitettiin 20.6.1944 rintamien komentajille mutta käskyt jätettiin harkitusti toimittamatta muodollisesti komentajista riippumattomille kenttäoikeuksillle. Käskyt siis salattiin harkitusti kenttäoikeuksilta ja niiden sotatuomareilta.

Kenttäoikeuksien sotatuomarit olisivat oitis ymmärtäneet Päämajan tuoreiden ampumiskäskyjen ja tuomiovallan delegoinnin laittomuuden.

Sotatuomareiden näkemyksissä laillisuus voitti useimmiten sotilaallisen tarkoituksenmukaisuuden, joka oli Päämajan laittomien ampumiskäskyjen ainut asiallinen peruste.

Tosiasiassa Pääamaja siirsi mainituilla laittomilla käskyillään henkilötäydennyskeskusten upseereille kenttäoikeuksien laillisen tuomiovallan.
Asia ilmenee suoraan Heinrichsin nimissä 20.6.1944 annetusta ampumiskäskystä.

Vielä selvemmin laiton tuomiovallan delegointi ilmenee käskyä koskevista Kotijoukkojen esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Valdemar Oinosen, alaisille upseereille antamistaan käskyistä 20.6. ja 21.6.1944, joissa Oinonen antoi alaisille upseereilleen karkureiden ampumisvaltuudet ja ohjeet “miten karkureitten kanssa on meneteltävä kenttäoikeuskäsittely sivuuttaen”.

Henkilötäydennyskeskusten tehtävänä oli sotajohdon tuoreiden ampumiskäskyjen mukaisesti palauttaa siihen halukkaat karkurit joukko-osastoihinsa ja ampua ne, jotka kieltäytyivät palaamasta.

Kyseiset karkureiden laittomat selustan seulontaelimet eivät tunteneet lainkaan vankeusseuraamusta. Päämajan määräysten 20.6.1944 ja 21.6.1944 mukaan seulontaelinten arsenaaliin kuuluivat kesä-heinäkuussa 1944 vain karkureiden palauttaminen tai ampuminen.

Komentajat määräsivät tunnetuissa kesäkuun 1944 jälkipuoliskon laittomissa käskyissään kenttäupseerinsa "ohittamaan kenttäoikeudet" ja käyttämään asetta.

Komentajat uhkasivat erottaa ja panna kenttäoikeudessa syytteeseen ne upseerit, jotka eivät kesäkuun 1944 massakarkuruuden ja kieltäytymisten keskellä voineet todistaa turvautuneensa aseeseen karkuruuden ja karkureiden pystäyttämiseksi.

Kuten tunnettua, yleisesikunnan päällikkö Erik Heinrichs myönsi jo 9.8.1944 salaisessa rintamakomentajille - ja nyt myös kenttäoikeuksille jälkikäteisenä tarkoituksenmukaisuusselvityksenä - toimitetussa käskyssään "karkaamisten ja kieltäytymisten lisääntyessä sotilasjohto... piti välttämättömänä ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joiden avulla kuri ja järjestys katsottiin voitavan palauttaa".

Käskyn sanat " kaikkiin niihin toimenpiteisiin" kattoi myös laittomat pakkotoimet rintamilla ja selustassa.

Päämajan 20.6.1944 ja 4.8.1944 käskyissä henkilötäydennyskeskuksiin perustettujen elinten ja niiden upseereille määrättyjen karkureiden ja kieltäytyjen ampumisvaltuuksien peruste on sotilaallinen tarkoituksenmukaisuus – ei laillisuus, kuten on väitetty.

Ilmo Kekkosen ja Jarmo Niemisen on ilmeisesti ylivoimaisen vaikeaa pohtia ja keskustella omien ampumisten - ja myös teloitusten - yhteydessä siitä olennaisesta tosiasiasta, miten selustan henkilötäydennyskeskuksien uudet elimet ja niiden upseerit toimeenpanivat Päämajan ja rintamakomentien antamat käskyt ja miten niiden toimeenpanot on dokumentoitu ja tallennettu sota-arkistoon?

Itse otaksun, että kesäkuussa 1944 perustettujen ja kesä-heinäkuussa 1944 toimineiden henkilötäydennyskeskusten karkureiden ja kieltäytyjien kohtaloista päättäneiden “seulontaelinten” toimintaa koskevia asiakirjoja ei ole enää ainuttakaan tallella Elinkeinoelämän keskusliitto ry-nimisen yhdistyksen yksityisessä arkistossa Mikkelissä, jonne puolustusministeri Jyri Häkämies yksityisti armeijamme johdon pyynnöstä kontrolloimansa sota-arkiston jatkosodan aikaisen arkistomateriaalin kunnostuksen helsinkiläisten reserviläisjärjestöjen vuosien 2003-06 talkooväeltä.

Sota-arkiston aineiston kunnostus on viivästynyt nyt jo yli puolivuosisataa. Viivästyksen ainoaksi syyksi meille uskotellaan rahanpuutetta.

Kun en usko enää Joulupukkiinkaan, niin rahaanpuuteeseen vetoaviin uskominen on yhtä ylivoimaista.

Rauhaista Joulua.

Martti Tapio Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Jarmo Nieminen
Posts: 72
Joined: 01.04.11 22:34

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

24.12.11 17:47

MM wrote:"Kuvaavaa armeijan menettelylle on, että kahdesta joulukuussa 1941 Syvärillä pikaoikeuden tuomiolla ammutusta sotilaasta, Voitto Ahomäestä ja Toivo Mäkelästä ei löytynyt armeijan lähteistä vielä minkäänlaista merkintää vielä silloin, kun aloitin tutkimukseni. Tapaukset tunnettiin vain kirjallisuuden perusteella. Kirjani jälkeen miehet ilmestyivät jopa sotavainajien internet-tiedostoon sijoitettuna menehtymisluokkaan "kuoli"." Sivut 113 - 114.
Oheinen lainaus osoitta sen kirjoittajan tietämättömyyden alunperin vereraanijärjestöjen kokoamasta sankarivainajia luetteloineesta tietokannasta. Toki tutkijalta voisi edellyttää kyseiten kaltaisiin perusteisiin perehtymistä, jos aikomus on toteuttaa lähdekriittinen historian tutkimus.

Järjestöjen perustamaan tietokantaa ei kirjattu ei-sankarihaudattuja, joita olivat muun muassa teloitetut. Tietokannan alkuperäinen nimi oli Sankarivainajat-tietokanta.

Kansallisarkiston ylläpitämästä Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta löytyy nykyisin tiedot yli 95 000 henkilöstä. Palvelu avattiin internetissä jo vuonna 2000. Kyseistä tietokantaa (tai sen ylläpitäjiä) on arvosteltu tietojen poisjättämisestä muun muassa. Romahtaako rintama -teoksen yhteydessä, mutta täysin perusteettomasti!

Siis mistä tietokannasta on kyse?

Sotaveteraanijärjestöt käynnistivät Suomen Sotaveteraaniliiton johdolla Suomen sodissa kaatuneiden tietojen keräämisen syksyllä 1985. Tiedoston runko perustui seurakuntien sankarihautausluetteloihin. Sotilaiden kantakortit olivat vielä tuolloin salaisia. Tiedot täydennettiinkin muista sodan aikaisista arkistolähteistä:

- Talvisodan kaatuneiden henkilökortisto sijaitsi Kotijoukkojen Esikunnan Rovastintoimiston arkistossa.

- Jatkosodan osalta käytettiin kaatuneiden ja kadonneiden sosiaalista kortistoa sekä

- Päämajan Kirkollisosaston Kenttäpiispatoimiston arkistoa, jossa ylläpidettiin jatkosodan kaatuneiden pääkortistoa.

- Lähteinä olivat lisäksi Päämajan keskusarkistossa ylläpidetty kuolleeksijulistamistoimiston arkisto ja

- suojeluskuntapiirien kaatuneita koskeneet asiakirjat.

- Luovutetuilla alueilla asuneiden henkilötiedot saatiin Mikkelin maakunta-arkistosta.

Myöhemmin Sankarivainajat 1939 - 1945 tietokannasta on muodostettu nykyinen kaikkien käytettävissä oleva "Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyneiden tiedosto". Todennäköisesti tiedostosta puuttuu edelleen tietoja sodissa menehtyneistä suomalaisista tai tiedot ovat osin virheellisiä. Kokonaisia puuttuvia ryhmiä ovat muun muassa Suomen kauppalaivastossa kuolleet, muihin maihin internoidut suomalaiset merimiehet, Saksan rintamilla kuolleet suomalaiset sotilaat, taistelussa kuolleet siviilit ja esimerkiksi pidätystilanteessa kuolleet rikolliset.

Eli: alunperin kyseessä oli sankarihautoihin siunattujen luettelo!

Jarmo Nieminen
Tietokannan suurkuluttaja

PS. Onneksi tietokantaa, toisin kuin Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokantaa, päivitetään ja tietokannan ylläpito on asiantuntevissa käsissä.

Jarmo Nieminen
Posts: 72
Joined: 01.04.11 22:34

Re: Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

24.12.11 17:52

Martti Tapio Pelho wrote:Itse otaksun.
Onneksi Pelho on rehellinen otaksumisestaan. Mitä kunnostettavaan arkistoon tulee, niin täsmälleen samat asiakirjat ovat olleet aiemminkin käytettävissä. Ja tämä ei ole otaksuma. Yksinkertaisesti Pelho ei tiedä mistä kirjoittaa.
Last edited by Jarmo Nieminen on 24.12.11 18:01, edited 1 time in total.

Jarmo Nieminen
Posts: 72
Joined: 01.04.11 22:34

Re: Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

24.12.11 18:00

Martti Tapio Pelho wrote:arkistomateriaalin kunnostuksen helsinkiläisten reserviläisjärjestöjen vuosien 2003-06 talkooväeltä.
Joulun riemuksi Pelho lähtee taas valheen tielle.

Jarmo Nieminen
Tietokirjailija
Helsinki

Return to “Puheenvuoroja historiasta”