Sivu 7/11

Arkistolaitoksen jatkosodan aikaisten armeijan asiakirjojen käyttökiellosta

Lähetetty: 29.12.11 11:48
Kirjoittaja Martti Tapio Pelho
Arkistolaitoksen AARRE-arkistorekisterissä kerrotaan armeijan jatkosodan asiakirjoista käyttäjälle seuraavaa:

Osa Aarteessa olevista aineistoista on kunnostettavana ja sen vuoksi käyttökiellossa. Tällä hetkellä kunnostuksen kohteena on osia jatkosodan aineistoja sisältävästä T-sarjasta (pääosin väliltä T 3041-4150).”

Olisi varsin tavanomaista, hyvää asiakaspalvelua, Arkistolaitoksen mainita samassa lyhyessä tiedotteessaan, milloin po. asiakirjat on laitettu käyttökieltoon, missä asiakirjat ovat kunnostettavina ja milloin kunnostuksella perusteltu armeijan jatkosodan asiakirjojen käyttökielto päättyy?

Yksi vaihtoehtohan on, että puolustusministeriö katsoo (kuten on katsonut jo 70 vuotta) ettei ministeriöllä olekaan varoja (6 milj.euroa) yksityiselle kunnostajalle (Elinkeinoelämän Keskusliitto ry-nimisen yhdistyksen arkisto Mikkelissä) ostosopimuksen mukaan maksettaville korvauksille ja jatkosodan asiakirjat jäävät velkojen pantiksi.

Toinen mahdollisuus on tietysti tulipalo Mikkelissä.

Tunnetustihan tulipalot ovat Suomessa vaivanneet esimerkiksi vakuutettuja sahoja taloudellisissa laskusuhdanteissa.

Kuopiossa paloi vuonna 1977 Saastamoinen Oy:n saha. Kun sahan johtaja soitteli sahan työmiehille ja pyysi heitä saapumaan palokunnan avuksi, vastaus oli tilanteen mukainen:

“Kun seuraavan kerran laitatte sahan palamaan, niin ilmoittakaahan etukäteen.”

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 29.12.11 13:55
Kirjoittaja heehak
Jarmo Nieminen kirjoitti: Arkistotutkimus edellyttää rahoituksen ja valtionjohdon toimenpiteet tutkimuslupien hankkimiseksi. Suomessa kadonneiden erilaisten etnisten ryhmien kohtalo ja heidän tekemisensä on selvitetty jo aiemmin tarkoin ja verovaroin tuettuna. Nyt on mahdollisuus tehdä viimeisiä konkreettisia tekoja viimeiseen iltahuutoonsa meneville sotaveteraaneille, heidän puolisoilleen ja lapsilleen.
Valtionbudjetissa oli 2000-luvun alussa Heikki Ylikankaan selvitykseen pohjautuva ja pääministeri Lipposen myötävaikutuksella saatu 1 miljoonan euron määräraha sotavankitutkimuksiin Venäjän arkistoissa, mutta Kansallisarkisto ilmoitti, ettei se edes ala tuollaista tutkimusta noin pienellä (?) rahalla tekemään.

Kadonneita suomalaissotilaita on löytynyt heti jatkosodan alussa talvisodan taistelukentiltä, rintamasodan aikana ja vetäytymisvaiheessa. 1992 lähtien on löydetty lisää etsinnöissä. Kaikista löydetyistä on tunnistettu n. 350, joista kadonneita vähemmistö), kaikkiaan löytyneitä yli 1000. Edelläoleva tarkoittaa sitä, että menehtyneiden tiedoston nimiä on lukumääräisesti enemmän kuin mitä heitä todellisuudessa on.

Tiedän yhden sotilaan, jota ei ole voitu julistaa kuolleeksi, koska hänestä ei ole kantakorttia, eikä mitään muutakaan asiakirjaa katoamisesta. Vain lääkintäkortti on arkistossa.

Kannatan lämpimästi kadonneiden kohtaloiden selvittämistä, tärkeintä se on kuitenkin omaisten kohdalta, heillä on siihen ensisijainen oikeus.

Lähes kaikki kadonneet sotilaat ovat tulleet tiensä päähän kaatuneina, eivätkä esim. sotavankeina kuolleina.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 29.12.11 19:29
Kirjoittaja Jarmo Nieminen
Kunniavelka

Taivas repesi aamulla 10.6.1944 Karjalan Kannaksen itäosissa. Suomalaisten unelma sodan rauhanomaisesta loppumisesta tuhoutui Valkeasaaren jo edellisenä päivänä alkaneissa tulimyrskyissä. – Helvetti oli irti, kommentoivat mukana olleet.

Muutamassa tunnissa murskattiin suomalainen rykmentti. Hyökkäyksen voima polki kaiken alleen Valkeasaaren hiekkaan; haavoittuneet ja juoksuhautoihin hautautuvat taistelutoverit jäivät ja raskaat aseet jouduttiin jättämään. Puna-armeijan panssarivaunut, pommikoneet ja hävittäjät hallitsivat tulituksellaan avoimia maastoja. Vain pöly ja savu armahtivat hetkellisesti suomalaisia.

Tilanne oli illalla sekava. Laguksen Panssaridivisioonan jääkärit, ilman panssareita ja tykistöä, lähetettiin Kivennavalle selvittämään vihollisen aikeet. Tiet olivat tukossa Karjalan kansasta. Vastaan tuli masentuneita suomalaisia sotilasjoukkoja. Aamuyön hyökkäys myöhästyi päivän paisteeseen. Polkupyörämarssin jälkeen jääkärit etenivät jalan. Vastassa olivat panssarivaunut ja pommikoneet. Taistelu oli toivoton. Suomalaiset lyötiin Kivennavan Polviselästä. Silti jääkärit täyttivät tehtävänsä; vihollisen aikeet selvitettiin. Puna-armeijan joukkojen kärjessä hyökkäsi Stalinin valiojoukko, Läpimurtoarmeijakunta, jonka sijainnista Päämajalla ei ollut aiemmin tietoa. Nyt ymmärrettiin Mikkelissäkin, suurhyökkäys oli alkanut.

11.6.1944 päättyi 49 suomalaisen sotilaan elämä Kivennavan Polviselässä. 20 miehen ruumiit jäivät taistelukentälle ja 10 katosi. Vuonna 2008 löydettiin alueelta kahdeksan suomalaisen sotilaan jäänteet. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen etsintäpäiväkirjaan kirjattiin koruttoman karusti:

Polviselässä on kahdeksan kaatunutta yhden metrin syvyisessä haudassa, seitsemän jatkosodan tuntolevyä, leijonanappeja, muita nappeja ja kampa. Kaikki vainajat ovat samassa kuopassa Kivennapa–Lintulan tiestä noin 60–70 metriä. Kuuden tuntolevyn vainajat ovat kukin omissa pusseissaan. Yhdessä säkissä on kahden vainajan jäänteet kahdessa eri pussissa ja yksi tuntolevy. Yksi vainajista on todennäköisesti luutnantti.

– Mahdottoman hieno juttu, että veli vielä löytyi ja tunnistus onnistui, kommentoi luutnantti Reino Lindin veli Kauko Aamulehdelle isoveljensä hautaustilaisuudessa 21.12.2009. Ensimmäisen kerran Kauko oli hautaamassa veljeään jo syksyllä 1944 Kalvolan sankarihautausmaalla, kun hänen veljensä siunattiin kentälle jääneenä. – Maksamme heidän kohdaltaan kunniavelkaa. Täytämme sen lupauksen, että ketään ei jätetä, kun he pääsevät aseveljiensä viereen, jatkoi lehden artikkelissa hautauksen toimittanut kenttäpiispa Hannu Niskanen.

– Pitkä odotus päättyi. Sankarivainaja Ilmari Mutanen haudataan. Otsikoitiin Karjalainen-lehdessä 16.5.2011. – Vihdoin tämä asia on saatu hyvään päätökseen, kun Ilmari on kotimullissa, kertoi Ilmari Mutasen pikkusisko Rauha veljensä hautajaisissa Joensuun sankarihaudalla.

Kielekkeisen valtiolipun peittämä arkku tuotiin 14.5.2011 Nakkilan kirkkomaalle kunniavartion saattelemana. Porilaisten marssin soidessa laskettiin sankarihautaan sotamies Väinö Hiljanen. Satakunnan Kansa raportoi monisivuisesti Jääkärin kotiinpaluu -artikkelissa sotavainajien etsinnöistä ja Väinön pojan Hannun uupumattomasta työstä isänsä elämäntarinan ja sen päättymisen selvittämiseksi.

Tätä artikkelia kirjoitettaessa, kesällä 2011, haudataan sotamies Lauri Perkiö Kauhajoelle, upseerikokelas Olavi Lindbohm Mikkeliin ja sotamies Arvo Uusikangas Oulaisiin. Arvon tunnistaminen varmistui viimeisenä, keväällä 2011, Oikeuslääketieteen laitoksella. Tarvittiin arvon isoäidin sisaren tyttären tyttären tyttären DNA-näyte varmistamaan tunnistus.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry on tehnyt kansallisesti merkittävän kulttuuriteon sotavainajien etsimiseksi, tunnistamiseksi ja hautaamiseksi. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on löydetty ja palautettu Suomeen haudattavaksi 1 100 sotilasta.

– Meidän nuorempien kuuluu viedä sodankäyneiden asia loppuun asti, kiteyttää isänsä uudelleenhautausta pohtinut Hannu Hiljanen.

Jarmo Nieminen

Desantit ja lentäjät.

Lähetetty: 31.12.11 18:51
Kirjoittaja laitman
Esittäisin kysymyksen, joka sivuaa desanttien teloituksia. Perus-3976/5-mapissa oli asiakirja, joka oli uusi minulle. Eli PM antoi 30.1.1940 käskyn sotavankien kuulustelijoille selvittää ovatko alasammuttujut lentäjät syyllistyneet siviilikohtien pommituksiin? Miten ja minkälaiset käskyt heillä on ollut kohteista?

Periaatteessa oli valmiutta syyttää näitä lentäjiä sotarikoksista ja Haagin sopimusten rikkomisesta. Toisaalta en tiedä oliko SRL:ssa tai Yleisessä rikoslaissa tähän sopivia pykäliä? Desantit olivat Haagin maasotasäännösten perusteella laittomia taistelijoita, joten niiden teloitukset olivat ihan ok, mutta toisaalta SRL:n 67 § ei ihan vastannut käsitystä "laiton taistelija".

Kysyisin: Paljonko oli näiden talvisodan sotavankien joukossa alasammuttuja tai pakkolaskun tehneitä lentäjiä?

Laitman

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 01.01.12 09:58
Kirjoittaja Carl-Fredrik Geust
Lentäjävankeja talvisodassa oli melko tarkkaan 110 kpl; nimilista löytyy artikkelini -"Talvi- ja jatkosodan lentäjävangit" liitteenä (ks. Kansallisarkiston 2008 julkaisema kirja "Sotavangit ja internoidut", sivut 211-268). Kirja voi myös ladata PDF-muodossa Kansallisarkiston sivuilta http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julka ... nografiat/.

Olen myös kirjoittanut lentäjävangeista Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa nro 27 (2008), "Mitä lentäjävangit kertoivat" s. 72-106, venäjäksi lyhennettynä "K voprosy o poterjah sovetskoj aviatsii v bojah s Finljandijej i pokazanijah plennyh letchikov v gody Vtoroj mirovoj vojny" kirjassa "Sankt-Peterburg i strany Severnoj Jevropy" (tom 10), s. 64-74, St.Peterburg 2009.

Täydelliset neuvostoilmavoimien lentokone- ja miehistötappioluettelot löytyvät kirjoistani Red Stars osa 5 (Neuvostolaivaston ilmavoimat talvisodassa) ja osa 7 ("varsinaiset" ilmavoimat talvisodassa), kustantanut Apali, Tampere 2004 ja 2011. Vangitsemiset on selostettu ja kommentoitu em. kirjoissa.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 01.01.12 09:58
Kirjoittaja Carl-Fredrik Geust
Lentäjävankeja talvisodassa oli melko tarkkaan 110 kpl; nimilista löytyy artikkelini -"Talvi- ja jatkosodan lentäjävangit" liitteenä (ks. Kansallisarkiston 2008 julkaisema kirja "Sotavangit ja internoidut", sivut 211-268). Kirja voi myös ladata PDF-muodossa Kansallisarkiston sivuilta http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julka ... nografiat/.

Olen myös kirjoittanut lentäjävangeista Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa nro 27 (2008), "Mitä lentäjävangit kertoivat" s. 72-106, venäjäksi lyhennettynä "K voprosy o poterjah sovetskoj aviatsii v bojah s Finljandijej i pokazanijah plennyh letchikov v gody Vtoroj mirovoj vojny" kirjassa "Sankt-Peterburg i strany Severnoj Jevropy" (tom 10), s. 64-74, St.Peterburg 2009.

Täydelliset neuvostoilmavoimien lentokone- ja miehistötappioluettelot löytyvät kirjoistani Red Stars osa 5 (Neuvostolaivaston ilmavoimat talvisodassa) ja osa 7 ("varsinaiset" ilmavoimat talvisodassa), kustantanut Apali, Tampere 2004 ja 2011. Vangitsemiset on selostettu ja kommentoitu em. kirjoissa.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 01.01.12 12:42
Kirjoittaja laitman
Kiitos tiedoista! Täytyy tutustua kirjoituksiin.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 19.01.12 18:04
Kirjoittaja heehak
Ihmettelen miksi mainittu yhdistys antaa jatkuvasti totuudenvastaista tietoa toiminnastaan. Sankarivainajien etsinnät on aloitettu opetusministeriössä 1992 hallitussihteeri Antti Vuorisen johdolla, jonka sinnikkyyden ansiosta ne jatkuivat, vaikka mm. Sotavainajayhdistyksen nykyinen pj. Pekka Pitkänen niiden jatkamista vastusti. Mainittu yhdistys on tehnyt etsintöjä vasta 2002 lähtien, jolloin se on perustettu.

Muutama sana löytäjistä. Kaikki Polviselän vainajien jäänteet on löytänyt yllä mainitsemani pietarilainen etsintäryhmä Karel Val (Karjalan Valli), joka on Kannakselta ja Tuuloksesta löytänyt muutaman kymmenen muunkin sotilaan jäänteet vieläpä tuntolevyn kanssa.

Ylipäänsä suomalaisten sotilaiden jäänteistä ovat löytäneet venäläiset etsintäryhmät ja paikalliset asukkaat arvioni mukaan 75%. Kunnia pitää antaa niille, joille se kuuluu. :-)


Yksi korjaus: Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on perustettu 1998 alussa. Karel Val'in johtaja Slava Skokov kysyi mikä on Jarmo Niemisen lähde Polvikankaan löydöistä 2008. Hän antoi samalla oikeat tiedot:

What is the source of the article? Jarmo Nieminen's own work?
Vuonna 2008 löydettiin alueelta kahdeksan suomalaisen sotilaan
jäänteet - really 7
Polviselässä on kahdeksan kaatunutta yhden metrin syvyisessä haudassa,
seitsemän jatkosodan tuntolevyä, leijonanappeja, muita nappeja ja
kampa. - 7 skeletons, approx.40 cm deep, 1x3 meters wide. 6 TL. Also a
soap box with the owner's name (not in the database).
Kaikki vainajat ovat samassa kuopassa Kivennapa–Lintulan tiestä noin
60–70 metriä.- 10-15 meters.
Kuuden tuntolevyn vainajat ovat kukin omissa pusseissaan. Yhdessä
säkissä on kahden vainajan jäänteet kahdessa eri pussissa ja yksi
tuntolevy. - There were 5 soldiers with ID tags with them, and
Lindbohm's ID tag with some buttons in 50 cm from the grave. These 2
skeletons also were in individual bags. Also there was 1 bag for small
bones which we had lost from the owners like fingers, and 3-4 ribs
which had been excavated in the very beginning of the work without
knowing the owner.

Viralliseen tietoon ei aina ole luottamista, kuten olen näillä palstoilla useaan kertaan väittänyt.

Talvisodan pikaoikeustuomiot.

Lähetetty: 21.01.12 18:15
Kirjoittaja laitman
Koska teen näitä tutkimuksia omalla ajalla ja omalla kustannuksella, ne etenevät hitaasti. Mutta, päivitetään vähän näitä lukuja. Virallinen sotahistoria sanoo, että talvisodan pikaoikeustuomioita oli 18 kpl.

Todellisuudessa niitä on ollut varmuudella 24 kpl, todennäköisesti 27, luultavasti enemmän. Eli P-SR/RajaE 14 kpl ( Perus 5682/11 ) Lapin ryhmä ainakin 4 (Perus 1641/4, Perus 3976/6 ). Muut ovat sitten "Teloitettu totuus" kirjassa mainittuja, paitsi yksi todennäköinen 3:n tapaus ( T 13575/20 ).

En tiedä mitä Kari Selén on sanatarkasti sanonut Kulomaan väitöstilaisuudessa, mutta median mukaan suunnilleen näin "tässä on sitten lopullinen totuus, faktoihin ja lukuihin ei ole enää mitään lisättävää." Eli "sotilaskäskyteitse" kerrotaan, että tässä ovat lopulliset luvut, niihin ei saa koskea. Mauno Jokipii on todennut, että tämä "sotilaskäskytyyli" sopii tavattoman huonosti historiantutkimukseen, jossa ei koskaan ole lopullista totuutta eikä lopullisia lukuja. Se elää koko ajan ja muuttuu kun uusia tietoja löytyy. Tarvitaan nöyryyttä ja pitää olla avoin ja hyväksyä uusia lähteitä ja todistajia.

Ollaanko foorumissa samaa mieltä kuin minä, että kun Jatkosodan historia 6 päivitetään olisi tarpeen muuttaa näitä "lopullisia" lukuja ja sanoa vielä, että ainakin 24 tuomiota?

Laitman

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 21.01.12 19:31
Kirjoittaja Jarmo Nieminen
heehak kirjoitti:"Karel Val'in johtaja Slava Skokov kysyi mikä on Jarmo Niemisen lähde Polvikankaan löydöistä 2008."
Eipä kysynyt minulta. Tyypillistä, että kolmannen osapuolen toimenpitein ryhdytään tekemään johtopäätöksiä. Mutta niinhän se menee.

Lähde on sama. Ja minun tapoihin kuuluu antaa kunnia sille, kelle se kuuluu. Kuten en kirjoittanut, että suomalaiset olisivat löytäneet Polviselän vainajat. Toki kirjoitin pidempään versioon aluksi koko tarinan. Kirjaan tuli merkilleen tasan sen verran, mitä siihen mahtui. Teksti on siltäkin osin kohdallaan.

Arvostan venäläisten ja suomalaisten etsintäryhmien tekemää työtä suuresti, kuin myös heehakin parjaaman yhdistyksen ja sen asiamiehen työtä. Häneltä sain kayttööni kaiken heillä olevan tiedon. Em. lähteetkin. Pitääkin lähettää vielä kiitoskirje.

Sinänsä mielenkiintoista on, että yksi vainajista oli talvisodan tuntolevyllä. Harmillista on, että kyseisen jsp:n toiminnasta en ole ainakaan toistaiseksi onnistunut löytämään lisäinformaatiota. Tiedän mitä lähiympäristössä tapahtui. Olen kahlannut jo huiman määrän läpi lähteitä. Toki otan apua vastaan mielelläni. Alueella taisteli samana päivän useden eri pataljoonien ja rykmenttien yksiköitä.

Tämän vuoden alusta sodan aikaisten sotilasasiakirjojen ja rauhan ajan joukko-osastojen asiakirjojen tutkiminen on huimasti vaikeutunut, kun Kansallisarkisto on laskenut palvelun tasoa. Yhden päivän tilauksessa voi olla enää enintään kuusi kansioita. Aiemmin pystyin käsittelemään niitä parhaimmillaan useita kymmeniä etsiessäni tietynlaista tietoa. Lisäksi tilauksen vasteaika on muuttunut yhdestä tunnista yhteen vuorokauteen.

Nyt myös tilanteenmukainen tutkiminen tiedonpuun haarautuessa ei oleenää mahdollista, koska uudelle haaralle menemiseen aiheutuu automaattisesti vuorokauden viive.

Tämä on harmillista, tältä osin Arkistolaitos on taantunut huimasti.

Jarmo Nieminen
Heksinki

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 22.01.12 00:07
Kirjoittaja J Kamarainen
Jarmo Nieminen kirjoitti:
Tämän vuoden alusta sodan aikaisten sotilasasiakirjojen ja rauhan ajan joukko-osastojen asiakirjojen tutkiminen on huimasti vaikeutunut, kun Kansallisarkisto on laskenut palvelun tasoa. Yhden päivän tilauksessa voi olla enää enintään kuusi kansioita. Aiemmin pystyin käsittelemään niitä parhaimmillaan useita kymmeniä etsiessäni tietynlaista tietoa. Lisäksi tilauksen vasteaika on muuttunut yhdestä tunnista yhteen vuorokauteen.

Nyt myös tilanteenmukainen tutkiminen tiedonpuun haarautuessa ei oleenää mahdollista, koska uudelle haaralle menemiseen aiheutuu automaattisesti vuorokauden viive.

Tämä on harmillista, tältä osin Arkistolaitos on taantunut huimasti.

Jarmo Nieminen
Heksinki
Mitvit?

Tämä muutos ilmeisesti koskee siis Sörnäisten toimipistettä? Miten muutosta on perusteltu tai mistä se johtuu? Onko toimintoja tehostettu hlökuntaa supistamalla?

Kuusi kansiota päivässä on aika kestämätön rajoitus. Joskus tuli kahlattua kymmeniä kansioita päivässä. Kun Joensuusta asti kulki, oli työpäivä pakko tehdä täysinä.

Re: Talvisodan pikaoikeustuomiot.

Lähetetty: 22.01.12 00:11
Kirjoittaja J Kamarainen
laitman kirjoitti:Koska teen näitä tutkimuksia omalla ajalla ja omalla kustannuksella, ne etenevät hitaasti. Mutta, päivitetään vähän näitä lukuja. Virallinen sotahistoria sanoo, että talvisodan pikaoikeustuomioita oli 18 kpl.

Todellisuudessa niitä on ollut varmuudella 24 kpl, todennäköisesti 27, luultavasti enemmän. Eli P-SR/RajaE 14 kpl ( Perus 5682/11 ) Lapin ryhmä ainakin 4 (Perus 1641/4, Perus 3976/6 ). Muut ovat sitten "Teloitettu totuus" kirjassa mainittuja, paitsi yksi todennäköinen 3:n tapaus ( T 13575/20 ).

En tiedä mitä Kari Selén on sanatarkasti sanonut Kulomaan väitöstilaisuudessa, mutta median mukaan suunnilleen näin "tässä on sitten lopullinen totuus, faktoihin ja lukuihin ei ole enää mitään lisättävää." Eli "sotilaskäskyteitse" kerrotaan, että tässä ovat lopulliset luvut, niihin ei saa koskea. Mauno Jokipii on todennut, että tämä "sotilaskäskytyyli" sopii tavattoman huonosti historiantutkimukseen, jossa ei koskaan ole lopullista totuutta eikä lopullisia lukuja. Se elää koko ajan ja muuttuu kun uusia tietoja löytyy. Tarvitaan nöyryyttä ja pitää olla avoin ja hyväksyä uusia lähteitä ja todistajia.

Ollaanko foorumissa samaa mieltä kuin minä, että kun Jatkosodan historia 6 päivitetään olisi tarpeen muuttaa näitä "lopullisia" lukuja ja sanoa vielä, että ainakin 24 tuomiota?

Laitman
PSR-E muuten teloitti talvisodassa todella paljon. Lisäksi mukaan voi laskea halutessaan vielä sen Suomussalmella kansanarmeijan partion oppaana toimineen siviilin, jota ei ei viety edes oikeuteen vaan ammuttiin kiinniottopaikalla.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 22.01.12 01:46
Kirjoittaja Jarmo Nieminen
Tuskinpa tähän saadaan koskaan täydellistä vastausta, mutta tiedon lisääntymisen myötä päästään lähemmäksi tapahtunutta. Yhdenihmisen elämä, ei riitä arkiston "täydelliseen" läpikahlaamiseen. Verkostossa toimien päästää jo paremmin eteenpäin. Laitman on siitä hyvä esimerkki.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 22.01.12 02:29
Kirjoittaja Jarmo Nieminen
J Kämäräinen kirjoitti:
Mitvit?

Tämä muutos ilmeisesti koskee siis Sörnäisten toimipistettä? Miten muutosta on perusteltu tai mistä se johtuu? Onko toimintoja tehostettu hlökuntaa supistamalla?

Kuusi kansiota päivässä on aika kestämätön rajoitus. Joskus tuli kahlattua kymmeniä kansioita päivässä. Kun Joensuusta asti kulki, oli työpäivä pakko tehdä täysinä.
Ikäväähän tämä on, todella ikävää. Kansallisarkiston henkilökunta pääsee varmaan kuuntelemaan aikamoisia purkaantumisia, kun maakuntien väki tulee jatkamaa kesken olevia sotahistorian tutkimuksiaan. Meikäläiselle ensivaikutelmasta toipumiseen meni jonninverran aikaa varsinkin kun: "jos ehdit katsoa tilaamasi kansiot samana päivänä, niin uutta saat sitten seuraavana päivänä".

Ensin Sota-arkiston, sitten Sörnäisten toimipisteen lakkauttaminen tehtiin apinan raivolla, koska joku oli niin vaan päättänyt. Tällaisessa yhteydessä toki voidaan kysyä toiminnan motiiveja!

Sanoisin, että tässä tehtiin oikeasti karhunpalvelus sotahistorian tutkimiselle. Tuskinpa yksikään tutkija on toistaiseksi kokenut mitään hyvää tehdyissä toimenpiteissä. Voi olla, että joku on, mutta itse olen kuullut vain nyt kirjoittaaani.

Tämä on todella harmillista,

eli J Kämäräinen, edellisenä iltana jätetyt tilaukset maximissaan kuudesta kansiosta toimitetaan varmuudella Rauhankadulle seuraavana päivänä kello 14 mennessä. Tilauksen voi jättää myös seuraavana aamuna. Jos kategorisia ollaan, niin launtai päivän tilauskin pitää jättää edellisenä perjantaiaamuna. Mutta tällöin, et saa iltapäiväksi kansioita, koska yhdelle tilaajalle annettava maximi on kuusi.

Sähköinen tilausjärjestelmä on olemassa, mutta sitä ei ole aktivoitu. Virallisesti tIlaukset tulee tehdä Rauhankadun toimipisteestä käsin.

Sanoisin, että Sörnäisten toimipisteen lakkauttamista ei ole millään tavoin otettu huomioon esimerkiksi lisäämällä varaushyllyvolyymiä tai vapautuneen asikaspalveluresurssin käytössä. Pänvastoin, nyt näyttäisi siltä, että aikamoinen työpanos sitoutuu asiakirjojen lähtöselvityksiin, roudaamiseen ja tuloselvityksiin Sörnäisten ja Rauhankadun välillä.

Aiemmin, jos tilauksessa oli kenties epäselvää, sinulta voitiin kysyä, että mitä tarkoitin. Nyt ei niin onnistu, seuraavana aamuna voit lukea tilauslapusta, että tilaus on keskeytetty.

Kyllä nyt on niin, että Kansalisarkisto on tehnyt kehittämistoimenpiteensä supistamalla sotahistorian tutkijoiden toimintaedellytyksiä. Toki voidaan kysyä, mihin vapautunut resurssi on käytetty. Väistämättä tulee mieleen kun tehtyä pohtii, että toimenpiteiden takana on jotakin muuta, kuin toiminnan tehostaminen.

Kikka: pystyt massoittamaan tutkimuspäiväsi järjestämällä kavereiden kautta kuusi kansiota odottamaan varaushyllyyn ja tutkimusaamuna kun pärähdät Rauhankadulle, niin tilaat kuusi kansioita iltapäiväksi kello 14.

Tässä ei myöskään Mikkelissä tapahtuva asiakirjojen järjestely tuo varsianaisesti suurempaa apua asiaan. Siellä asiakirjojen luokittelu säilyy suurinpiirtein SA-toimistotasolla ja pientä jäsentelyä siitä alaspäin. Eli joudut usein, kuten ennenkin, käymään suuren kansiomäärän läpi kun etsit asioitasi.

Lopuksi totean, että tässä palautteessa ei ole millään muotoa kyse työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä työskentelystä. Se on todella korkealuokkaista ja palvelualttius on ihailtavaa. Heidät on vaan naulattu tässä suhteessa seinään.

Re: Dokumentoimaton teloitusko?

Lähetetty: 22.01.12 03:02
Kirjoittaja J Kamarainen
Rauhankatu?

Eli olen tippunut jo näin pahasti kelkasta. Ja ajatella, että joskus oli aika, jolloin kansion sai max. tunnissa, kansioita sai niin paljon kuin halusi, ja pääsipä joskus jopa käymään itse arkistotiloissakin...

Mutta onneksi arkistot yhdistyivät ja palvelut kehittyivät ja Sota-arkisto saatiin Arkistolaitoksen huostaan...